Bodom tutkimukset 1961 - 2002

Kansakuntaa järisyttäneet ja avoimeksi jääneet rikostapaukset
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Bodom tutkimukset 1961 - 2002

Post by will »

Bodomin mysteerion mukaan KRP on jo murhavuoden kuluessa selvittänyt kartanon väen mahdollista osuutta tapahtumiin. Gustafssonin ETP:n mukaan kuulusteluja on jatkettu seuraavina vuosina.

Murhaniemi, silloin Hästberget, oli maarekisterissä eri tilannumerolla kuin Oittaan kartano. Kartanon tilanhoitaja Karjalainen kertoi myöhemmässä kuulustelussa, että kartanosta valvottiin tulentekoa ja leiriytymistä niemessä sekä tarvittaessa käskettiin poistumaan. Siten niemen hallinta oli kartanolla joko osittain tai kokonaan.Toinen niemen tilanrajoista oli vanhalla uimarannalla ja toinen tervaleppälehdossa Högnäsin suunnalla. Näiden rajojen viereisillä rannoilla oikeudet ja retkeilysäännöt olivat erilaisia kuin Hästbergetissä.

Verkkokeskustelussa on muutama vuosi sitten kiinnitetty huomiota siihen, että tilanhoitaja Karjalaisen makuuhuoneen ikkunasta oli näköyhteys Keskiniemen kallion yli murhateltan paikalle. Leiriytyminen tulevalle murhapaikalle on voitu havaita kartanosta käsin. Sen enempää kartanon väki kuin Gustafssonkaan ei ole muistanut kuulusteluissa, että retkeläisiä olisi käyty ohjeistamassa teltan pystyttämisen johdosta.

Sen sijaan Hillevi Lahtinen kertoi lehtiuutisen mukaan keväällä 2004 vähän ennen kuolemaansa, että hänen retkiryhmänsä oli käsketty pois niemestä aikaisemmin samana helluntaiaattona, minkä jälkeen he olivat siirtyneet naapuritilan maalle. KRP tiedotti 1960-luvulla tutkineensa ko. ryhmän asiat siltä yöltä. Kuulustelu- tai kuulemispöytäkirjoja ei sisälly Gustafssonin ETP-aineistoon, vaan alunperin julkisuuteen annettu tieto tutkinnasta on peräisin sen aikaisista päivälehdistä ja nyttemmin muistinvarainen.

Toivuttuaan Nils Gustafsson sai työpaikan kartanon omistajan rakennustarvikeliikkeestä. Kartanon pito lopetettiin ja tilukset myytiin Espoon kauppalalle kolme vuotta murhien jälkeen.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Hannes Markkula Bodomilla 1969

Post by will »

Suomen Kuvalehti julkaisi numerossaan 24/2012 Pekka Ervastin kirjoittaman Hannes Markkulan eläkkeellejäämishaastattelun. Hänet vietiin toimituksesta eläkkeelle kahden poliisin välissä. Lainauksia jutusta: "On ... helpompi ottaa gorillalta puuduttamatta kulmahammas kuin saada Markkula luopumaan mehevästä skuupista lopullisesti. Siitä ei neuvotella." "Senkus teet kantelun! Mä vihaan Ilta-Sanomia ja Hannes Markkulaa. Siihen mennessä kuin kantelu on ratkaistu, mä olen jo eläkkeellä.

SK:n "Hän" -juttusarjaan kuuluvan ns. Elämäni kuvan tekstissä Markkula kertoo seuraavaa: "Olen tässä ensimmäisen kerran rikostoimittajana Bodominjärvellä vuonna 1969, jolloin yksi murhista epäilty henkilö oli hukuttanut itsensä ja vei salaisuutensa järven pohjaan. Murhapaikka on vastakkaisella rannalla niemen nokassa."

Kuvassa Markkula seisoo lännimmäisen (kartanonpuoleisimman) niemen rantakalliolla lähellä paikkaa, missä Kivilahti kertoi olleensa, vaikka oli tarkoitus lähteä veneellä kalaan, kaiketi venevalkamasta. Katseen suunnassa vastarannalla on Keskiniemen venevalkama veneineen ja niemen puustoa, erityisesti se koivu parinkymmenen metrin päässä venevalkamasta, joka tänäkin päivänä on merkitty ristillä. Gustafssonin etp:ssä tutkittu Murhaniemi, mistä teltta ja uhrit löytyivät aamulla, on tämän niemen takana näkymättömissä. Erehtyykö Markkula karkeasti paikasta vai jäikö gorillalta ottamatta kulmahammas ennen eläkkeelle jäämistä?

Oli miten oli, kuva on hyvä. En kuitenkaan liitä sitä Hejaciin. Siinä on copyright Matti Tapola / Lehtikuva. Ehkä sitten, jos saa luvan.
User avatar
Harriet
Posts: 1164
Joined: Sun Nov 27, 2011 10:42 pm

Re: Bodom tutkimukset 1961 - 2002

Post by Harriet »

Alibissa 08/2012 oli taas juttua Bodomjärven tapauksesta.

professori Jorma Palo 'Hoidin Bodomjärven murhaaja' Hän kirjoitti siitä myös kirjassaan. Palo siis uskoi Assmanin syyllisyyteen.

Palon mukaan Assmann teeskenteli tajutonta kun tuli sairaalaan, pesi käsiä koko yön, hänellä oli haalarit päällä, jossa oli mahdollisesti verta. HA mukaan siinä oli punaviiniä.

Poliisille ilmoitettiin, mutta Palon mukaan ei tullut edes paikalle.
HA Luki sairaalassa saksalaisia lehtiä, yhdessä artikkelissä kerrottiin nuorten naisten surmista, jota näytti myös muille.
Pihalla oli auto, jossa istui kuljettajan paikalla joku mieshenkilö, auton rekkarin Palo otti talteen, omistaja asui Espoossa murhapaikan lähellä. Palo odotti sitten sairaalassa poliisia Hansin vaatemytyn kanssa, mutta kukaan ei tullut.

Image
Quilty as charged

SEURAA HEJACia TWITTERISSÄ: http://bit.ly/1JUp7t8
matlockb
Posts: 1701
Joined: Fri Apr 27, 2012 6:30 pm

Re: Bodom tutkimukset 1961 - 2002

Post by matlockb »

Kyllähän se niin on että Assmann teeskenteli tajutonta (tietenkään sekään ei hänestä murhaajaa tee). Jossain, muistaakseni 2004 vuoden Ilta-Sanomissa oli selvitys siitä, että Assmann on tuotu kirurgiseen sairaalaan Helsingin kaupungin ambulanssilla vatsaoireiden vuoksi, vatsaongelmille ei kuitenkaan selitystä löytynyt tutkimuksista huolimatta.
On ilmeisesti ihan yleisessäkin tiedossa että kun Assmannia tutkittiin, oli "tajuton" Assmann sanonut lääkärille mm. "älkää viittikö tohtorri". Selitys punaviinistä haalareissa ei voi todistajan kertoman mukaan pitää paikkaansa, sitä ei koskaan ole selvitetty, mitä punaista Assmannin haalareissa oli kun hänet toimitettiin sairaalaan.
Sairaalaan Assmann on ilmeisesti toimitettu rakastajattarensa luota Inarintieltä.
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Bodom tutkimukset 1961 - 2002

Post by härkä »

Onko jollakulla tietoa siitä , missä kohtaa Gyllsröm tarkalleen hukuttautui ?
Oliko siellä silloin muita lähistöllä ?
Onko jotain muuta tietoa ko. episodista ?
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
matlockb
Posts: 1701
Joined: Fri Apr 27, 2012 6:30 pm

Re: Bodom tutkimukset 1961 - 2002

Post by matlockb »

^Ainoastaan viimeiseen härän kysymykseen osaan vastata, kahteen ensimmäiseen saa vastata asiasta tarkemmin tietävä(t). Kyseessä oli siis Valdemar Gyllströmille tyypilliset ryyppäjäiset ja taidettiin saunoakin. Gyllströmin seurassa oli vain yksi henkilö, sukunimeltään muistaakseni Fält (saattaa olla joku muukin ja Fält liittyy tähän tapaukseen jotenkin muuten) ja molemmat olivat kohtalaisessa maistissa. Jossain vaiheessa iltaa Gyllström oli todennut toiselle miehelle että "minä ne tapoin". Huhujen mukaan Gyllström olisi tavalla tai toisella syöttänyt ryyppykaverilleen viinan kyytipoikana lääkkeitä ja pian Gyllströmin tunnustuksen jälkeen mies sammuikin. Kertoman mukaan Gyllström otti reilun annoksen unilääkkeitä (jotka tuohon aikaan olivat todella vahvoja) ja lähti sitten saunalta ja huusi rannalta (siitä ei tietoa ole ketkä tämän ovat kertoneet kuulleensa) että "katsokaa kun minä sukellan viimeisen kerran!" ja hyppäsi tämän jälkeen Bodomiin. Sieltä Gyllström aikanaan ylös saatiin mutta ei enää elävänä.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Bodom tutkimukset 1961 - 2002

Post by will »

härkä wrote:Onko jollakulla tietoa siitä , missä kohtaa Gyllsröm tarkalleen hukuttautui ?
Oliko siellä silloin muita lähistöllä ?
Onko jotain muuta tietoa ko. episodista ?
Wagnerin mukaan:
- G hyppäsi veteen keskiniemestä.
- Paikalla oli uimareita, ja W itse soutamassa ohi.
- W tietää G:n saunakaverin nimen ja lienee häneltä kuullut puheiden yksityiskohtia.

Nettitiedon mukaan G:n vaimo oli vaikeasti sairaana ja kuoli myöhemmin samana vuonna. G puolestaan oli itse menossa käräjille puukotettuaan erästä metsätyömiestä. Hänellä saattoi olla stressiä.
matlockb
Posts: 1701
Joined: Fri Apr 27, 2012 6:30 pm

Re: Bodom tutkimukset 1961 - 2002

Post by matlockb »

^Jostain muistan lukeneeni, että Gyllströmin vaimo oli niin huonossa kunnossa että kykeni asumaan kotonaan viimeisinä vuosina tai kuukausina enää vain ajoittain, suurimman osan ajastaan vietti sairaalassa tai jossain hoitokodissa.
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Bodom tutkimukset 1961 - 2002

Post by härkä »

Joissain yhteyksissä on noussut esiin se , että pystyikö murhaniemessä , teltan alapuolella kulkevalta rantapolulta näkemään teltalle ?
Eikös se naisen tekemä havainto ja valitusäänet , tehty juuri ko. polun suunnasta ?

Mielestäni polulta näkee paikalle. Varsinkin , jos teltta , tai osa siitä on pystyssä.
Ehkä vielä paremmin voi havainnoida murhaniemen tyvestä , siitä niemeen oikealle kaartuvasta paikasta.
Myös varsin lyhyt / nuori henkilö voi havainnoida.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
matlockb
Posts: 1701
Joined: Fri Apr 27, 2012 6:30 pm

Re: Bodomjärven murhien tutkinta 2003 alkaen

Post by matlockb »

Tässä sivutaan myös Bodomin juttua, kaikkiaan mielenkiintoinen juttu Hesarista.
Kaupunki
MAANANTAINA 2.7.2001


Helsingin rikospoliisi ehkä avaa pimeitä juttuja loppuvuodesta

Kymmeniä tappajia on jäänyt vapaalle jalalle Helsingin seudulla

Poliisi uskoo usein tietävänsä surmaajan, mutta näyttö uupuu

Ari Saarelainen


Muistaako kukaan Mikko Johannes Saarelan? Hän oli yksin asunut eläkeläismies, joka löytyi ammuttuna kodistaan Vantaalla kolme vuotta sitten.

"Hän oli mukava papparainen. Hänellä ei tiedetä olleen minkäänlaista vihaa tai kaunaa eli rikokseen ei ole mitään motiivia", rikosylikomisario Harri Rahikka keskusrikospoliisista ihmettelee. Jonkun omaatuntoa surma varmasti painaa, mutta ketään ei ole saatu kiinni.

Samalla tavalla vapaalla jalalla kulkee ainakin kymmenen muuta tappajaa viime vuosikymmenen henkirikoksista Helsingin seudulla.

1980-luvulla "pimeiksi" jääneitä surmia oli neljätoista. Yhtä monta tapausta 1970-luvulta odottaa ratkaisua.

"Yhtä helvettiä on sellaisen ihmisen elämä, joka on tehnyt henkirikoksen", uskoo Helsingin rikospoliisin rikosylikomisario Kari Tolvanen .

Sotien jälkeen pääkaupunkiseudulla on jäänyt selvittämättä noin kuusikymmentä henkirikosta, joista melkein kaikki Helsingissä. Murha ei vanhene koskaan , joten kaikki tapaukset ovat yhä periaatteessa tutkinnassa.
"Jos vihjeitä tulee, tutkinta käynnistetään aina uudestaan", rikosylikomisario Tolvanen kertoo. Poliisi saa vihjeitä ikivanhoistakin tapauksista.

Ihmisten mieliä valtaosa pääkaupunkiseudun pimeistä tapauksista ei ole kiihottanut juuri lainkaan. Koko kansan huulilla pyörii vain Bodomin kolmoissurma Espoossa 1960.

Bodomin tapaiset nuorten naisten surmat ovat eniten vihjeitä poikivia puheenaiheita. Helsingissä puhutaan eniten 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun naissurmista.

Oma lukunsa ovat ammattirikollisten välienselvittelyt. Ne eivät aina hetkauta kansaa, mutta vihjeitä tihkuu alamaailman liepeiltä.

"Jari Aaltosen tapauksesta velloo lähiöbaareissa huhuja Sipoon suosta alkaen", Tolvanen sanoo.

Onneksi ani harva henkirikos jää selvittämättä. Helsingissä sattui 1990-luvulla keskimäärin viisitoista henkirikosta vuodessa. Yhteensä noin 150 tappajasta vain kuusi vältti lain kouran.

Vuonna 2000 Helsingissä sattui kymmenen henkirikosta ja vuonna 1999 kahdeksantoista, mutta jokainen tekijä on saatu kiinni. Tuorein pimeä tapaus on Aaltosen henkirikokseksi tiedetty katoaminen syksyllä 1998.

Helsingin seudulla ratkaisua odottaa yksi uudempi henkirikos, armenialaisen Valerij Maluncevin ampuminen helmikuussa. Tuusulan hiekkakuoppasurmassa on kuitenkin selvä epäilty, etsintäkuulutettu virolainen Sulev Allmere.

Tänä vuonna Helsingissä on tähän mennessä tapettu ainakin kuusi ihmistä. Poliisi on saanut kiinni kaikki epäillyt tekijät.

"On ollut tosi hiljaista ja toivottavasti vuosi jatkuu näin, vaikka jokainen näistä uhreista on liikaa. Jos työtilanne sallii, käynnistämme muutaman pimeistä jutuista uudelleen ensi talvena", Kari Tolvanen sanoo.

Aaltosen tappajan tai murhan toimeksiantajan poliisi uskoo tietävänsä. Samanlainen tuntuma on puolessa tusinassa veriteossa parinkymmenen viime vuoden ajalta. Epäiltyjä vastaan ei vain ole tarpeeksi näyttöä.

"Näytön pitää olla vahva, mikä on ihan oikein, koska henkirikoksista on niin pitkät tuomiot", rikosylikomisario Tolvanen toteaa.

Käräjiä on käyty vain niin sanotusta Punavuoren kaksoissurmasta.

Tutkijat eivät osaa sanoa mitään yhdistävää syytä siihen, miksi jotkut veriteot jäävät selvittämättä.

"Vaikeimpia ovat tapaukset, joissa ei ole motiivia, vaan kyseessä on satunnainen kohtaaminen. Väärät henkilöt ovat kohdanneet väärään aikaan", rikosylikomisario Harri Rahikka sanoo.

Sellaisiksi arvellaan esimerkiksi Havukosken kellarisurmaa 1993, Myyrmäen surmaa 1994 sekä Eevi Peltosen surmaa 1991. Vaikeita tutkittavia ovat tapaukset, joissa ravintolassa tutustuneet ovat lähteneet jatkoille ja riita on johtanut tekijänkin yllättäneeseen rikokseen.

Ammattirikollisten jäljiltä on jäänyt pimeäksi hiekkakuoppasurman lisäksi vain kaksi surmaa eli Aaltosen tapaus ja Punavuoren kaksoissurma. Kovanaamojen rikokset ovat kuitenkin visaisia tutkittavia.

"Ammattirikolliset eivät juuri puhu. He pyrkivät hävittämään jälkiä ja myös ruumiin", Tolvanen luonnehtii.

Silti täydelliseen rikokseen pyrkivät narahtavat melkein aina.

Parantuneet tutkintamenetelmät, kuten dna-tutkimukset ja televalvonta, ovat viime vuosina tuoneet lisäpotkua tutkintaan.
Post Reply