Oikeusasiamies ei selvitä poliisin toimia Ilolan henkirikoksen tutkinnassa – taposta tuomittu vetosi avaintodistajan painostamiseen. Oikeusasiamies toteaa, että perusteita tapauksen tutkimiselle voisi olla, mutta henkirikoksesta on kulunut liian pitkä aika. MOT nosti Ilolan tappoon liittyvät epäselvyydet esille laajassa selvityksessä helmikuussa
https://yle.fi/uutiset/3-11985446
JOUNI MUNUKKA
22.6. 11:51
Ilolan taposta tuomittu Ari-Pekka istuu yhä tuomiotaan.
Hän on jättänyt korkeimmalle oikeudelle toista kertaa hakemuksen tuomion purusta.
Kuva: Eero Mäntymaa / Yle
Eduskunnan oikeusasiamies ei ryhdy selvittämään poliisin toimintaa vuonna 2014 tapahtuneen Ilolan henkirikoksen esitutkinnassa. Päätöstään oikeusasiamies perustelee erityisesti sillä, että tapahtumista on kulunut niin pitkä aika.
Kantelun oli jättänyt Ilolan henkirikoksesta tuomittu mies yhdessä oikeusavustajansa kanssa. Helsingin hovioikeus langetti miehelle yli kymmenen vuoden tuomion taposta ja törkeästä huumausainerikoksesta vuonna 2016. Hän istuu yhä tuomiotaan. Viime maaliskuussa jätetyn kantelun ytimessä on se, että poliisi olisi painostanut Ilolan henkirikoksen tutkinnassa kuulusteltavaa, josta tuli myöhemmin jutun avaintodistaja.
Tästä on kyse
Vantaan Ilolassa surmattiin 22-vuotias nainen vuonna 2014. Helsingin hovioikeus langetti 51-vuotiaalle miehelle pitkän vankeusrangaistuksen taposta. Käräjäoikeus oli tuominnut miehen vain pahoinpitelystä.
Ilolan henkirikos nousi uudelleen esille helmikuussa MOT:n selvityksen myötä. Selvityksessä kysyttiin, puhuiko jutun avaintodistaja sittenkään totta.
Tuomittu mies pyysi eduskunnan oikeusasiamiestä selvittämään poliisin toimintaa. Hän on myös jättänyt korkeimmalle oikeudelle hakemuksen tuomion purusta.
Kantelu: Poliisi paljasti liikaa tietoa ja painosti kuulusteltavaa
Alun perin kyseinen kuulusteltava oli itsekin taposta epäilty.
Hän kertoi kuulusteluissa aluksi, ettei tiedä mitään siitä, mitä uhrille on tapahtunut. Vietettyään useita viikkoja tutkintavankeudessa, 20-vuotias kuulusteltava lopulta kertoi, että olisi nähnyt tuomitun miehen kuristavan uhria Ilolan surmatalossa. Näin todistaja kertoi myös käräjäoikeudessa, mutta hovioikeudessa hän palasi alkuperäiseen kertomukseensa siitä, ettei ole nähnyt minkäänlaista väkivaltaa tuomitun ja uhrin välillä.
Tappo tapahtui syrjässä muusta asutuksesta sijaitsevassa omakotitalossa. Talolla kävi tapahtumapäivänä toistakymmentä henkilöä.
Kuva: Poliisin esitutkintamateriaali
Kantelun mukaan poliisi paljasti kuulusteltavalle kriittisiä seikkoja, joita hän ei alun perin tiennyt ja painosti valheellisilla tiedoilla kuulusteltavaa muuttamaan kertomustaan.
Ilolan henkirikos nousi uudestaan otsikoihin viime helmikuussa, kun MOT julkaisi laajan selvityksen tapauksen poliisitutkintaan ja oikeudenkäynteihin liittyvistä ongelmallisista piirteistä. Juttua varten haastateltu oikeuspsykologi Julia Korkman pitää selvänä, että poliisi painosti avaintodistajaa ja että hänellä oli motiivi valehdella. Koko selvityksen voit lukea alla olevista linkeistä.
Lue lisää: Suomalaisjulkkiksen siskon taposta tuomittu Ari-Pekka istuu yhä vankilassa – MOT:n selvitys kysyy nyt, valehteliko avaintodistaja ratkaisevan havaintonsa
https://yle.fi/uutiset/3-11799360
Lue lisää: Poliisi painosti kuulusteluissa, tuomion perustelut eivät vakuuta – näin asiantuntijat kommentoivat MOT:n esiin nostamaa henkirikosjuttua
https://yle.fi/uutiset/3-11804656
Perusteita tutkia, mutta keinot rajalliset
Kanteluun antamassaan vastauksessa oikeusasiamies vetoaa siihen, että se ei pääsääntöisesti tutki yli kaksi vuotta vanhoja asioita ilman erityistä syytä.
Asian tutkimista puoltaa vastauksen mukaan se, että tapauksesta on langetettu pitkä vankeusrangaistus, joka lisää asian yleistä merkittävyyttä. Oikeusasiamies myös toteaa, että jos tapahtumat ovat edenneet kantelussa kuvatulla tavalla, on tapauksessa saatettu rikkoa esitutkintalakia, mikä puoltaisi rikostutkintaa.
Syyteoikeus virkavelvollisuuden rikkomisesta ja tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisesta on kuitenkin vanhentunut. Lisäksi oikeusasiamies toteaa, että koska tapauksesta on kulunut aikaa, ovat oikeusasiamiehen keinot selvittää asiaa rajalliset.
Uusi hakemus tuomion purkamisesta
Tuomittu mies on myös jättänyt toukokuun lopussa korkeimmalle oikeudelle hakemuksen tuomion purusta. Purkuperusteissa vedotaan siihen, että puolustus on saanut uutta näyttöä siitä, miten avaintodistajan kertomus on syntynyt.
Hakemuksessa vedotaan kuulustelupöytäkirjaan, jossa avaintodistaja kertoo, että hän ei todellisuudessa nähnyt kuristamistilannetta. Kyseinen kuulustelu on käyty yhdeksän kuukautta sen jälkeen, kun Ilolan taposta oli langetettu tuomio. Pöytäkirjassa avaintodistaja sanoo kertoneensa asioita valheellisesti muun muassa sen takia, että poliisi olisi painostanut sillä, että hän ei pääse isänsä hautajaisiin.
Poliisin mukaan Ari-Pekka surmasi uhrin huoneessaan ja siirsi hänet sitten omakotitalon toiselle puolelle peitellääkseen tekoaan. Siirtämisestä ei jäänyt jälkiä, eikä sitä nähnyt kukaan. Kuva: Poliisin esitutkintamateriaali
Lisäksi purkuhakemuksessa vedotaan siihen, että hovioikeus on jättänyt huomioimatta oleellisen, vaihtoehtoiseen tapahtumainkulkuun viittaavan asiakirjan DNA-näytteistä.
Ilolan henkirikoksesta tuomittu on kerran aiemmin hakenut korkeimmalta oikeudelta tuomion purkua. Hovioikeuden langettaman tuomion jälkeen hän myös haki korkeimmalta oikeudelta valituslupaa, jota korkein oikeus ei myöntänyt.