Käräjäoikeuden 2013 live-seuranta, mtv3

User avatar
Tara
Posts: 3469
Joined: Fri Jun 08, 2012 9:14 am

18.9.KESKIVIIKKO Käräjäoikeuden 2013 live-seuranta, mtv3

Post by Tara »

18.9.Ulvilan murhan oikeudenkäynti jatkuu kello 9.30 Åbo Akademin psykologian professori Pekka Santtilan kuulemisella. MTV3.fi raportoi paikan päältä.

18.9.KESKIVIIKKO 18.9. Toimittajana Johanna Tuuri.
18.9.Ennen kuin todistaja Santtila kutsutaan sisään, oikeus pohtii, miltä osin häntä voidaan kuulla avoimin ovin.
Syyttäjän mukaan salattavia asioita tulisivat olla lasten kertomusten luotettavuus, asiantuntijuuslausunto ja kuulohavaintotutkimus. Puolustus ei kannata tiukkaa rajausta. Avustaja Juha Mannerin mukaan salassa pidettävät asiat tulee käsitellä tapauskohtaisesti.

18.9.Puheenjohtaja päättää, että salassa pidettävät asiat käsitellään kuulemisen lopuksi.
18.9.Pekka Santtila kutsutaan saliin. Hän on puolustuksen asiantuntijatodistaja.
18.9.Oikeuspsykologiaan erikoistunut professori Santtila on tehnyt puolustuksen pyynnöstä tutkimuksen. Sen mukaan lapsi ei kykene havainnoimaan monimutkaista tapahtumasarjaa pelkästään kuulon varassa. Auerin poika kertoo kuulleensa murhayön tapahtumat oven läpi.
18.9.Ensimmäinen teema on tunnustuksen mahdollisuus tai väärän tunnustuksen mahdollisuus.
Santtilalla on yksi tieteellinen julkaisu aiheesta.

18.9.Avustaja Manner kysyy: Millaisissa tilanteissa voi syntyä väärä tunnustus?
- Ei kovin yleisestä ilmiöstä kysymys.
- USA:ssa 250 henkilöä on vapautettu tästä syystä.
- Mikäli tapahtuu väärä tuomio, USA:ssa 25 % tunnustus on osana siihen.
- Näitä on kolmea tyyppiä: vapaaehtoinen väärä tunnistus. pakotettu väärä tunnustus, sisäistetty väärä tunnustus
- Tässä voisi tulla kyseeseen sisäistetty väärä tunnustus, johon vaikuttaa esimerkiksi unen laatu, eristäytyneisyys muista henkilöistä.
18.9.Manner kysyy: Miten kulunut aika voi vaikuttaa muistikuviin?
- Mitä heiluvammat muistikuvat, sitä helpompi on johdatella. Se seikka, mikä vaikuttaa muistitutkimuksen säilymiseen, on aika.
- Mikäli läheinen henkilö kuolee, vaikka lähiomainen ei olisi osallinen siihen, hän potee syyllisyyttä, Santtila jatkaa.

18.9.Santtila luettelee riskitekijöitä Auerin tapauksessa.
- Tapahtumasta on kulunut aikaa.
- Kuulusteluja on ollut useita.
- Auerin kertomuksissa on kaksi huomionarvoista piirrettä, kun mietitään väärää tunnustusta: Hän ennemminkin kertoo, että hän tietää, että jotain on tapahtunut. Hän ei muista, vaan hän tietää. Muistikuvat voivat liittyä keskusteluihin.
- Toinen on epävarmuus.
18.9.Syyttäjä Jarmo Valkaman vuoro kysyä. Hän perää kotimaisia tilastoja amerikkalaistutkimusten sijaan. Santtilan mukaan asiasta ei ole suomalaista tutkimusta.
18.9.Syyttäjä jatkaa tiukasti: Oletteko itse haastatellut Aueria? Oletteko nähnyt tätä videota?
- Olen tutustunut tunnustukseen papereiden perusteella.
- Sillä ei ole merkitystä, että olenko lukenut papereista tai nähnyt nauhat. Väärän tunnustuksen kohdalla minulla ei voi olla kykyä sanoa, onko asia ollut näin. Asiantuntijana voin puhua vain todennäköisyyksistä.
- Viestini on se, että se on yleisempää kuin luullaan.
- Toinen viestini on tietyt piirteet Auerin kertomuksissa.
18.9.Anneli Auerille tehty muistijälkitesti käsitellään yllättävän nopeasti.
18.9.Seuraava teema: Puolustus on pyytänyt tutkimuksen Santtilalta Auerin ja vanhimman lapsen hätäkeskuskäyttäytymisestä.
18.9.Santtilan mukaan aihetta ei ole tutkittu juuri lainkaan.
- Tieteellinen tutkimuspohja on niukka.
- Tekemäni koodauksen perusteella Auerin ja vanhimman tyttären käyttäytyminen ja siinä mitä he sanovat, on enemmän piirteitä, mitkä liittyvät syyttömien henkilöihin soittamiin puheluihin.
- Sieltä löytyy kolme seikkaa, jotka liittyvät syyllisten henkilöiden soittamiin puheluihin. Esimerkiksi onko hän (Auer) liioitellun kohtelias, kun hän sanoo lopussa hei.
- Kuitenkaan Anneli Auerin ja hänen vanhimman tyttärensä käyttäytymisessä ei ole voittopuolisesti piirteitä, joita on syyllisten henkilöiden käyttäytymisessä.
18.9.Syyttäjä tarttuu jälleen niukkaan tutkimustulokseen.
- Tulos on laiha, sen myönnän. Olen tehnyt koodauksen, sen myönnän, Santtila sanoo.
Syyttäjä sanoo kysyvästi: Otatte silti kantaa myös tähän juttuun? Santtila korostaa vastaavansa selkeillä varoituksilla. Tällä hän viittaa niukkaan tutkimustaustaan.
18.9.Seuraava teema on jälkikäteisinformaatio ja julkisuuden vaikutus todistajiin.
18.9.Santtilan mukaan useissa tutkimuksissa on todettu, että jälkikäteisinformaatio voi vaikuttaa todistajan lausuntoihin.
- Se on sitä todennäköisempää, mitä heikoimmat muistikuvat henkilöllä on tapahtuneesta.
- Anna Lindin tapauksessa virheet tarttuivat todistajasta toiseen, kun heitä kuulusteltiin samanaikaisesti.
- Ennakko-olettamat vaikuttavat havaintoihin.
18.9.Syyttäjillä, asianomistajien avustajilla tai oikeudella ei ole kysyttävää tästä teemasta.
18.9.Seuraava teema on Santtilan tekemä kokeellinen tutkimus, jonka aiheena on aikuisten ja 7-vuotiaiden lasten kyvystä ymmärtää ns. Ulvilan surmassa perheen toiseksi vanhimman lapsen todistajanlausunnon mukainen surmayötä koskeva tapahtumakulku kuulonvaraisesti.
18.9.Tutkimuksessa käytettiin KRP:ltä lainassa ollutta keinopäätä, joka imitoi ihmisen kuuloa.Testissä tutkittiin tieteellisesti, mitä lapsi saattoi tilanteessa kuulla ja mitä muistaa kuulemastaan.
18.9.Äänitys esitettiin koehenkilöille. Testiin osallistui 33 7-vuotiasta ja 40 aikuista.
18.9.Santtilan mukaan lapsi oli kuullut, kun veitsi suhaisi ilmaa. Tätä asiaa ei tutkittu, koska veitsestä ei lähde ilmassa ääntä.
18.9.Santtilan mukaan 7-vuotias lapsi ei kykene havainnoimaan monimutkaista tapahtumasarjaa pelkästään kuulon varassa.
- Pidän tätä epätodennäköisenä lähtökohtaisesti. 7-vuotiaan muistitoiminnot eivät ole vielä täysin kehittyneet.
18.9.Taustaksi: Anneli Auerin toiseksi vanhin lapsi kertoo kuulleensa murhayön tapahtumat oven läpi. Lapsen mukaan äiti nauhoitti surman c-kasetille ja soitti nauhan hätäpuhelun aikana.
18.9.Santtila esittelee johtopäätökset:
- Tilanteen raportointia rajoittaa ensisijaisesti tapahtumaketjun ymmärtäminen, ei sen muistaminen. Tämä on ensisijaisesti ymmärtämisongelma.
- (Lapsen) todistajanlausunto ei voi tutkimuksen tulosten valossa perustua hänen omiin havaintoihinsa henkirikoksesta.
18.9.Syyttäjä kysyy tarkennuksia Santtilalta. Keskustelua käydään muun muassa siitä, mitä koehenkilöt tiesivät tilasta. Santtila kertoo, että koehenkilöille näytettiin ennalta video tilasta. Hän näyttää sen myös oikeudessa. Syyttäjä pitää puutteena sitä, että koehenkilöt eivät ole käyneet paikan päällä. Santtilan mukaan puute ei ole ratkaiseva.
18.9.Oikeus pitää lounastauon. Santtilan kuuleminen jatkuu taon jälkeen suljetuin ovin. Suunnitelman mukaan iltapäivällä kuullaan myös Anneli Aueria uudelleen liittyen lasten kertomuksiin. Myös tämä kuuleminen on suljetuin ovin. Seuraava käsittely avoimin ovin on tiistaina 24.9.
18.9.Salin ulkopuolella professori Pekka Santtila tarkentaa muutamia seikkoja medialle. Hän pohtii, mikä on voinut olla motivaatio toiseksi lasten kertomuksille, jotka tulivat ilmi vasta vuonna 2011. Santtilan mukaan on mahdollista, että lapset eivät ole halunneet palata äitinsä luokse. Toinen vaihtoehto on, etteivät he ole halunneet palata oikeasti pahan henkilön luokse.
18.9.Perheen lasten kannalta tilanne on Santtilan mukaan järkyttävä ja poikkeuksellinen.
- Tämä on yhteiskunnan epäonnistuminen, että prosessi jatkuu edelleen.

18.9.Santtila tutki Auerin ja vanhimman lapsen hätäkeskuskäyttäytymistä. Johtopäätökset eivät ole Santtilan mukaan syyllisyyttä tukevia, sillä esimerkiksi uhrille pyydetään apua välittömästi. Myös nauhalta kuuluva lapsen kirkaisu kuvastaa Santtilan mukaan syyttömän ihmisen käyttäytymistä.
18.9.Tauolla Santtila tyrmää syyttäjien asiantuntijatodistajien lausuntoja, joissa ihmeteltiin Auerin rauhallisuutta surman jälkeen.
- He esittävät mielipiteitä, lausunnot eivät perustu empiiriseen tutkimukseen.
Santtilan mukaan on erikoista, että asiantuntijatodistajat esittävät pelkkiä mielipiteitä.
- Jään odottamaan vastaväitettä.

18.9.Santtilan kuuleminen jatkuu taon jälkeen suljetuin ovin. Liveseuranta päättyy tältä päivältä. Seuraava käsittely avoimin ovin on tiistaina 24.9.
tara, tää oo sulle viimeinen varoitus. Jollet lopeta jo, haemme sinut ja tulet kärsimään todella paljon .
Miten oravatädille saisi rasteroinnilla haavaumia ja mustelmia naamaan?
Kepittelyiloa tässä tulevaisuudessa odottelen...
User avatar
Tara
Posts: 3469
Joined: Fri Jun 08, 2012 9:14 am

24.9.TIISTAI Käräjäoikeuden 2013 live-seuranta, mtv3

Post by Tara »

24.9.TIISTAI 24.9.
24.9.Toimittajana Päivi Hannula.
24.9.Yleisöä ei ole vielä kutsuttu saliin, vaan ainoastaan syyttäjät. Oven edessä saliin jonottava mediaväki kyselee oikeustalon vartijalta, mitä salissa nyt tapahtuu.
24.9.Ilmeisesti ei mitään ihmeellistä, sillä puheenjohtaja kutsuu pian saliin.
24.9.Tänään todistajia kuullaan lähtökohtaisesti avoimin ovin, paitsi todistaja Joki-Erkkilää suljettujen ovien takana.
24.9.Ensimmäisenä todistajana saliin kutsutaan Auerin veli, joka toimii tällä hetkellä kolmen nuorimman lapsen kasvatti-isänä
24.9.Veli tuodaan oikeussaliin poikkeuksellisesti takaovesta. Hän on pyytänyt myös puheenjohtajaa erikseen vielä huomauttamaan, ettei salissa saa kuvata hänen siellä ollessaan.
24.9.Aluksi veli toteaa, ettei voi julkisesti puhua vuoden 2011 tapahtumista, sillä Turun käräjä- ja hovioikeus on määrännyt häntä olemaan puhumatta.
- Suljetuin ovin te voitte niistä puhua, huomauttaa puheenjohtaja.

24.9.Aluksi palataan murhayön tapahtumiin. Veli kertoo äitinsä soittaneen ja kertoneen, mitä Auerin ja Lahden perheelle oli tapahtunut. Äiti oli hyvin järkyttynyt. Veli lähti perheen tueksi sairaalaan.
24.9.Veli kertoo, että vanhin tytär kertoi heti hyvin spontaanisti nähneensä tuntemattoman miehen talossa.
- Anneli ei ainakaan aluksi mitenkään johdatellut, veli toteaa.

24.9.Veli tuo omasta aloitteestaan esiin muistikuvansa sairaalasta. Anneli Auer ja vanhin tytär keskustelivat heti murhan jälkeen Auerin sairaalavuoteella siitä, miten perhe tulee toimeen jatkossa, kun isä on kuollut.
- Anneli vastasi, että hänellä on säästöjä ja he saavat nyt eläkettä.
Sen jälkeen vanhin tytär alkoi veljen mukaan kärttää, mitä kaikkea tavaraa hän saisi.
- Anneli sanoi, että saat, saat. Muut lapset itkivät sairaalavuoteella.
Puolustus kysyy, miksi todistajalla on tarve tehdä tulkintoja.
- En tee mitään tulkintoja, minä olen täällä todistajana.
- Niin halusitte tämän nyt kuitenkin kertoa? Manner kysyy.
- Minä olen tämän aiemminkin kertonut poliisille, mutta tätä ei ole kukaan minulta kysynyt.

24.9.Seuraavaksi käydään läpi veljen ja Auerin yhteydenpitoa vuonna 2009, kun Aueria oli kuulusteltu epäiltynä. Hän kertoo Auerin vaikuttaneen väsyneeltä, muttei hän voi olla enää varma unettomuuden aitoudesta.
-Tässä on niin paljon kummallisia asioita tapahtunut.

24.9.Veli kertoo auttaneensa Anneli Aueria muun muassa firman pyörittämisessä sen jälkeen, kun tämä oli vangittu. Hän kävi katsomassa sisartaan Porin poliisivankilassa.
24.9.Veli haluaa istua salissa katse kohdistettuna oikeuden puheenjohtajaan, selkä Anneli Aueriin päin. Veljen ja sisaren katse ei kohtaa kertaakaan, ja hän kieltäytyy vilkaisemasta edes puolustusasianajajan näyttämään valokuvaan. Anneli Auer tekee veljen todistajanlausunnosta muistiinpanoja.
24.9.Veli kertoo lasten uusien kertomusten myötä jääneensä pohtimaan sitä, halusiko Auer vuonna 2009 saada asiat selvitettyä, kuten sanoi veljelleen.
-Tässä on ollut mediassa ja muutenkin nähtävissä, että Anneli ei ole kauheasti halunnut saada näitä asioita selvitettyä.
24.9.Puolustus palaa vielä vuoteen 2004. Tuolloin Jukka Lahti kertoi Auerin veljelle, että häntä on uhkailtu.
- Nuorimman lapsen ristiäisissä hän kertoi, että häntä uhkailtiin, mutta en enää muista tämän uhkailun luonnetta.

24.9.Veli kertoo ihmetelleensä sitä, miten Auer oli valmis nopeasti murhan jälkeen palaamaan asumaan Tähtisentielle.
- Vaikka siellä oli tapahtunut tämä hirveä henkirikos, hän ei nähnyt mitään ihmeellistä siinä, etteikö hän voisi muuttaa takaisin.
-Minä ja mun vanhemmat olimme aika kauhuissaan.
24.9.Veli ja asianajaja ajautuvat riitaan. Manner kysyy veljen saamia korvauksia lasten hoidosta.
-Toi on aika kaukaa haettu Manner toi sun motiivis.
-Mikä on nykyinen korvaus, palkkio ja kulukorvaus?
-Mitä tuomari sanoo tähän, onko se murhaoikeudenkäynnin kannalta relevanttia?
-Yhtenä motiivina [kertomusten julkituloon] voi olla myös taloudellinen tilanne, Manner vakuuttaa.

24.9.- Revitetään se nyt auki tähän jumalauta koko Suomelle, saa Mannerikin kiksit, veli raivoaa.
Hän kertoo saavansa lasten hoidosta korvauksia ja palkkioita noin 8000 euroa.
- Joku on levitellyt tätä tietoa, että olisi yhdeksän tonnia kuukaudessa ja kulukorvaukset päälle.
Se ei veljen mukaan pidä paikkaansa. Vuonna 2011 hän sai 5000 euroa, sitten korvaukset nousivat.
24.9.Veli on erittäin haluton kertomaan, millaisia suuria hankintoja perhe on tehnyt lasten tulon jälkeen. Lopulta hän myöntää puolustukselle hankkineensa veneen ja vaihtaneensa auton.
-Olen hankkinut veneen ihan säästörahoilla.
-Olen vaihtanut nelipaikkaisen urheilubemarin [isompaan]. Kun lapset tuli oli pakko vaihtaa.
Puolustus kysyy hankintojen hintaa.
-Kuuluuks tää tähän murhaooikeudenkäyntiin? Vene 150 000 euroa. Auto noin 50 000 euroa, veli myöntyy vastaamaan ja jatkaa.
-Mikset sä kysy esimerkiksi, kuinka paljon pankkitilillä on rahaa?
24.9.Vanhin tytär oli hänen mukaansa veljen mukaan sanonut heti äitinsä vangitsemisen jälkeen, että hän haluaisi tunnustaa asian, jotta pääsisi äitinsä kanssa vankilaan.
Lisäksi hän muistaa Auerin myöhemmin sanoneen vanhimmalle lapselleen oudon lauseen.
- Sä oot niin paljon vahvempi kuin mä. Se et murtunut kuulusteluissa, veli kertoo Auerin sanoneen.
24.9.Lisäksi eräässä vankilatapaamisessa veli kertoo Auerin vanhimman lapsen kysyneen äidiltään, menikö lavastus poliisilta läpi.
- Anneli oli jotenkin kiusaantunut, eikä vastannut mitään.
24.9.Veli on kertonut Auerin puhuneen "universaalista uskonnosta", joka ei liity saatananpalvontaan.
24.9.Loppuosa veljen kuulemisesta käydään suljetuin ovin.
24.9.Nyt oikeudenkäynti taas jatkuu veljen vaimon kuulemisella. Tämä osio lähtökohtaisesti avoimin ovin. Kuitenkin 2011 tapahtumat salataan.
24.9.Lasten kasvattiäiti, pienikokoinen vaalea nainen, kävelee saliin takaovesta ja istuu selin Aueriin. Hän puhuu hiljaisella äänellä.
24.9.Ensin kuulusteluvuoron saa taas puolustus.
Myös veljen vaimo oli vuonna 2006 tapaamassa Anneli Aueria sairaalassa heti murhan jälkeen. Paikalla oli paljon lähisukua, mahdollisesti myös psykologi, sekä perheen lapset.

24.9.- Muistatteko, mitä keskustelua surmayön tapahtumista käytiin silloin, kun [vanhin lapsi] ja muut lapset tulivat?
- Anneli kysyi, mitä tämä oli nähnyt ja lapsi kertoi, että on kolme kertaa käynyt katsomassa ja viimeisellä kerralla nähnyt poistuvan. Joku jolla oli musta huppari ja mustat housut. Ja hupparin takana oli jotain kirjoitusta.
- Hän ei ollut nähnyt, mikä oli sukupuoli tai oliko se joku perheen sisältä. Siihen hän ei mitenkään ottanut kantaa.
- En varmaksi muista, mutta muistikuvani mukaan Anneli kysyi mitä [lapsi] oli nähnyt vasta sen jälkeen, kun lapsi oli jo kertonut nämä asiat.

24.9.Veljen vaimo on ollut kuultavana käräjillä myös aiemmin, vuonna 2010. Tuolloin hän oli puolustuksen todistajana, eikä hän kokenut tarvetta istua selin Aueriin. Tänään saliin on tuotu myös sermi, jonka takaa todistajia kuullaan joissain väkivaltarikosjutuissa. Tällä hetkellä sermi ei ole kuitenkaan käytössä.
24.9.Anneli Auer on puhunut veljen vaimolle vuonna 2009, ettei poliisi kirjaa lausuntoja oikein.
24.9.Kuulusteluvuoro siirtyy syyttäjälle, joka kysyy yhden lapsen sijoitusta edeltäneistä tapahtumista. Veljen vaimo ilmoittaa, ettei tiedä voiko hän vastata, koska hänelle on määrätty vaitiolovelvollisuus toisessa oikeudenkäynnissä.
- Hän on lapsi ja toivoisin, että häntä voitaisiin tältä julkisuudelta suojata. Onko se tarpeen, että hänen asioitaan [käsitellään julkisesti].
Puolustuksen mukaan asia voitaisiin käsitellä julkisesti.
- Siinä kohdassa minun täytyy nyt kysyä teiltä Manner, että yllytättekö te minua rikokseen, nainen kysyy puolustukselta värisevällä äänellä.
- Ei kun syyttäjä kysyy nyt teiltä, Manner vastaa.
- Mutta kun te koitatte saada mua kertomaan näistä asioista.

24.9.Yleisen hämmennyksen vallitessa puheenjohtaja määrää, että loput todistajanlausunnosta kuullaan suljetuin ovin.
- Nyt ei tiedetä, mitä tullaan kysymään eikä varsinkaan sitä mitä aiotaan vastata. Nyt joudutaan päätymään siihen, että kuullaan suljetuin ovin, laamanni Martti Juntikka toteaa.
24.9.Nyt kun molempia kasvattivanhempia on kuultu, yhteenvetona voisi sanoa, että molemmat suhtautuvat erittäin vastahakoisesti puolustukseen. Molemmat osoittivat moitteita suoraan Mannerille ja välttivät katsekontaktia Anneli Aueriin.
24.9.Nyt todistajan kuuleminen pääsee alkuun. Hän on tällä hetkellä ammatiltaan kirkkoherra, ja koulutukseltaan siis teologian tohtori.
24.9.Puolustus aloittaa kuulustelun. Hermonen kertoo väitelleensä saatananpalvonnasta osana nuorisokulttuuria. Ensin käydään läpi perustermit, mitä saatananpalvonnalla tarkoitetaan ja miten se eroaa satanismista.

24.9.Hermonen on haastatellut tutkimuksessaan saatananpalvojia, joiden tausta oli lähes poikkeuksetta hyvin, hyvin rankka. Tuolloin ilmeni muun muassa viiltelyä, jotka kuitenkin liittyivät muuhunkin kuin faktisesti suoraan saatananpalvontaan.
- Yleensä sanoisin, että viiltely on muussa kontekstissa faktisesti paljon yleisempää kuin mitä se on saatananpalvonnassa.
24.9.Puolustus kysyy, onko saatananpalvonnasta muuta akateemista asiantuntemusta Suomessa Hermosen lisäksi? Hermonen mainitsee muun muassa Titus Hjelmin.
- Väitöskirjani oli juuri valmistunut 2006 keväällä. Se oli kerätty siihen mennessä ja se olisi ollut aivan otollinen sauma kysyä ja tutustua aihepiiriin.
Poliisi ei kuitenkaan ottanut yhteyttä Hermoseen, vaan erityisopettaja Keijo Ahorintaan.
- Itselleni tuli aivan yllätyksenä, kun tämä tematiikka yhdistettiin tapaukseen. Siinä vaiheessa kun se tuli, niin se herätti kyllä jonkinmoisen tunnereaktion, Hermonen kertoo.
24.9.Puolustus näyttää todistajalle kuvaa, joka on osa jutun esitutkintamateriaalia. Manner kysyy, näkyykö kuvissa viitteitä saatananpalvonnasta?
Hermonen kieltää, ja toteaa myös mediassa näytetyn piikkilankakuvan viittaavan enemmän tatuointimallistoon.
24.9.-Minkä takia puolustus esittää sellaisia kuvia, mihin me ei olla missään vaiheessa vedottu? syyttäjä huomauttaa. Kyselyvuoro siirtyy syyttäjälle.
24.9.Syyttäjä Jarmo Valkama mainitsee seuraavat asiat: musta raamattu, viiltely, viiltojen määrä 3, x-kuvio, verta tiputetaan astiaan, uhrataan eläimiä kissoista pienempään, kirjoitetaan kolme kertaa 6, luetaan isä meidän väärinpäin, poltetaan kolmea kynttilää ja piirretään ristiä väärinpäin. Hän kysyy todistajalta, mihin ne viittaavat yleisellä tasolla.
24.9.Todistaja arvioi, ettei välttämättä mihinkään tiettyyn asiaan. Esimerkiksi pieneläinten kiduttaminen tuli elämänkertakertomuksissa vastaan, mutta tämä liittyi enemmänkin haastateltujen hyvin rankkaan lapsuuteen. Eläinten kiduttamista kuulee urbaanilegendoissa, jotka liittyvät saatananpalvontaan.
24.9.- Miten voi olla, että nämä asiat on tiedossa 10-vuotiaalla lapsella?
- Kuultuna, Hermonen arvioi.

24.9.Todistajan kuuleminen päättyy, ja samalla myös oikeussaliseuranta. Seuraavan kerran käräjät jatkuvat julkisena aikaisintaan perjantaina 27.9. kello 13.
tara, tää oo sulle viimeinen varoitus. Jollet lopeta jo, haemme sinut ja tulet kärsimään todella paljon .
Miten oravatädille saisi rasteroinnilla haavaumia ja mustelmia naamaan?
Kepittelyiloa tässä tulevaisuudessa odottelen...
User avatar
Tara
Posts: 3469
Joined: Fri Jun 08, 2012 9:14 am

2.10.KESKIVIIKKO Käräjäoikeuden 2013 live-seuranta, mtv3

Post by Tara »

2.10.KESKIVIIKKO 2.10.

2.10.Toimittajana Porissa tällä viikolla Päivi Hannula.
2.10.Todistaja, psykologian tohtori Katariina Finnilä on kutsuttu saapuvaksi vasta kello 10, joten täällä oikeussalin edessä odotellaan.
2.10.Vartija päästää saliin, kun kuulutusta jostain syystä ei tule. Aluksi käydään läpi viikon aikataulua ja kuvaajat saavat taas tehdä työnsä. Tällä kertaa heitä on huomattavasti vähemmän kuin aiempina päivinä.
2.10.Puolustus vetää yhteen kirjallisia todisteita, joita tänään käsitellään. Aiemminhan siis Finnilä on lytännyt syyttäjän asiantuntijalausunnot Auerin käyttäytymisestä sekä vanhimman lapsen vuonna 2009 videoidut kuulustelut.
2.10.Puheenjohtaja toteaa, ettei käsittelyä ollut tarkoitus aloittaa salassa vaan kuulutuslaitteet ovat rikki. Hän soittaa oikeustalon vartijalle, jotta todistaja tietäisi nyt saapua saliin.
2.10.Puheenjohtaja kertoo todistajalle, millaisista aiheista tätä aiotaan kuulla sekä varmistaa mm. sen, ettei hän ole sukua kenellekään asianosaiselle. Todistajanvakuutus lausutaan seisten, jonka jälkeen kuuleminen pääsee alkamaan. Puolustus aloittaa.
2.10.Ensin käydään läpi Katariina Finnilän taustoja. Hän on perehtynyt tutkimustyössään muun muassa siihen, mitä asiantuntijuus on ja miten sitä käytetään. Hän on myös itse tehnyt lasten oikeuspsykologisia haastatteluja, oman arvionsa mukaan satoja.
2.10.Katariina Finnilä on antanut lausunnon juttuun liittyen puolustuksen toimeksiannosta vuonna 2011. Hän antoi lausunnon omissa nimissään, ei työpaikkansa.
-[Lasten oikeuspsykiatrian] Osaamiskeskus ei saa antaa kenenkään muun kuin poliisin ja syyttäjän pyynnöstä lausuntoja. Sen takia työ jäi vähän yksipuoliseksi siinä. Mutta ei se mitenkään menetelmään liity.
Finnilän mukaan muulla tavoin lausunto ei eroa muista hänen antamistaan lausunnoista.
2.10.Finnilä kertoo, että alalla käydään parhaillaan kiivasta keskustelua siitä, onko henkilö, joka haastattelee lapsen, paras antamaan myös lausunnon kertomuksesta.
- On pulmallista, että sama henkilö haastattelee ja tekee itse arviota omasta työstään ja omasta haastattelusta. Kun se lapsen kertomuksen luotettavuuden arviointi riippuu niin paljon haastattelusta. Väistämätöntä on, että haastattelija joutuu itse arvioimaan, että olenko tehnyt hyvää työtä. Siinä on subjektiivisuuden vaara.

2.10.Finnilä luettelee keinoja lapsihaastateltavan johdatteluun. Näitä ovat muun muassa palkitsevan tai moittivan palautteen antaminen haastattelun aikana.
2.10.Finnilä mainitsee kansainvälisesti mielenkiintoa herättäneen tapauksen, jossa joukko lapsia kertoi heihin kohdistuneista rituaalimenoista ja raa'asta väkivallasta. Kertomukset paljastuivat valheeksi, kun mitään väkivaltaa tukevaa näyttöä, esimerkiksi vammoja, ei löytynyt. Myöhemmin tutkijat selvittivät, miten lasten tarinat olivat muodostuneet. Lasten haastattelut paljastuivat johdatteleviksi.
- Ilmeisesti lapset menivät mukaan pikku hiljaa jo yhden haastattelun aikana.
2.10.Mennään Auerin vanhimman lapsen haastatteluihin. Hän kiinnittää huomiota erityisesti kysymysten poukkoilevuuteen ja lapsen johdatteluun.
- Aika hyvinhän [lapsi] osaa vastustaa johdattelua, hän viittaa erityisesti vuoden 2009 haastatteluihin.
Kuitenkin johdattelu vaikuttaa niin, että todellisten tapahtumien muistaminen voi olla jatkossa vaikeampaa lapselle.
2.10.Heti murhayön jälkeen vuonna 2006 lapsi kertoi nähneensä murhaajan. Finnilä ei näe tässä kertomuksessa omistuisuuksia.
- Omituisempaa olisi ollut, jos hänellä olisi ollut erittäin selkeä ja yksityiskohtainen, jäsennelty kertomus. Sen verran voidaan sanoa, että tässä nyt ei ainakaan ole sellaista ristiriitaa mikä heti herättäisi sen ajatuksen, että hän ei ole voinut tehdä tällaisia havaintoja.
2.10.Laadullisesti hyvinä Finnilä pitää vanhimmalle lapselle Turun yliopistollisen keskussairaalan yksikössä 10. ja 17.1. 2007 tehtyjä haastatteluja. Erityisesti näistä ensimmäinen sisälsi hyvin vähän johdattelua.
- Sehän on laadullisesti tosi hyvä. Siinä on erittäin vähän johdattelua. Muistan myös, että haastattelija erityisesti toi esiin sitä, että täällä ei tarvitse puhua mitään jos ei halua ja sillä tavalla sai lasta rentoutumaan.
- Siinä tietenkin näkee sen, että ne aikaisemmat [haastattelut] ovat jonkin verran vaikuttaneet lapseen.
2.10.Finnilä nostaa erityisesti esiin sen, että lapsi pysyy kertomuksessaan myös myöhemmin voimakkaasta johdattelusta huolimatta.
- Tietenkin voidaan ajatella, että se puhuu luotettavuuden puolesta.
2.10.Lapsen maailma muuttuu kolmessa vuodessa valtavasti. Aikuisenkin on vaikea muistaa usean vuoden takaisia tapahtumia, minkä vuoksi Finnilä antaa suurimman arvon lapselle heti murhan jälkeen tehdyille haastatteluille.
- On vaikea saada enää luotettavampaa kertomusta siinä vaiheessa kuin silloin, kun ollaan lähempänä tapahtumaa.

2.10.Vuoden 2009 haastattelut vaikuttivat Finnilän mukaan mahdollisesti jopa lapsen psyykkiseen hyvinvointiin. Lapsi itkee ja on ahdistunut, mutta silti haastattelua jatketaan.
2.10.Vielä yhteenveto: Parasta tietoa voi Finnilän mukaan saada heti murhan jälkeen joulukuussa 2006 ja tammikuussa 2007 lapselle tehdyistä haastatteluista.
2.10.Finnilä ei näe viitteitä siitä, että lapsi kertoisi valheita suojellakseen äitiään. Lapsen kertomus tuskin on opeteltu, tai että äiti olisi sen lapselle syöttänyt.
- Vaikka heillä olisi ollut runsaastikin aikaa, tämä olisi ollut hyvin vaikeaa. Varsinkin saada 9-vuotiasta lastaan kertomaan näin.
- Tämä tukee sitä, että [lapsi] kertoo omista havainnoistaan.

2.10.On tullut muiden lasten kertomuksia, Manner viittaa uuteen näyttöön. Antaako se aihetta vetää muunlaisia johtopäätöksiä [vanhimman lapsen] kertomuksen luotettavuudesta?
-Ei.
-Pienimpien lasten kertomukset ovat siinä määrin epäluotettavia.

2.10.Uuteen näyttöön ei avoimin ovin mennä tämän syvällisemmin. Manner vielä kysyy Auerin käyttäytymisestä annetuista lausunnoista. Syyttäjän asiantuntijalausunnoissa ihmetellään muun muassa Auerin rauhallisuutta, joka on herättänyt ihmetystä myös häntä hoitaneen sairaalahenkilökunnan keskuudessa.
2.10.Finnilän mukaan Auerin rauhallinen käyttäytyminen voi myös tukea syyttömyyttä, kun Auer ei pyri esittämään tyypillistä murhauhrin leskeä. Tätä päätelmää tukee myös tutkimustieto.
- Ihmiset pikemminkin ovat hyvin rauhallisia shokkitilanteessa.

2.10.Kuulusteluvuoro siirtyy syyttäjälle, joka pyytää selitystä vanhimman lapsen ensimmäisen kertomuksen epäloogisuuksiin. Nämä ilmenevät vuoden 2006 kuulemisesta, jota todistaja itse pitää luotettavimpana.
2.10.Todistaja ei kuitenkaan vastaa Kalle Kulmalan kysymyksiin, vaan haluaa koko kuulustelukertomuksen luettavakseen ensin. Jarmo Valkama vie kuulustelukertomuksen Finnilän eteen, ja hän saa nyt syventyä kertomuksen lukemiseen jonkin aikaa ennen kuin vastaa Kulmalan kysymyksiin.
2.10.Finnilä myöntää, että lapsen kertomuksessa on ristiriitoja. Puheenjohtaja kuitenkin sanoo välihuomautuksen.
- Sellainen tarkennus, että kohdassa, jossa lapsi vastaa ei, niin tähän on kirjattu joo, Martti Juntikka täsmentää.
Todetaan, että nauha pitää kuunnella uudestaan jotta saadaan kuva, mitä lapsi on todella on sanonut.
2.10.Syyttäjä kyselee muista kohdista ja pyytää Finnilää tarkentamaan lausuntojaan lapsen liikkumisesta talossa. Kyse on yksityiskohdista, joiden suhteen Finnilän lausunnot vaikuttavat syyttäjän mukaan ilmeisen ristiriitaisilta.
2.10.Finnilä torjuu Kulmalan arvostelun siitä, miksi Finnilä on ottanut huomioon vain tietyt johdattelevat kysymykset. Kulmala kysyy, miksei esimerkiksi poliisin kysymys "oliks siellä ketään ulkopuolista" ole johdatteleva, vaan Finnilä pitää lapsen vastausta tähän kysymykseen luotettavana.
- Yksittäiset johdattelevat kysymykset harvemmin välittömästi vaikuttavat välittömästi, mutta nämä ainekset ajan kuluessa vaikuttavat vääristävästi [lapsen kertomukseen].
2.10.Syyttäjä tarttuu Auerin menettelyyn hätäpuhelun aikana ja ennen ensimmäistä lapsen kuulemista. Auer muun muassa kysyy lapselta hätäpuhelussa "lähtiks se jo?". Syyttäjä kysyy, voiko tällainen johdattelu vaikuttaa lapseen.
- Äiti kertoo asian poliisille, joka on auktoriteetti, jolle ei valehdella. Voiko tämä vaikuttaa lapsen kertomukseen?
Finnilä pitää tätä epätodennäköisenä.
- Hätäpuhelussa lapsi välittömästi vastaa "joo lähti", eikä hämmenny. Tämä ei ole asia, joka on muodostunut tilanteen jälkeen.
2.10.Syyttäjä pyrkii lukuisilla yksityiskohtiin menevillä kysymyksillään kyseenalaistamaan todistajan luotettavuutta. Syyttäjä ei vaikuta lainkaan tyytyväiseltä siihen, mitä Finnilä pitää luotettavana osana lapsen kertomuksessa ja mitä ei.
2.10.Tässä kohtaa ruokatauko ja istunto jatkuu 14.45.
2.10.Istunto jatkuu ja syyttäjä kysyy todistajalta, löytääkö tämä ristiriitoja Auerin kertomien "mänttäämisäänien" suhteen?
Todistaja vastaa eroavaisuuksia olevan, muttei ristiriitoja.

2.10.Syyttäjä kysyy, kumpi vanhimman lapsen kertomista asioista, ikkunan rikkominen ja ulkopuolisen näkeminen, on todennäköisemmin sepite, jos jompikumpi on sitä vääjäämättä. Todistaja pitää lapsen kertomuksen ristiriitoja ymmärrettävinä ja kieltäytyy vastaamasta Kalle Kulmalan kysymykseen.
- Ammattieettisistä syistä en voi antaa sellaisia lausuntoja, joita voidaan käyttää väärin.
2.10.Kysymysvuoro syyttäjä Jarmo Valkamalle, joka kysyy todistajan mielipidettä omiin päätelmiinsä lapsen kertomuksista.
2.10.Auer syyttää syyttäjää sanomistensa vääristelystä, kun syyttäjä kertaa Auerin ensimmäisiä kuulustelukertomuksia murhayön tapahtumista. Syyttäjä ohittaa Auerin kommentin.
- Teillä on mahdollisuus kommentoida näitä myöhemmässä vaiheessa.

2.10.Syyttäjä nostaa esiin, ettei takkahuoneen ovella käynyt vanhin lapsi ole nähnyt ikkunan rikkomisen jälkeen huoneessa keitään muita kuin äidin ja isän. Hän pitää sitä osoituksena siitä, että Anneli Auer on valehdellut, kun on kertonut murhaajan tulleen huoneeseen heti ikkunan rikkomisen jälkeen.
- Missä murhaaja on, kun [lapsi] seisoo himmentimen vieressä? Ulkona, sisällä, ei lainkaan olemassa? Mitä näistä pidätte todennäköisimpänä vaihtoehtona? Valkama tenttaa.

2.10.- En näe, että siinä viidessä sekunnissa [jotka lapsi on seissyt ovella] olisi mitään ihmeellistä, Katariina Finnilä vastaa.

2.10.Valkama kertoo vielä todistajalle, mitä ajattelee tämän selityksestä lapsen kertomuksen ristiriitoihin.
- Semmoinen vaikutelma tulee tässä, kun ajatellaan kaikkia kolmea käyntiä ja tätä ristiriitaa, niin te olette valinneet sen epätodennäköisimmän vaihtoehdon.
- Se on teidän tulkintanne.
- Joo nin on, ja me olemme esittäneet sen jo muutamaan kertaan. Ei muuta kysyttävää.
2.10.Nuorimpien lasten edustaja kysyy todistajalta muutaman tarkentavan kysymyksen ja varmistaa, että tällä on käytössään kaikki jutun 13 lisätutkinnasta. Syyttäjän uuden asiantuntijatodistajan Jaana Haapasalon kuulusteluja Finnilä ei ole saanut. Tutkinta valmistui vasta viime viikolla.
2.10.Puolustus huomauttaa, että tänään on menty aika kauas siitä, mikä todistajan tekemän luotettavuusarvion tarkoitus on. Manner palaa vielä tiivistelmään, johon Finnilä on koonnut luotettavimpana pidettävät lapsen vastaukset.
2.10.- Ei voida olettaa, että hänellä olisi selkeitä ja täsmällisiä muistikuvia asiasta. Mutta se paras tieto, mikä on saatavilla, se on tässä.
2.10.Syyttäjä Kalle Kulmala asettaa tiivistelmän kyseenalaiseksi.
- Oliks siellä joku vieras mies on teidän mielestänne laadukkain kysymys?
- Kyllä, ja tämänhän mä olen selventänyt jo useaan otteeseen.

2.10.Puheenjohtaja Martti Juntikka kysyy vielä 1. joulukuuta tehdystä ensimmäisestä lapsen haastattelusta.
- Voiko johdattelun syynä olla se, että haastattelijalla on jokin ennakkokäsitys asiasta?
Todistajan mukaan johdattelussa on aina kyse siitä. Myöskään sillä ei voi sanoa varmuudella olevan merkitystä, onko haastattelijalla ollut tarkoitus johdatella lasta.
- Toisaalta kysyjä voi tarkoittaa hyvää [ohjaillessaan lasta], ja niissä tapauksissa kertomukset voivat lähteä rakentumaan yhteistyössä haastattelijan kanssa.

2.10.Tuomari Annette Santamaa kysyy myös useita tarkentavia kysymyksiä. Lapsi on kertonut murhaajan poistuneen ovesta sekä ikkunasta, voiko kyseessä olla johdattelun tulos?
Finnilä myöntää tämän ja toteaa, että asiaa sekoittaa vielä se, että poistumisreitti on saattanut olla oven ikkuna.

2.10.Todistaja huomauttaa, että juttuun on kertynyt jo 5000 sivua oikeudenkäyntimateriaalia.
-Tässä testataan enemmän mun muistia kuin johtopäätöksiä. Tätä on tehty tässä jo nyt muutaman tunnin ajan, Finnilä toteaa tyynesti.

2.10.Nyt siirrytään seuraavaan asiaan, joka Mannerin mukaan liittyy syyttäjän uuteen todistajaan.
- Onko tieteellistä tutkimusta, mikä on paras tapa antaa haastattelusta lausunto? Haastatella itse, lukea litterointeja vai katsoa video?
2.10.- Jos miettii Haapasalon lausuntoa ja kirjoitusta yleisöpalstoille, niin kyllä hämmästyttää se, että hän tuo tällaisen kannan esiin. Että se olisi jotenkin väärin tai epäeettistä tai epäluotettavaa arvioida lapsen kertomuksen luotettavuutta, jos ei ole itse haastatellut lasta.
2.10.- Ensinnäkin tämä on täysin normaalia käytäntöä, Finnilä viittaa esimerkiksi lapsiin liittyvien seksuaalirikosten oikeuskäsittelyihin.
- Haapasalo ei ole itse ollut tekemässä tutkimusta koskaan, eikä tiedä näistä käytännöistä.

2.10.- Se, että olisi väärin tehdä päätelmiä pelkästään aineistojen perusteella, sille ei oikein löydy mitään tukea. Päinvastoin.
Finnilä pitää erikoisena myös moitteita siitä, että asiantuntijat antavat lausuntoja puolustuksen pyynnöstä.
- Kansainvälisesti saadaan jatkuvasti moitteita siitä, ettei puolustuksella ole tasapuolista mahdollisuutta pyytää lausuntoja. Syyttäjä ja poliisi ovat aikamoisessa monopoliasemassa.
2.10.Nyt käsittelyn julkinen osa päättyy. Seuraavaksi jatketaan torstaiaamuna kello 9.30, jolloin todistamaan saapuvat Auerin vanhemmat.
tara, tää oo sulle viimeinen varoitus. Jollet lopeta jo, haemme sinut ja tulet kärsimään todella paljon .
Miten oravatädille saisi rasteroinnilla haavaumia ja mustelmia naamaan?
Kepittelyiloa tässä tulevaisuudessa odottelen...
User avatar
Tara
Posts: 3469
Joined: Fri Jun 08, 2012 9:14 am

3.10.TORSTAI Käräjäoikeuden 2013 live-seuranta, mtv3

Post by Tara »

3.10.TORSTAI 3.10.


3.10.Anneli Auerin vanhemmat ovat saapuneet oikeustalolle ja istuvat nyt odottamassa käräjien alkua käytävällä. Myös Auer itse on tuotu takaoven kautta oikeustalolle.
3.10.Muita todistajia ei tälle päivälle vanhempien lisäksi ole merkitty. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Auerin vanhemmat todistavat asiassa oikeudessa.
3.10.Puheenjohtaja kutsuu sisään saliin, jossa Auer jo totuttuun tapaan odottaa. Eilenhän käräjäpäivä päättyi suljettujen ovien takana, ja puheenjohtaja pyytää vielä Juha Manneria näyttämään eiliseen liittyen jonkin asiakirjan.
3.10.Nyt Auerin äiti pyydetään todistamaan. Kyseessä on puolustuksen todistaja. Juha Manner ilmoittaa jossain vaiheessa menevänsä sellaisiin asioihin, jotka ovat salassa pidettäviä. Tuolloin yleisö pyydetään siis poistumaan.
3.10.Mustaan housupukuun pukeutunut vanhempi rouva astuu saliin. Hän nyökkää lämpimästi tyttärelleen ja istuu todistajalle varatulle paikalle.
3.10.Hän myöntää olevansa Auerin äiti ja puheenjohtaja muistuttaa, että hän voi kieltäytyä todistamasta. Hän kuitenkin haluaa todistaa.
- Sen tarkoituksen vuoksi tänne olen tullut.
Hän ei kuitenkaan vanno todistajanvalaa, mutta hänen on puhuttava silti totta.
3.10.Mennään murhayön jälkeisiin tapahtumiin, jolloin Auer oli hoidettavana vammansa vuoksi sairaalassa.
- Anneli soitti yöllä. Sitten menimme sairaalaan käymään.
Sairaalassa oli lähipiirin lisäksi sosiaalityöntekijöitä.
- [Vanhin lapsi] oli heti siinä ja kertoi isän murhasta. Että hän näki tämän murhaajan.
Lapsi kertoi asiasta isovanhemmilleen välittömästi, kun astui huoneeseen sosiaalityöntekijöiden kanssa.

3.10.Anneli Auer jäi lasten kanssa asumaan isovanhemmilleen murhan jälkeen. He asuivat murhan jälkeen yhdessä melkein kaksi kuukautta, kunnes Auer löysi uuden asunnon.
Manner kysyy, keskusteltiinko Jukka Lahden kuolemasta ja surmasta jotakin.
- Mitään sen kummempia keskusteluja ei ollut. Mutta odoteltiin soittoa, että olisi murhaaja kiinni saatu ja tämmöistä.
- Heräsikö teille Annelin tai lasten puheista kysymys siitä, että Anneli Auer olisi ollut tekijä?
- Ei.

3.10.Miten Anneli ja lapset tuli keskenään toimeen?
- Annelihan suri niin paljon ja oli itsekseen. Kyllähän sitä yritti äiti siinä lohduttaa. Lapsetkin olivat muutaman päivän ihan maassa. Ilmeisesti kun oli tuttu ympäristö niin he palautuivat aika nopeasti leikkeihin. Paitsi että he olivat pelokkaita.
Auerin äidin mukaan lapset pelkäsivät mennä ulos.
- Lapset kävivät terapiassa. Muistatteko, miksi se keskeytettiin? Manner kysyi.
- Eivät he halunneet. Ne olivat kauhean rauhattomia ja pelokkaita aivan sen jälkeen.

3.10.Auerin ja lasten Turkuun muuton jälkeen isovanhemmat tapasivat perhettä sunnuntaisin tai jos tarvitsi muuten. Vierailuista ei aina ilmoitettu etukäteen. Isoäidin mukaan lapset eivät olleet nälkiintyneen näköisiä.
- Teittekö havaintoja pieneläimistä, koirista tai kissoista?
- Ei.
- Onko Annelilla koskaan ollut [eläimiä]?
- Ei.
3.10.Manner kysyy lasten väleistä. Oliko joku erityiskohtelun alaisena tai suosikki?
- Lapsilla ei näkynyt minkäänlaista kateutta. He ovat mun mielestä hyvin tulleet toimeen. Olleet iloisia ja reippaita.
Lapset kilpailivat keskenään siitä, kuka pääsee äidin syliin. Isoäitiä lapset kutsuivat mummiksi.
3.10.Siirrytään kesään 2011, jolloin isovanhemmat olivat Auerin veljen ja lasten kanssa veneilemässä. Manner kysyy tarkkaan eräästä hiekkakuoppaepisodista, jolloin vanhimman ja toiseksi vanhimman lapsen välille oli tullut kiistaa. Sen jälkeen puhutaan vielä lasten väleistä ylipäänsä.
- He tulevat tosi hyvin toimeen. Silloin kun Anneli pidätettiin, meillä oli joka kuukauden toinen viikonloppu tapaamiset.
- Kun [vanhin lapsi] meni, ne olivat pari kuukautta pari kuukautta kuin ennenkin. Yhtäkkiä [veli ja vaimo] eivät tuoneet enää [nuorempia lapsia]. Väittivät, että [toiseksi nuorin] pelkää [vanhinta].
Milloin olette viimeksi tavannut kolme nuorinta lasta?
- 2012 kesällä. Sen verran, että me nähtiin ne. Mutta ei me olla puhuttu niiden kanssa.
3.10.Auerin äidin mukaan lapset muuttuivat uusien huoltajien kanssa.
- Ne istuivat [veljen ja vaimon] kanssa siellä, eivätkä lähteneet minnekään. Se oli iso muutos.
3.10.Auerin äidin mukaan lapset muuttuivat uusien huoltajien kanssa.
- Ne istuivat [ veljen ja vaimon] kanssa siellä, eivätkä lähteneet minnekään. Se oli iso muutos.
3.10.Mannerilta siirtyy kysymysvuoro syyttäjälle, joka kysyy vain muutaman kysymyksen.
- Mikä teillä oli suhde [ Auerin veljeen ja tämän vaimoon]?
- Oikeastaan sama kuin Anneliin ja Jukkaankin.

3.10.Auerin äiti on todistajana erittäin rauhallinen ja vastaa kysymyksiin selkeästi. Muilla ei ole syyttäjän jälkeen kysyttävää, ja todistajan kuulemista jatketaan suljetuin ovin.
3.10.Oikeuden puheenjohtaja haluaa vielä kysyä avoimin ovin muutaman kysymyksen Auerin äidiltä, ja yleisö kutsutaan saliin. Martti Juntikka kysyy tapahtumista sairaalassa. Auerin äiti vahvistaa, että vanhin lapsi kertoi nähneensä ulkopuolisen surmaajan heti, kun näki isovanhempansa.
3.10.Auerin äiti kieltää nähneensä merkkejä lasten välisestä mustasukkaisuudesta.
- Mun mielestä ne oli läheisiä toisilleen.
Puheenjohtaja toteaa, että asia on selvä, ja kuuleminen päättyy. Poistuessaan Anneli Auerin äiti taputtaa tytärtään kannustavasti olalle.
3.10.Isä haluaa todistaa, ja Manner alkaa kysellä todistajalta sairaalan tapahtumista.
- Me olimme siellä [Auerin äidin kanssa] ensimmäisinä paikalla.
He kävivät katsomassa Annelia, joka makasi letkuissa, eikä ollut häävissä kunnossa.
- [Vanhin lapsi] kertoi tämän tarinan, tai ei se tarina ollut vaan se on tosi, että hän oli nähnyt siellä ulkopuolisen.
Vanhin lapsi kuvaili ulkopuolista huppupäiseksi, isokokoiseksi henkilöksi. Isä huomauttaa voimakkaasti, että tässä vaiheessa Anneli Auer ei ollut ollut mitenkään tekemisissä lapsen kanssa murhan jälkeen, kuten hän on lehdistöstä lukenut vihjattavan.
- Äiti ei ollut missään välissä ollut tekemississä [vanhimman lapsen] kanssa, kun [vanhin lapsi] nää kertos.

3.10.- Minä sanoin, että kai me tästä jotenkin selvitään. Että ei se elämä tähän voi päättyä.
Anneli Auer kertoi isälleen puukoniskusta, siitä miten oli vamman saanut.
3.10.- Tämmösiä pohdittiin tietenkin syytä, että minkä takia Jukka tämmöisen kohteeksi joutui. Että ei se siitä selvinnyt. Jukka joskus aiemmin siitä kerto, että oli pari häijyy miestä, isä viittaa Jukan työpaikalla käytyyn saneeraukseen.
3.10.- Anneli ei ole meidän nähden, eikä Jukka lapsiansa koskaan kurittanut. Lapset on tullut tosi hyvin toimeen keskenään. Niin kuin terveet lapset tulee.
3.10.- Ei mitään tämmöisiä, mitä kertomuksia on ollut, että kuin kaamee [ vanhin lapsi] on ollut. Se on pötyä.
3.10.Isän mukaan lapsilla ei ollut erimielisyyksiä, kun nämä olivat yhdessä. Kun lapset vietiin nykyisten sijaisvanhempien luokse ja vanhin lapsi muutti pian pois näiden luota, välit muuttuivat. Tämän jälkeen kolme lasta vietti aikaa keskenään.
3.10.Kesällä 2012 toiseksi vanhin lapsi ilmoitti, etteivät he halua olla tekemisissä isovanhempiensa kanssa. Tämän jälkeen he eivät ole tavanneet.
- Lapset olivat kääntäneet selän mummiin päin, eivätkä olleet näkevinänsä.
Veljen vaimo oli tuolloin paikalla, muttei reagoinut lasten käyttäytymiseen.

3.10.Anneli ja Jukka eivät isän mukaan riidelleet juuri koskaan.
- Me emme koskaan kuulleet sellaisia, että heillä olisi ollut erimielisyyksiä.

3.10.Kysymysvuoro siirtyy syyttäjälle. Jukka Lahden kuolema oli Anneli Auerille kova paikka.
- Mutta kun Anneli ja minäkin, me ollaan tämmösiä rauhallisia. Että ei se ulospäin niin hirveesti näy.

3.10.Poikansa ja tämän vaimon kanssa isä kertoo olleensa hyvissä väleissä. Sijaisvanhemmuuden alettua välit muuttuivat.
- Jotain ihmeellistä siellä on täytynyt tapahtua. Eihän me voida sitä tietää. Tää ei oo lapsilta normaalia.

3.10.Ulvilassa isovanhemmat vierailivat merkkipäivinä ja silloin tällöin muutenkin. He pitivät yhteyttä perheeseen.
Nyt julkinen osuus päättyy, ja yleisöä pyydetään poistumaan salista.

3.10.Yleisö pyydetään takaisin saliin.
Tuomari Annette Santamaa kysyy vielä siitä, millä tavoin Anneli Auer oli poissa tolaltaan sen jälkeen, kun Jukka Lahti kuoli. Ilmaus on kirjattu isän kuulustelukertomukseen.
- Se tuskin tässä asiassa se sanamuoto niin tärkeä, isä sanoo.
- Ei oo mitään sen kummempaa.
Todistajan kuuleminen päättyy ja aletaan käydä läpi kirjallisia todisteita salissa.
3.10.Syyttäjä lukee ääneen lausuntoa, jossa arvioidaan, miten Auerin vanhin lapsi on saattanut sepittää tarinan ulkopuolisesta murhaajasta. 9-vuotias saattaa sulkea kokemansa traumaattisen tapahtuman pois mielestään ja kehittää tilanteeseen vaihtoehtoisen tarinan.
3.10.Lausunto on vuodelta 2009. Laatijat ovat Kivimäki ja Sinervä.
- Nämä laatijat, ovatko he olleet mukana näissä haastatteluissa? puheenjohtaja kysyy.
- Kivimäki oli, Sinervä ei, syyttäjät vastaavat.
3.10.Nyt siis käydään läpi kirjallisia todisteita pitkälti toistakymmentä.
3.10.Puolustus tuo esiin krp:n kuitututkimuksen ruskeista kuiduista kirjallisena todisteena. Kuituja löytyi surmapaikalta runsaasti. Poliisi yritti löytää Auerin Turun kodista kuituihin sopivaa kangasta, tuloksetta.
- Tällä pyritään aihetodistamaan sitä, että kuituja olisi pitänyt löytyä, jos lasten kertomukset pitäisivät paikkaansa ja jos Auer olisi surmatyön tekijä.

3.10.- Jos jotakin kuituja on ollut 2006 ja niitä ruvetaan hakemaan viiden vuoden päästä, niin se on kyllä kaukaa haettu. Mä en niin kauheasti tällaiselle logiikalle antaisi painoa, Valkama kuittaa.
3.10.Kaikista kirjallisista todisteista ei voida täällä salissa julkisesti keskustella, sillä ne ovat salassa pidettäviä. Puheenjohtaja kysyy osapuolten näkemyksiä siihen, mitkä todisteista ovat sellaisia.
3.10.Laamanni Martti Juntikka pitää tarkasti huolen siitä, että kaikki mitä voidaan käsitellä julkisesti myös käsitellään niin. Kyse on Auerin oikeusturvasta.
3.10.Puhutaan oven rikkomisesta ja siihen liittyvästä todisteesta. Miten Anneli Auer tai Jukka Lahti olisivat syyttäjän mukaan saattaneet itse rikkoa takkahuoneen oven lasin.
- Mä olen perännyt jo monta vuotta, mikä se on se teonkuvaus. Onks tää nyt sit se? Manner kysyy.
- Ei ole, syyttäjä vastaa lyhyesti.
3.10.Nyt kirjataan todisteita teknisestä kuuntelusta Anneli Auerin huoneessa. Syyttäjä lukee katkelmia tilanteesta, jossa vanhin lapsi toivoo poliisin jättävän heidät rauhaan ja tekevän työnsä.
- No niin. Mutku ne ei tiedä sitä mitä me tiedetään, Anneli vastaa.
3.10.Puolustus haluaa lisätä kohdan, jossa vanhin lapsi toteaa Auerille, että ethän sä sitä tehnyt.
- En niin, mut ei poliisi sitä tiedä, Auer selventää lapselleen.
3.10.Seuraavissa puolustuksen esiin nostamissa katkelmissa Auer ja lapsi puhuvat eroaikeista ja pariskunnan riidoista. Auer selventää lapselleen, etteivät äiti ja isä olleet eroamassa.
- Mehän emme tiedä, mitä tää toinen osapuoli mahdollisista eroaikeista ajatteli. Ja siihen voi vähän viitata [kurssikaverin] kertomus, syyttäjä kuittaa.
3.10.Nyt päivän julkinen osuus päättyy ja osapuolet lähtevät ruokatauolle. Seuraavan kerran oikeussaliseuranta jatkuu perjantaina 4.10.
tara, tää oo sulle viimeinen varoitus. Jollet lopeta jo, haemme sinut ja tulet kärsimään todella paljon .
Miten oravatädille saisi rasteroinnilla haavaumia ja mustelmia naamaan?
Kepittelyiloa tässä tulevaisuudessa odottelen...
User avatar
Tara
Posts: 3469
Joined: Fri Jun 08, 2012 9:14 am

4.10.PERJANTAI Käräjäoikeuden 2013 live-seuranta, mtv3

Post by Tara »

4.10.PERJANTAI 4.10.
4.10.Oikeudenkäyntiä seuraavat tänään toimittajat Päivi Hannula ja Jussi Virkkunen. Käräjäpäivän on määrä alkaa kello 9 Anneli Auerin kuulemisella todistelutarkoituksessa.
4.10.Tänään siis kyseessä toiseksi viimeinen oikeudenkäyntipäivä, jos suunnitelma pitää. Viimeinen varsinainen käsittelypäivä. Ensi tiistaina loppulausunnot.
4.10.Tuomari kuuluttaa saliin numero 1. Puolustus haluaa vielä aluksi lisätä muutaman kirjallisen todisteen liittyen surman väitettyyn nauhoitukseen.
4.10.Manner aloittaa Auerin kuulustelun. Hän kysyy tapahtumien kestosta, kun Auerin kertoma ulkopuolinen tuli sisään ja surmasi tämän miehen.
- Ajoitus on ollut aina semmoinen epämääräinen, Auer vastaa.
Auer kertoo muistaneensa koko ajan vain joitain kohtia tapahtumista. Alussa hän huomauttaa arvioineensa, että koko tapahtumasarja olisi kestänyt 20 minuuttia ja hätäpuhelu 10 minuuttia, vaikka todellisuudessa hätäpuhelun kesto oli vain hieman yli 4 minuutta.

4.10.Laamanni pyytää Aueria siirtymään todistajanaitioon, koska tällä on aika hiljainen ääni.
4.10.Auer siirtyy ja Manner kysyy tämän jälkeen Jukka Lahden kuoleman jälkeisestä ajasta.
- Mulle se oli ihan hirveän raskas se koko kevät.
Auer kertoo olleensa tokkurassa asuessaan vanhempiensa luona ja joutuneensa käyttämään nukahtamislääkkeitä. Lapset voivat olosuhteisiin nähden aika hyvin, Auer arvioi.

4.10.Manner kysyy siitä, miten Auer suhtautui lasten valehteluun.
- Mulle on aina ollut itsestäänselvyys, ettei valehdella.

4.10.Manner kysyy, miten Auer alkoi huomata lasten keskinäisissä väleissä ongelmia.
- Se vaihe, kun kaikki yhtäkkiä muuttui, mä en ole itse ollut siellä tarkkailemassa. Mä olen oikeastaan myöhemmin kuullut tällaista.
Veljeltä ja tämän vaimolta alkoi kuulua väitteitä, että muut lapset olisivat alkaneet pelätä vanhinta.

4.10.Kun Auer pääsi vapaaksi 25.5. 2011, mitä lasten tapaamisista sovittiin, Manner kysyy.
- Heti seuraavana päivänä lasten sosiaalityöntekijät tulivat vanhempieni luokse tapaamaan minua ja juttelimme näistä.
Vanhemman tyttären kohdalta oli valmiina lista päivistä, jolloin Auer voi lasta tavata. Nuorimpien lasten kohdalla oli tarkoitus olla vapaampaa.
- Ajattelin, että ensin tavattaisiin lyhyesti. Huomasin, että nuorimmat lapset olivat jollain tavalla vieraantuneet minusta. Ajattelin että on tärkeää, että he tottuvat minuun.

4.10.Auer näki nuorimmat lapset ensimmäistä kertaa kesäkuun 4. päivä, kun todistukset oli saatu. Sijaisvanhemmat tulivat pikaisesti käymään lasten kanssa ja poistuivat nopeasti. Sen jälkeen veljestä ja tämän vaimosta ei kuulunut pitkään aikaan mitään.
4.10.Auer kertoo puhuneensa veljensä kanssa paljon tuomiosta, oikeudenkäynnistä ja ulkopuolisesta tekijästä. Viimeisen kerran asiasta keskusteltiin 1.8.2011, kun hovioikeus olisi antanut vapauttavan tuomionsa. Aueria jäi harmittamaan virheellinen kirjaus, jonka mukaan hän olisi käynyt pakastimella heti tapahtumien jälkeen, vaikka tämä tapahtui vasta kaksi viikkoa murhan jälkeen.
- Se jäi harmittamaan, että jos joku lukee minun käyneen heti jääkaapilla, minun olisi ollut teoriassa mahdollista piilottaa jotain ja hakea myöhemmin pois.
- Jäi harmittamaan, että se virheellinen tieto jäi sinne.

4.10.Vietiettiinkö Jukka Lahden kuolinpäivänä jotain kuolinjuhlaa? Manner kysyy.
- Mitään juhlaa ei vietetty. Ensimmäisenä vuosipäivänä Jukan nuorin sisko soitti ja ehdotti, että laitetaan kaikki tiettynä päivänä kynttilä palamaan. Mutta mitään juhlaa ei ollut.

4.10.Manner kysyy Jukka Lahden tuhkien säilytyksestä perheen kotona.
- Ne oli siellä aika pitkän aikaa. Koska lapset olivat sitä mieltä, että he eivät halua heittää isiä pois. Jukka itse oli toivonut, että hänen tuhkansa sirotellaan veteen. Ne oli aika pitkän aikaa siellä kuitenkin. Jukan sisarukset ehdotti, että ehkä nyt olisi aika.
4.10.Toiseksi vanhimmalla lapsella oli Auerin mukaan hetken aikaa liskoja, mutta muita eläimiä perheellä ei Auerin mukaan koskaan ollut.
4.10.Mitä ajatuksia syyttäjän todistajan, Jukka Lahden kurssikaverin, todistus herätti. Muistaako Auer soittaneensa Jukalle kurssin aikana?
- En muista, Jukka yleensä minulle päin soitteli.

4.10.Auer kertoo olleensa raskaana tuolloin. Hän kertoo ajatelleensa mahdollisesti, ettei ole välttämättä hyvä Jukan olla niin pitkällä, jos tulee lähtö synnyttämään.
- On mahdollista, että mulla on jotain kremppaa tullut ja Jukka on ollut huolissaan.
Auer ei kuitenkaan muista puhelua, jonka kurssikaveri on kertonut Jukan puhuneen.

4.10.Jukka Lahti oli myös kurssikaverin mukaan sanonut, että viimeinen lapsi oli ollut vahinko ja että muuten pariskunta olisi eronnut
- En muuta selitystä keksi kuin että Jukka on murjassut jonkun huonon vitsin, joka on alkanut elää omaa elämäänsä siellä. Jukallahan oli tunnetusti vähän omalaatuinen huumorintaju.

4.10.Auerkin muistaa vanhimman lapsensa kysyneen vankilatapaamisessa, uskoiko poliisi lavastuksen. Veli on kertonut tästä aiemmin oikeudessa.
- Muistan, että olen korjannut [vanhinta lasta] että sä tarkoitat varmaan tätä lavastusväitettä? Siitä [lapsi] oli vähän kiusaantunut.
4.10.Nyt kysymysvuoro siirtyy syyttäjille, joka toteaa Auerilla olleen nyt paljon aikaa selittää asiat parhain päin. Murhayöstä alkaen enemmän kuin tarpeeksi.
4.10.Syyttäjä kysyy Auerilta, että katsoiko Jukka Lahti uusia asuntoja ja työpaikkoja ennen murhaa? Auerin mukaan he molemmat katsoivat uusia uusia työpaikkoja ja asuntoja, koska perheellä oli tarkoitus muuttaa Turkuun. Jukka Lahti etsi Auerin mukaan asuntoja myös Espanjasta, koska he haaveilivat muutosta Espanjaan.
4.10.Syytäjä palaa murhayön tapahtumiin. Hän kysyy Auerilta, miksi asuntoon tunkeutunut henkilö olisi odottanut oven ulkopuolella vähän aikaa ennen kuin rikkoi ikkunan.

- En voi tietää, mutta kuvissa näkyy, että tuoli on nostettu siihen. Jos hän olisi yrittänyt jonkin aikaa nostaa jalkaansa ja sitten vasta huomannut tuolin, Auer vasaa.
4.10.Auer kertoo muistavansa vain irtonaisia asioita murhayöstä.
- Olen huutanut lapsille, että lähtekää ulos ja ajatellut, mitä mä teen. Sitten olen ajatellut, että lähden soittamaan apua.
- Joka tapauksessa muistatte, että kun lähdette juoksemaan, [vanhin lapsi] on jo huoneessa? syyttäjä kysyy.
Auer ei muista tarkkaan. Jossain välissä huoneesta poistuttuaan hän muistaa kuitenkin nähneensä vanhimman lapsensa.

4.10.Valkama kysyy, miksi Auer lopetti lastensa terapian niin pian?
- En ollut sitoutunut mihinkään vuosikausien terapioihin, vaan mä otin sen kriisiapuna.
- Syy, miksi lopetin sen oli, että katsoin sen tarpeettomaksi, ja katsoin, että siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

4.10.- Onko teillä muistikuvia siitä, minkälainen [vanhimman lapsen] tilanne oli murhan jälkeen? kysyy vanhimman lapsen edustaja.
- Silloin, kun lähdin, sosiaalityöntekijä oli jo tullut.
Anneli Auer kertoo, ettei ollut lastensa seurassa enää murhan jälkeen, vaan he olivat sosiaalityöntekijöiden hoidossa.
- Sen verran muistan, että olen käynyt lastenhuoneen ovella ja sanonut, että mä lähden nyt sairaalaan. Hyvästellyt siinä.

4.10.Tuomari Santamaa haluaa esittää vielä muutaman kysymyksen hätäpuhelun litteroinnista.
4.10.Kun soititte hätäkeskukseen ja selititte asian, hätäkeskus sanoi teille, että nyt pitää odottaa hetki, älkää sulkeko puhelinta. Kenelle puhutte siinä?
- Hätäkeskukseen olen sen kohdistanut. En varmasti tajunnut, että linjalla ei ollut ketään, Auer vastaa.
4.10.Seuraavaksi Santamaa kysyy ristiriidasta Auerin kertomuksessa. Hätäkeskuspuhelussa Auer sanoi, että "hei, mun täytyy". Ensin Auer kertoi, että hän kuuli Jukka Lahden huutavan apua. Puolitoista päivää myöhemmin hän sanoi sairaalassa, että Jukka Lahti ei pyytänyt apua.
- Tuo on yksi niitä asioita, joita olen unohtanut. Olin unohtanut, että Jukka oli pyytänyt apua, Auer vastaa.
4.10.Santamaa kysyy, keneltä Auer hätäpuhelussa kysyy "lähtikse jo?" Auer kertoo osoittaneensa kysymyksen aviomiehelleen. Ja "mitä sä?"-kysymys on osoitettu Auerin mukaan tekijälle.
4.10.Hätäpuhelun kohdassa 3:10 Auer vastaa kysymykseen miehensä tilasta, että nyt hiljeni.
- Mistä osasitte päätellä, että tämän jälkeen ei kuulu enää mitään? Santamaa kysyy.
- En ole päätellyt, että tämän jälkeen ei kuulu mitään. Vaan olen siinä kohtaa tajunnut, että nyt on hiljaista. Nyt on hiljentynyt.
4.10.Santamaa kysyy, missä lapsi oli silloin kun tämä rääkäisi voimakkaasti? Rääkäisy kuuluu selvästi hätäpuhelutallenteelta. Auer kertoo, ettei ole havainnut asiaa eikä hänellä ole rääkäisystä mitään muistikuvaa.
4.10.Santamaa kysyy, miksi Auer kysyy hätäpuhelun aikana "[vanhimman lapsen nimi], olikse siellä?"
- Olen varmaan siinä kohtaa sitten nähnyt, että [lapsi] on siellä.
Auer kertoo muistaneensa sairaalassa väärin, että hän oli pyytänyt lasta menemään katsomaan tilannetta. Lapsen on täytynyt olla jo valmiiksi siellä, Auer järkeilee.
- Olen sairaalassa itse virheellisesti selittänyt, että pyysin lasta katsomaan, Auer kertoo.

4.10.Olenko ymmärtänyt, että ensin sanotte, että teillä ei ole havaintoa [lapsesta] ja sitten kohdassa 3:30 teillä onkin?
- Havainnot ja muistikuvat on eri asia. Olen varmaan tilanteessa havainnut, mutta nyt en enää muista asiaa, Auer vastaa tuskastuneena.

4.10.Santamaa kysyy Auerilta, mitä tämä teki ennen kuin soitti hätäkeskukseen. Auer sanoo, ettei muista tapahtumista paljon. Hän kertoo saaneensa iskun rintaan ja pelästyneensä. Auer kertoo paenneensa ulos.
- Mietin, että uskallanko mennä puhelimeen. Uskalsin lopulta, Auer sanoo.
4.10.Auer kertoo ulkopuolisen tunkeutujan paenneen talosta sen jälkeen, kun hän sai katsekontaktin murhaajaan.
Santamaa kysyy Auerin kertomista tuntomerkeistä, jotka ovat hyvin vähäisiä.
- Silmät, nenän ja posket pystyn sanomaan. En pysty sanomaan mitään muuta, Auer vastaa.
Vanhin lapsista sanoi myöhemmin, että Auer kertoi enemmän tuntomerkkejä murhaajasta. Auerin mukaan lapsi muistaa värin.
4.10.Auer kertoo Santamaalle käyneensä ennen sairaalaan lähtöä keittiössä, koska hän halusi tarkistaa onko murha-ase heidän veitsensä. Murhapaikalle tullut poliisi kysyi Auerin mukaan tätä ja sen vuoksi hän kävi tarkistamassa, ettei heiltä puutu veitsiä. Hän totesi, ettei puutu.
4.10.Santamaa palaa Joutsenlahden tekemiin kuulusteluihin. Joutsenlahti kysyy litteroinnissa, lensikö Aueriin Jukan verta. Auer pohtii siinä, onko hänestä löytynyt veri hänen omansa vai Jukan. Lisäksi Santamaa haluaa vielä tietää Auerin ja Lahden välisistä riidoista.
4.10.Laamanni kysyy, miksi Auer on sanonut hätäkeskukseen heti, että talossa on "joku tappaja"?
- Se mun ensimmäinen ajatus oli, että sieltä tulee varas. Kun sain veitsestä rintaan ajattelin, että tässä on nyt joku pahempi kyseessä.
Auer kertoo ettei tiedä, miten kauan hänen kesti päästä puhelimeen. Tekijä on tuolloin ollut Jukan kimpussa, joten hänellä on ollut omasta mielestään täysi syy olettaa, että kyseessä on tappaja.
4.10.Tuomari haluaa palata hätäpuhelun erään litteroinnin ilmaisuun "*uole". Jos sellaista sieltä Auerin mukaan kuuluu, voidaan hänen mukaansa spekuloida myös hänen yhtä hyvin sanoneen, että "älä kuole" kuin "kuole". Auerilla ei kuitenkaan ole tällaisesta mitään muistikuvaa.
4.10.Auerin kuulustelu jatkuu vielä hetken aikaa suljettujen ovien takana.
4.10.Seuraavaksi kuullaan Finnvoxin studioiden toimitusjohtajaa Risto Hemmiä. Teemana hätäpuhelutallenne ja se, voidaanko tallenteelta sulkea pois ulkopuolisen tekijän mahdollisuus vai ei.
4.10.Hemmi on puolustuksen kutsuma todistaja.
4.10.Hän kertoo tehneensä töitä äänen parissa 34 vuoden ajan. Hän aloittaa käymällä läpi sitä, miten hän on tehnyt hätäpuhelutallenteesta helpommin tulkittavan.
4.10.Nyt käydään läpi hätäpuhelutallennetta, ja samalla Hemmi kertoo, että hänen suodattamassaan versiossa on samat äänet kuin alkuperäisessä tallenteessa. Samalla käydään läpi puhelun niin sanottuja avainkohtia.
4.10.Alkuperäisellä tallenteella kuuluu yhdessä kohtaa naksahdus, jota ei kuulu Hemmin tekemässä versiossa. Hemmin mielestä ääni on tullut jostain muualta kuin puhelusta.
4.10.Hemmin mukaan nauhan perusteella ei voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että talossa olisi ollut ulkopuolinen tunkeutuja.
4.10.Auerin asianajaja Juha Manner kysyy Hemmiltä, pystyykö hätäpuhelunauhalle tuottamaan ennalta äänitettyjä ääniä. Hemmin mielestä ei käytännössä pysty. Sitä tukee myös Yhdysvaltain keskusrikospoliisin FBI:n tekemä raportti, jonka mukaan nauhalta ei löydy todisteita äänien muuntelusta.
4.10.Syyttäjä kysyy vielä muutaman kysymyksen Hemmiltä. Syyttäjä pyytää Hemmiä kommentoimaan kohtaa, jossa litteroinnin mukaan kuuluu Auerin sanomana kuole, minkä jälkeen kuuluu Jukka Lahden vaikerointia. Hemmi sanoo, ettei se kuulu hänen asiantuntemukseensa.
4.10.Hemmin tärkein anti puolustukselle oli se, että hätäpuhelutallenteen perusteella ei voi sulkea pois sitä vaihtoehtoa, että talossa olisi ollut ulkopuolinen tunkeutuja. Nyt vuorossa on lounastauko, ja oikeudenkäynti jatkuu tunnin päästä. Jäljellä on vielä yksi syyttäjän todistaja.
4.10.Lounastauko on ohi, ja jutun käsittely jatkuu. Jäljellä on siis yksi todistaja, joka on syyttäjän kutsuma.
4.10.Todistaja on Jaana Haapasalo, joka on työskennellyt noin 30 vuotta psykologina. Yksi hänen erikoistumisaloistaan on oikeuspsykologia.
4.10.Haapasalo kommentoi asioita vain yleisellä tasolla. Hän ei ole tutustunut jutun yksityiskohtiin. Syyttäjä tenttaa Haapasalolta, kuinka luotettavia lasten kertomusten arvioinnit ovat. Haapasalon mukaan arvioinnin tekeminen videolta on epäluotettavaa.
4.10.Auer seuraa tarkkaavaisesti Haapasalon todistelua. Välillä hän tekee muistiinpanoja omiin papereihinsa.
4.10.Syyttäjä kysyy Haapasalolta, miten traumaattisten tapahtumien muistaminen muista tapahtumista poikkeaa lapsilla.
Haapasalon mukaan yleensä traumaattiset kokemukset muistetaan poikkeuksellisen hyvin, ja ne jäävät eloisina mielikuvina mieleen. Hän kuitenkin lisää, että joskus muistikuvat voivat olla myös katkeilevia.
4.10.Nyt Haapasalo kritisoi puolustuksen tilaamaa tutkimusta, jossa selvitettiin lapsen mahdollisuutta kykyä muistaa irrallisia ääniä. Laboratoriossa tehty koe poikkeaa Haapasalon huomattavasti siitä ympäristöstä, mihin lapset ovat tottuneet kotonaan.
4.10.Haapasalon mukaan tutkimuksessa on runsaasti myös muita puutteita. Hän kyseenalaisti myös koko tutkimuksen lähtökohdan, koska se on puolustuksen tilaama.
4.10.Nyt syyttäjä siirtyy toiseen tutkimukseen, jossa on käsitelty Anneli Auerin hätäkeskukseen tekemää puhelua. Tämäkin tutkimus on puolustuksen tilaama, ja Haapasalo aloittaa toistamiseen nostamalla esiin kysymyksen puolueettomuudesta.
4.10.Syyttäjällä ei ole enempää kysyttävää Haapasalolta, ja vuoro siirtyy puolustukselle.
4.10.Puolustusasianajaja väläyttää, että Santtilaa ja Finnilää pitäisi vielä kuulla Haapasalon arvosteluun liittyen. Melkoista asiantuntijoiden nokittelua.
4.10.Puheenjohtaja haluaa vielä kysyä todistajalta ymmärryksen merkitystä muistamiseen.
- Ymmärtäminen ei ole ainakaan mahdollista ilman muistia. Jos ihmisellä ei olisi muistia, olisi vaikea ymmärtää asioita, Haapasalo arvioi.
4.10.Puheenjohtaja on kiinnostunut siitä, miten muistiin vaikuttaa se, jos ei ymmärrä kuulemiaan ääniä.

4.10.Haapasalon mukaan ei voi hätäkeskusnauhalta päätellä, näkikö lapsi todella talossa jonkun, kun äiti kysyy "lähtikse jo" ja lapsi vastaa myöntävästi.
4.10.Ihmisten mieleen on helppo istuttaa valemuistoja, todetaan useissa tutkimuksissa. Tällaisen syntyminen voisi olla mahdollista myös tässä tilanteessa, katsoo Haapasalo.
4.10.Myös lapsille on tehty paljon valemuistotutkimuksia. Heille syntyy vääriä muistikuvia helpommin kuin aikuisille.
4.10.On syntynyt jopa valemuistoja, joissa ihmiset muistaa tulleensa avaruusolentojen sieppaamiksi. Tällaiset valemuistot saattavat olla hyvinkin eloisia.
4.10.Vanhimman lapsen edustaja haluaa tietää, onko lasten kesken mahdollisuus synnyttää valemuistoja? Haapasalolle ei tule mieleen mitään tutkimustulosta. Periaatteessa se olisi mahdollista.
4.10.Viimeisen todistajan kuuleminen päättyy.
4.10.Tuomari nostaa esiin kysymyksen siitä, käydäänkö loppulausunnot suljetuin ovin. Puolustus ja syyttäjä ovat yhtä mieltä siitä, että loppulausunto on helpompi laatia, jos ei tarvitse miettiä sitä kahdessa osassa, mikä on salaista ja mikä ei.
4.10.Asianajajat pitävät riskialttiina sitä, että he saattaisivat lipsauttaa jotain salaista tietoa ja saada rangaistuksen.
- Täs on jo yks asianajaja tuomittu salassapitorikoksesta, Mika Haavisto muistuttaa.
4.10.Puheenjohtaja pyytää vielä osapuolia harkitsemaan maanantaina, onko loppulausunnon muodostaminen kahdessa osassa mahdollista.
- Jos näyttää, että se on mahdotonta, niin ilmoittaisitte siitä.
4.10.Loppulausunnot salataan. Oikeussaliseurantamme päättyy siis tältä osin tähän. Mikäli loppulausuntoja kuullaan avoimin osin, seuranta jatkuu vielä tiistaina 8.10.
tara, tää oo sulle viimeinen varoitus. Jollet lopeta jo, haemme sinut ja tulet kärsimään todella paljon .
Miten oravatädille saisi rasteroinnilla haavaumia ja mustelmia naamaan?
Kepittelyiloa tässä tulevaisuudessa odottelen...
User avatar
Tara
Posts: 3469
Joined: Fri Jun 08, 2012 9:14 am

tyhjä posti - Käräjäoikeuden 2013 live-seuranta, mtv3

Post by Tara »

moka, 5.10 ei istuntoa ollutkaan :oops:
no niin
Last edited by Tara on Mon Jan 20, 2014 3:33 pm, edited 1 time in total.
tara, tää oo sulle viimeinen varoitus. Jollet lopeta jo, haemme sinut ja tulet kärsimään todella paljon .
Miten oravatädille saisi rasteroinnilla haavaumia ja mustelmia naamaan?
Kepittelyiloa tässä tulevaisuudessa odottelen...
User avatar
Tara
Posts: 3469
Joined: Fri Jun 08, 2012 9:14 am

8.10. TIISTAI Käräjäoikeuden 2013 live-seuranta, mtv3

Post by Tara »

8.10.2013- mtv3-live
MTV3:n Jarkko Sipilä ja Päivi Hannula seuraavat tapahtumia Porin käräjäoikeudessa kello 9.30 alkaen.
7.10.Syyttäjä aloittaa loppulausunnot. Savuavaa asetta ei ole, mutta indisioita paljon. Toiset tärkeämpiä kuin toiset. Syyttäjä kuvaa Tähtisentien asunnon: sotkua ja kuolleita kukkia - se kertoo jo paljon.
8.10.Syyttäjä muistuttaa Jukka S. Lahden tuttavan kertomuksesta vuodelta 2004. Ero oli tulossa ja Lahti pelkäsi vaimonsa tekevän lapsille jotain. Syyttäjän mukaan Auer hyväksyi myymälävarkaudet. Kesällä 2006 Lahti etsi uutta asuntoa ja työpaikkaa. Oli tarkoitus tehdä jotain avioliiton suhteen.
8.10.Syyttäjä: motiivina avioparin ero. Sieltä se kumpuaa. Joskus ne ovat riitaisia ja väkivaltaisia.
8.10.Syyttäjä aloittaa todisteista. Ensin hätäkeskuspuhelu. Ei kuulu muiden ääniä.
8.10.Poistumisjäljet: Edes koirat eivät löytäneet jälkiä. Ainoa jälki oli puistosta kadulle päin, mutta sinne ei olisi järkeä poistua. Puute sulkee pois ulkopuolisen tekijän.
8.10.Syyttäjä: Vanhin tytär ei ole nähnyt ulkopuolista tekijää.
8.10.Syyttäjä: Jos ulkopuolinen tekijä, niin miksi tämä on jäänyt hätäkeskusnauhoitteen mukaan vielä 45 sekunniksi sen jälkeen kun Lahti äänien loppumisen perusteella kuolee. Ulkopuolista tekijää selvitetty laajasti, mutta ei löydetty.
8.10.Auerin käytös on syyttäjän listalla seuraavaksi. Muuttaa Turkuun ja aloittaa heti uuden elämän. Auer ei tekoaikaan pelkää lastensa puolesta. Auerin käytös - ei pelännyt vaikka häntä kohtaan jo hyökätty - erikoista. Ei ollut ulkopuolista tekijää.
8.10.Auerin kertomus onnellisesta avioliitosta ei uskottava. Tarkoitus peittää riitaa ja ohjata tutkinta ulkopuoliseen tahoon, missä hän on onnistunutkin, syyttäjä sanoo.
8.10.Syyttäjä käy läpi ristiriitaisuuksia. Auer sanonut menevänsä nukkumaan puolen yön aikaan, mutta naapurin mukaan valot paloivat klo 1 yöllä. Kertomus hyökkääjän sisääntulosta ristiriitainen. Auer nähnyt hyökkääjän, mutta ovella ollut tytär ei ollut nähnyt.
Syyttäjä: Kukaan ei ollut tulossakaan rikotusta ikkunasta sisään.
8.10.Tytär nähnyt toisella kerralla lattialla makaavan isän, mutta huoneessa ei ole ollut ketään muuta. Syyttäjän mukaan olisi pitänyt nähdä. Uhri on vuotanut verta sängylle - missä vaiheessa olisi ehtinyt olla lattialla, kun tytär nähnyt jo tässä vaiheessa uhrin lattialla.
8.10.Syyttäjä: Surmaamisteko aloitettu ennen puhelua. Puhelun äänet ehkä nauhoitettu.
8.10.Syyttäjä vetoaa Auerin tunnustuksiin. Tunnustuksia useissa kuulusteluissa, joiden olosuhteet olleet normaalit.
8.10.Syyttäjä jatkaa nopeaa tahtiin. Uhrin alla oli 89 hiusta. Ne olivat auerin. Sängyllä oli näppylähanska. Siitä ei ole mitään selitystä. Syyttäjän mukaan Auerilla on ollut ko. hanskat kädessä tekoyönä. Hansikkaan pari on hukassa.
8.10.Jukka S. Lahden hius on verisessä puuklapissa. Ulkopuolinen ei olisi sitä käyttänyt, vaan Auer on lyönyt sillä.
8.10.-uole -sanan kuuluminen viittaa siihen, että Auer sanoo uhrille jotain. Samaan aikaan uhrin "ala-ala-lala" -puhe viittää "älä, älä, älä" -sanoihin. Jukka S. Lahtea lyödään silloin. Uhrissa on kymmeniä pistovammoja. Se on vienyt aikaa. Milloin uhri on maannut sängyllä. Ulkopuolisen tekijän jalanjälkiä ei löydy verestä, syyttäjä luettelee.
8.10.Syyttäjä: Tapahtumien kulku on ollut paljon pidempi kuin mitä Auer väittää. Lattialla ollut verinen jalanjälki on lavastettu.
8.10.Jukka S. Lahden talvikenkiä ei ole löytynyt. Miksi kengät olisi hävitetty? syyttäjä kysyy. Ulvilan asunnossa oli ruskeita pyyhkeitä lasten kertomuksen mukaan. Pyyhkeet kadonneet.
8.10.Ruskeita kuituja löytynyt paljon murhahuoneesta. Niille ei ole selitystä.
8.10.Syyttäjä viittaa rekonstruktioon: Auerin verta ei ole järkevästi voinut siirtyä Auerin teepaitaan.
Lisäksi: Auer ei ole nähnyt tekijää, mutta antanut hyvät tuntomerkit.
8.10.Puolustus on esittänyt syytettä vastaan tukevia seikkoja, mm. tyttären kertomuksen. Syyttäjä asettaa sen kyseenalaiseksi, koska tytär ei ole nähnyt tekijää makuuhuoneessa, jonka olisi pitänyt koko ajan hakata uhria. Syyttäjän mukaan tyttären kertomuksessa poistuvan tekijän näkeminen on valemuisto.
8.10.Syyttäjä: tytär valehdellut aiemminkin.
8.10.Syyttäjä: Poliisi ei ole tutkinut taloa perusteellisesti. Auer on voinut käydä asunnossa hakemassa piilottamiaan tavaroita. Jos tekoa ei ole nauhoitettu, niin silloin tarvinnut hävittää vähemmän esineitä.
8.10.Jos ulkopuolinen tekijä, niin miksi ei surmannut Lahtea kun tämä tuli kotiin klo 23. Miksi riski, että talossa saattaisi olla aseita. Miksi tekijä kulkenut tupettoman veitsen kanssa? Miksi veitsi kun kirveskin? Miksi surmaaminen kestänyt 3 min kun olisi voinut tappaa nopeammin? Jos kyse kostosta, niin miksi ei sanonut uhrille mitään? Suunnitellusti toimiva tappaja olisi käyttänyt tuliasetta.
8.10.Miksi ikkunasta sisään, kun olisi voinut avata oven rikotun ikkunan kautta? Miksi ulos ikkunasta? Kaikki tällaiset viittaavat lavastukseen, syyttäjä sanoo.
8.10.Syyttäjä tekotavasta: Veitseniskuja vain kivun aiheuttamiseksi. Tekoa on pitkitetty. Tappamistarkoitus selvä. Syyttäjä lopettaa toteamalla, että tämän jälkeen loppu on salaista.
8.10.Syyttäjä ei ole esittänyt koko oikeudenkäynnin aikana sitä, miten teko tapahtui. Loppulausunnossakin jäi auki oliko teko tehty hätäpuhelun aikana vai jo aiemmin.
8.10.Kolmannen nuorimman lapsen - asianomistajien - asianajaja jatkaa loppulausunnollaan. Hän toistaa samoja asioita kuin syyttäjä. Yhdestäkään yksittäisestä faktasta ei päästä lopputulokseen, vaan kokonaisuus ratkaisee. Lapset ovat yhtyneet oikeudenkäynnin alussa syytteeseen.
8.10.Lasten asianajaja käy läpi hätäpuhelua sekunti sekuntilta.
8.10.Lasten asianajajan mukaan hätäkeskuspuhelun mukaan Auerin ja tyttären puhelusta käy ilmi, että ulkopuolista tekijää ei ole.
8.10.Lasten asianajajan mukaan vanhimman tyttären kertomukset ulkopuolisesta tekijästä ei pidä paikkaansa.
8.10.Asianajajan mukaan nauhalla tyttären sanoma "se lähti" ei ole näyttöä siitä, että talossa oli ulkopuolinen tekijä.
8.10.Lasten asianajaja: Auer ei kerro puukotuksesta tai kamppailusta yhtään yksityiskohtaa.
8.10.Auerin kertomuksissa ristiriitaa, sanoo lasten asianajaja.
8.10.Auer ei ole kertonut yksityiskohtia surmatyöstä, eikä tytärkään ole kuvannut sitä.
8.10.Lasten asianajaja: Auer on yliopistokoulutettu ja analyyttinen ihminen. Hänen tunnustuksilleen on annettava merkitys.
8.10.Lasten asianajaja: Lasinsirpaleiden päällä ei käsitykseni mukaan ole verta. Sitä pitäisi olla, jos tunkeutumisen jälkeen olisi tapahtunut verityö. Toinen halko - jossa Auerin teepaidan kuituja - löytyi tyynyjen alta. Miksi ulkopuolinen tekijä piiloittaisi halon tyynyjen alle? Miksi tekijä poistunut ikkunan läpi?
8.10.Miksi tekijä jättänyt puukon lattialle ja ottanut toisen tekovälineen mukaansa? Miksei poistunut avaamalla oven?
8.10.Lasten asianajaja: Nauhoite ei tue ulkopuolista tekijää. Nauhalla vain muutama Lahden huuto, vaikka aiheutettu lukuisia kivuliaita vammoja. Nauhalta kuuluu "voisit vähän auttaa"
8.10.Lasten asianajaja: Vaasan hovioikeuden Auerin vapauttavalle tuomiolle ei tule antaa mitään painoa. Asia on ratkaistava oikeussalissa Porissa ilmi tulleiden asioiden perusteella. Aa viittaa myös KKO:n aiempaan päätökseen, jonka mukaan kaikkien yksityiskohtien ei tarvitse selvitä ja silti teko voidaan lukea syyksi.
8.10.Nyt vuorossa vanhimman tyttären asianajaja. Tytär ei ole ole yhtynyt syytteisiin. Asianajaja viittaa ajankulumiseen: Onko asia enää millään tavalla selvitettävissä, koska teosta kulunut kohta seitsemän vuotta.
8.10.Vanhimman tyttären asianajaja: Jokaisella suomalaisella alkaa olla mielipide siitä miten tapahtumat olisivat voineet mennä. Pitää kyetä arvioimaan asiassa esitetty näyttö.
8.10.Vanhimman tyttären asianajaja: Syytteen mukaan Auer tappanut Lahden riidan päätteeksi ja lavastanut teon tai sitten se on mennyt jotenkin muuten. Asianajajan mukaan syytteen teonkuvaus kuvaa sitä miten spekulatiivisia asioita täällä käsitellään.
8.10.Vanhimman tyttären asianajaja: Uuden näytön pitää olla ratkaiseva, koska sillä perusteella juttu palautettiin KKO:n päätöksellä. Tähän mennessä asiaa käsitelleistä tuomareista eri vaiheessa 4 on päätynyt syyttömyyteen, 2 syyllisyyteen.
8.10.Syyllisyydestä ei saa jäädä järkevää epäilystä. Mikäli Auer katsotaan syylliseksi, uuden näytön pitää olla keskeisessä roolissa, vanhimman tyttären asianajaja sanoo.
8.10.Vanhimman tyttären asianajaja: Detaljit ovat spekulatiivisia. Mistä tekoveitsi on peräisin? Ovatko klapit olleet tekijällä vai Lahdella? Miten kengänjälki syntynyt? Siitäkin poliiseilla eri näkemyksiä? Sopiiko kengän koko Lahden talvikenkiin? Kuva viittaa suurempaan kokoon. Tuolinpäällä olleessa vaatteessa terassin ulkopuolella - lavastettu vai ei? Voiko hiustukosta vetää mitään johtopäätöksiä? Ruskeita kuituja monin paikoin, muttei Auerissa.
8.10.Vanhimman tyttären asianajaja: Onko todella esitetty näyttöä avioliiton hajoamisesta? Koira ei ole voinut hakea jälkeä tontin sisäpuolella, koska poliisit siellä jo. Alkuperäisillä tutkijoilla näkemys, jolla merkitystä. Onko tyttären valehtelusta muuta näyttöä kuin se, että tyttö ostanut jäätelön ennen ruokaa vaikka ei olisi saanut.
8.10.Vanhimman tyttären asianajaja Mika Kivikoski: Murha-asian ratkaisemiseksi ei jää muuta näyttöä kuin Auerin ja tyttären kertomukset sekä hätäkeskusnauhoite.
8.10.Vanhimman tyttären asianajaja Kivikoski kertomuksista: Voiko kukaan tehdä havaintoja ja muistaa ne sekunti sekunnilta. Onko todennäköisempää se, että havainnoissa on epätarkkuuksia. En ota Auerin kertomuksiin kantaa, mutta tytär ollut tapahtumahetkellä 9-vuotias. Hän on tapahtumien jälkeen välittömästi poistunut paikalta sosiaaliviranomaisten seurassa. Äiti ja tytär eivät ole keskustelleet. Tyttären muistikuvat heti tapahtuman jälkeen ovat sellaiset, että niihin ei ole kukaan vaikuttanut. Kuinka moni tohtoritason henkilö tai tutkija on tätä kertomusta testannut? Löytyykö sieltä ainoakaan kohtaa, jossa tämä 9v lapsi kertoisi jotain ristiriitaista. Ei ainoatakaan.
8.10.Vanhimman tyttären asianajaja: Tytär ei ole väittänyt, että murhaaja olisi kylpyhuoneessa. Häneltä on kysytty miksi hän ei nähnyt murhaajaa, johon on vastattu, että ehkä se piiloutui kylpyhuoneeseen.
8.10.Vanhimman tyttären asianajaja: Miksi Auer kiirehtisi poliisi paikalle hätäkeskusnauhalla, jos hän on tekijä? Auerin ja tyttären reaktiot ovat aitoja. Tyttären järkyttävä kirkaisu on aito. Tyttären kertomukset sopivat hätäkeskusnauhaan.
8.10.Vanhin tytär ei ole yhtynyt syytteeseen. Tytär on jutussa asianomistaja. Tyttären asianajaja jatkaa loppulausuntoaan toteamalla, että nauhalta kuuluu huonekalun siirtämisääni sillä hetkellä kun Auer on puhelimessa. Lahti ei ole sitä siirtänyt.
8.10.Vanhimman tyttären asianajaja: Ulkopuolista henkilöä ei voi poissulkea.
8.10.Vanhimman tyttären asianajaja: Tilanne vaikuttaa siihen, miten henkilö voi havaintoja tehdä. Se että tytär ei ole nähnyt ulkopuolista henkilöä isänsä nähdessään, ei sulje ulkopuolista henkilöä pois. Asianajaja viittaa havaintoja koskeviin tutkimuksiin, joita käsitelty oikeudessa.
8.10.Vanhimman tyttären asianajaja: Poliisit tutkivat lähiroskikset, joihin olisi voinut piilottaa tekovälineitä tai muista. Kukaan ei ole peseytynyt asunnossa. Auerissa ei ollut ruskeita kuituja. Tekoväline puuttuu, kengät puuttuu, ruskea kuituiset vaatteet puuttuu. Kaikki toimenpiteet olisi pitänyt tehdä kahden minuutin aikana. Sen sijaan Auer odottaa poliisia pihalla ulkona.
8.10.Vanhimman tyttären asianajaja: Nyt on kysymys siitä auttaako uusi aineisto asian selvittämisessä. Asianajaja Kivikoski toteaa, että se kuuluu salassapidon piiriin.
8.10.Auerin loppulausunto alkaa. Asianajaja Mannerin mukaan jutusta paistaa läpi se, että vastaajalla olisi asiassa todistustaakka. Näin ei ole vaikka puolustus on joutunut hankkimaan vastatodistelua syyttäjien todisteisiin.
8.10.Manner viittaa mm. Vaasan hovioikeuden perusteluihin. On selvää, että tuomio tulee huomioida. Vaasan hovioikeus vapautti Auerin. Todistelu ei ole enää samaa tai samanlaista.
8.10.Koko oikeudenkäyntiaineisto pitää ottaa huomioon.
8.10.Mikä on rikosjutun perusta? Syyte ja teonkuvaus. Sen yli ja ohi ei saa mennä. Teonkuvaukset pitäisi perustua esitutkinnassa selvitettyihin seikkoihin.
8.10.Syytteen mukaan Auer on surmannut miehen riidan päätteeksi, luullut surmanneensa miehen ja sen jälkeen rikkonut ikkunan. Hätäkeskuspuhelun aikana Auer on surmannut miehensä. Tässä oikeudenkäynnissä on toinen väite, jonka mukaan Auer on tehnyt teon jo aiemmin ja nauhoittanut teon.
8.10.Auerin asianajaja Manner: Syyte esitetty ensimmäisen kerran 2010. Tuolloin syyttäjillä ei ole ollut kaikkea esitutkinta-aineistoa ole ollut käytössä tai sitä ei ole käytetty.
8.10.Mannerin mukaan sen, että klapista löytynyt dna-selvisi krp:n laboratoriossa työskennelleen miehen jäljeksi, pitäisi johtaa kaiken materiaalin läpikäymiseen uudestaan. Epäiltyjä suljettu tämän dna:n takia pois
8.10.Auerin puolustuksen mukaan monista syyttäjän hankkimista asiantuntija lausunnoista paistaa läpi, että Auer on oletettu syylliseksi.
8.10.Nyt ollaan vuodessa 2013, mutta syyttäjä jatkaa edelleen esitutkintaa. Auerin puolustus viittaa salissa kuultuun epämääräiseen todistajaan, joka kertoi perhe-elämän ongelmista. Samaan aikaan olisi voitu kuulla toista henkilöä, joka olisi kertonut ettei ongelmia ole.
8.10.Auerin puolustus: Syyttäjän teonkuvaus ei perustu tosiseikkoihin, vaan arvailuun, spekulaatioon ja todennäköisyyksiin. Mitä tahansa Auer on sanonut tai tehnyt, niin se ei voi pitää paikkansa, jos se viittaa syyttömyyteen.
8.10.Lavastuksesta ei ole esitetty mitään näyttöä. Ajallisesti se ei olisi mahdollista. On vaikea puolustautua sellaista vastaan, jossa syyttäjä esittää useita vaihtoehtoja tapahtumille.
8.10.Auerin puolustus: Teonkuvauksen pitäisi olla perusta. Syyttäjä ei ole yksilöinyt lavastusta mitenkään edes ajallisesti. Sen takia tällaiset väitteet pitää jättää sivuun. Mietittävä Auerin kertomusta ja tyttären kertomusta ja verrattava niitä hätäkeskuspuheluun.
8.10.Auerin puolustus: Lähtökohtana on oltava syyttömyysolettama.
8.10.Auerin puolustus: Auerin kertomukset eivät ole tai voikaan olla eksaktia tietoa ajallisesti tai sijaintien tai tapahtumajärjestyksen suhteen.
8.10.Auerin puolustus: Rikoksesta epäiltynä Aueria on kuultu ensimmäisen kerran elokuussa 2009. Kaikissa kuulusteluissa Auer on kertonut olennaisilta osin samalla tavalla.
8.10.Puolustuksen mukaan tunnustamisella ei merkitystä. Auer ei tunnustanut, vaan sanoi poliisin syöttämien väärien tietojen jälkeen olevan mahdollista, että hän ei muista tekoa. Auerin kertomus riidasta ei voi pitää paikkansa, vaan syntynyt loogisen päättelyn takia. Tunnustuskertomukset vilisevät epävarmuutta ja muistamattomuutta kuvaavia sanoja... "En suoranaisesti muista"... "Minulla ei ole muistikuvaa"... "on saattanut"...
8.10.Auerin puolustus: Niin sanottu tunnustaminen on niin sanottu väärä tunnustus.
8.10.Auerin puolustus: Tunnustamiskuulustelut kestäneet paljon pidempään kuin mitä on videoitu. Tunnustamiskuulustelu ei ole suora lainaus, vaan vastauksia on lyhennetty, muokattu ja yksinkertaistettu. Kuulustelija kirjannut kertomuksen.
8.10.18.9.2009 Auer pidätetty kolmeksi päiväksi ja 24.9 pidätetty uudestaan. Väliaikana poliisi kuunteli Auerin puhelinta. Kuuntelussa olleista keskusteluista veljen kanssa, että Auer kärsinyt unettomuudesta. Poliisi syöttänyt ajatuksen pimahtamisesta ja muistamattomuudesta. Syyllisyyttä tukevaa merkitystä ei tälle tunnustamiselle voi antaa, Auerin puolustus toteaa.
8.10.Miksi Auer ei heti perunut tunnustamispuheitaan? Riitakertomus syntyi useiden teemoitettujen kuulustelujen aikana. Auer oli poliisin kertoman perusteella väärässä luulossa tapahtumista.
8.10.Auerin puolustus: Auerin tunnustamiskeskustelun riita ei voi pitää paikkaansa. Keittiössä pitäisi olla verta. Auerissa olisi pitänyt olla ruhjeita tai mustelmia. Auerin tukka ei ollut märkä tai kostea eli sitä ei ole pesty.
8.10.Auerin puolustus: Auerin kertomuksia noin yleensä tukee vanhimman tyttären ja toiseksi vanhimman lapsen alkuperäinen kertomus ja hätäkeskusnauha.
Syyttömyyttä tukee myös se, että koiran hajututkimus ei yhdistänyt veistä Aueriin. Kuituja ei löytynyt teepaidasta. Peitetoiminta ja muut pakkokeinot eivät ole selvittäneet mitään. Massadna:lla suljettiin 700 henkilöä pois ja tutkintoja lopetettiin sen takia. Ulkopuolista tekijää ei ole suljettu pois. Ikkunan läpikulkemisrekonstruktiot viittaavat ulkopuoliseen tekijään.

8.10.Vanhimman tyttären spontaani kertomus heti murhan jälkeen on luotettava asiantuntijan mukaan. Kertomus sopii asiantuntija Finnilän mukaan yhteen Auerin kertomuksiin ja hätäkeskusnauhaan. On poissuljettua, että sellainen keksittäisiin teon ja ensimmäisen kuulustelun aikana. Tyttären kertomus luotettava myös uuden todistusaineiston myötä.
8.10.Auerin puolustus: Hätäkeskustallenne ei poissulje ulkopuolista tekijää. Nauhalta kuuluu ääniä, joita ei ole selvitetty. Keskuksen järjestelmä ei tallenna korkeimpia ja matalimpia ääniä. Ongelma myös se, että päällekkäisääniä ei tallennu tai niitä ei erota.
8.10.Auerin puolustus: Nauhalta kuuluu ääniä, jotka voivat olla ulkopuolisia. Tyttären ollessa puhelimessa Auer ei ole kaukana. Se selviää puheesta. Tosiasiassa Auer ei ole ollut 59 sekuntia poissa, kuten syyttäjä on väittänyt. Tyttären kirkaisun jälkeen kuuluu napsahdus, joka voi olla lasin ääntä. Ääninauhalla ei ole mitään sellaista, joka on ristiriidassa Auerin kertomuksen kanssa.
8.10.Auerin puolustus: Krp:n ääniasiantuntija Niemi on aiemmin antanut lausunnon, jossa epäillään ulkopuolisen tekijän ääniä. 2009 sama asiantuntija ei kuule enää näitä, kun Auerin asema muuttunut epäillyksi.
8.10.Auerin puolustus: Niemi voimaakkaasti asenteellinen. Tämä vähentää merkitystä todisteena. Hän otti kantaa asioihin, jotka eivät kuulu ääniasiantuntijalle.
8.10.Auerin puolustus: Hätäkeskustallenne ei sulje ulkopuolista. Se ei myöskään osoita, että Auer yksin tai jonkun muun kanssa surmaisi Lahden
8.10.Puolustus ottaa kantaa ensimmäisenä paikalle tulleen poliisipartion kuviin. Niistä ei ilmene puolustuksen mukaan lavastamista. Puolustus huomauttaa, että verisiä kengänjälkiä oli enemmän ja vain paras kuvattiin. Kyse ei siis siitä, että olisi ollut vain yksinäinen jälki.
8.10.Auerin puolustus: Poliisi teki alussa rekonstruktioita, joiden mukaan ikkunan läpi liikkuminen on mahdollista.
8.10.Murhassa käytetystä veitsestä ei löytynyt Auerin hajujälkeä. Tietysti tällä on merkitystä. Auerin puolustuksen mukaan kyseinen veitsi ei ollut Auerin taloudesta.
Poliisi ei koskaan selvittänyt Jukka S. Lahden kengänkokoa, vaikka se olisi ollut helppoa. Verinen kengänjälki ollut vähintään 43-44, joka ei Lahden kenkä. Auer kertonut kooksi 41.
8.10.Auerin puolustus: Lahti kertoi saamistaan uhkauksista. Surmayönä alueella liikkunut Volvo, jota ei ole jäljitetty. Ihmetystä on herättänyt Lahden yhteys Porvoon poliisiin. On monta muuta henkilöä, jotka voisivat olla todennäköisin syin epäiltynä tässä jutussa, Manner sanoo. Hän ei nimeä henkilöitä.
8.10.Joutsenlahdella ja pitkään tutkintaa tehneellä Mäkisellä ollut selvä käsitys Auerin syyttömyydestä. Silläkin merkitystä.
Rikospaikka tai lähitutkinnassa ei löytynyt tekovälinettä tai verisiä vaatteita. Tutkimuksia tehtiin useita kertoja. Auerin puolustuksen mukaan tutkinta tehtiin asianmukaisesti ottaen huomioon, että tekijä voi olla perhepiiristä. Auerin autosta tai Turun kodista tehdyssä etsinnässä ei ole löytynyt ruskeaa kuitua sisältävää vaatetta. Tekijällä on ollut pakko olla sellainen päällä.
8.10.Auerin puolustus: Syyttäjä ei ole esittänyt sellaista kuvausta lavastuksesta, johon voisi vastata.
8.10.Tuomioistuin ei voi lähteä syyttäjän syytteessä teonkuvauksen ulkopuolelta tai lähteä miettimään mitä lavastus voisi pitää sisällään.
Puolustus vammoista: Vammat tuoreita, ne eivät ole syntyneet eri aikaan. Kysymys korkeintaan minuuteista.
8.10.Lavastus olisi edellyttänyt, että Lahti toimintakyvytön pari tuntia, jotta lavastukset olisi tehdä. Etukäteisnauhotteita koskevat väitteet mahdottomia puolustuksen ääniasiantuntijan mukaan. Lahti surmattu puhelun aikana.
8.10.Auerin puolustus: Ylikonstaapeli Taurun lausunto lähti siitä, että Auer tunnustanut teon. Tauru kertoi lavastusteoriasta sen, että päällä ei ole voinut olla vain punaista teepaitaa. Paidan olisi pitänyt olla veressä. Taurun mukaan Auerilla pitänyt olla kylpytakki yllään. Voidaan kysyä miksi Auer ei sitten "tunnustamisessa" kertonut mitään lavastuksesta? Miksi tytär ei ihmetellyt äidin outoa vaatetusta? Veristä kylpytakkia ja näppylähanskoja?
8.10.Auerilla olisi ollut pari minuuttia aikaa pestä itsensä ja tukkansa sekä vaihtaa vaatteet. Toisaalta lavuaarit ja suihkutila olivat kuivia. Tämä ja tekovälineet olisi pitänyt hävittää muutamassa minuutissa.
8.10.Auerin puolustus: Olisiko Anneli Auer osannut tehdä terassin tuolille veretön jälki ja sitten poislähtevät veriset jäljet? Tämä on sitä spekulaatiota, jota tässä voidaan harrastaa. Lavastusväitteet eivät voi pitää paikkaansa.
8.10.Nyt oikeus pitää tauon. Loppulausunnot jatkuvat klo 13.30 salaisella osalla ja sen jälkeen julkinen käsittely jatkuu
8.10.Syyttäjä sanoo oikeustalon käytävällä, että uusilla todisteilla on vain pieni merkitys. Tärkein osa on hätäkeskuspuhelu. Se on runko. Uusi todistelu tuo joitain oksia lisää. Merkitystä on myös sillä, että ulkopuolisen dna jälkeä ei enää ole.
8.10.Oikeudenkäynti jatkuu vielä hetken julkisena ennen salaista osuutta. Auerin puolustus jatkaa
8.10.Puolustus: Rekonstruktioissa epävarmuuksia. Todellinen tilanne ei ole ollut tiedossa, eikä johtopäätöksiä syyttömyydestä tai syyllisyydestä voi tehdä. Päätelmiä ei voi tehdä myöskään Auerin tietokoneen äänitiedostoista tai soittimista.
8.10.Krp:n Niemen asiantuntemukselle ei voida antaa mitään merkitystä. Lausuntoja ei voida pitää luotettavina tai asiantuntevina. Manner viittaa myös Iltalehden artikkeliin, jossa Auer mainitsi nauhoittamisesta. Silläkään ei ole merkitystä.
8.10.Puolustus: Hovioikeuden julkinen seloste seksuaalirikosjutussa ei ole merkityksellinen. Tuomio ei ole lainvoimainen. Auer on kiistänyt rikokset. Puolustuksen mukaan käräjäoikeuden harkintaa vaikeuttaa se, että koko Turun hovin päätös ei ole käräjäoikeuden käytössä. Toisaalta sillä ei olisi merkitystäkään puolustuksen mukaan.
8.10.Puolustus: Savuavaa asetta ei ole. Syyttäjä on vedonnut aihetodisteisiin. Se ei tarkoita sitä, että mitä enemmän teoriassa mahdollisia seikkoja esitetään, niin se tukisi jotenkin syyllisyyttä. Puolustuksenko sitten pitäisi osoittaa nämä aiheettomiksi?
8.10.Uudesta aineistosta osa tukee syyttömyyttä. Puolustuksen mukaan sitä on mm. lasten kertomusten epäluotettavuus.
8.10.Puolustus: Esitutkinnassa ei ole selvitetty riittävästi syyttömyyttä osoittavia seikkoja. Näiden puutteiden takia syytekynnys on asetettava vielä korkeammalle kuin mitä se nyt on. Ei saa jäädä järkevää epäilyä syyllisyydestä.
8.10.Puolustus: Kun tuomitsemiskynnys asetetaan korkealle, niin ei voida miettiä kumpi vaihtoehto - syyllisyys vai syyttömyys - on todennäköisempi.
8.10.Puolustus viittaa tuoreeseen KKO:n tapaukseen, jossa syyte henkirikoksesta hylättiin, koska tapahtumien kulusta jäi pieni epäilys. Ulvilan tapauksessa ei vaan jää järkevää epäilystä, vaan voisi todeta, että Auer on näyttänyt syyttömyytensä.
8.10.Nyt yleisö poistetaan salista, jossa puidaan seuraavaksi loppulausuntoja salassapidettävien lasten kertomusten osalta. Sen paremmin syyttäjä kuin puolustuskaan ei salihaastatteluissa pitänyt näitä erityisen merkittävinä.
8.10.Käsittely jatkuu 45 minuutin kuluttua seuraamuskeskustelussa. Syyttäjä vaatii elinkautista. Auer kiistää, ei lähde keskustelemaan murhasta tai taposta. Se osuus on nopeasti ohi.
8.10.Yksi tuomareista kysyy asianosaisten kantaa siihen, että kun oikeudenkäynti on viivästynyt. Kenelläkään ei ole sanottavaa.
8.10.Asianajajat jättävät laskujaan. Auerin asianajaja Mannerin lasku on 75997 euroa. Se sisältää 14000 euroa asiantuntijoiden kululaskuja.
8.10.Kolmea lasta avustaneen asianajajan lasku on 35700 euroa ja vanhinta tytärtä avustaneen lasku 37700 euroa.
8.10.Oikeus pitää lyhyen tauon.
8.10.Jatketaan. Nyt jo maaliviivalla käsittelyssä.
8.10.Oikeus: 12.12. klo 13 tulee tuomio. Eli oikeus miettii asiaa kaksi kuukautta. Auer passitetaan Turun vankilaan.
8.10.Kiitos ja näkemiin, toteavat asianajajat ja syyttäjä tuomarille. Käsittely päättyy ja yleisö poistuu salista.
8.10.Jykevä, kaljupäinen vartija repäisee salin oven pielestä paperilapun, jossa kerrotaan syytetyn ja tuomareiden nimet.


Auer-oikeudenkäynnin liveseuranta päättyy tähän. Myöhemmin vielä yhteenvetoa: Sipilän videoanalyysi ja Hannulan blogi.
tara, tää oo sulle viimeinen varoitus. Jollet lopeta jo, haemme sinut ja tulet kärsimään todella paljon .
Miten oravatädille saisi rasteroinnilla haavaumia ja mustelmia naamaan?
Kepittelyiloa tässä tulevaisuudessa odottelen...
Post Reply