Page 1 of 1

HL Kurun haaksirikko

Posted: Sun Jan 15, 2012 10:23 pm
by Uutisvastaava
Höyrylaiva Kuru oli suomalainen sisävesilaiva, joka upposi Tampereen edustalla Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929. Kurun uppoaminen on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus.

Alus

Kuru rakennettiin 1915 liikennöimään Näsijärvellä. Ensimmäisen maailmansodan aikaan alus oli pakko-otettuna Satakunnan laivastossa, joka oli Venäjän merivoimien joukko-osasto Näsijärvellä. Alkujaan kaksikerroksisen Kurun kansirakennelmat uusittiin vuonna 1927 kolmikerroksisiksi. Aluksen pituus oli 30,48 metriä, leveys 5,5 metriä, matkustajapaikkoja oli 214 ja siinä oli 355-hevosvoimainen höyrykone[1].

Uppoaminen
Uppoamattomaksi mainostetun[1] Kurun uppoaminen Tampereen edustalla Näsijärvellä 7. syyskuuta 1929 on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus. Onnettomuudessa menehtyneiden lukumääräksi on yleisimmin esitetty 138 henkeä, mutta Kurun kunnan historian kirjoittanut Erkki Laitinen on hukkuneiden ja kadonneiden luetteloiden tarkan läpikäynnin jälkeen päätynyt siihen, että uhrien lukumäärä olisi 136.lähde?

Kuru lähti Mustanlahden satamasta kello 15.15 huolimatta siitä, että järveltä puhalsi voimakas tuuli, jonka voimakkuudeksi arvioitiin 8 boforia (17–20 m/s), puuskissa jopa hirmumyrskyn voimakkuuksia. Lähtöpäätöksen teki aluksen päällikkö Onni Saarinen. Kurun edellä satamasta lähti HL Ylöjärvi, ja satamaan oli juuri onnellisesti saapunut HL Ruovesi. Ylöjärvi ja Ruovesi olivat Kurua pienempiä aluksia. Viisi minuuttia Kurun jälkeen satamasta lähti HL Tarjanne.[1]

Laivalla oli 150 matkustajaa ja 12 hengen miehistö.[2]

Laiva lähti aikataulunsa mukaan kohti Kurua puskien vastatuuleen Näsijärven selällä. Alus alkoi keikkua pituussuuntaisesti voimakkaassa vasta-aallokossa, ja kun aallot alkoivat lyödä vettä kannelle, vauhtia hiljennettiin. Aluksen ehdittyä Siilinkarin luokse se joutui ristiaallokkoon, ja laivalta huomattiin kolme suurta hyökyaaltoa. Näitä silminnäkijät kuvasivat suurimmiksi koskaan näkemistään.

Päällikkö Saarinen käski pysäyttämään koneen ensimmäisen aallon iskiessa Kurun keulaan. Aalto täytti keulakannen vedellä ja painoi keulan syvemmälle. Kun toinen aalto iski, se rikkoi matkustajatilan ovet ja vesi tulvi sisään laivan runkoon. Laiva kallistui vasemmalle, ja kun vesimassat vyöryivät vasemmalle laidalle kolmannen hyökyaallon iskiessä, Kuru kääntyi sivutuuleen ja kaatui kyljelleen, minkä jälkeen laiva upposi nopeasti.

Yksi laivan kolmesta pelastusveneestä jäi kaatuvan laivan alle ja toinen irtosi itsestään. Kolmannen veneistä irrotti päällikkö Saarinen yhdessä erään matkustajan kanssa. Veneet kuitenkin kaatuivat myrskyssä, ja vain kolme matkustajaa pelastui veneillä.

Onnettomuuden huomasi ensimmäisenä Kurun perässä satamasta lähteneen Tarjanteen päällikkö Niilo Karimaa. Tarjanne pelasti 15 ihmistä uppoamispaikalta. Paikalle kiiruhtivat myös hinaaja Näsijärvi, joka pelasti vedestä kolme henkeä, sekä kahden nuoren partiopojan Teuvo Vaissin ja Aarre Latvan[3] ohjaama moottorivene Suunta joka pelasti kaksi henkeä. Pojat palkittiin tästä urotyöstä partiolaisten kultaisella sankarimerkillä ja hengenpelastusmitalilla.

Tarjanteen päällikkö Niilo Karimaa menetti pelastustöissä terveytensä.

Onnettomuuden uhrien etsinnät lopetettiin 29. syyskuuta, jolloin kateissa oli yhä kuusi henkeä. Pelastuneita oli yhteensä 22.

Kalevankankaan hautausmaalle Tampereella pystytettiin vuonna 1930 Kirsti Liimataisen suunnittelema Kuru-laivan haaksirikon muistomerkki. Onnettomuuden 11-vuotispäivänä vuonna 1940 paljastettiin Mustanlahden sataman tuntumassa Näsinkalliolla toinen, Yrjö Liipolan suunnittelema muistomerkki. Onnettomuuden uhreista 38 on haudattu yhteishautaan Kurun Tammikankaan hautausmaalle, jossa on myös onnettomuuden muistomerkki. Myös Ruoveden kirkon hautausmaalle on paljastettu muistomerkki Kurun uppoamisessa menehtyneiden muistolle.

Nosto ja kunnostus
Höyrylaiva Kurun runko Visuvedellä syyskussa 2010
Kuru nostettiin uppoamisen jälkeen 3. lokakuuta Näsijärven pohjasta, yläkannet purettiin ja laiva palautettiin alkuperäiseen asuunsa. Se jatkoi liikennöintiä korjattuna ja muutettuna 14. marraskuuta. Kuru lopetti liikennöintinsä 1938. Alus muutettiin proomuksi, ja sitä käytettiin tavarakuljetuksiin parisenkymmentä vuotta.

Onnettomuuden syyt
Onnettomuuden aikana Kurun painopiste oli entistä ylempänä, kun sen kansirakennelmia oli korotettu kysymättä suunnittelijan tai asiantuntijan neuvoa. Se ei kuitenkaan ollut keskeinen syy uppoamiseen. Laivan keulakannen reelinki oli vuotta aiemmin muutettu umpinaiseksi, eikä siinä ollut valuma-aukkoja, joista vesi olisi päässyt poistumaan. Lisäksi kapteeni käski pysäyttää koneet, mikä valuma-aukkojen puutteen ohella on todettu pääsyyksi onnettomuuteen.[1].
Image
Kuru juhlaliputettuna

Image
Aukeama kirjasta
Lisää aiheesta
Kuru-laivan onnettomuus 7.9.1929
[Kurun alkuvaiheet] [Kuru - kurulaisten ylpeydenaihe] [Murhenäytelmä Näsijärvellä] [Onnettomuuden jälkipuinti] [Onnettomuuden uhrit ja omaisten avustaminen] [Kuru nostettiin ylös - kilpailu matkustajista]

Murhenäytelmä Näsijärvellä
Näsijärvellä riehui lauantaina 7. syyskuuta 1929 kova myrsky, jonka nopeudeksi mitattiin 8 beufortia eli noin 17-20 m/s. Kuru-laiva oli aamulla ajanut voimakkaassa takatuulessa Kurusta Mustanlahden satamaan välillä pelottavasti kallistellen. Koska laiva korotuksen jälkeen oli kuitenkin kallistellut aikaisempaa enemmän ja Kurun tiedettiin purjehtivan vastatuulessa vakaasti, päätti kapteeni Onni Saarinen perämiehen kanssa neuvoteltuaan lähteä liikkeelle aikataulun mukaisesti kello 15.15. Kuten kapteeni Aamulehden haastattelussa totesi, hetkeä aikaisemmin oli Ruovesi saapunut satamaan onnellisesti ja satamasta lähtenyt Ylöjärvi, joka pääsi onnellisesti matkaan. Molemmat olivat Kurua pienenpiä laivoja. Myrskystä huolimatta Kuruun uskaltautui 12 hengen miehistön lisäksi 150 matkustajaa, joista suuri osa oli tehtaan tyttöjä ja oppikoululaisia, jotka olivat matkalla viikonlopun viettoon maaseudulle vanhempiensa luokse. Laivalla oli myös monia isäntiä, jotka olivat tulleet meijerin maksupäiväksi kaupunkiin.

Päivän aikana tuulen voimakkuus oli Näsijärvellä entisestään lisääntynyt. Aamulehti kertoi jopa 11½ beaufortin tuulilukemista, mutta kyseisten lukemien paikkansapitävyyttä on syytä epäillä. Näsinselälle päästyään Kuru alkoikin keikkua pituussuunnassa, mutta puski edelleen vakaasti vastatuuleen. Kasvava aallollo alkoi kuitenkin heittää vettä kannelle ja vauhtia hiljennettiin. Siilinkaria lähestyttäessä laiva joutui ristiaallokkoon ja sitä lähestyi kolme hyökyaaltoa, jotka silminnäkijät kuvasivat suurimmiksi koskaan näkemikseen. Aaltojen iskiessä kapteeni Saarinen pysäytti koneet, jotta laivan keula nousisi paremmin aaltojen päälle. Ensimmäinen aalto löi kuitenkin yli keulan ja täytti etukannen vedellä. Veden voimasta keula painui syvälle, ja kun toinen aalto löi, murtuivat matkustajatilan ovet ja vesimassat tulvivat sisään. Laivan ollessa hieman vasemmalle kallellaan, vyöryi vesimassa myös vasemmalle reunalle, ja kallistuminen yhdessä kolmannen aallon kanssa riitti kääntämään laivan sivutuuleen ja kaatamaan sen kyljelleen.

Kaatuminen ja uppoaminen tapahtui niin nopeasti, että harvoilla oli mahdollisuus pelastua. Puolet matkustajista jäi laivan sisään ja veden varaan jääneistäkin useimmat hukkuivat hyiseen veteen saamatta otetta pelastusvöistä tai laivasta irronneista osista. Laivan pelastusveneistä yksi jäi kaatuneen Kurun alle, toinen irtosi itsestään ja kolmannen irrotti laivassa loppuun asti pysytellyt kapteeni Saarinen yhdessä matkustajan kanssa. Pelastusveneet kuitenkin keikahtivat myrskyn voimasta ympäri, mutta kolme matkustajaa onnistui pelastautumaan kumollaan olleen pelastusveneen avulla. Pelastuneista 22 hengestä 13 pelasti paikalle nopeasti ehtinyt Tarjanne-laiva. Muita laivoja ei paikalle saatu tarpeeksi nopeasti ja pelastustöissä terveytensä menettänyt Tarjanteen kapteeni Niilo Karimaa totesikin, että onnettomuuspaikalla näky oli kaamea sillä kaikki veden varaan joutuneita ei voitu auttaa. Tarjanteen lisäksi Hinaaja Näsijärvi pelasti kolme henkilöä ja uhkarohkeasti järvelle uskaltautunut moottorivene Suunta kaksi veden varaan joutunutta. Kolmen pelastusveneen päällä olleen lisäksi rantaan selvisi omin avuin yksi henkilö pelastusvöiden kannattelemana.


Onnettomuuden uhrien lukumäärästä oli pitkään vaihtelevia tietoja. Enimmillään kadonneeksi ilmoitettiin 145 henkeä, mutta myöhemmin selvisi, että monet kadonneista eivät olleetkaan laivassa. Uhrien etsinnät lopetettiin 29.9.1929, jolloin kateissa oli yhä kuusi uhria. Hukkuneiden lukumääräksi on Erkki Laitinen Kurun historia 1919-1985 -kirjassa saanut 136. Kurulaisia hukkuneista oli 45, tamperelaisia 30 ja Länsi-Teiskolaisia 25 henkeä, mikä oli peräti 5% kylän asukkaista. Yhteensä hukkuneita oli 20 pitäjästä. Hukkuneista monet olivat nuoria, uhreista lähes 60% oli alle 25-vuotiaita.

Kurun uhreille järjestettiin yhteishautajaisia sekä Kurussa, Länsi-Teiskossa, että Tampereella. Useimmissa hautajaisissa ja muistotilaisuuksissa laulettiin Titanicin onnettomuudesta tuttua "Sua kohti herrani"-virttä. Kalevankankaan hautausmaalla pidettyihin yhteishautajaisiin osallistui lähes 10000 ihmistä. Syyskuun 18. päivälle suunniteltu Tampereen perustamisen 150 vuotisjuhla korvautui nyt Kurun uhrien muistotilaisuudella.

Lue myös: Onnettomuuden jälkipuinti: Syyt ja seuraukset

Lähteet:
Laitinen Erkki, Kurun historia 1919-1985, Jyväskylä 1992, s 269-281.
Jutikkala Eino, Tampereen historia 3, Tampere 1979, s. 441-444.
Aamulehti, syyskuu 1929.

Kuru-laivan onnettomuus 7.9.1929
[Kurun alkuvaiheet] [Kuru - kurulaisten ylpeydenaihe] [Murhenäytelmä Näsijärvellä] [Onnettomuuden jälkipuinti] [Onnettomuuden uhrit ja omaisten avustaminen] [Kuru nostettiin ylös - kilpailu matkustajista]

Murhenäytelmä Näsijärvellä
Näsijärvellä riehui lauantaina 7. syyskuuta 1929 kova myrsky, jonka nopeudeksi mitattiin 8 beufortia eli noin 17-20 m/s. Kuru-laiva oli aamulla ajanut voimakkaassa takatuulessa Kurusta Mustanlahden satamaan välillä pelottavasti kallistellen. Koska laiva korotuksen jälkeen oli kuitenkin kallistellut aikaisempaa enemmän ja Kurun tiedettiin purjehtivan vastatuulessa vakaasti, päätti kapteeni Onni Saarinen perämiehen kanssa neuvoteltuaan lähteä liikkeelle aikataulun mukaisesti kello 15.15. Kuten kapteeni Aamulehden haastattelussa totesi, hetkeä aikaisemmin oli Ruovesi saapunut satamaan onnellisesti ja satamasta lähtenyt Ylöjärvi, joka pääsi onnellisesti matkaan. Molemmat olivat Kurua pienenpiä laivoja. Myrskystä huolimatta Kuruun uskaltautui 12 hengen miehistön lisäksi 150 matkustajaa, joista suuri osa oli tehtaan tyttöjä ja oppikoululaisia, jotka olivat matkalla viikonlopun viettoon maaseudulle vanhempiensa luokse. Laivalla oli myös monia isäntiä, jotka olivat tulleet meijerin maksupäiväksi kaupunkiin.

Päivän aikana tuulen voimakkuus oli Näsijärvellä entisestään lisääntynyt. Aamulehti kertoi jopa 11½ beaufortin tuulilukemista, mutta kyseisten lukemien paikkansapitävyyttä on syytä epäillä. Näsinselälle päästyään Kuru alkoikin keikkua pituussuunnassa, mutta puski edelleen vakaasti vastatuuleen. Kasvava aallollo alkoi kuitenkin heittää vettä kannelle ja vauhtia hiljennettiin. Siilinkaria lähestyttäessä laiva joutui ristiaallokkoon ja sitä lähestyi kolme hyökyaaltoa, jotka silminnäkijät kuvasivat suurimmiksi koskaan näkemikseen. Aaltojen iskiessä kapteeni Saarinen pysäytti koneet, jotta laivan keula nousisi paremmin aaltojen päälle. Ensimmäinen aalto löi kuitenkin yli keulan ja täytti etukannen vedellä. Veden voimasta keula painui syvälle, ja kun toinen aalto löi, murtuivat matkustajatilan ovet ja vesimassat tulvivat sisään. Laivan ollessa hieman vasemmalle kallellaan, vyöryi vesimassa myös vasemmalle reunalle, ja kallistuminen yhdessä kolmannen aallon kanssa riitti kääntämään laivan sivutuuleen ja kaatamaan sen kyljelleen.

Kaatuminen ja uppoaminen tapahtui niin nopeasti, että harvoilla oli mahdollisuus pelastua. Puolet matkustajista jäi laivan sisään ja veden varaan jääneistäkin useimmat hukkuivat hyiseen veteen saamatta otetta pelastusvöistä tai laivasta irronneista osista. Laivan pelastusveneistä yksi jäi kaatuneen Kurun alle, toinen irtosi itsestään ja kolmannen irrotti laivassa loppuun asti pysytellyt kapteeni Saarinen yhdessä matkustajan kanssa. Pelastusveneet kuitenkin keikahtivat myrskyn voimasta ympäri, mutta kolme matkustajaa onnistui pelastautumaan kumollaan olleen pelastusveneen avulla. Pelastuneista 22 hengestä 13 pelasti paikalle nopeasti ehtinyt Tarjanne-laiva. Muita laivoja ei paikalle saatu tarpeeksi nopeasti ja pelastustöissä terveytensä menettänyt Tarjanteen kapteeni Niilo Karimaa totesikin, että onnettomuuspaikalla näky oli kaamea sillä kaikki veden varaan joutuneita ei voitu auttaa. Tarjanteen lisäksi Hinaaja Näsijärvi pelasti kolme henkilöä ja uhkarohkeasti järvelle uskaltautunut moottorivene Suunta kaksi veden varaan joutunutta. Kolmen pelastusveneen päällä olleen lisäksi rantaan selvisi omin avuin yksi henkilö pelastusvöiden kannattelemana.


Onnettomuuden uhrien lukumäärästä oli pitkään vaihtelevia tietoja. Enimmillään kadonneeksi ilmoitettiin 145 henkeä, mutta myöhemmin selvisi, että monet kadonneista eivät olleetkaan laivassa. Uhrien etsinnät lopetettiin 29.9.1929, jolloin kateissa oli yhä kuusi uhria. Hukkuneiden lukumääräksi on Erkki Laitinen Kurun historia 1919-1985 -kirjassa saanut 136. Kurulaisia hukkuneista oli 45, tamperelaisia 30 ja Länsi-Teiskolaisia 25 henkeä, mikä oli peräti 5% kylän asukkaista. Yhteensä hukkuneita oli 20 pitäjästä. Hukkuneista monet olivat nuoria, uhreista lähes 60% oli alle 25-vuotiaita.

Kurun uhreille järjestettiin yhteishautajaisia sekä Kurussa, Länsi-Teiskossa, että Tampereella. Useimmissa hautajaisissa ja muistotilaisuuksissa laulettiin Titanicin onnettomuudesta tuttua "Sua kohti herrani"-virttä. Kalevankankaan hautausmaalla pidettyihin yhteishautajaisiin osallistui lähes 10000 ihmistä. Syyskuun 18. päivälle suunniteltu Tampereen perustamisen 150 vuotisjuhla korvautui nyt Kurun uhrien muistotilaisuudella.

Lue myös: Onnettomuuden jälkipuinti: Syyt ja seuraukset

Lähteet:
Laitinen Erkki, Kurun historia 1919-1985, Jyväskylä 1992, s 269-281.
Jutikkala Eino, Tampereen historia 3, Tampere 1979, s. 441-444.
Aamulehti, syyskuu 1929.

http://fi.wikipedia.org/wiki/HL_Kuru
http://yle.fi/alueet/tampere/2009/09/ku ... 79718.html
http://yle.fi/alueet/tampere/kadonnut_t ... 60235.html
http://www.tampereenhistoria.fi/Kuru/Kuru.html

Höyrylaiva Kurun haaksirikosta tänään 80 vuotta: Katso kuvakertomus
7.9.2009 klo 7:15

Kurun viimeinen matka kesti 11 minuuttia. Onnettomuudessa kuoli 138 ihmistä. Katso kuvakertomus Näsijärven murhenäytelmästä 1929 ja sen sisaralus Tarjanteen matkasta turmapaikalle syksyllä 2009.


Kauan sitten tuo alus oli vaalea kaunotar, yksi Näsijärven tusinasta matkustajahöyrylaivasta. Mahtavin ja voimakkain kaikista: pituus 30,45 metriä, leveys 5,5 metriä, hevosvoimia 355, matkustajapaikkoja 214.

Uppoamaton laiva.

Niin höyrylaiva Kurusta sanottiin.
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa ... vakertomus

Katso Markus Pentikäisen kuvakertomus Näsijärven murhenäytelmä.
http://suomenkuvalehti.fi/kuvat/kuvaker ... mapaikalle

http://www.aamulehti.fi/mediagalleria/a ... udet/1993/
http://yle.fi/alueet/teksti/tampere/kad ... 60235.html
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kuru ... 5249120793
http://www.keskustori.fi/ajankohtaista.php?ID=492

Eiköhän noista linkeistä löydy kaikki tarpeellinen ja vähän enemmänkin.