Ulvilacase

[monoliitti]

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/80db ... f5790d0eeb

[jemma]

Tästä naapuripalstan vajakki voi valita jonkun enemmän tai vähemmän kauhean, polyesterisen tai polyesteriä sisältävän pyyhkeen/pikkuviltin, kun kehittelee myötähäpeää herättäviä tapahtumaskenaarioitaan saunan pukuhuoneessa.



Oikeussalissa esitetyiltä tallenteilta saa kyllä kaivettua esiin, kuka pikku bodybuilderi sen murhan (Annelin sanojen mukaan) teki. On vain hiukkasen vaikea todistaa faktisia tapahtumia liki parinkymmenen vuoden takaa tai todentaa puhetta rätisevältä monotallenteelta, joka on yhtä täyteen pakattua audiosillisalaattia; Mäkis-sedän koostama "jonkinlainen ääniote", jonka (riittävästi) madalletusta versiosta ei kuulu pelkkää "madaltunutta hätäkeskuspuhelua", kuten pitäisi, vaan muuta puhetta, josta osa on normaalikorkuista - siis ei madaltunutta - Anneli Auerin puhetta (esim. "KATKASE!"-käsky kohdassa 1:54). Mielestäni on täysin käsittämätöntä, etteivät äänitutkijat - edes FBI - aikanaan kaivaneet esiin näitä madalletuilta (ja myös ultrakorkeilta) tasoilta helposti löytyviä "lisäpuheita". Esimerkkejä: "Tää on muuten paha juttu teille - paha juttu!" (miesääni 0:39>); "(Miks täs) nyt niin kävi?" (miesääni 1:12>); "(Ethä) tehny sitä?" (miesääni 1:41>); "Sä teit sen!...KATKASE!" (Anneli Auer 1:54>); "Sinne se jää..(Aa)!"(Anneli Auer 2:16>) "Sinne se jättää/jatkaa(?) viel askeljäl(j)iä se kai..." (Anneli Auer 2:28>); "Ai sä olet se tappaja" ("konemainen" miesääni 3:30>). Audiotutkimustekniikan kehittymistä odotellessa...

Liite 32 madallettuna

[Kaljaloota]

Jemma on palannu hienoa.

[Frankie]

Terveisiä Turun Majakkarantaan

[jemma]

Pelkästään näistä kuvista voi päätellä, että paikalla ei ole ollut joku muutaman minuutin ajan heilunut "huppumies", vaan jotkut ihan muut - oletettavasti ruskean, teipein kasaan kursitun "kilven" kanssa touhunneet ja välillä ulkotiloissa liikuskelleet perheenjäsenet, joilla oli tunteja aikaa valmistella tilannetta (kuten hovioikeuden päätöksestä voi nuorempien lasten kertomana lukea). Paikka oli täynnä verisiä papereita, pyyhe- ja vaatekasoja, täyteen sullottuja pusseja, useita punaisia t-paitoja (kasassa olohuoneen sohvan päällä), keittiöveitsiä, likaisia hanskoja, kännyköitä, rojua, sotkua ja alkututkijoiden toimesta siirtyneitä (suurelta osin tarkistamatta jääneitä) tekstiilejä yms. Sänky näytti siltä, kuin siinä olisi käyty sisällissota. Lisäksi lattialämmitys oli - sattumalta - täysillä, nuorin lapsi oli - sattumalta - surmayönä ensimmäistä kertaa lastenhuoneessa nukkumassa ja Anneli oli - sattumalta - epäillyt keväällä, ettei Jukalla vain olisi joku toinen. Vanhimman lapsen kertomukset sisälsivät runsaasti outouksia ja ristiriitaisia kuvauksia "huppumiehen" poistumistavasta, uhrin kulloisestakin sijaintipaikasta, hätäkeskuspuhelun ja uhrin tilanteen suhteesta (uhri ja veitsi olivat tytön mukaan liikkumattomina lattialla jo silloin, kun äiti oli vasta "menossa puhelimeen") ja pesuhuoneen oven asennosta (ovi auki ja pesuhuoneessa pimeää). Terassin muovituolit olivat heppoiset ja lasten kokoa, eikä isokokoisen hemmon ikkunasta ulos pusertautumiseen voi uskoa kuin joulupukki. Uhrin talvikengät jäivät tutkijoilta löytämättä, mutta kummasti ne sitten löytyivät Annelin toimesta Turun muuttokuormaan.

Äänitallenteet olen saanut yhdistyksen kautta. Käsittääkseni ovat ihan yksi yhteen niiden oikeussalissa kuunneltujen kanssa. Viranomaisilla on toivottavasti käytössään hätäkeskuksen (autenttinen) aud-tiedosto, joka poltettiin välittömästi Mäkiselle, Joutsenlahdelle ja Koskiselle wav-muotoon "tutkittavaksi".

[jemma]

Todistaja O.P:n mukaan Jukka Lahti pelkäsi vaimoaan ja sitä, että tämä tekisi jotain lapsille. Pariskunta olisi kuulemma eronnut jo aiemmin, jos nuorinta lasta ei olisi syntynyt (etp). Etp:n mukaan Anneli Auer kertoi epäilleensä keväällä 2006, että Jukalla olisi joku toinen (etp).

Teknisestä alkututkinnasta vastannut Matti Mäkinen valehteli. Kun häneltä kysyttiin, otettiinko Anneli Auerilta kynnenalusnäytteitä, hän vastasi: ”En tiedä. En ollut tapauksen seuraavina päivinä asioiden kanssa tekemisissä, kun minulla oli kaksi päivää vapaata. Olen tämän jälkeen työpäivinä keskittynyt paperihommiin.” (etp). Etp:n mukaan Mäkinen oli tapausta seuranneina päivinä tiiviisti tekemisissä Ulvilan surma-asioiden kanssa - hän ei siis pitänyt vapaata keskittyäkseen sen jälkeen paperihommiin. Mäkinen keskittyi mm. valokuvien käsittelyyn (oikeussaliin Mäkinen toi kassikaupalla omia rikospaikalla ja ruumiinavauksessa ottamiaan valokuvia, joista esitutkintapöytäkirjaan valikoitui vain alkututkijoiden ja Anneli Auerin kannalta ”suotuisia”, resoluutioltaan heikkoja ja rajauksiltaan vaillinaisia otoksia), hätäkeskuspuhelutallenteen sörkkimiseen ja litterointiin (Mäkinen kertoi oikeussalissa käyttäneensä Sennheiserin kuulokkeita käsitellessään hätäkeskuspuhelutallennetta ja laatiessaan siitä ”jonkinlaisen ääniotteen” ja litteroinnin tutkijoiden käyttöön) sekä asianosaisten puhutteluihin ja niiden videokuvaamiseen.

(Emma) Amanda Auerin (Lahden) puhuttelu suoritettiin Satakunnan keskussairaalan neuvotteluhuoneessa 1.12.2006 alkaen klo 15. Mäkinen toimi kuvaajana (etp). Tätä ennen sukulaiset olivat keskustelleet Anneli Auerin ja lasten kanssa potilashuoneessa kaikenlaisesta ”huppumieheen” liittyvästä. Lapsi ei Jukka Lahden sisaren mukaan ollut maininnut mitään ulkopuolisesta hyökkääjästä ennen kuin äiti oli kuvaillut tätä (etp).

Etp:n mukaan Anneli Auerin puhuttelu suoritettiin Satakunnan keskussairaalan potilashuoneessa 2.12.2006 alkaen klo 15:55 – siis lapsen puhuttelua seuranneena päivänä. Vanhin lapsi 1.12.2006: ”Otti se sielt, muistaakseni ylhäältä kii ja meni siitä… mut en mää oo ihan varma.” - - - ”iskä oli lattial ja sit, tota äiti oli just menos puhelimee” - - - "mä meni katto sinne ulos, ni mä en nähny siel mitää" - - - "vähän ajan päästä äiti meni katto sinne ulos" - - - Sama kuuleminen: [K: "Näiksää äitin menevän ulos missään vaihees?]. 7:34: Ulos? En." - - - [Koskinen: Joo. Mihi äiti meni sitte? meniks se sit sinne. Tuliks se puhelimee vai] "Yy" [K: "Vai meniks se ulos vai] 22:25: "Ulos ja sit puhelimee". 2009: [K: Siin on tää etuovi mikä on täs keittiön vieressä. Ootteko välillä käyny ulkona?] "Siis tänä yönä sinä yönä?" [K: Sinä yönä] PUDISTAA PÄÄTÄ. [K: Muistak sää et se ovi olis käynny ollenkaa?] PUDISTAA PÄÄTÄ. "Must se oli kii". Ei olisi mikään ihme, jos Anneli Auer olisi suorittanut lavastustoimia myös keittiönpuoleisen ulko-oven kautta. Lapsen ulkona käymisestä antamat lausunnot ovat täysin ristiriitaisia ja antavat uskottavuutta toiseksi vanhimman lapsen lausunnoille, joiden mukaan sekä taka- että etu-ulko-ovea availtiin tapahtumien aikana ja myös jääkaappi (lue: pakastin) avautui ennen hätäkeskuspuhelua - puhelua, jonka aikana "jo aiemmin kuuluneet äänet" toistuivat liki identtisinä, mutta vähän heikompina; napsumisäänten kera.

Anneli Auerin tietokoneelta takavarikoitiin kaikenlaisia tallenteita, myös sellaisia, joissa lasten ääniä oli muokattu möreäksi miehen ääneksi. Tuija Niemen lausuntojen lisäksi myös tämä tosiseikka antaa uskottavuutta sille, että hätäkeskuspuhelu on epäaito ja siinä on käytetty etukäteistallenteita. Kaikki uhrin ääniksi tulkitut äänet eivät välttämättä ole Jukka S. Lahden ääniä. Kukaan paikallaolijoista ei kertonut "huppumiehen" sanoneen sanaakaan. Se, että joku nyt tulkitsee Oskari Olemattoman ähkivän tallenteella, ei ole minkäänlainen todiste ulkopuolisesta hyökkääjästä. Se, että hätäkeskuspuhelun (monotallenteen) alemmilta ja ylemmiltä taajuuksilta löytyy normaalikorkuista puhetta, ei myöskään todista hätäkeskuspuhelun "heikkoina toistuvista kerrannaisäänistä", vaan siitä, että hätäkeskustallenteelle on taltioitunut huomattava määrä myös ylimääräistä audiodataa, jonka puhe- ja taukokohdat eivät millään lailla korreloi hätäkeskuspuhelun kanssa. Jos nämä äänet tulevat esiin vain tallenteen virettä madaltamalla tai nostamalla, on luonnollista, että hätäkeskuspuhelu palaa "kuuluviin", kun vireen palauttaa perustasolle. Tallenteen matalammille taajuuksille pakkautunut data on määrältään järjettömän suuri. Alempia taajuuksia tutkiessa puheen taajuusaluetta ja desibelejä ilmaiseva frekvenssikäyrä muuttuu normaalista puhekäyrästä pakkautuneeksi möhkäleeksi: kompaktiksi palkiksi, josta ei voi erottaa yksittäisiä käyriä. Tästä palkista saatetaan audiotutkimustekniikan kehittyessä saada esiin vaikka mitä. Kyllä siinä alkaa syyllisten puntti tutista.

Anneli Auer 2.12.2006: ”Ja sit tuli se poliisisoitto vielä, ja se jatku sillonki ja sit sen soiton aikana hiljeni. Ja joku jossain välis kysy sitäki, et onks se viel sielä ja et onks Jukka viel hengis tai jotai. Ni mä sanoi, että Amanda katotko tonne”. Vanhin lapsi 2009: ”NYÖKKÄÄ Kyl mä taisin mennä kattoon, siit se lähti kai, mää en oo varma …kai”. Anneli Auer peruuttamissaan tunnustuskuulusteluissa 2009: ”Kysyttäessä, olenko pessyt vasaran puhtaaksi lyöntien jälkeen vastaan, että muistan pesseeni ainakin kädet sen jälkeen, kun olen käynyt koskettamassa Jukkaa pesuhuoneen oven kautta. Olen tässä yhteydessä saattanut pestä myös em. vasaran”. Kuulustelija vanhimman lapsen kuulemisessa 2009: [Yy Elikkä iskä on sun piirustuksen mukaan ollu siel siin sängyn päädyssä siin niinku lattialla. - - - Ja sä olit sen jälkeen ku se tappaja oli poistunut? - - - Joo et se ei ollu näin lähellä sitä ovee. - - - …näik sää sen kodinhoitohuoneen ei ko mä en sano kodinhoitohuone koska tänne pesuhuoneen. Näik sää sinne sisälle oikeen?] Vanhin lapsi: ”NYÖKKÄÄ Joo”. - - - [Kuulustelija: …näiksää koskaan sitä ovea mikä menee iskän ja äidin makkarista tännä suihkuhuoneeseen?]. Vanhin lapsi: ”Öö Mä luulen et se oli auki”. [K: Kuin paljon auki?] ”Tota varmaan silleen ihan jso se ovi oli ni suoraan tost” - - - ”Vanhin lapsi 2009: ”murhaaja juoksi sielt kylppärist pois” - - - ”mä seisoin siin rajal mis meni se makuuhuoneen ja olkkarin raja ni mä näin kun se murhaaja juoksi ve sielt kulppärist pois ja pääs sielt ikkunasta.” [huom! kirjoitusvirheet etp:stä]. [K: Miks sää uskoit, et se olis se tekijä olis ollu siellä kodinhoitohuoneessa?] ”Koska tokal kerral tai mää en tiiä siks varmaan koska mä näin sit lopuks mä näin ku se joksi se tuli täältä ja juoksi pois”. - - - ”sen ei tarttenu hypätä se vaan laitto jalan sinne toiselle puolel ja otti toisen jalan pois”. - - - ”vartosin varmaan jotain kymmenen viistoista sekuntii siin ja tai kakskyt sekuntii sen jälkeen murhaaja juoksi sielt kylppärist pois” - - - ”Mä en tiiä” - - - ”Toivosik mää vai oliks se oikeesti.” - - - ”Mä kuvittelin et iskä on tos ja sit se meni tual pois ” - - - ”Meil kummallakaan ei ollu mitään ei me tajuttu et siel oli joku tai se meni niin ei sitä pystyny tajuu maa”. Vanhin lapsi, kuuleminen 1.12.2006: ”…ku mä menin uudestaan kattoon mää näin iskän lattialla” - - - [K: Oliko valot sillo päällä, vai oliko pimeetä?] ”No, kai ne oli päällä, ko mäen muuten olis nähny pimeessä” - - - ”[K: Oliks siel ketää vierasta miestä?] ”Mää en nähny, se oli varmaan menny jonnekin piiloon. Sit siel oli puukko lattialla.” Vanhin lapsi 7.12.2006: ”En nähnyt ketään muita ihmisiä siinä iskän lähellä”. Vanhin lapsi 1.12.2006: ”Siin oli jo mun mielest valoisaa, koska mää näin iskän lattialla”. [K: Näiks sää selvästi iskän?] ”Näin”. Matti Mäkinen 1.12.2006 lapsen kuulemisessa: ”Entäs se iso vieras mies, oliko se sillo jo siel sisäl?” Vanhin lapsi: ”Varmaa, mä en nähny sitä siel”. Mäkinen: ”Oliko se jossai piilossa vai?” Vanhin lapsi: ”Varmaa, me ei katottu kylppärii, ehkä se oli kylppärissä”. [Äiti ja tytär toimivat ja liikkuivat surmayönä yhdessä, koska lapsi käytti kuulemisessa ilmauksia "ei me tajuttu et siel oli joku" ja "me ei katottu kylppärii".

Haloo: "ei me tajuttu et siel oli joku" - siis sen jälkeen, kun Auerille oli (muka) tullut puukko rintaan "huppumiehen" toimesta ja tämä oli havainnut jo ennen hätäkeskuspuhelua - etu-ulkovesta sisälle palattuaan, ryhtyessään soittamaan hätäkeskukseen -, että uhri ja "huppumies" tappelevat pystyssä takan edustalla (etp). Auer kertoi myös esitelleensä rintavammaansa lapselleen puhelimessa (etp). Lapsi muistaa kuulleensa vammasta vasta sairaalassa (etp). Johtopäätös: Tähtisentiellä ei todellakaan ollut ketään ulkopuolista. Samanaikaisesti - siis sillä hetkellä, kun "äiti oli just menossa puhelimeen", lapsi havaitsi maassa maanneen, liikkumattoman iskän ja veitsen lattialla. Hän ei havainnut "huppumiestä", puhumattakaan tappelevista äijistä - - - 1.12.2006 Lapinniemi: ”Mis kohtaa sä olit siel?” Vanhin lapsi: ”…meidän kodissa, meil oli se valojuttu, niin aika sen lähellä.” - - - ”No kun siit ruuvataan ni siit tulee valot” - - - [K: Niin se himmennin] ”Nih” - - - [K: Ni, eli siin o se takk, se ulko-ovi ja takka. Ja sit…] ”Takka ja ulko-ovi”. Vanhin lapsi 1.12.2006: "äiti sano et se oli ainaski 180 senttii" - - - ["huppumiehen" ominaisuuksista oli siis jo surmapäivänä 1.12.2006 keskusteltu Anneli Auerin kanssa] - - - Vanhin lapsi 2009: ”sit se meni siit särkeny sen ikkunan ja hyppäs pois sit se sit se kai meni” [Saattoi olla menemättäkii] - - - ”Mää en oo nähny mitään, tiiän et se juoksi äidin peräs.” - - - ”No no mää en tiä mist mää tiiän mut mä tiiän sen” - - - ”äiti on kertonu mut silti mää tiiän”.

Mäkinen löysi ulkovarastosta ”kilven”, josta kertoi rakennelleensa surmayönä alustavan suojan rikkoutuneeseen ikkunaan. Lisäksi Mäkinen vannoi ja vakuutti, että ulkovarastossa ei (hänen mielestään) ollut mitään, joka olisi liittynyt surmaan. Ulkovarastosta löytyneitä esineitä tai Mäkisen ”kilpeä” ei kuvattu eikä viety tekniseen tutkintaan.

Kuvia koko Tähtisentien asunnosta (esim. työhuoneesta, ulkovarastosta, autotallista ja lastenhuoneista), pesualtaista, takkahuoneen kaikista tekstiileistä (esim. niistä, jotka oli säilötty isoihin muovipusseihin ja/tai vaatekaappiin), olohuoneen matkalaukkujen sisällöstä, astianpesukoneesta, veitsiä sisältäneestä keittiön laatikosta ja terassin edustan porrasaskelmista ei liitetty esitutkintapöytäkirjaan. Koko asuntoa ei vaivauduttu tutkimaan. Myöskään Anneli Auerin kosteista hiuksista, nirhautuneista kämmenistä ja verisistä jalkateristä ei otettu paikan päällä selkeitä lähikuvia liitettäväksi esitutkintapöytäkirjaan. Hätäkeskusvirkailijan kuulemista ei löydy esitutkintapöytäkirjasta. Häntä ei kuultu myöskään oikeussalissa. Anneli Auerin pakastinkäynnin päivämäärää ei myöskään löydy esitutkintapöytäkirjasta – ainoastaan poliisin maininta, että kun hän 6-7 vrk surman jälkeen oli tutkimassa Tähtisentien asuntoa, hän kuuli Auerin jo käyneen asunnossa sosiaalivirkailijan kanssa. Auer on siis päässyt valvomatta surma-asuntoon alle viikko tapahtumasta - ennen kuin likimainkaan kaikkia hutiloituja tutkimuksia oli tehty. Sosiaalivirkailija seisoi tuulikaapissa odottamassa, kun Auer kokosi asunnosta vapaasti mitä halusi. Miksi tärkeitä tietoja on pimitetty alkututkijoiden toimesta? Eikö oikeuslaitoksen ja syyttäjän olisi tullut saada nähtäväkseen myös kaikki Anneli Auerin kannalta arveluttavat tiedot? Juha Joutsenlahti tiimeineen ei todellakaan halunnut Aueria syyllistettävän tutkinnan alussa. Useat todistajat kertoivat Joutsenlahden ajaneen "huppumiesteoriaa" kuin käärmettä piippuun ja jopa uhkailleen niitä kollegojaan, jotka kehtasivat epäillä tekijäksi miestään päätään pidempää karate-Annelia, josta harvalla kuulustellulla oli mitään positiivista sanottavaa. Auer kertoi partiopoliisille jo Tähtisentiellä vaihtuvia tarinoita ja ilmaisi videokuulemisessa 2.12.2006, että tekijä oli jatkanut "mäiskintää" vielä jälkimmäisen poliisisoiton aikana, vaikka Auerin perhepoliisiksi takkahuoneeseen rekrytoima 9-vuotias sanoi jo hätäkeskuspuhelun aikana, että "Joo, se läh(ti)".

Tutkinta ei ollut kattava ja etp jäi vaillinaiseksi. Hovioikeuden tuomioselosteessa lukee, kuinka pienemmät lapset kertoivat äidin ja isosiskon harjoitelleen murhaa laudanpätkistä ja hirveästä ruskeasta pyyhkeestä kyhätyllä ”kilvellä”, johon oli kiinnitetty kahvat teipillä. Ylen alkuvuodesta 2007 kuvaamalla ja 2011 julkaisemalla videolla (Yle) näkyy terassin portaan alla laudoista ja paksusta, ruskeasta ja läikikkäästä tekstiilistä tehty ”kilpi”, johon on kiinnitetty teipillä kahva. Sama tummanruskea tekstiili pilkistää myös 1.12.2006 otetussa rikospaikkakuvassa. Se lojuu terassille johtavalla portaalla. Mäkinen on kuitenkin rajannut (jälleen) arveluttavimmat yksityiskohdat - eli koko kilven - pois näkyvistä. Pihan "kilpi" teipattuine lisukkeineen on saattanut jättää myös ruohosaksimaisen, reunoiltaan vereentyneen välinejäljen takkahuoneen lattiaan uhrin viereen.