Aili ja Toivo Lempinen, Oulu 1997
-
- Posts: 3083
- Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm
Re: Aili ja Toivo Lempinen, Oulu 1997
Ehkä siitä sitomistavasta voisi päätellä jotain. En nyt tarkoita mitään diamond knotteja vaan; jos jollain erityisellä, esim. nippusiteillä, niin tod.näk. ennalta suunniteltu (ellei rak. alan edustaja), jos esim. käsiraudoilla, niin tekijään mahdollisesti liittyvä ammattikuntien tai ihmistyyppien kirjo laajenee todella hämmentävästi. Kaikenlaista saa ja tulee miettiä, ihan kaikkea ei viitsi/kehtaa ehdottaa.
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla
Luminol
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla
Luminol
-
- Posts: 3083
- Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm
Re: Aili ja Toivo Lempinen, Oulu 1997
Taitaa olla suht vähän Suomessa sellaisia tapauksia, joissa eläkeläispariskunta surmattu tuolla tavoin kotiinsa, tai muuallekaan... Onhan niitä liikaa; mm. Aleksis Kiven veli Albert Stenvall ja tämän Vilhelmiina- vaimo, kansalliskirjailijankin kuolinmökissä syksyllä 1913.
Vähintään nelinkertainen murhamies Kari Viitahonka (ent. Jokinen) löydettiin kuolleena sata vuotta myöhemmin 2013, vaan mahtoiko hän liikkua 90-luvun lopussa Oulussa päin? Sopivatko annetut niukat tuntomerkit ja modus operandi häneen.
"Etelä-Pohjanmaan poliisi on tunnistanut elokuun alussa asuintalon pihapiiristä löytyneen vainajan.
Vainaja on poliisin tekemässä tutkinnassa varmuudella tunnistettu 1961 syntyneeksi Kari Antero Viitahongaksi.
Viitahongasta ei ole tehty koskaan katoamisilmoitusta ja viimeinen osoite hänellä on ollut Helsinkiin. Poliisin mukaan Viitahongan ruumis oli löydettäessä ollut löytöpaikalla jo usean vuoden ajan.
- Viimeisimmät tiedot Viitahongan liikkeistä ovat Lapualta ja Kauhavalta vuosilta 2007-2008. Tuolloin hän vapautui vankilasta kärsittyään tuomion omaisuusrikoksista, kertoo rikoskomisario Harri Teivaanmäki IS:lle."
-Ilta-Sanomat 30.8.2013-
Lisäksi Viitahonka oli käsittääkseni sekaantunut rakennusalan kuittikauppaan, ja hän oli erään Porevesi Oy:n kuvioissa mukana vuosituhannen alussa. Löytyykö kytkös Toivo Lempiseen sitä kautta. Tuskin kuitenkaan teki "vesisuonimittauksia" tai porakaivoja missään.
Vähintään nelinkertainen murhamies Kari Viitahonka (ent. Jokinen) löydettiin kuolleena sata vuotta myöhemmin 2013, vaan mahtoiko hän liikkua 90-luvun lopussa Oulussa päin? Sopivatko annetut niukat tuntomerkit ja modus operandi häneen.
"Etelä-Pohjanmaan poliisi on tunnistanut elokuun alussa asuintalon pihapiiristä löytyneen vainajan.
Vainaja on poliisin tekemässä tutkinnassa varmuudella tunnistettu 1961 syntyneeksi Kari Antero Viitahongaksi.
Viitahongasta ei ole tehty koskaan katoamisilmoitusta ja viimeinen osoite hänellä on ollut Helsinkiin. Poliisin mukaan Viitahongan ruumis oli löydettäessä ollut löytöpaikalla jo usean vuoden ajan.
- Viimeisimmät tiedot Viitahongan liikkeistä ovat Lapualta ja Kauhavalta vuosilta 2007-2008. Tuolloin hän vapautui vankilasta kärsittyään tuomion omaisuusrikoksista, kertoo rikoskomisario Harri Teivaanmäki IS:lle."
-Ilta-Sanomat 30.8.2013-
Lisäksi Viitahonka oli käsittääkseni sekaantunut rakennusalan kuittikauppaan, ja hän oli erään Porevesi Oy:n kuvioissa mukana vuosituhannen alussa. Löytyykö kytkös Toivo Lempiseen sitä kautta. Tuskin kuitenkaan teki "vesisuonimittauksia" tai porakaivoja missään.
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla
Luminol
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla
Luminol
-
- Posts: 3083
- Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm
Re: Aili ja Toivo Lempinen, Oulu 1997
...mutta oli siis tuon mainitun jyväskyläläisen Porevesi Oy:n merkitty toimitusjohtaja. Leikittelisin siis ajatuksilla Toivo Lempisen kaupungilliseen toimenkuvaan liittyen: tekikö hän päätöksiä esim. tarvikehankinnoista, alihankkijoista, ei kai liittyen juomapuoleen sentään. Oliko syntynyt kränää niissä. Vai löytyisikö yhteys peräti Lempisten ja Taivaisten välillä, muukin kuin nimien kohtalokas sointi?
Narsistisen persoonallisuushäiriön omaavia yhdistää usein erikoinen usko omaan selviytymiseensä. He ikään kuin ovat täysin varmoja siitä, että klaaraavat tilanteen kuin tilanteen, vaikkei todellista itsetuntoa/persoonallisuutta heistä pinnan alta löydykään. Tämä näkyy (ja kuuluu) usein ns. turhien riskien ottona; eräänlaisena ylimielisyytenä myös rikostilanteissa ja niiden jälkeen.
Narsistisen persoonallisuushäiriön omaavia yhdistää usein erikoinen usko omaan selviytymiseensä. He ikään kuin ovat täysin varmoja siitä, että klaaraavat tilanteen kuin tilanteen, vaikkei todellista itsetuntoa/persoonallisuutta heistä pinnan alta löydykään. Tämä näkyy (ja kuuluu) usein ns. turhien riskien ottona; eräänlaisena ylimielisyytenä myös rikostilanteissa ja niiden jälkeen.
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla
Luminol
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla
Luminol
-
- Posts: 3083
- Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm
Re: Aili ja Toivo Lempinen, Oulu 1997
...niinpä murhaaja poistui Lempisiltä sinne, mistä oli tullutkin: kohti Toivon entistä työpaikkaa.
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla
Luminol
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla
Luminol
- härkä
- Posts: 7725
- Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
- Location: Laidun
Re: Aili ja Toivo Lempinen, Oulu 1997
Tästä on juttu tämän päivän viikonloppu printti Ilta=Sanomisssa.
Jutusssa ei sinänsä mitään uutta ja se tullee taas myös nettiinkin.
Jutusssa ei sinänsä mitään uutta ja se tullee taas myös nettiinkin.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
- härkä
- Posts: 7725
- Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
- Location: Laidun
Re: Aili ja Toivo Lempinen, Oulu 1997
https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000007909444.html
Käytävässä hiippaili outo mies hopeisessa haalarissa – kammottava totuus paljastui kylpyhuoneesta
Oululainen eläkeläispariskunta löytyi sidottuina ja surmattuina kotinsa kylpyhuoneesta vuonna 1997. Vieläkään ei ole selvinnyt, kuka oli murhaaja.
TUIRAN Kallenkujan kerrostalo näyttää tavalliselta oululaiselta asuintalolta. Sen ympärillä on paljon samanlaisia, kymmenkerroksisia taloja.
Asuinalue vaikuttaa rauhan tyyssijalta. Lapset leikkivät pihalla. Koiranulkoiluttaja palaa lemmikkinsä kanssa lenkiltään kotiovelle.
Vuonna 1997 Kallenkuja 4:n seitsemännen kerroksen huoneistossa asui oululainen eläkeläispariskunta, Aila, 69, ja Toivo Lempinen, 67.
He harrastivat kuorolaulua ja yhdistystoimintaa. Pariskunta oli aktiivisesti mukana paikallisen eläkeläisyhdistyksen toiminnassa, kävivät retkillä ja tapahtumissa.
Insinöörin tehtävistä eläkkeelle siirtynyt Toivo toimi Oulun kunnallisten eläkeläisten puheenjohtajana.
Maanantaina 24. marraskuuta 1997 pidettiin yhdistyksen syyskokous, jossa hänet valittiin jatkamaan tehtävässä. Toivo Lempistä pidettiin aktiivisena ja helposti lähestyttävänä puheenjohtajana.
SYYSKOKOUKSEN jälkeen tapahtui jotain outoa: pariskuntaan ei saatu yhteyttä.
Heistä on tiistaiaamulta muutama havainto Tuirasta. Kun yhdistyksen sihteeri kävi Kallenkujalla rimputtelemassa pariskunnan asunnon ovikelloa tiistaina iltapäivällä, kukaan ei kuitenkaan tullut avaamaan.
Lempisten aikuinen poika löysi vanhempansa sidottuina ja surmattuina kotinsa kylpyhuoneesta torstaina 27. marraskuuta 1997.
Raa’assa surmassa oli käytetty tekoaseena tylppää lyömäasetta.
Surma oli tapahtunut eläkeläisten syyskokouksen jälkeen.
PARISKUNNAN kerrostaloasunnon ovessa ei ollut murtojälkiä, joten joko Aila tai Toivo on avannut oven surmaajalle.
Asunnosta ei ollut viety mitään. Käteiset olivat edelleen eteisen pöydällä. Paikkoja ei oltu pengottu.
Poliisi sulki tutkinnassaan pois ryöstön motiivina. Perheen sisäisestä tragediastakaan ei uskottu olleen kysymys.
Myöskään kaunaa tai kostoa ei pidetty motiivina, sillä eläkeläisparilla ei ollut riitoja kenenkään kanssa. Yhteyksiä alamaailmaankaan ei ollut.
– Niin kauan, kun juttu on selvittämättä, ei teon motiivikaan ole selvillä. Tutkinnassa on ollut useita tutkintalinjoja, jotka eivät ole johtaneet rikoksen selviämiseen. Niin kauan, kun tapaus ei ole ratkennut, mitään mahdollisuutta ei voida poissulkea, sanoo jutun nykyinen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Eveliina Karjalainen.
Häntä ennen Lempisten murhaa on ollut selvittämässä monia oululaispoliiseja. Alkuvaiheessa murhia tutki kokopäiväisesti kaksi poliisia.
”
Niin kauan, kun tapaus ei ole ratkennut, mitään mahdollisuutta ei voida poissulkea.
Karjalaisen mukaan tutkinnan aktiivisimmat vaiheet olivat teon jälkeiset pari vuotta. Nykyään Oulun poliisissa ei ole enää töissä henkilöitä, jotka tuolloin työskentelivät tapauksen parissa.
Lempisten kohtaloa ei ole silti unohdettu arkistojen kätköihin.
– Me nykypäivän tutkinnanjohtajat olemme perehtyneet tapaukseen pääosin yli 20 vuotta sitten kertyneen arkistomateriaalin perusteella. On selvää, että tapausta on tutkittu vimmatusti aikanaan, eikä tänäkään päivänä jätetä mahdollisia tulevia vinkkitietoja tarkastamatta tai mahdollisia uusia teknisiä menetelmiä hyödyntämättä. Tavoite on aina, että rikos selviää, Karjalainen painottaa.
POLIISI käynnisti aikoinaan heti laajat etsinnät surmaajan löytämiseksi. Tutkinnan aikana puhutettiin satoja ihmisiä ja tarkastettiin lukematon määrän erilaisia vihjeitä. Tekijää ei silti saatu kiinni.
Viisi ihmistä otettiin kiinni. Kaksi ehti kuolla ennen kuin poliisi pääsi jututtamaan heitä.
POLIISILLA oli alusta lähtien useita tutkintalinjoja.
Tärkein vihje oli naapurien havainto porraskäytävästä surmien aikaan. Sen mukaan kerrostalossa liikkui hopeiseen haalariin ja mustaan vyöhön tai vyölaukkuun pukeutunut mies, joka kantoi mukanaan salkkua.
Haalarimiestä ei tavoitettu koskaan.
Viime vuosina Lempisten kohtalo ei ole ollut aktiivisesti tutkinnan kohteena, mutta Karjalaisen mukaan sinäkin aikana on tehty yksittäisiä tarkistuksia ja puhutuksia poliisin saamien yhteydenottojen perusteella. Myös joitakin rikospaikalta otettuja näytteitä on analysoitu uudelleen.
– Myös joitain teknisiä näytteitä on otettu uudestaan tarkasteluun, muun muassa dna-tekniikan kehittymisen myötä.
– Suoritetut tarkistukset eivät ole aiheuttaneet jutun aktiivisen tutkinnan uudelleen avaamista, Karjalainen toteaa.
Lempisten kohtalo on yhä mysteeri.
Lähteet: Ilta-Sanomat, Poliisi, MTV, Yle
Käytävässä hiippaili outo mies hopeisessa haalarissa – kammottava totuus paljastui kylpyhuoneesta
Oululainen eläkeläispariskunta löytyi sidottuina ja surmattuina kotinsa kylpyhuoneesta vuonna 1997. Vieläkään ei ole selvinnyt, kuka oli murhaaja.
TUIRAN Kallenkujan kerrostalo näyttää tavalliselta oululaiselta asuintalolta. Sen ympärillä on paljon samanlaisia, kymmenkerroksisia taloja.
Asuinalue vaikuttaa rauhan tyyssijalta. Lapset leikkivät pihalla. Koiranulkoiluttaja palaa lemmikkinsä kanssa lenkiltään kotiovelle.
Vuonna 1997 Kallenkuja 4:n seitsemännen kerroksen huoneistossa asui oululainen eläkeläispariskunta, Aila, 69, ja Toivo Lempinen, 67.
He harrastivat kuorolaulua ja yhdistystoimintaa. Pariskunta oli aktiivisesti mukana paikallisen eläkeläisyhdistyksen toiminnassa, kävivät retkillä ja tapahtumissa.
Insinöörin tehtävistä eläkkeelle siirtynyt Toivo toimi Oulun kunnallisten eläkeläisten puheenjohtajana.
Maanantaina 24. marraskuuta 1997 pidettiin yhdistyksen syyskokous, jossa hänet valittiin jatkamaan tehtävässä. Toivo Lempistä pidettiin aktiivisena ja helposti lähestyttävänä puheenjohtajana.
SYYSKOKOUKSEN jälkeen tapahtui jotain outoa: pariskuntaan ei saatu yhteyttä.
Heistä on tiistaiaamulta muutama havainto Tuirasta. Kun yhdistyksen sihteeri kävi Kallenkujalla rimputtelemassa pariskunnan asunnon ovikelloa tiistaina iltapäivällä, kukaan ei kuitenkaan tullut avaamaan.
Lempisten aikuinen poika löysi vanhempansa sidottuina ja surmattuina kotinsa kylpyhuoneesta torstaina 27. marraskuuta 1997.
Raa’assa surmassa oli käytetty tekoaseena tylppää lyömäasetta.
Surma oli tapahtunut eläkeläisten syyskokouksen jälkeen.
PARISKUNNAN kerrostaloasunnon ovessa ei ollut murtojälkiä, joten joko Aila tai Toivo on avannut oven surmaajalle.
Asunnosta ei ollut viety mitään. Käteiset olivat edelleen eteisen pöydällä. Paikkoja ei oltu pengottu.
Poliisi sulki tutkinnassaan pois ryöstön motiivina. Perheen sisäisestä tragediastakaan ei uskottu olleen kysymys.
Myöskään kaunaa tai kostoa ei pidetty motiivina, sillä eläkeläisparilla ei ollut riitoja kenenkään kanssa. Yhteyksiä alamaailmaankaan ei ollut.
– Niin kauan, kun juttu on selvittämättä, ei teon motiivikaan ole selvillä. Tutkinnassa on ollut useita tutkintalinjoja, jotka eivät ole johtaneet rikoksen selviämiseen. Niin kauan, kun tapaus ei ole ratkennut, mitään mahdollisuutta ei voida poissulkea, sanoo jutun nykyinen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Eveliina Karjalainen.
Häntä ennen Lempisten murhaa on ollut selvittämässä monia oululaispoliiseja. Alkuvaiheessa murhia tutki kokopäiväisesti kaksi poliisia.
”
Niin kauan, kun tapaus ei ole ratkennut, mitään mahdollisuutta ei voida poissulkea.
Karjalaisen mukaan tutkinnan aktiivisimmat vaiheet olivat teon jälkeiset pari vuotta. Nykyään Oulun poliisissa ei ole enää töissä henkilöitä, jotka tuolloin työskentelivät tapauksen parissa.
Lempisten kohtaloa ei ole silti unohdettu arkistojen kätköihin.
– Me nykypäivän tutkinnanjohtajat olemme perehtyneet tapaukseen pääosin yli 20 vuotta sitten kertyneen arkistomateriaalin perusteella. On selvää, että tapausta on tutkittu vimmatusti aikanaan, eikä tänäkään päivänä jätetä mahdollisia tulevia vinkkitietoja tarkastamatta tai mahdollisia uusia teknisiä menetelmiä hyödyntämättä. Tavoite on aina, että rikos selviää, Karjalainen painottaa.
POLIISI käynnisti aikoinaan heti laajat etsinnät surmaajan löytämiseksi. Tutkinnan aikana puhutettiin satoja ihmisiä ja tarkastettiin lukematon määrän erilaisia vihjeitä. Tekijää ei silti saatu kiinni.
Viisi ihmistä otettiin kiinni. Kaksi ehti kuolla ennen kuin poliisi pääsi jututtamaan heitä.
POLIISILLA oli alusta lähtien useita tutkintalinjoja.
Tärkein vihje oli naapurien havainto porraskäytävästä surmien aikaan. Sen mukaan kerrostalossa liikkui hopeiseen haalariin ja mustaan vyöhön tai vyölaukkuun pukeutunut mies, joka kantoi mukanaan salkkua.
Haalarimiestä ei tavoitettu koskaan.
Viime vuosina Lempisten kohtalo ei ole ollut aktiivisesti tutkinnan kohteena, mutta Karjalaisen mukaan sinäkin aikana on tehty yksittäisiä tarkistuksia ja puhutuksia poliisin saamien yhteydenottojen perusteella. Myös joitakin rikospaikalta otettuja näytteitä on analysoitu uudelleen.
– Myös joitain teknisiä näytteitä on otettu uudestaan tarkasteluun, muun muassa dna-tekniikan kehittymisen myötä.
– Suoritetut tarkistukset eivät ole aiheuttaneet jutun aktiivisen tutkinnan uudelleen avaamista, Karjalainen toteaa.
Lempisten kohtalo on yhä mysteeri.
Lähteet: Ilta-Sanomat, Poliisi, MTV, Yle
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
- Queen
- Posts: 2736
- Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am
Re: Aili ja Toivo Lempinen, Oulu 1997
On tämä erikoinen tapaus. Siis eteisen pöydällä tyrkyllä olleet rahatkaan eivät ole kelvanneet tappajalle.
Tuosta Turun murreilusta tuli mieleen, että voisiko olla niin, että tappaja tuli väärään asuntoon. Siinä tapauksessa Lempisten naapurissa olisi pitänyt asua "se oikea pariskunta".
Kerrotaan että Myöskään kaunaa tai kostoa ei pidetty motiivina, sillä eläkeläisparilla ei ollut riitoja kenenkään kanssa. Yhteyksiä alamaailmaankaan ei ollut.
En nyt ihan hirveästi luottaisi siihen, että tällaiset kaunat olisivat ulkopuolisten tiedossa.
Tuosta Turun murreilusta tuli mieleen, että voisiko olla niin, että tappaja tuli väärään asuntoon. Siinä tapauksessa Lempisten naapurissa olisi pitänyt asua "se oikea pariskunta".
Kerrotaan että Myöskään kaunaa tai kostoa ei pidetty motiivina, sillä eläkeläisparilla ei ollut riitoja kenenkään kanssa. Yhteyksiä alamaailmaankaan ei ollut.
En nyt ihan hirveästi luottaisi siihen, että tällaiset kaunat olisivat ulkopuolisten tiedossa.
- -Uta-
- Posts: 5925
- Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm
Re: Aili ja Toivo Lempinen, Oulu 1997
Surmasiko hopeahaalarinen hiippailija pariskunnan näiden kotiin? Poliisi kuulustelee nyt epäiltyjä 25 vuotta vanhasta Oulun kaksoismurhasta. Keskusrikospoliisi tutkii vuonna 1997 tapahtunutta kaksoismurhaa muun muassa dna-näytteiden keräämisen avulla. Epäiltyjä aiotaan kuulustella kevään aikana.
https://yle.fi/a/74-20022273
JESSE MÄNTYSALO
15.3. 8:30
Oululaispariskunta murhattiin Oulun Tuirassa osoitteessa Kallenkuja 4. Poliisin mukaan teko tapahtui 25. marraskuuta 1997 kello 9.30-10.00. Kuva: Yle Poliisi-tv/Poliisi
Poliisi on edistynyt merkittävästi yli 25 vuoden takaisen kaksoismurhan tutkinnassa.
Aili, 69, ja Toivo Lempinen, 67 löydettiin sidottuina ja surmattuina kotoaan Oulun Tuirassa Kallenkuja 4:ssä sijaitsevan kerrostaloasunnon kylpyhuoneesta marraskuussa 1997.
Nyt poliisilla on tiedossa henkilöitä, joita se lähiaikoina kuulustee epäillyn asemassa.
– On varma, että tulemme kuulustelemaan ihmisiä epäiltyinä kevään aikana, kertoo tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Ari Soronen.
Hän ei ota tässä vaiheessa kantaa epäiltyjen määrään.
Vanhan tapauksen tutkintavastuu siirtyi Oulun poliisilaitokselta keskusrikospoliisille viime kesänä. KRP:n tutkinta on tuottanut jo paljon uutta tietoa.
Sorosen mukaan yleisövihjeitä on tullut tutkinnan avaamisen jälkeen kymmeniä.
– Se on suuri määrä. Niiden joukossa on monia hyviä vihjeitä.
Dna-näytteiden keräys yhä kesken
Kaleva uutisoi viime vuoden lopulla(siirryt toiseen palveluun), että rikospaikalta taltioitiin veriteon jälkeen useita näytteitä, joista yhdestä saatiin eristettyä tuntemattoman henkilön dna vuonna 2017.
Viime marraskuussa KRP aloitti vertailtavien dna-näytteiden keräämisen.
Ari Sorosen mukaan vertailu koskee muutamia henkilöitä. Työ on yhä kesken.
– Lisäksi käymme rikoslaboratorion kanssa keskustelua, voisiko myös muita paikalta löydettyjä näytteitä hyödyntää nyt, kun tutkintamenetelmät ovat kehittyneet.
Tähän saakka rikospaikoilta aikoinaan kerätyillä näytteillä on ollut vain harvoin merkitystä vanhojen rikosten selviämisessä.
Vaikka näytteitä olisi säilynyt, niistä ei ole välttämättä saatu eristettyä dna-profiilia. Näytteet ovat myös saattaneet vuosien saatossa saastua niin, että niiden todistusarvo on heikentynyt.
Vuonna 1997 rikospaikkanäytteiden kerääminen oli kuitenkin jo huomattavasti tarkempaa kuin kymmenen vuotta sitä ennen. Suomessa dna-tunnistusta käytettiin rikostutkinnassa ensimmäisen kerran vuonna 1991.
Lisäksi tutkimusmenetelmät ovat tarkentuneet niin, että nykyisin heikommastakin näytteestä on mahdollista saada paljon enemmän tietoa kuin vuonna 1997.
Näin on käynyt Oulun kaksoismurhan tutkinnassa, jossa dna:lla saattaa olla suuri merkitys rikoksen selvittämisessä. Soronen ei kuitenkaan tässä vaiheessa kommentoi dna:han liittyvää tutkintaa tarkemmin.
Rikoksesta epäiltyjen tai tuomittujen henkilöiden sekä tunnistamattomien rikospaikkajälkien dna-rekisteröinti aloitettiin Suomessa vuonna 1999 eli kaksi vuotta Oulun kaksoismurhan jälkeen.
Tällä hetkellä poliisi voi verrata rikospaikoilta löytyviä jälkiä dna-rekisterissään oleviin profiileihin.
Tilastollisesti epätodennäköinen teko
Aili ja Toivo Lempinen oli surmattu kaksi päivää ennen löytymistään, 25. marraskuuta 1997. Poliisi on kuvaillut tekotapaa erittäin raa´aksi.
Tapaus on hämmästyttänyt poliisia poikkeuksellisuudellaan.
Lempisen pariskunta eli säntillistä elämää. He olivat aktiivisia kuoroharrastajia ja osallistuivat eläkeläisyhdistyksen toimintaan. Heillä ei ollut mitään yhteyksiä rikollisiin piireihin.
Kyse ei myöskään ollut ryöstömurhasta, sillä asunnosta ei ollut viety mitään.
– Tämä on varsin poikkeuksellinen ja erikoinen juttu. Mitään motiivia tälle teolle ei löytynyt. Kysymyksessä oli varsin tavanomainen, kunnollinen eläkeläispariskunta, jolle tilastollisesti näin ei pitäisi sattua, lausui silloinen tutkinnanjohtaja Kari Rantanen Poliisi-tv:ssä vuonna 2010.
Rantanen kertoi, että tapauksesta tuli poliisille aikanaan poikkeuksellisen vähän vihjeitä.
Hopeahaalarinen salkkumies yhä arvoitus
KRP on tutkinnassaan selvittänyt, että kaksoismurha tehtiin 25. marraskuuta 1997 kello 9.30–10.00 välillä.
Lempisten asuintalon, Kallenkuja 4:n porraskäytävässä tehtiin noin kello 9.40 havainto puolikiiltävään hopeanväriseen haalariin pukeutuneesta miehestä, joka kantoi alumiinisalkkua. Kyse ei ollut pilkkihaalarista, vaan jostain ohuemmasta. Miehellä oli lisäksi musta vyö tai vyölaukku.
Hän oli noin 180–185-senttinen, arviolta 90-kiloinen, kapeavyötäröinen ja harteikas.
Sorosen mukaan oudon hiippailijan osallisuutta tekoon selvitetään edelleen aktiivisesti. Hopeahaalarisesta miehestä on tullut poliisille vihjeitä vielä viime aikoina.
– Se tutkintalinja on meillä käsillä, Soronen muotoilee.
KRP on tehnyt tutkinnan avaamisen jälkeen uusia kuulusteluja, ja niitä tullaan suorittamaan kuluvan kevään aikana lisää. Lisäksi poliisi selvittelee yhä useita käynnissä olevia tutkintalinjoja.
Tutkinnanjohtaja Soronen on tapauksen selviämisen suhteen toiveikas, mutta asettelee sanansa harkiten.
– Meillä on tässä paljon tutkittavaa. Uusia asioita on tullut selville, ja niistä voi paljastua mitä vaan. Emme ole tyhjän päällä.
https://yle.fi/a/74-20022273
JESSE MÄNTYSALO
15.3. 8:30
Oululaispariskunta murhattiin Oulun Tuirassa osoitteessa Kallenkuja 4. Poliisin mukaan teko tapahtui 25. marraskuuta 1997 kello 9.30-10.00. Kuva: Yle Poliisi-tv/Poliisi
Poliisi on edistynyt merkittävästi yli 25 vuoden takaisen kaksoismurhan tutkinnassa.
Aili, 69, ja Toivo Lempinen, 67 löydettiin sidottuina ja surmattuina kotoaan Oulun Tuirassa Kallenkuja 4:ssä sijaitsevan kerrostaloasunnon kylpyhuoneesta marraskuussa 1997.
Nyt poliisilla on tiedossa henkilöitä, joita se lähiaikoina kuulustee epäillyn asemassa.
– On varma, että tulemme kuulustelemaan ihmisiä epäiltyinä kevään aikana, kertoo tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Ari Soronen.
Hän ei ota tässä vaiheessa kantaa epäiltyjen määrään.
Vanhan tapauksen tutkintavastuu siirtyi Oulun poliisilaitokselta keskusrikospoliisille viime kesänä. KRP:n tutkinta on tuottanut jo paljon uutta tietoa.
Sorosen mukaan yleisövihjeitä on tullut tutkinnan avaamisen jälkeen kymmeniä.
– Se on suuri määrä. Niiden joukossa on monia hyviä vihjeitä.
Dna-näytteiden keräys yhä kesken
Kaleva uutisoi viime vuoden lopulla(siirryt toiseen palveluun), että rikospaikalta taltioitiin veriteon jälkeen useita näytteitä, joista yhdestä saatiin eristettyä tuntemattoman henkilön dna vuonna 2017.
Viime marraskuussa KRP aloitti vertailtavien dna-näytteiden keräämisen.
Ari Sorosen mukaan vertailu koskee muutamia henkilöitä. Työ on yhä kesken.
– Lisäksi käymme rikoslaboratorion kanssa keskustelua, voisiko myös muita paikalta löydettyjä näytteitä hyödyntää nyt, kun tutkintamenetelmät ovat kehittyneet.
Tähän saakka rikospaikoilta aikoinaan kerätyillä näytteillä on ollut vain harvoin merkitystä vanhojen rikosten selviämisessä.
Vaikka näytteitä olisi säilynyt, niistä ei ole välttämättä saatu eristettyä dna-profiilia. Näytteet ovat myös saattaneet vuosien saatossa saastua niin, että niiden todistusarvo on heikentynyt.
Vuonna 1997 rikospaikkanäytteiden kerääminen oli kuitenkin jo huomattavasti tarkempaa kuin kymmenen vuotta sitä ennen. Suomessa dna-tunnistusta käytettiin rikostutkinnassa ensimmäisen kerran vuonna 1991.
Lisäksi tutkimusmenetelmät ovat tarkentuneet niin, että nykyisin heikommastakin näytteestä on mahdollista saada paljon enemmän tietoa kuin vuonna 1997.
Näin on käynyt Oulun kaksoismurhan tutkinnassa, jossa dna:lla saattaa olla suuri merkitys rikoksen selvittämisessä. Soronen ei kuitenkaan tässä vaiheessa kommentoi dna:han liittyvää tutkintaa tarkemmin.
Rikoksesta epäiltyjen tai tuomittujen henkilöiden sekä tunnistamattomien rikospaikkajälkien dna-rekisteröinti aloitettiin Suomessa vuonna 1999 eli kaksi vuotta Oulun kaksoismurhan jälkeen.
Tällä hetkellä poliisi voi verrata rikospaikoilta löytyviä jälkiä dna-rekisterissään oleviin profiileihin.
Tilastollisesti epätodennäköinen teko
Aili ja Toivo Lempinen oli surmattu kaksi päivää ennen löytymistään, 25. marraskuuta 1997. Poliisi on kuvaillut tekotapaa erittäin raa´aksi.
Tapaus on hämmästyttänyt poliisia poikkeuksellisuudellaan.
Lempisen pariskunta eli säntillistä elämää. He olivat aktiivisia kuoroharrastajia ja osallistuivat eläkeläisyhdistyksen toimintaan. Heillä ei ollut mitään yhteyksiä rikollisiin piireihin.
Kyse ei myöskään ollut ryöstömurhasta, sillä asunnosta ei ollut viety mitään.
– Tämä on varsin poikkeuksellinen ja erikoinen juttu. Mitään motiivia tälle teolle ei löytynyt. Kysymyksessä oli varsin tavanomainen, kunnollinen eläkeläispariskunta, jolle tilastollisesti näin ei pitäisi sattua, lausui silloinen tutkinnanjohtaja Kari Rantanen Poliisi-tv:ssä vuonna 2010.
Rantanen kertoi, että tapauksesta tuli poliisille aikanaan poikkeuksellisen vähän vihjeitä.
Hopeahaalarinen salkkumies yhä arvoitus
KRP on tutkinnassaan selvittänyt, että kaksoismurha tehtiin 25. marraskuuta 1997 kello 9.30–10.00 välillä.
Lempisten asuintalon, Kallenkuja 4:n porraskäytävässä tehtiin noin kello 9.40 havainto puolikiiltävään hopeanväriseen haalariin pukeutuneesta miehestä, joka kantoi alumiinisalkkua. Kyse ei ollut pilkkihaalarista, vaan jostain ohuemmasta. Miehellä oli lisäksi musta vyö tai vyölaukku.
Hän oli noin 180–185-senttinen, arviolta 90-kiloinen, kapeavyötäröinen ja harteikas.
Sorosen mukaan oudon hiippailijan osallisuutta tekoon selvitetään edelleen aktiivisesti. Hopeahaalarisesta miehestä on tullut poliisille vihjeitä vielä viime aikoina.
– Se tutkintalinja on meillä käsillä, Soronen muotoilee.
KRP on tehnyt tutkinnan avaamisen jälkeen uusia kuulusteluja, ja niitä tullaan suorittamaan kuluvan kevään aikana lisää. Lisäksi poliisi selvittelee yhä useita käynnissä olevia tutkintalinjoja.
Tutkinnanjohtaja Soronen on tapauksen selviämisen suhteen toiveikas, mutta asettelee sanansa harkiten.
– Meillä on tässä paljon tutkittavaa. Uusia asioita on tullut selville, ja niistä voi paljastua mitä vaan. Emme ole tyhjän päällä.
-
- Posts: 1404
- Joined: Tue May 30, 2017 5:04 pm
Re: Aili ja Toivo Lempinen, Oulu 1997
Marko Niemen VIIMEINEN JOHTOLANKA podcast kuunneltavissa areenassa.