Olen Minfon puolelle joskus koonnut aikataulun Palmen tekemisistä murhapäivänä ja lainaan sen nyt tänne. Palmen henkivartijat vapautuivat työstään klo 12.
Aamupäivä:
Klo 9 henkivartijat kyyditsivät Palmen Kuninkaalliselle tennishallille pelaamaan säännöllistä ottelua Harry Scheiniä vastaan. Palme voitti ottelun.
Paluumatkalla hän poikkesi Strömin herrainvaateliikkeessä palauttamassa puvun, joka ei ollut sopiva.
Tämän jälkeen hän siirtyi hallituksen kansliaan Rosenbadiin, jossa tapasi Irakin ja Norjan suurlähettiläät sekä sosiaalidemokraattisen puolueen stipendikomitean.
Palme kirjoitti puheen Pohjoismaiden neuvoston kokousta varten. Kokous oli seuraavana viikonloppuna Kööpenhaminassa.
Muu aika meni puhelimessa erinäisiä asioita selvitellessä.
Iltapäivä:
Lisbet-vaimo soitti ja ehdotti, että he viimeinkin saisivat lähdettyä elokuviin.
Palme saapui myöhässä hallituksen yhteiselle lounaalle. Hän vaikutti ärtyneeltä, suorastaan kiihtyneeltä. Tämä ei tosin ollut mitenkään poikkeuksellista käytöstä viime aikoina.
Hieman klo 14 jälkeen hän tapasi Statsanställd-lehden toimittajan ja kuvaajan. Haastattelu meni hyvin ja Palme oli hyväntuulinen.
Ilta:
Klo 18.15 Palme poistui työpaikaltaan kävellen.
Klo 18.30 (mahdollisesti hieman aiemmin) hän oli kotona.
18.30 - 20.30 Palme vietti aikaa kotona vaimonsa seurassa. Tänä aikana hän puhui puhelimessa kolmen henkilön kanssa, puoluesihteeri Toressonin, ent. valtioneuvos Asplingin sekä poikansa Mårtenin . Ketään vieraita ei käynyt.
N. klo 20 on tehtiin päätös pariskunnan välillä, että he lähtevät elokuviin Mårtenin ja hänen silloisen tyttöystävänsä kanssa (josta tuli myöh. Mårtenin vaimo).
Klo 20.30 pariskunta lähti asunnosta kävellen maanalaiselle, jonne oli matkaa 250 m. Tähän on arvioitu kuluneen 3-4 minuuttia.
Klo 20.40 he astuivat junaan Gamla stanilla.
Klo 20.50 he poistuivat junasta Rådmansgatanilla (matkustaen 3 pysäkkiväliä).
Hieman ennen klo 21 he saapuivat elokuvateatterilla, jossa tapasivat poikansa ja tämän tyttöystävän. Olof osti liput itselleen ja vaimolleen.
Klo 21.10 he istuivat paikalleen saliin.
Klo 23 jälkeen päättyi näytös.
Klo 23.15 Palme lähti vaimonsa kanssa kävelemään keskustan suuntaan Sveavägenin länsipuolta Olofin kävellessä kadun puolella. He vaihtoivat toiselle puolelle katua ja pysähtyivät välillä katsomaan näyteikkunaa.
Klo 23.21.30 (+/- 10 sekuntia) murhaaja iski Sveavägenin ja Tunnelgatanin kulmauksessa lähellä maanalaisen portaita.
Olof Palmen salamurha
-
Queen
- Posts: 2736
- Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am
Re: Olof Palmen salamurha
Joitakin muitakin Palmesta aiemmin Minfoon kirjoittamiani asioita:
1949 joulun aikoihin Palme meni naimisiin tsekkiläisen Jelena Rennerovan kanssa, joka oli Palmen kanssa samanikäinen opiskelija. Kyse oli näennäisavioliitosta ja tarkoitus oli saada Jelena Tsekkoslovakiasta pois. Hän muuttikin Ruotsiin 1950 keväällä. Pariskunta ei koskaan asunut yhdessä. Jelena muutti Upsalaan ja alkoi opiskella siellä lääketiedettä. Hänellä oli jo aiemmin Tsekeistä muuttanut miesystävä valmiina Ruotsissa.
---
Palmen koko suku oli hyvin yläluokkaista ja natsimyönteistä. Kerrotaan, ettei Palme millään tavoin halunnut asettua vastahankaan sukunsa kanssa ja sen vuoksi sijoittua poliittisella kartalla suorastaan vasemmalle. Hän vain todella seisoi oman aatteensa takana. Sen aatteen hän todennäköisesti on imenyt itseensä opiskeluaikoina.
---
Palme myös kannatti kovasti atomipommin hankkimista Ruotsiin. Myöhemmin hän kyllä myöntyi siihen, että pommia ei ryhdytä aktiivisesti valmistamaan, kuitenkin erinäisin sanamuodoin suunnitelmalle jätettiin jonkinlainen optio. Hän antoi ymmärtää, että atomipommin hankkiminen lisäisi rauhaa. Se panisi suuremmat valtiot ajattelemaan asiaa, että myös pienillä valtioilla on mahdollisuus vastata asevarusteluun.
---
Tätä olen myös pohtinut, ketkä kaikki lopulta tiesivät Palmen pariskunnan elokuviin menosta. Kyllä hän työpaikallaan oli siitä ainakin kertonut. Illalla hän puhui poikansa kanssa puhelimessa yhteisestä elokuvaillasta, mutta kertoiko pojan tyttöystävä sitten suunnitelmasta jollekulle?
---
Turvamiehistä luopuminen ei ollut mikään poikkeus. Hän usein lipsui turvallisuusasioissa liikkuessaan Rosenbadin, valtiopäivätalon ja perheen asunnon välillä. Tämä sai turvamiehet kiristelemään hampaitaan. Murhapäivänäkin hän siis vapautti turvamiehet tehtävistään. Tästäkin kiiri tieto monelle: toinen lähimmistä turvamiehistä ilmoitti siitä esimiehelleen. Tämä ilmoitti siitä ylimmälle esimiehelle. Tämä ilmoitti siitä iltapäivystykseen, missä tieto tuli vähintään kuuden viikonlopun päivystyksistä vastaavan henkilön tietoon. He tarvitsivat tiedon, koska Palmella oli oikeus pyytää suojelua koska tahansa ja tähän piti olla valmius.
---
Pettersonhan välillä tunnustikin murhan, kuten tiedämme. Mutta on eräs merkittävä seikka, joka puhuu hänen syyllisyyttään vastaan. Henkilö, joka näki Palmen ampujan ja seurasikin tätä, oli myöhemmin kertonut tuntevansa Petterssonin ulkonäöltä, koska he olivat asuneet samalla alueella. Tämä asia vain tuli esille kovin myöhään (kukaan ei ollut tajunnut sitä häneltä kysyä). Jokatapauksessa tämä todistaja oli sanonut, että ampuja ei ollut Pettersson, koska hän olisi tuntenut tämän. Mutta siis nyt en muista, kuka tämä todistaja oli.
---
Tuo luotijuttu meni kyllä kaiken muun poliisitutkinnan mukaisesti aivan poskelleen. Vielä labraan toimituksessakin tapahtui moka. Poliisi oli pannut luodit pussiin, kirjoittanut mukaan lähetteen, että luodeista halutaan kaliiberimääritys. Ei muuta!
Labrassa tehtiin työtä käskettyä: luodit pestiin perusteellisesti spriiliuoksessa, jolloin tuhottiin kaikki hiukkas- ja kuitujäämät. Sentään joku hiukkastutkija sai pelastettua tilannetta vertaamalla luoteja rouva Palmen vaatteisiin tulleisiin reikiin ja ruhjeisiin. Luodit kyllä olivat ne, joita surmassa oli käytetty.
---
Palme esitti kärkeviä lausuntoja Vietnamin sodasta. Tämän seurauksena USA:n ulkoministeriö kutsui Tukholman-lähettiläänsäkin kotiin. Oikeistojohtaja Holmberg vaati jopa Palmen eroa.
Kriisistä selvittiin ja Palme halusi itsekin parantaa maiden suhteita.
Hän sai kutsun Yhdysvaltoihin, tosin yksityishenkilönä. Hänen entinen opinahjonsa Kenyon, Ohiossa kutsui hänet tehdäkseen hänestä kunniatohtorin. Palme halusi käyttää matkan hyväkseen antaakseen lehdistölle ja tv:lle haastatteluja.
Kun Palme tiedotti matkastaan joulun 1969 tienoilla, uutinen herätti ärtymystä Valkoisessa talossa. Kissinger teki asiasta jopa muistion presidentille. Sen sisältö oli, ettei Palmea haluta maahan, eikä kenenkään korkean virkamiehen tule häntä tavata.
Nixon kuittasi asian sillä, että koko Palmen käynti USA:ssa jätetään huomiotta.
Ulkoministeri Rogers sai kuitenkin sovittua Nixonin kanssa, että hän (Rogers) ottaisi Palmen vastaan. Nixon ei Palmea halunnut tavata.
Vierailun aikana Palmen vastustajat järjestivät mielenosoituksen, jossa ilmaisivat kovasanaisesti, ettei Palme ole tervetullut vierailija.
Mitä Palme sitten saikin liennetettyä matkallaan, valui hukkaan, kun USA iski voimalla Hanoihin jouluna 1972. Palme piti välittömästi yhden kovimmista puheistaan ikinä. Hän arvosteli USA:ta rajuin sanakääntein syyttäen maata kansakunnan kiusaamisesta, nöyryyttämisestä ja alistamisesta. Hän vertasi sodankäyntiä natsien joukkomurhiin.
Nixon poltti kertakaikkiaan kääminsä. Ruotsin suurlähettiläs sai haukkumisryöpyn niskaansa.
Ruotsin toiminnan katsottiin olevan kaksinaamaista; hehän olivat itse olleet toisen maailmansodan aikaan yhteistyössä Saksan kanssa.
Jopa Palme avustajineen mietti, pitäisikö lausuntoja hieman lieventää. Hän kirjoittikin Nixonille kirjeen. Hän kyllä puhui kirjeessään amerikkalaismyönteisesti, mutta edelleen sävyn katsottiin olleen tuomitseva, eikä hän edes pyytänyt anteeksi.
Amerikkalaisten sovitteluintoa ei lisännyt se, että he huomasivat ruotsalaisten valtaosan tukevan Palmea.
Kun miettii näitä Palmen rajuja arvosteluja USA:ta kohtaan, tulee kyllä mieleen ajat ennen hänen murhaansa. Oliko jälleen odotettavissa selkkauksia USA:n kanssa, silloinhan käsittelyssä oli Irakin ja Iranin sota, mihin soppaan USA:kin lusikkansa iski. Palmehan tapasi juuri ennen murhaansa Irakin suurlähettilään.
Tässä poliisien paikalle tulossakin tapahtui vielä erinäisiä sähläyksiä Ylikonstaapeli Söderströmille ei selvinnyt uhrin henkilöllisyyskään heti. Ja kun se selvisi, hän ilmoitti avoimella taajuudella, että tapettu on pääministeri.
---
USA-kirjoituksessani en hae sitä, että joku olisi Amerikasta lähetetty tappamaan Palme, vaan enemmänkin sitä, saiko joku poliittinen taho Ruotsissa tarpeekseen Palmen touhuista, jopa peläten, että kohta on USA niskassa.
1949 joulun aikoihin Palme meni naimisiin tsekkiläisen Jelena Rennerovan kanssa, joka oli Palmen kanssa samanikäinen opiskelija. Kyse oli näennäisavioliitosta ja tarkoitus oli saada Jelena Tsekkoslovakiasta pois. Hän muuttikin Ruotsiin 1950 keväällä. Pariskunta ei koskaan asunut yhdessä. Jelena muutti Upsalaan ja alkoi opiskella siellä lääketiedettä. Hänellä oli jo aiemmin Tsekeistä muuttanut miesystävä valmiina Ruotsissa.
---
Palmen koko suku oli hyvin yläluokkaista ja natsimyönteistä. Kerrotaan, ettei Palme millään tavoin halunnut asettua vastahankaan sukunsa kanssa ja sen vuoksi sijoittua poliittisella kartalla suorastaan vasemmalle. Hän vain todella seisoi oman aatteensa takana. Sen aatteen hän todennäköisesti on imenyt itseensä opiskeluaikoina.
---
Palme myös kannatti kovasti atomipommin hankkimista Ruotsiin. Myöhemmin hän kyllä myöntyi siihen, että pommia ei ryhdytä aktiivisesti valmistamaan, kuitenkin erinäisin sanamuodoin suunnitelmalle jätettiin jonkinlainen optio. Hän antoi ymmärtää, että atomipommin hankkiminen lisäisi rauhaa. Se panisi suuremmat valtiot ajattelemaan asiaa, että myös pienillä valtioilla on mahdollisuus vastata asevarusteluun.
---
Tätä olen myös pohtinut, ketkä kaikki lopulta tiesivät Palmen pariskunnan elokuviin menosta. Kyllä hän työpaikallaan oli siitä ainakin kertonut. Illalla hän puhui poikansa kanssa puhelimessa yhteisestä elokuvaillasta, mutta kertoiko pojan tyttöystävä sitten suunnitelmasta jollekulle?
---
Turvamiehistä luopuminen ei ollut mikään poikkeus. Hän usein lipsui turvallisuusasioissa liikkuessaan Rosenbadin, valtiopäivätalon ja perheen asunnon välillä. Tämä sai turvamiehet kiristelemään hampaitaan. Murhapäivänäkin hän siis vapautti turvamiehet tehtävistään. Tästäkin kiiri tieto monelle: toinen lähimmistä turvamiehistä ilmoitti siitä esimiehelleen. Tämä ilmoitti siitä ylimmälle esimiehelle. Tämä ilmoitti siitä iltapäivystykseen, missä tieto tuli vähintään kuuden viikonlopun päivystyksistä vastaavan henkilön tietoon. He tarvitsivat tiedon, koska Palmella oli oikeus pyytää suojelua koska tahansa ja tähän piti olla valmius.
---
Pettersonhan välillä tunnustikin murhan, kuten tiedämme. Mutta on eräs merkittävä seikka, joka puhuu hänen syyllisyyttään vastaan. Henkilö, joka näki Palmen ampujan ja seurasikin tätä, oli myöhemmin kertonut tuntevansa Petterssonin ulkonäöltä, koska he olivat asuneet samalla alueella. Tämä asia vain tuli esille kovin myöhään (kukaan ei ollut tajunnut sitä häneltä kysyä). Jokatapauksessa tämä todistaja oli sanonut, että ampuja ei ollut Pettersson, koska hän olisi tuntenut tämän. Mutta siis nyt en muista, kuka tämä todistaja oli.
---
Tuo luotijuttu meni kyllä kaiken muun poliisitutkinnan mukaisesti aivan poskelleen. Vielä labraan toimituksessakin tapahtui moka. Poliisi oli pannut luodit pussiin, kirjoittanut mukaan lähetteen, että luodeista halutaan kaliiberimääritys. Ei muuta!
Labrassa tehtiin työtä käskettyä: luodit pestiin perusteellisesti spriiliuoksessa, jolloin tuhottiin kaikki hiukkas- ja kuitujäämät. Sentään joku hiukkastutkija sai pelastettua tilannetta vertaamalla luoteja rouva Palmen vaatteisiin tulleisiin reikiin ja ruhjeisiin. Luodit kyllä olivat ne, joita surmassa oli käytetty.
---
Palme esitti kärkeviä lausuntoja Vietnamin sodasta. Tämän seurauksena USA:n ulkoministeriö kutsui Tukholman-lähettiläänsäkin kotiin. Oikeistojohtaja Holmberg vaati jopa Palmen eroa.
Kriisistä selvittiin ja Palme halusi itsekin parantaa maiden suhteita.
Hän sai kutsun Yhdysvaltoihin, tosin yksityishenkilönä. Hänen entinen opinahjonsa Kenyon, Ohiossa kutsui hänet tehdäkseen hänestä kunniatohtorin. Palme halusi käyttää matkan hyväkseen antaakseen lehdistölle ja tv:lle haastatteluja.
Kun Palme tiedotti matkastaan joulun 1969 tienoilla, uutinen herätti ärtymystä Valkoisessa talossa. Kissinger teki asiasta jopa muistion presidentille. Sen sisältö oli, ettei Palmea haluta maahan, eikä kenenkään korkean virkamiehen tule häntä tavata.
Nixon kuittasi asian sillä, että koko Palmen käynti USA:ssa jätetään huomiotta.
Ulkoministeri Rogers sai kuitenkin sovittua Nixonin kanssa, että hän (Rogers) ottaisi Palmen vastaan. Nixon ei Palmea halunnut tavata.
Vierailun aikana Palmen vastustajat järjestivät mielenosoituksen, jossa ilmaisivat kovasanaisesti, ettei Palme ole tervetullut vierailija.
Mitä Palme sitten saikin liennetettyä matkallaan, valui hukkaan, kun USA iski voimalla Hanoihin jouluna 1972. Palme piti välittömästi yhden kovimmista puheistaan ikinä. Hän arvosteli USA:ta rajuin sanakääntein syyttäen maata kansakunnan kiusaamisesta, nöyryyttämisestä ja alistamisesta. Hän vertasi sodankäyntiä natsien joukkomurhiin.
Nixon poltti kertakaikkiaan kääminsä. Ruotsin suurlähettiläs sai haukkumisryöpyn niskaansa.
Ruotsin toiminnan katsottiin olevan kaksinaamaista; hehän olivat itse olleet toisen maailmansodan aikaan yhteistyössä Saksan kanssa.
Jopa Palme avustajineen mietti, pitäisikö lausuntoja hieman lieventää. Hän kirjoittikin Nixonille kirjeen. Hän kyllä puhui kirjeessään amerikkalaismyönteisesti, mutta edelleen sävyn katsottiin olleen tuomitseva, eikä hän edes pyytänyt anteeksi.
Amerikkalaisten sovitteluintoa ei lisännyt se, että he huomasivat ruotsalaisten valtaosan tukevan Palmea.
Kun miettii näitä Palmen rajuja arvosteluja USA:ta kohtaan, tulee kyllä mieleen ajat ennen hänen murhaansa. Oliko jälleen odotettavissa selkkauksia USA:n kanssa, silloinhan käsittelyssä oli Irakin ja Iranin sota, mihin soppaan USA:kin lusikkansa iski. Palmehan tapasi juuri ennen murhaansa Irakin suurlähettilään.
Tässä poliisien paikalle tulossakin tapahtui vielä erinäisiä sähläyksiä Ylikonstaapeli Söderströmille ei selvinnyt uhrin henkilöllisyyskään heti. Ja kun se selvisi, hän ilmoitti avoimella taajuudella, että tapettu on pääministeri.
---
USA-kirjoituksessani en hae sitä, että joku olisi Amerikasta lähetetty tappamaan Palme, vaan enemmänkin sitä, saiko joku poliittinen taho Ruotsissa tarpeekseen Palmen touhuista, jopa peläten, että kohta on USA niskassa.
-
will
- Posts: 2814
- Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am
Re: Olof Palmen salamurha
Henkilö, joka tunsi Pettersonin, oli murhan silminnäkijä Jeppsson, myöhempi haastattelu alla:
https://vimeo.com/321858028
Jos Palme olisi tavannut Jeppssonin matkalla toimistolta lounaalle ja sen vuoksi myöhästynyt vielä lisää, hän olisi voinut ehdottaa palaamista asiaan illalla Sveavägenillä elokuvista kotiin kävellessä. Jeppssonissa ei näyttäisi olevan mitään pelättävää, joten turvamiehiä ei tarvittaisi. Paitsi, jos hänen kaverinsa oli Smith & Wessonin omistava korsto, jolle J olisi tehnyt palveluksia, eikä vastapalvelusta olisi saatu. Näin selittyisi J:n havaintopaikka ja se, ettei hän olisi tunnistanut P:tä. Mutta miksi piti lähteä ampumaan, ja mitä E asiasta tiesi? Järjestikö E aseen ja J rahat, tai päinvastoin, ja vaihdettiinko niitä P:n kanssa portaiden puolivälissä kopin takana?
Muistatko, Queen, mikä oli Pettersonin motiivi tuomion mukaan?
https://vimeo.com/321858028
Jos Palme olisi tavannut Jeppssonin matkalla toimistolta lounaalle ja sen vuoksi myöhästynyt vielä lisää, hän olisi voinut ehdottaa palaamista asiaan illalla Sveavägenillä elokuvista kotiin kävellessä. Jeppssonissa ei näyttäisi olevan mitään pelättävää, joten turvamiehiä ei tarvittaisi. Paitsi, jos hänen kaverinsa oli Smith & Wessonin omistava korsto, jolle J olisi tehnyt palveluksia, eikä vastapalvelusta olisi saatu. Näin selittyisi J:n havaintopaikka ja se, ettei hän olisi tunnistanut P:tä. Mutta miksi piti lähteä ampumaan, ja mitä E asiasta tiesi? Järjestikö E aseen ja J rahat, tai päinvastoin, ja vaihdettiinko niitä P:n kanssa portaiden puolivälissä kopin takana?
Muistatko, Queen, mikä oli Pettersonin motiivi tuomion mukaan?
Last edited by will on Sat Jun 13, 2020 10:48 am, edited 1 time in total.
-
Queen
- Posts: 2736
- Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am
Re: Olof Palmen salamurha
Sepä se onkin vaikea kysymys. Oikeudessahan muistini mukaan todettiin, että mitään varsinaista motiivia ei löytynyt.
Ylipäätään Pettersonia pidettiin räyhääjänä ja väkivaltaisena, mutta tässäkin oli se, että hän kohdisti nämä tekonsa yleensä omaan sosiaaliryhmäänsä eli niihin piireihin, missä pyöri sekä sitten niihin, jotka pyrkivät häntä vastustamaan; poliisit, portsarit jne.
Jotenkin olisi kuitenkin harmaa ajatus siitä, että Petterson itse kertoi motiivikseen, että olisi erehtynyt kohteessa. Eli hänen piti ampua joku oharit tehnyt tyyppi.
Ylipäätään Pettersonia pidettiin räyhääjänä ja väkivaltaisena, mutta tässäkin oli se, että hän kohdisti nämä tekonsa yleensä omaan sosiaaliryhmäänsä eli niihin piireihin, missä pyöri sekä sitten niihin, jotka pyrkivät häntä vastustamaan; poliisit, portsarit jne.
Jotenkin olisi kuitenkin harmaa ajatus siitä, että Petterson itse kertoi motiivikseen, että olisi erehtynyt kohteessa. Eli hänen piti ampua joku oharit tehnyt tyyppi.
-
will
- Posts: 2814
- Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am
Re: Olof Palmen salamurha
Ja toimeksiantaja oli? Elikkä muka alamaailman välienselvittelyna hänelle serveerattu eliminointi osuikin pääministeriin. Oliko orrella odottaneilla joko E:llä tai J:llä tai lähipiireillään kana kynittävänä Palmen kanssa?
Jos P ei tiennyt, kenet ampuu, kuka merkkasi kohteen, E:kö? Hän olisi sittenkin ollut alhaalla ja lähtenyt ampumisen jälkeen portaita ylös. Kertooko tarina, kumpaa puolta murhaaja nousi, oikealta vai vasemmalta?
Jos P ei tiennyt, kenet ampuu, kuka merkkasi kohteen, E:kö? Hän olisi sittenkin ollut alhaalla ja lähtenyt ampumisen jälkeen portaita ylös. Kertooko tarina, kumpaa puolta murhaaja nousi, oikealta vai vasemmalta?
-
Eks-EkstroVertti
- Posts: 3083
- Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm
Re: Olof Palmen salamurha
^Pettersson oli arvaamattomasti käyttäytyvä sekakäyttäjä, joka oli jo tappanut hänelle itselleen täysin tuntemattoman miehen tikarilla ilman varsinaista syytä.
Vuolasmaan kaiman, alamaailman pelihalliyrittäjä/huumekauppias Sigge Cedergrenin piti lainaaman Petterssonille .357- revolveri, jolla taasen Petterssonin piti kenties päästää päiviltä ties-kuka, vaan päättikin Pettersson sitten tappaa Cedergrenin itsensä, mutta erehtyi henkilöstä ja ampuikin Palmen. Tämähän siis on yksi pääteorioista. En itse jaksa oikein uskoa Cedergrenin juttuihin. Moni uskoi, ja uskoo käsittääkseni edelleen. Voi niissä siis olla jotain perääkin. Varmaan senkin on jo joku kohta perannut, että oliko Engströmin ja Siggen välillä jokin yhteys, esim. maksamattomien pelivelkojen kautta. Petterssonin ja Engströmin jonkinasteinen yhteistyö voisi periaatteessa myös olla mahdollinen. Lisbethin mielestä murhaajia oli jossain vaiheessa kaksi. Ensimmäinen, pitempi ja atleettisempi loikki rappusia ylös karkuun kuin hirvi, elefantti tai jokin muu eläin, toinen kirmaili sinne tänne ja oli poliisin mielestä huomionkipeä norsu. Ehkä hänellä todella oli jokin erityinen syy tehdä itsensä tunnetuksi. Välttämättä kyse ei ollut hänen luonteestaan.
Arvelen, että Pettersson odotteli Cedergrenin torpedona itse asiassa Engströmiä joko kovistellakseen tätä, tai murha-aikein. Ruotsin pääministerin saapastellessa yllättäin väijypaikalle juuri ennen Skandiamannea, menivät Petterssonin pasmat totaalisesti sekaisin, tai sitten ne äkisti kristallisoituivat. Tunnetuin seurauksin. Kukaan heistä ei voinut kertoa koko totuutta. Kaikilla oli siihen omat, hyvin ymmärrettävät syynsä.
https://www.youtube.com/watch?v=t1uZLWh7kRo
Vuolasmaan kaiman, alamaailman pelihalliyrittäjä/huumekauppias Sigge Cedergrenin piti lainaaman Petterssonille .357- revolveri, jolla taasen Petterssonin piti kenties päästää päiviltä ties-kuka, vaan päättikin Pettersson sitten tappaa Cedergrenin itsensä, mutta erehtyi henkilöstä ja ampuikin Palmen. Tämähän siis on yksi pääteorioista. En itse jaksa oikein uskoa Cedergrenin juttuihin. Moni uskoi, ja uskoo käsittääkseni edelleen. Voi niissä siis olla jotain perääkin. Varmaan senkin on jo joku kohta perannut, että oliko Engströmin ja Siggen välillä jokin yhteys, esim. maksamattomien pelivelkojen kautta. Petterssonin ja Engströmin jonkinasteinen yhteistyö voisi periaatteessa myös olla mahdollinen. Lisbethin mielestä murhaajia oli jossain vaiheessa kaksi. Ensimmäinen, pitempi ja atleettisempi loikki rappusia ylös karkuun kuin hirvi, elefantti tai jokin muu eläin, toinen kirmaili sinne tänne ja oli poliisin mielestä huomionkipeä norsu. Ehkä hänellä todella oli jokin erityinen syy tehdä itsensä tunnetuksi. Välttämättä kyse ei ollut hänen luonteestaan.
Arvelen, että Pettersson odotteli Cedergrenin torpedona itse asiassa Engströmiä joko kovistellakseen tätä, tai murha-aikein. Ruotsin pääministerin saapastellessa yllättäin väijypaikalle juuri ennen Skandiamannea, menivät Petterssonin pasmat totaalisesti sekaisin, tai sitten ne äkisti kristallisoituivat. Tunnetuin seurauksin. Kukaan heistä ei voinut kertoa koko totuutta. Kaikilla oli siihen omat, hyvin ymmärrettävät syynsä.
https://www.youtube.com/watch?v=t1uZLWh7kRo
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla
Luminol
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla
Luminol
-
Queen
- Posts: 2736
- Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am
Re: Olof Palmen salamurha
Noita Tunnelgatanin porrasaskelmia oli 89 ja silminnäkijän kertoman mukaan murhaaja harppoi ne ylös. Pettersson ei tainnut olla oikein urheilullista tyyppiä, eikä kuntokaan varmaan kohdallaan. Muistan jostakin lukeneeni, että hän kävelikin jotenkin klenkaten tms.
Tuo murhapaikkahan sinällään on erinomaisesti valittu.
Voisi olettaa, että ampuja tiesi Palmen tulevan paikalle, (etenkin, jos hän odotteli Palmea tuossa paikassa), tai ainakin, että tämä lähti kävellen kotiin vaimonsa kanssa.
Olisihan kuitenkin ollut mahdollista, että Martin olisi ajanut vanhempansa kotiin (jos hän oli autolla liikkeellä). Palme oli kuitenkin itse halunnutkin kävellä kotimatkan. Onko tämä kaikki sattumaa? Vai mistä murhaaja, ellei ollut satunnainen, tiesi Palmejen kävelevän kotiin.
Tätä Lisbet Palmen todistusta olen pohtinut; hän siis kertoi heti miehensä murhan jälkeen tekijän olevan ehkä jugoslaavi. Jos nyt oletetaan, että tekijä olisi Petterson tai Engström, niin ei oikein sovi kuvaan.
Kävi kuitenkin niin, että hän valitsi sitten aikojen päästä tunnistusrivistä Petterssonin. Tosin kuka tahansa olisi valinnut, kun Pettersson oli kuin punainen huutomerkki pisteiden joukossa.
Mutta mistä hänelle tuli tämä "jugoslaavi-ajatus"?
Tuo murhapaikkahan sinällään on erinomaisesti valittu.
Voisi olettaa, että ampuja tiesi Palmen tulevan paikalle, (etenkin, jos hän odotteli Palmea tuossa paikassa), tai ainakin, että tämä lähti kävellen kotiin vaimonsa kanssa.
Olisihan kuitenkin ollut mahdollista, että Martin olisi ajanut vanhempansa kotiin (jos hän oli autolla liikkeellä). Palme oli kuitenkin itse halunnutkin kävellä kotimatkan. Onko tämä kaikki sattumaa? Vai mistä murhaaja, ellei ollut satunnainen, tiesi Palmejen kävelevän kotiin.
Tätä Lisbet Palmen todistusta olen pohtinut; hän siis kertoi heti miehensä murhan jälkeen tekijän olevan ehkä jugoslaavi. Jos nyt oletetaan, että tekijä olisi Petterson tai Engström, niin ei oikein sovi kuvaan.
Kävi kuitenkin niin, että hän valitsi sitten aikojen päästä tunnistusrivistä Petterssonin. Tosin kuka tahansa olisi valinnut, kun Pettersson oli kuin punainen huutomerkki pisteiden joukossa.
Mutta mistä hänelle tuli tämä "jugoslaavi-ajatus"?
-
Eks-EkstroVertti
- Posts: 3083
- Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm
Re: Olof Palmen salamurha
^89 askelmaa menee varmaan helposti piripäissään ja etenkin, jos on murhannut jonkun, vieläpä pääministerin. Ei mitään syytä epäillä, etteikö Pettersson olisi kyennyt moiseen suoritukseen. Atleettisella tarkoitin jotain muuta kuin aerobista kuntoa. Petterssonilla oli lievästi pötsiä mutta hän oli myös pitkä ja harteikas tyyppi. On myös todistajan kuvaus, että murhaaja harppoi askelmat ylös jollakin tavalla omintakeisen kömpelösti.
En oikeastaan tiedä miltä tyypillisen jugoslaavin pitäisi näyttää mutta eiköhän Petterssoni siihenkin kuvaan jotenkin sovi, jos hieman geeliä tummaan tukkaan ja mustaa palttoota ylle. Kyse voi olla myös tyypillisestä poliisin johdattelusta.
Cedergren myönsi ennen kuolemaansa omistaneensa Smith&Wesson 357 Magnum-revolverin, joka oli hänen mukaansa ennen murhaa "kadonnut" häneltä. Aseen "häviämiseen" ja "varastamiseen" hän arveli syylliseksi hyvin tuntemaansa Christer Petterssonia.
Mielestäni on Cedergrenin, Petterssonin sekä Engströmin sanomisten perusteella ihmeen hyvä otaksuma, että Pettersson odotti T-aseman sisäänkäynnin luona Cedergrenin palkkaamana (= velkojaan hyvittävänä) hitmannina juurikin Engströmiä, jolla oli ehkä jo noihin aikoihin vaikeuksia taloutensa hallinnassa. Pitäisi selvittää, oliko Engströmilläkin tuolloin peli- tai huumeongelma. Myöhemmässä elämässään alkoholi otti hänessä vallan. Tulisi siis selvittää hänen mahdollinen kytköksensä mm. Cedergreniin.
Lyhyesti Sigge Cedergrenin kuulustelusta 20.3.1986:
Huumekauppias Cedergren kertoo ajaneensa murhan aikaan Saabillaan Oxtorgetilta Malmskillnadsgatanille, kääntyneensä sitten vasemmalle Appelbergsgatanille, sitten oikealle Luntmakargatanille, jota pitkin Tegnergatanille asti, jonne pysähtyi.
Siellä ollessaan, hän kuuli sireenin äänen. Pysäköityään autonsa ja noustuaan siitä ulos hän näki (hyvässä valaistuksessa) Luntmakargatania pitkin juoksevan n. 35-vuotiaan ja n. 190 cm pitkän (ainakin yli keskipituisen) miehen, jolla oli sininen toppatakki päällään.
Jne.
Viime kädessä uskon, jos sitä sanaa käytän, että vanha venkula Pettersson ampui Palmen ikään kuin vaistonvaraisesti, äkillisessä tunnekuohussa. Teko ei ollut suunniteltu. Petterssonin laskettua kätensä tunkeilevan ystävällismielisesti Palmen olkapäälle tervehtimistarkoituksessa, Palme sanoi, tai teki jotakin töykeäksi luokiteltavaa ja se aiheutti Petterssonissa salamannopean vihareaktion. Petterssonille vastaavasta syystä tehty henkirikos ei ollut uusi kokemus: hän oli toiminut lähistöllä samoin jo vuonna 1970.
Pahoittelut, muistin väärin. Tappoase vuonna 1970 olikin pistin (bajonetti) eikä tikari.
"22.12.1970 Pettersson oli liikkeellä joulutungoksessa Tukholman Kungsgatan'illa mukaan kassi, jossa säilytti bajonettia yhdessä kovasti pitämälleen pikkusiskolleen ostamansa pienen nallekarhun kanssa.
Tukholmalainen (Vällingby) Per Hallander (22) oli rakennustyöläinen, joka oli ollut kaverinsa kanssa firman pikkujouluissa ja he sattuivat törmäämään (aivan kirjaimellisesti, sillä kaikki osapuolet olivat nauttineet alkoholia, ja kulku oli siten hieman horjuvaa) heille tuntemattomaan Pettersson'iin kadulla lähellä Kungsgatan-Sveavägen'in risteystä.
Tapaaminen ei sujunut kovin lämpimissä tunnelmissa, ja miehet ajautuivatkin keskenään kovaan suukopuun. Hallander'in kaveri lähti pois paikalta, mutta Hallander jäi. Tämän jälkeen Hallander oli potkaissut Pettersson'in kädessä ollutta kassia. Potkun seurauksena pikkusiskolle tarkoitettu nallekarhu putosi kassista jalkakäytävälle.
Tällöin 23-vuotiaalla Christer Pettersson'illa kiehahti, ja hän kaivoi kassista esiin siellä olleen bajonetin. Nähtyään teräaseen lähti Hallander juoksemaan karkuun, mutta CP sai hänet kiinni ja työnsi uhrin läheiseen porttikäytävävään, jossa ensi painittiin hetki (15 - 20 s), jonka lopuksi Pettersson iski bajonetilla Hallander'ia kahdesti; kerran sydämeen ja kerran toiseen keuhkoon.
Tapauksella oli runsaasti silminnäkijöitä. CP tuomittiin jälleen kerran suljettuun psykiatriseen hoitoon, tällä kertaa Ruotsin tunnetuimpaan mielisairaalaan, Karsuddens sjukhus'iin."
All of my life i have waited
For someone similar to you
How could you leave me alone
In a world that's grown so cold?
All of my life i have longed
Far, far away from here
Now you are first on my list
Over people deserving of a fate worse than death
En oikeastaan tiedä miltä tyypillisen jugoslaavin pitäisi näyttää mutta eiköhän Petterssoni siihenkin kuvaan jotenkin sovi, jos hieman geeliä tummaan tukkaan ja mustaa palttoota ylle. Kyse voi olla myös tyypillisestä poliisin johdattelusta.
Cedergren myönsi ennen kuolemaansa omistaneensa Smith&Wesson 357 Magnum-revolverin, joka oli hänen mukaansa ennen murhaa "kadonnut" häneltä. Aseen "häviämiseen" ja "varastamiseen" hän arveli syylliseksi hyvin tuntemaansa Christer Petterssonia.
Mielestäni on Cedergrenin, Petterssonin sekä Engströmin sanomisten perusteella ihmeen hyvä otaksuma, että Pettersson odotti T-aseman sisäänkäynnin luona Cedergrenin palkkaamana (= velkojaan hyvittävänä) hitmannina juurikin Engströmiä, jolla oli ehkä jo noihin aikoihin vaikeuksia taloutensa hallinnassa. Pitäisi selvittää, oliko Engströmilläkin tuolloin peli- tai huumeongelma. Myöhemmässä elämässään alkoholi otti hänessä vallan. Tulisi siis selvittää hänen mahdollinen kytköksensä mm. Cedergreniin.
Lyhyesti Sigge Cedergrenin kuulustelusta 20.3.1986:
Huumekauppias Cedergren kertoo ajaneensa murhan aikaan Saabillaan Oxtorgetilta Malmskillnadsgatanille, kääntyneensä sitten vasemmalle Appelbergsgatanille, sitten oikealle Luntmakargatanille, jota pitkin Tegnergatanille asti, jonne pysähtyi.
Siellä ollessaan, hän kuuli sireenin äänen. Pysäköityään autonsa ja noustuaan siitä ulos hän näki (hyvässä valaistuksessa) Luntmakargatania pitkin juoksevan n. 35-vuotiaan ja n. 190 cm pitkän (ainakin yli keskipituisen) miehen, jolla oli sininen toppatakki päällään.
Jne.
Viime kädessä uskon, jos sitä sanaa käytän, että vanha venkula Pettersson ampui Palmen ikään kuin vaistonvaraisesti, äkillisessä tunnekuohussa. Teko ei ollut suunniteltu. Petterssonin laskettua kätensä tunkeilevan ystävällismielisesti Palmen olkapäälle tervehtimistarkoituksessa, Palme sanoi, tai teki jotakin töykeäksi luokiteltavaa ja se aiheutti Petterssonissa salamannopean vihareaktion. Petterssonille vastaavasta syystä tehty henkirikos ei ollut uusi kokemus: hän oli toiminut lähistöllä samoin jo vuonna 1970.
Pahoittelut, muistin väärin. Tappoase vuonna 1970 olikin pistin (bajonetti) eikä tikari.
"22.12.1970 Pettersson oli liikkeellä joulutungoksessa Tukholman Kungsgatan'illa mukaan kassi, jossa säilytti bajonettia yhdessä kovasti pitämälleen pikkusiskolleen ostamansa pienen nallekarhun kanssa.
Tukholmalainen (Vällingby) Per Hallander (22) oli rakennustyöläinen, joka oli ollut kaverinsa kanssa firman pikkujouluissa ja he sattuivat törmäämään (aivan kirjaimellisesti, sillä kaikki osapuolet olivat nauttineet alkoholia, ja kulku oli siten hieman horjuvaa) heille tuntemattomaan Pettersson'iin kadulla lähellä Kungsgatan-Sveavägen'in risteystä.
Tapaaminen ei sujunut kovin lämpimissä tunnelmissa, ja miehet ajautuivatkin keskenään kovaan suukopuun. Hallander'in kaveri lähti pois paikalta, mutta Hallander jäi. Tämän jälkeen Hallander oli potkaissut Pettersson'in kädessä ollutta kassia. Potkun seurauksena pikkusiskolle tarkoitettu nallekarhu putosi kassista jalkakäytävälle.
Tällöin 23-vuotiaalla Christer Pettersson'illa kiehahti, ja hän kaivoi kassista esiin siellä olleen bajonetin. Nähtyään teräaseen lähti Hallander juoksemaan karkuun, mutta CP sai hänet kiinni ja työnsi uhrin läheiseen porttikäytävävään, jossa ensi painittiin hetki (15 - 20 s), jonka lopuksi Pettersson iski bajonetilla Hallander'ia kahdesti; kerran sydämeen ja kerran toiseen keuhkoon.
Tapauksella oli runsaasti silminnäkijöitä. CP tuomittiin jälleen kerran suljettuun psykiatriseen hoitoon, tällä kertaa Ruotsin tunnetuimpaan mielisairaalaan, Karsuddens sjukhus'iin."
All of my life i have waited
For someone similar to you
How could you leave me alone
In a world that's grown so cold?
All of my life i have longed
Far, far away from here
Now you are first on my list
Over people deserving of a fate worse than death
Last edited by Eks-EkstroVertti on Sun Jun 14, 2020 11:01 pm, edited 4 times in total.
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla
Luminol
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla
Luminol
-
will
- Posts: 2814
- Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am
Re: Olof Palmen salamurha
Tuntemattomista murhaajista halutaan tavallisesti keskustelussa tietää, oliko hän oikea- vai vasenkätinen. Siihen lienee saatu vinkkiä Sveavägenin katutason todistajien havainnoista itse ampumisesta: Kummassa kädessä revolveri oli?
Ruotsissa ulkomaalaisuutta voisi testata liikennekäyttäytymisellä: Ruotsalainen olisi mahdollisesti noussut vasemman puoleisia portaita, oikeanpuoleisen liikenteen maasta tullut tekijä oppimansa mukaisesti oikean puoleisia portaita. Kumpia pitkin tekijä loikki ylös?
Ruotsissa ulkomaalaisuutta voisi testata liikennekäyttäytymisellä: Ruotsalainen olisi mahdollisesti noussut vasemman puoleisia portaita, oikeanpuoleisen liikenteen maasta tullut tekijä oppimansa mukaisesti oikean puoleisia portaita. Kumpia pitkin tekijä loikki ylös?
-
Eks-EkstroVertti
- Posts: 3083
- Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm
Re: Olof Palmen salamurha
Ei varmaa käsitystä kätisyyksistä silminnäkjöiden silmin. Pettersson oli oikeakätinen kuten Engströmkin. Yleisimmän käsityksen mukaan ase oli murhaajan oikeassa kädessä ja Tunnelgatanilla häntä väistäneen Lars Jeppssonin mukaan hän loikki elefanttimaisesti vasemmanpuoleisia portaita ylös.
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla
Luminol
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla
Luminol
