Ulvilacase

User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Ulvilacase

Post by härkä »

^^
Ajattelen samoin Taran saamasta soitosta pienen liekin taholta.
Tara tosin sai muitakin uhkauksia, joista eräs on hänen allekirjoituksessaan foorumilla.

Ajatellen kadonneiden etsintää, emme suinkaan kirjoita läheskään kaikkea näkyviin foorumille. Emme edes ns. salattuihin kansioihin. Niistä asioista keskustelemme suorilla kontakteilla keskenämme. Ketkä sitten kulloinkin mihinkin etsintään osaa ottavat.
Olemme aina pyrkineet olemaan hienotunteisia kadonneitten omaisia kohtaan. Tiedän asiasta , koska olen itse ollut yhteyksissä omaisiin.
Toisin kuin vaikkapa minfossa, jossa yleensä ja usein haukutaan itse kadonnut, hänen lähiomaisensa, muut sukulaiset, ystävät ja kylänmiehet. Lopuksi haukutaan koko kadonneen paikkakunta.
Tämä olisi hyvä harmi onen ja hui hainkin tiedostaa. :mrgreen:
Mutta annelisti tekee, mitä annelistin täytyy. Mustamaalata joka taho, joka pyhimystään tavalla tahi toisella syyllistää.

Olen miettinyt, onko se Auerinkaan, tai vanhimman tyttärensä kannalta edullista tämän tapauksen kaikenaikainen vatvonta ?
Puhumattakaan muista lapsista ja asianomaisista.
Toisaalta annelistien pitäisi tunnusta se seikka, että jollei murhaaja selviä, keskustelu jatkuu ja ulottuu hyvin kauas tulevaisuuteen.
Vaikkapa kuten Kyllikki Saari ja Tulilahti tänään.
Nykyiset keskustelijat poistuvat ja tilalle tulee aina uusia omine mielipiteineen ja katsontakantoineen.

Vielä se , onko sinulla jemma helposti saatavilla se kohta etp:tä, jossa muistaakseni poika mainitsee Auerin panneen puhelimen kaappiin ennen poliisin tuloa ?
Epäilen edelleen rinnakkaispuhelimen käyttöä. Ja sellaisen, jossa on langaton luuri. Niitten kantamahan vaihtelee, mutta tässä kohtaa pienikin kantama riittäisi.
En itse ehdi nyt sitä etsimään, kun on siunaantunut kaikenlaista tähän hetkeen.

Lopuksi se, että jos halua kyseenalaista jemman kirjoituksia,on kyseenalaistettava koko poliisin etp-aineisto.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
User avatar
jemma
Posts: 884
Joined: Mon Sep 30, 2013 11:25 am

Re: Ulvilacase

Post by jemma »

^ En löytänyt äkkiseltään pojan kertomuksista mainintaa puhelimesta.

Löysin kyllä etp(k)-otteen, jossa vanhin lapsi (äitinsä auttamisesta epäilty tytär) totesi, että oli soittanut hätäpuhelun äidin kanssa: "me oltiin soitettu hätäpuhelu". Lisäksi tyttö ilmaisi äidin laittaneen puhelinta pois. Lankapuhelimen luurin laskemista tuskin kutsutaan puhelimen pois laittamiseksi.

Lapsen kuulemisesta 26.8.2009 (etp):

Image

Tytön lausumia:

1.12.2006: "Mää odotin, et äiti sais puhelun" (lähde)
1.12.2006: "iskä oli lattial ja sit, tota äiti oli menos just puhelimee" (lähde)
1.12.2006 "mää näin iskän lattialla...|...Äiti oli muistaakseni soittamassa" (lähde)
7.12.2006: "En oikein kuullut mitään ääniä sinä aikana kun olin omassa huoneessani...|...näin iskän makaavan lattialla vatsallaan. En muista missä äiti oli. Äiti ei ollut iskän vieressä...|...olin vähän aikaa omassa huoneessani. Sitten tulin kolmannen kerran siihen olohuoneeseen, näin kun iskä makasi vielä samassa paikassa" (lähde)
2009: "ku siel kuulu niin kamalii äänii" (lähde)
2009: "Iskä oli murhattu...|...sit mää näin äitin ja äiti huusi et mää tuu puhelimee" (lähde)

Anneli Auer 2.12.2006: "Jukka on ollut silloin vielä hengissä, kun olen häntä käynyt katsomassa" (lähde)
Anneli Auer 2.12.2006: "Ja sit tota, tuli se poliisisoitto vielä ja se jatku sillonki ja sit sen soiton aikana hiljeni" (lähde)
Anneli Auer 8.12.2006: "Sen muistan, että silloin oli vielä näitä hakkaamisen ääniä, kun puhuin poliisin kanssa" (lähde)

Hätäkeskuksen NiceLog-järjestelmästä vastannut Virtanen:

"olen muistaakseni polttanut tämän kyseisen hätäkeskustallenteen CD-levylle heti tapahtuman jälkeen ja antanut Joutsenlahdelle...|...olen muuttanut tämän tiedoston WAV-formaatiksi" (lähde)
  • Syyttäjä vetoomuksessa korkeimpaan oikeuteen:
"Hätäpuhelu ei ole kuitenkaan alkanut mainittuun aikaan, vaan jo klo 2.41.50. Tämä perustuu hätäkeskuksen rekisteritietoihin, mistä on esitetty oikeudelle myös kirjallinen selvitys. Todistaja Kostensalo on kertonut, että myös televalvontatiedot osoittavat kellonajan olleen noin 2.41.50...|...Hovioikeus on kuitenkin omin päin riitauttanut ja kyseenalaistanut tämän viittaamalla keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausuntoon, jossa on käsitelty puhelun sisältöä, mutta ei lainkaan ajankohtaa. Virheellinen kellonaika 2.43.21 on peräisin hätäkeskuksen puhelun tallentaneesta tietokoneesta ja se on tullut siitä kirjatuksi myös ko. lausuntoon." (lähde)
Anneli Auerilla oli hätäkeskuspuhelun aikana tai sen jälkeen, siis ennen viranomaisten saapumista, puolitoista minuuttia pimentoon jäänyttä aikaa tehdä mitä tahansa.

Ainoa tauolle annettu selitys löytyy Anneli Auer kirjoittaa -blogin kommenttiosion vastauksesta: "laitoin luurin siinä kohdassa hetkeksi pöydälle lehtikasan päälle ja NiceLog-systeemi katkaisee tallennuksen, jos mitään ei kuulu". (lähde, lähde); 22.11.2015. Lisäksi vastauksessa väitetään Anneli Auerin sanoneen tyttärelleen: "Mä soitan poliisil, siel pyydettiin et pidelkää siel linjoi." Oikea, virallinen litterointi on yhtä selvä kuin hätäkeskustallenteelta kuuluva repliikki: "Mite mä pääsen linjoi?". Kävikö Auerile vahinko? Tallentuiko kohdan 1:46 kysymys rinnakkaispuhelimen kytkemisestä hätäkeskuspuheluun vahingossa nauhalle - samoin kuin kohdan 2:03 "Kuo(le)!"-käsky.

Katkaisiko NiceLog-systeemi tallennuksen? Eikö takkahuoneesta kuulunutkaan "huppumiehen" ja uhrin tappelua tai tikkaamisesta johtuvaa mäiskintää? Eikö uhri valittanutkaan ja huutanut "Annua" apuun? Lakkasiko taustanauhoitus pyörimästä?

NiceLog lakkasi tallentamasta kahdesta sekunnista puoleentoista minuuttiin kestäneen tauon ajaksi. Televalvontatiedot ja hätäkeskuksen rekisteritiedot osoittavat puhelun alkaneen puolitoista minuuttia aiemmin kuin poliisin aikajanalle ja KRP:n ja FBI:n äänitutkimuksiin on merkitty. Väärä, useisiin todisteisiin kertautunut merkintä perustui yhteen virheelliseen tietokonemerkintään. Hovioikeus ja korkein oikeus eivät pitäneet tutkimisen arvoisena, että poliisi sai hälytyksen Tähtisentielle ajankohtana, joka edelsi virheellisen tietokonemerkinnän mukaista hätäkeskuspuhelun alkamisaikaa. Hovioikeus: "pääkäsittelyssä ensimmäistä kertaa esitetyn HÄKE-näytön tulosteen (kirjallinen todiste nro 136) mukaan Anneli Auer on soittanut Tähtisentie 54:n lankapuhelimesta 1.12.2006 kello 02.41.50...|...HÄKE-tulosteen mukaan poliisille on soiton perusteella tehty hälytys kello 02.43.00 tai 02.43.18"...|...Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnoissa hätäkeskuksen tallentaman neljä minuuttia 20 sekuntia kestäneen puhelun alkamisajankohdaksi on merkitty kello 02.43.21...|...Yksin HÄKE-tulosteen perusteella ei ole kuitenkaan perusteltua syytä arvioida Anneli Auerin soittaman hätäkeskuspuhelun alkamisajankohtaa toisin kuin asiaa aikaisemmin käsiteltäessä. Hätäkeskuspuhelu on päättynyt kello 02.47.41 (kirjalliset todisteet nrot 48 ja 51)".

Hovioikeus (hovioikeuden tuomioseloste, kohdat 142-144) ja korkein oikeus lakaisivat seikan maton alle, vaikka fyysisesti ei ole mahdollista, että hätäkeskusvirkailija olisi tehnyt hälytyksen (2.43.00 - 2.43.18): ennen kuin virkailija oli ehtinyt edes vastata Auerin hätäpuheluun (2.43.21).

Lähes kaikki puolustuksen hätäkeskuspuhelua koskevat todisteet olivat aikamerkinnöiltään virheellisiä. Hovioikeus ei ollut valmis tarkastelemaan syyttäjän ensimmäistä kertaa hovioikeudessa esittämää, aiemmin esitetystä alkamisajasta poikkeavaa alkamisaikaa "yksin HÄKE-tulosteen perusteella", vaikka saman HÄKE-tulosteen, teknisesti kiistattoman todisteen nro 136, pohjalta hovioikeus oli valmis vahvistamaan poliisin saaman hälytyskäskyn ajankohdan.

Hälytyksen antamisaika - toisin kuin puhelun alkamisajankohta - oli identtinen (2.43.00-2.43.18) kaikissa todisteissa - myös kirjallisissa todisteissa 48 ja 51. Hätäkeskuksen tietokonemerkinnässä, litteroinneissa ja KRP:n ja FBI:n analyyseissä puhelun alkamisaika poikkesi televalvontatiedoista ja HÄKE-tulosteesta, joita KRP ja FBI eivät olleet saaneet haltuunsa. Eikö se, että puhelun alkamisaika oli muuttunut hätäkeskuksen tietokoneella televalvontatiedoista ja HÄKE-tulosteesta poikkeavaksi - ja siirtynyt edelleen kaikkiin oikeudessa käsiteltyihin poliisin litterointeihin, KRP:n ja FBI:n äänianalyyseihin, raportteihin ja rikoksen tekemisen aikataulua koskeviin arvioihin - ollut oikeuden mielestä tutkimisen arvoinen asia?

Yksikään oikeudenpalvelija ei ainakaan julkisesti ihmetellyt, että kukaan Joutsenlahden tiimistä ei ilmeisesti ollut jaksanut (tai halunnut) vilkaista televalvontatietoja tai HÄKE-tulostetta ja todeta, että "kappas", hälytysaika (2.43.00 - 2.43.18) ei sovikaan hätäkeskuspuhelun alkamisaikaan; että puhelu ei tainnutkaan alkaa 2.43.21 vaan jo puolitoista minuuttia aiemmin. Oliko Joutsenlahden tiimin ja hovioikeuden virhe tahallinen, tarkoituksellisesti Anneli Auerin edun mukainen? Televalvontatiedot ja HÄKE-tuloste kelpasivat hovioikeuden kahdelle miestuomarille, korkeimmalle oikeudelle, Joutsenlahden tiimille ja Anneli Auerin puolustukselle osoittamaan hälytyksen antamisajan, mutta samat todisteet eivät kelvanneet osoittamaan hätäkeskuspuhelun alkamisaikaa. HÄKE-tuloste (kirjallinen todiste 136) ei ollut yksittäinen todiste ilman juridista painoarvoa. Se oli kiistaton tekninen todiste, jonka oikeellisuuden televalvontatiedot vahvistivat. Oikeuslaitoksessa tapahtui vakava laiminlyönti; useita tärkeitä todisteita koskeva käsittelyvirhe ja oikeusasteesta toiseen jatkunut, virheellisiin aikataulutietoihin pohjautunut hätäkeskuspuhelututkimus ja tekijän mahdollisen toiminta-ajan päättely, jonka johdosta Anneli Auerin murhasyyte pitäisi jälleen kerran palauttaa käräjäoikeuteen.

KRP:n äänitutkija Niemen kommentteja:

"Niemen arvio onkin, että Auer olisi ollut rinnakkaispuhelimessa puhelun aikana" (lähde)
"Se on erikoisin puhelu koko urani aikana. Olen urani aikana kuullut ainakin tuhat hätäkeskuspuhelua ja useissa niissä on kuulunut, kun ihminen tapetaan." (lähde)
"Niemi arvioi, että Anneli Auer olisi voinut koostaa etukäteen nauhan, jonka olisi soittanut puhelun taustalla." (lähde)
Last edited by jemma on Fri Feb 18, 2022 10:10 am, edited 2 times in total.
Perusasioita Ulvilasta I, II, III, IV ja V.
Viranomaiset ja harrastelijat, ottakaa käsittelyyn mikä tahansa Ulvilan hätäkeskuspuhelun wav-tallenteista, laskekaa virettä esim. 90-92% ja alkakaa tutkia mm. 350-700 Hz:n ja 1900-2400 Hz:n taajuusalueita.
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Ulvilacase

Post by härkä »

^
Kiitos vaivannäöstä.
Olikin vanhin tytär, joka puhelimen poislaitosta kommentoi.
Saattaa olla, että muistin väärin pojan kertoneen myös asiasta.

- Miten mä pääsen linjoil ?
- Erään kohdan samanaikainen puhuminen ( Äiti ja tytär )
- Kiljahduksen korkea volyymi rinnastettuna Auerin puheluun yleensä.
( Oletan tytön huutaneen rinnakkaisluuriin varsin läheltä sen mikrofonia . Jos huuto tulisi keittiöön Auerin käyttämän puhelimeen , kuuluisi se huuto vaimeampana. )
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
monoliitti
Posts: 1372
Joined: Tue May 30, 2017 5:04 pm

Re: Ulvilacase

Post by monoliitti »

Lavastenauha ideoihin en ole perehtynyt, kun pidän niitä suunnitellun murhan versioina. Murhaa ja lavasteita suunnitellessaan olisi Auerin pitänyt ymmärtää Jukan kuoleman ennenpitkää johtavan elintasonsa ja elämänsä huomattavaan vaikeutumiseen . Kun taas avioerossa ,pitkää päivää tekevä jukka olisi antanut lapsikatraan Auerille. Joka hyvä palkkaisen Jukan elatusmaksuilla olisi tullut toimeen .Mutta kuolleen Jukan puuttuvia maksuja ei mikään sosiaalitoimi ole läheskään konpensoinut. Käytännössä sitten ehkä Jukan säästötkin vaikuttaneet perheen kohtalaiseen toimeentuloon Auerin vangitsemiseen saakka . Ekonomina Auerin täytynyt ymmärtää ,että avio ongelmissa kannatti ottaa ero eikä ryhtyä suunnittelemaan murhaa .
Suunniteltua murhaa ei vaikuta voivan johtaa mistään hyöty-motiivista.
Sen sijaan spontaani perheriidasta eskaloitunut surma on hyvin mahdollinen. Sitä voinut edeltää pidempikin riita ja tekijän turhautuminen elin oloihinsa. Edeltävä suunnittelu lavasteineen ei sellaiseen surmaan liittyisi .Vaan olisi lavasteet ja peittelyt keksittävä surman jälkeen. Kömpelö käyminen ohuella veitsellä ja ehkä halolla rintama hyökkäykseen uhria vastaankin osoittaisi suunnitelmattomuutta.
Kaljaloota
Posts: 287
Joined: Sat Apr 26, 2014 6:16 pm
Location: Lähikauppa
Contact:

Re: Ulvilacase

Post by Kaljaloota »

Mitä naapuri kanavalla tekevät niin eihän se ole kuin haitaksi, koska se vie uskottavuutta muutenkin hataran pohjan omaavalta keissiltä, heikko pohja koska on pitänyt selitellä, minun mielestä liikaa ja liian kauan.
Periaatteessa naapuri kanavalle ei ole jäänyt kuin yksi patoutunut uhkailija ja inttäjä, multinikein.
User avatar
jemma
Posts: 884
Joined: Mon Sep 30, 2013 11:25 am

Re: Ulvilacase

Post by jemma »

Anneli Auer 6.12.2006: ”Minä kävin kaksi kertaa katsomassa olohuoneesta takkahuoneeseen ja kaksi kertaa hän lähti minua kohti…|…Minulla hämärä kuva siitä. että mies olisi tehnyt hakkaavan liikkeen. mutta en ole varma. koska äänistä päätelleen Jukkaa lyötiin veitsellä.” (lähde)

Anneli Auer 6.12.2006: ”Kun oli hiljaista. kysyin Amandalta. että näkyykö vielä mitään. Amanda oli vieressäni.” (lähde)

Anneli Auer 9.12.2006: ”Kun olin puhelimessa, Amanda oli vieressäni ja näytin hänelle, että rinnastani tulee verta. Kun soitin, kysyin jossain Amandalta, että näkyykö siellä vielä mitään…|…Sen mäiskinnän aikana kysyin Amandalta, näkyykö jotain.” (lähde)

Anneli Auer 2.12.2006: ”…onks se vielä sielä ja et onks Jukka vielä hengis tai jotai. Ni mä sanoi, et Amanda katotko tonne.” (lähde)

Anneli Auer 9.12.2006: ”Saattaa olla, että pyysin Amandaa katsomaan. Se on mahdollista, että Amanda on käynyt katsomassa. Pyysin Amandaa puhelimeen ja kävin itse katsomassa. Kun kävin katsomassa, kun Jukka huusi Annu. Minulla on sellainen mielikuva, että Jukka makasi lattialla ja he tappelivat.” (lähde)

Anneli Auer 9.12.2006: ”Amandan kirkumisesta en muista mitään.” (lähde)

Emma (Amanda) Lahti, kuuleminen 1.12.2006: (Mäkinen: ”Muistatko sää semmosta ko sä kirkasit kovasti?”) Amanda: ”Kuka?”

Niin, etukäteistallenteella sattuu ja tapahtuu kaikenlaista, josta on vaikea ottaa selkoa.

Anneli Auerin kuulemisissa toistuu, että kun hän, Anneli Auer, on menossa puhelimeen, miehet tappelevat oven tai takan edessä - ja kun Auer on puhelimessa, ”huppumies” lyö uhria. ”Huppumies” on lyönyt aluksi Aueria rintaan. Hätäkeskuspuhelun aikana ”huppumies” hyökkää kahdesti Aueria kohti, kun tämä käy takkahuoneen rajalla. Silti Auer käskyttää 9-vuotiaan lapsen samaan paikkaan tarkistamaan tilannetta.

Emma (Amanda), kuuleminen 1.12.2006: (Lapinniemi: ”Äitikö sul o kertonu et se mies on sitä haavottanu vai näiksä tämmöse?”) Amanda: ”E äiti”. (Lapinniemi: ”Äiti kerto.”) (lähde)

Emma (Amanda) Lahti 2009: ”Mä en tiä tai siis mä tiiän et se satutti mun äitii mut mää en tienny sillon millee se satutti äitiinii mää en tiiä koska se satutti sen mut myöhemmin mä sain tietää et johonki tähän…|…Joo sit mä näin vasta sairaalas ku me mentiin kattoo äitii…”|…(Kysyjä: ”Sää et nähny sitä siellä kotona?”) Amanda: PUDISTAA PÄÄTÄ…|…(Kysyjä: ”…me halutaan varmaa tietoo että ooksä oikeesti nähny et hän on juossu äidin perässä.) Amanda: ”Mä en oo nähny mitää, tiiän et se juoksi äidin peräs.” (Kysyjä: ”Mistä sä Amanda tiiät sen”) Amanda: ”No no mää en tiä mist mä tiiän mut mä tiiän sen” (Kysyjä: ”Onks äiti kertonu sen?”) Amanda: ”O mut silti äiti on kertonu mut silti mää tiiän.” (lähde)

Hovioikeuden tuomioseloste, kohta 102: ”Yöllä 1.12.2006 C oli kuullut, kuinka A (Amanda) oli pyytänyt Anneli Auerilta anteeksi tämän rintaan vahingossa tekemäänsä haavaa.” (lähde), (lähde)

Emma (Amanda) Lahti 1.12.2006: ”ku mää menin uudestaan kattoon mää näin iskän lattialla…|…Äiti oli muistaakseni soittamassa…|…No, kai ne oli päällä, ko mä en muuten olis nähny pimeessä…|…Aika siin sängyn vieres se makas lattialla….|…Mää en nähny, se oli varmaan menny jonnekin piiloon. Sit siel oli puukko lattialla.” (lähde)

Emma (Amanda) 2009: ”Iskä oli murhattu…|…NYÖKKÄÄ. Mä tajusin sen, mut mä en halunnu uskoo sitä…|…Mää menin varmaan mä menin tonne asti mut sit mää näin äitin ja äiti huusi et mää tuu puhelimeen ja äiti meni tonne” (lähde)

Hätäkeskuspuhelun litterointia:

1:34 (Tallennuksessa tyhjä kohta kahden sekunnin ajan)
1:36 Epäilty: Hei mun täytyy ny (huutaa lastaan).
1:38 Lapsi: Niih.
1:39 Epäilty: Tuuksä tänne puhelimee?
1:40 Uhri: Agh (valittaa)
1:41 Epäilty: Mä meen kattoo tonne.
1:42 Lapsi: Mitä mä sanon?

(lähde)

Anneli Auer 6.12.2006: ”Jukalla on ollut tyttöystäviä ennen A….a ja sinä aikana kun olin J….n kanssa ja odotin lasta (Amandaa)…|…Sen jälkeen. kun Amanda oli syntynyt. Jukalla oli joku A……..a tai A……..a Turusta…|…Sitten on joku Jaana” (lähde), (lähde), (lähde)

Anneli Auer 9.1.2006: ”En muista tarkkaa aikaa ehkä keväällä minulle tuli mieleen ja juttelin Jukan kanssa, ettei vain hänellä olisi toista.” (lähde)

Anneli Auer peruuttamissaan tunnustuskuulusteluissa 2009: "Jukka on pitänyt minusta kiinni. Olen ilmeisesti ollut lähdössä pois lasten kanssa...|...olen alkanut miettimään asioita, jotka ovat saaneet minut kiukustumaan Jukkaan...|...että haluaisin itsellenikin hieman omaa aikaa...|...hän kohtelee Axxxx:aa (Amandaa) huonosti. Tässä kohtaa olemme ilmeisesti keskustelleet jo hieman kovemmalla äänellä...|...Tarkoitukseni on ilmeisesti ollut pakata omat ja lasten vaatteet matkalaukkuun ja lähteä lasten kanssa pois. Olen tässä vaiheessa muistaakseni sanonut Jukalle, että haluan eron hänestä...|...olemme jatkaneet kovaäänistä riitelyä." (lähde), (lähde)

Mustasukkaisuus, turhautuminen ja väsymys voivat saada aikaan epätoivoisia ja irrationaalisia tekoja - spontaaneja tai tarkkaan suunniteltuja.

Anneli Auer 2.12.2006, (Jukka S. Lahden kuolemasta on vuorokausi): ”…voil ol vaik, et Jukka olis ottanu ne puuklapit siit ja jottain tehny. Mut tota, olisko se mies ottanu sit Jukasta kiinni vai mitä”…|…Ja sit tota, lapset saa käydä nyt tän kuukauden loppuun asti tääl Vanhakylän koulussa, ja me muutetaan Turkuun ja täytyy siivota toi asunto ja laittaa myyntii, et ei me tänne sit jäädä, niinko Jukal ei o tääl enää töitä, ni meil ei o mittää syytä jäädä tänne, me mennää sinne mis meiä sukulaiset o, muutenki ni unohdetaan tää juttu sitte.” (lähde), (lähde)

Todistaja PT (uhrin sisar) kertoo tapahtumista sairaalassa 1.12.2006 ennen tytön videoitua kuulemista: ”Anneli alkoi kertoa lasten aikana yöllistä tapahtumaa Tähtisentiellä…|…Amanda vastasi, ettei ollut nähnyt muuta kuin isänsä makaavan takkahuoneen lattialla. Amanda ei maininnut, että olisi nähnyt ketään muuta ulkopuolista ko. takkahuoneessa/makuuhuoneessa…|…Anneli mm. kertoi, että murhaaja hyppäsi takaoven lasista ulos. Amanda ei tässä vaiheessa ollut puhunut mitään ulkopuolisesta henkilöstä.” (lähde)

Anneli Auer kertoo, mitä tiesi tekijän ikkunasta häviämisestä sairaalassa 2.12.2006: ”No hän (Amanda) kerto sen sit vasta täällä. Mehän ei siel (Tähtisentiellä) sit mittää ehditty puhuu enää sit.” (lähde)

Emma (Amanda) Lahti 1.12.2006 (isän kuolemasta on n. puoli vuorokautta; lapset ovat käyneet äitinsä sairaalahuoneessa kuulemassa kertomuksia ikkunasta kadonneesta "huppumiehestä" ja saaneet ohjeita murhapaikalla käymiseen): "Ni me haetaan tuolta (Tähtisentieltä) pikkase vaatteita sitte...|...Ettei ne ihmettele sitte, et miks me tullaa sinne."(lähde)

Anneli Auer 6.12.2006: ”Muistaisin, että valot olivat kuitenkin päällä ja minä olin nousemassa sängystä, kun minä tajusin, että joku ihminen oli tulossa sisälle asuntoomme terassin oven kautta.” (lähde)

Emma (Amanda) Lahti 2009: ”se tuli täältä ja juoksi pois…|…se vaan laitto jalan sinne toisel puolel ja otti toisen jala pois…|…sen jälkeen murhaaja juoksi sielt kylppärist pois…|…ei me tajuttu et siel oli joku tai se meni niin ei sitä pystyny tajuu maa…|…Toivosik mää vai oliks se oikeesti…|…Mä kuvittelin, et iskä on tos ja sit se meni tual pois…|…mä en tiä ehkä mää kuvittelin…|…se meni siit särkeny sen ikkunan ja hyppäs pois sit se sit se kai meni…|…(kuulustelija: ”Yy näik sää sielt sun paikasta missä sä olit nii näik sää ne kodinhoitohuoneen ei ko mä en sano kodinhoitohuone koska tänne pesuhuoneen. Näik sää sinne sisälle oikee?)…Amanda: NYÖKKÄÄ ”Joo.” (Et sul oli suora näkyvyys siit sinne sisään?) NYÖKKÄÄ…|…(Äiti niinku kehottaa sua mene Amanda kattomaan et onko se tappaja vielä siellä. Muistak sä tällast se kuulu sinne nauhalle?) NYÖKKÄÄ. Kyl mä taisin mennä kattoo, siit se lähti kai, mää en oo varma” (lähde), (lähde), (lähde), (lähde), (lähde), (lähde), (lähde), (lähde), (lähde)

Emma (Amanda) 7.12.2006: ”Isä ja äiti olivat nousseet seisomaan. Ne olivat ihan siinä sängyn vieressä seisomassa. En kuullut enää paukkuvaa ääntä…|…näin isän ja äidin…|…Valohimmentimen kohdalta näkee koko makuuhuoneen tilan…|…sen jälkeen menin omaan huoneeseeni ja jätin huoneeni oven auki…|…En oikein kuullut mitään ääniä sinä aikana kun olin omassa huoneessani. Kun menin toisen kerran katsomaan siihen samaan paikkaan, näin iskän makaavan lattialla vatsallaan. En muista missä äiti oli. Äiti ei ollut iskän vieressä. Näin iskässä ja siinä lattialla paljon verta. Iskä oli siinä vatsallaan ja hänen pää osoitti sinne saunan ovelle päin. En nähnyt ketään muita ihmisiä siinä iskän lähellä. Menin omaan huoneeseeni…|…Sitten tulin kolmannen kerran siihen olohuoneeseen, näin kun iskä makasi vielä samassa paikassa pää sinne saunan ovelle päin. Minä en ollut laittanut mitään valoja olohuoneeseen enkä mihinkään muuhunkaan huoneeseen. Enkä muista että missään huoneessa olisi ollut valoa” (lähde)

Auer-Lahden perheen naapuri MTV:n uutisten mukaan: ”talossa on ollut murhayönä valot päällä kello 00.50 ja 1.00” (lähde), (lähde)

Emma (Amanda), kuuleminen 1.12.2006: (Koskinen: ”Joo—joo. Ja siel oli pimee siel sillon?) Amanda: ”Siin oli jo mun mielest valoisaa, koska mää näin iskän lattialla.”…|…(Mäkinen: ”Siis oliko nyt niin, että isä oli lattialla ja äiti oli menos puhelimee.”) Amanda: ”Joo”…|…(Mäkinen: ”Ko äiti oli just menny puhelimee, sä kävit kattomaa sinne ja..”) Amanda: ”Iskä oli lattial.”…|…(Koskinen: ”Sit sää tuut uude kerra kattomaa, nii äiti oli puhelimes.”) Amanda: ”No, sillo iskä oli lattial ja sit, tota äiti oli menos just puhelimee” (lähde), (lähde)

Anneli Auer 6.12.2006: ”…minä kiersin oven puolelta karkuun…|…Minulla oli sellainen mielikuva, että Amanda. 9 vuotta. olisi ollut hereillä tai heräsi huutooni…|…Menin hiukan olohuoneen puolelle ja näin miesten olevan vastakkain oven tai takan edessä. välähdyksenomaisesti. En uskaltanut mennä lähemmäksi…|…ei minulla ollut muutakaan tehtävää kuin soittaa hätänumeroon.” (lähde)

Iskä lattialla ja äiti menossa puhelimeen - eiku äiti menossa puhelimeen ja miehet vastakkain oven tai takan edessä - eiku...

Vanhimman lapsen kuulemisissa toistuu, ettei äiti käynyt hätäkeskuspuhelun aikana takkahuoneen rajalla useita kertoja. Auer väitti käyneensä puhelun aikan kahdesti rajalla ja joutuneensa ”huppumiehen” hätistelemäksi. Jo tytön ensimmäisessä sairaalakuulemisessa 1.12.2006, (sen jälkeen, kun lapset olivat olleet äitinsä sairaalahuoneessa kuulemassa tämän ”huppumiesselostuksia”), toistui, että kun äiti (Anneli Auer) oli puhelimessa tai menossa puhelimeen, iskä (Jukka S. Lahti) oli jo lattialla kuolleena veitsi vierellään eikä takkahuoneessa ollut ketään ulkopuolista. Samassa kuulemisessa tyttö sekä kiisti (7.34) että myönsi (22.25) äitinsä käyneen ulkona. (lähde), (lähde, (lähde), (lähde), (lähde)

Totuus ei ole ainakaan äidin ja tyttären kertomuksissa.
Perusasioita Ulvilasta I, II, III, IV ja V.
Viranomaiset ja harrastelijat, ottakaa käsittelyyn mikä tahansa Ulvilan hätäkeskuspuhelun wav-tallenteista, laskekaa virettä esim. 90-92% ja alkakaa tutkia mm. 350-700 Hz:n ja 1900-2400 Hz:n taajuusalueita.
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Ulvilacase

Post by -Uta- »

Anneli Auer hakee tuomionsa purkua – lapset peruvat todistuksensa
Anneli Auer tuomittiin vuonna 2013 seksuaalirikoksista seitsemän ja puolen vuoden vankeuteen.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009416812.html
Petri Seppä, Emmi Julkunen
24.2. 17:24 | Päivitetty 24.2. 19:37


ANNELI AUERIN lapset ovat kertoneet valehdelleensa äitinsä ja tämän entisen miesystävän väitetyistä seksuaalirikoksista. Asiasta kertoivat Helsingin Sanomat ja Iltalehti perjantaina.

Auerin ja Kukan asianajaja Markku Fredman jätti HS:n ja IL:n mukaan perjantaina korkeimpaan oikeuteen vaatimuksen Auerin ja ja tämän entisen miesystävän Jens Kukan tuomioiden purkamisesta.

Fredman vahvistaa asian Ilta-Sanomille.

– [Purkuhakemus] perustuu siihen, että viime vuosien aikana lapset ovat ottaneet minuun yhteyttä ja kertoneet, että heidän aikanaan poliisitutkinnoissa kertomansa [asiat] ei pidä paikkansa. He kertoivat minulle, miten nämä kertomukset syntyivät, kun he olivat lapsia, Fredman sanoi Ilta-Sanomille perjantaina.

Fredman ei muutoin arvioi tai avaa tilannetta tarkemmin toistaiseksi.

Auerin lapset kertovat nyt HS:n näkemillä videoilla, että he sepittivät aikoinaan tarinat äidin ja Jens Kukan teoista, koska sijaisvanhemmat olivat painostaneet ja johdatelleet heitä siihen. HS kertoo tavoittaneensa perjantaina sijaisperheen isän, eikä hän halunnut kommentoida lehdelle asiaa.

Helsingin Sanomien mukaan purkuhakemuksessa vaaditaan, että kaikki seksuaalirikostuomiota koskevan aineiston tulisi olla julkista ja että myös lapset toivovat tätä.

Seksuaalirikosjuttu käsiteltiin aikanaan kokonaan salaisena. Perusteluista julkaistiin tuomiolauselma ja tiivis julkinen seloste.

AUERILLA on vuonna 1997 syntynyt tytär, 1999 syntynyt poika sekä vuosina 2002 ja 2004 syntyneet tyttäret.

Heidät sijoitettiin kodin ulkopuolelle vuonna 2009, sillä Auer oli kiinni epäiltynä miehensä Jukka S. Lahden murhasta. Vanhin tytär lähti sijaisperheestä jo parin kuukauden jälkeen ja hänen kanssaan Auer on ollut yhteydessä läpi vuosien.

Neljän lapsen 51-vuotias isä surmattiin 1. joulukuuta 2006 kodissaan Ulvilassa.

Lahden vaimoa Anneli Aueria epäiltiin ja syytettiin murhasta. Mutkikkaan ja aaltoilevan oikeusprosessin jälkeen hänet todettiin syyttömäksi murhaan helmikuussa 2015.

Jukka S. Lahden murha on edelleen selvittämättä.

Kolme nuorinta lasta olivat asuneet sijaisperheessä reilut kaksi vuotta, kun sijaisvanhemmat alkoivat puhua viranomaisille lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hovioikeus tuomitsi Auerin kesäkuussa 2013 yhteensä 7 vuoden ja 6 kuukauden mittaiseen vankeusrangaistuksen seksuaalirikoksista ja eräistä muista rikoksista.

Tuomio tuli hänen omien lastensa seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Auer on kärsinyt vankeusrangaistuksensa.

Hänen entinen miesystävänsä Jens Kukka tuomittiin myös pitkiin vankeusrangaistuksiin seksuaalirikoksista. Hänen tuomionsa oli kymmenen vuotta vankeutta. Nyt Auerin neljän lapsen puheiden mukaan mitään rikoksia ei todellisuudessa koskaan tapahtunut.

LAINVOIMAN saaneet tuomiot on tarkoitettu pysyviksi, ja niihin voidaan puuttua vain poikkeuksellisesti laissa säädetyin painavin perustein.

Auer vaati seksuaalirikostuomionsa kumoamista viimeksi vuonna 2016. Hän vetosi tässä purkuhakemuksessa muun ohella kahteen uuteen asiantuntijalausuntoon, uuteen lääkärinlausuntoon sekä Vaasan hovioikeuden vapauttavaan tuomioon Ulvilan murhajutussa.

Asiantuntijalausunnoissa oli kyse rikoksen uhrien kertomusten uskottavuuden arvioinnista ja ”vähäiseltä osin” heitä koskevista lääketieteellisistä löydöksistä. Tuolloin korkein oikeus hylkäsi hakemuksen. Se katsoi, ettei lausunnoissa esitetty sellaisia olennaisia uusia seikkoja, joita ei olisi käsitelty jo aiemmassa oikeudenkäynnissä.

---

Jos silloin painostettiin puhumaan (?), niin...
on nytkin voitu painostaa puhumaan (?)...
Kaljaloota
Posts: 287
Joined: Sat Apr 26, 2014 6:16 pm
Location: Lähikauppa
Contact:

Re: Ulvilacase

Post by Kaljaloota »

Aika näyttää tuleeko mitään. Hyvin vähän enään kiinnostaa tää asia, kansa on unohtanut.
monoliitti
Posts: 1372
Joined: Tue May 30, 2017 5:04 pm

Re: Ulvilacase

Post by monoliitti »

Kyllähän törkeitä lasten hyväksikäyttö rikoksia tiedetään tapahtuneen. Itse kuitenkin menetin uskoni tämän tapauksen syytöksiin luettuani Mikko Niskasaaren julkaisemia otteita salaisesta tuomiosta.
Tuomioiden kumoaminen on joka tapauksessa pitkä prosessi. Korkein oikeus hyväksyy valituksen ja siirtää asian käräjäoikeudelle aikaisintaan syksyllä .Käräjäoikeus antaa tuomion vuoden kuluttua ,josta voi tietenkin valittaa hovioikeuteen.
Oikeuslaitoksen ruuhkan takia lopullinen päätökseen kuluu 2-3 vuotta.
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Ulvilacase

Post by -Uta- »

Onko hätäpuhelun 23 sekuntia ratkaiseva todiste Ulvilan murhassa?
Kirjan julkaissut entinen tutkinnanjohtaja ei usko ulkopuoliseen tekijään

Eläköitynyt rikosylikomisario Pauli Kuusiranta on sitä mieltä, että Anneli Aueria vastaan kerättiin riittävät todisteet. Myös Auerin asianajaja Juha Manner valmistelee kirjaa Ulvilan tapahtumista.
https://yle.fi/a/74-20035973
MIKA VILJANEN
12.6. 6:02


Yli 16 vuoden jälkeen Ulvilan murhana tunnettu henkirikos on yhä ratkaisematta.

Tapauksen entinen tutkinnanjohtaja Pauli Kuusiranta on uutuuskirjassaan vahvasti sitä mieltä, että johtopäätökset ulkopuolisesta tekijästä eivät perustu todistusaineistoon. Hän on edelleen hämmentynyt siitä, että Vaasan hovioikeus ei vuonna 2015 tuominnut Anneli Aueria miehensä murhasta.

– Ajattelin, että nyt on hyvä hetki saattaa julkisuuteen ne asiat, jotka tapauksen esitutkinnassa on selvitetty. Ei eläkeläisellä ole juuri muuta tapaa siihen kuin kirjan kirjoittaminen, Kuusiranta sanoo.

Pauli Kuusiranta on mies, joka tutkinnanjohtajana nosti Anneli Auerin murhan pääepäillyksi. Hän johti Jukka S. Lahden murhan tutkimuksia noin puolentoista vuoden ajan 2008–2010. Tämän jälkeen Kuusiranta jäi eläkkeelle, eikä hän siis ollut enää poliisin palveluksessa, kun tapauksen oikeudenkäynnit alkoivat.

Kuusiranta tutkijoineen päätyi varsin nopeasti johtopäätökseen, että ulkopuolisesta tekijästä ei ole olemassa mitään näyttöä Anneli Auerin omaa kertomusta ja perheen vanhimman tyttären yhtä näköhavaintoa lukuunottamatta.

Ennen kuin Kuusiranta tarttui murhatutkinnan ohjaksiin, poliisi oli puolentoista vuoden ajan turhaan etsinyt tummiin pukeutunutta, pitkää ja tanakkaa miestä. Mies oli Auerin mukaan tunkeutunut vuonna 2006 joulukuun ensimmäisen päivän vastaisena yönä kuusihenkisen perheen omakotitaloon Ulvilan Tähtisentiellä, ja surmannut raa’alla tavalla perheen isän Jukka S. Lahden.

Pauli Kuusirannan mielestä kertomus asuntoon tunkeutuneesta ulkopuolisesta tekijästä on mielikuvitusta ja kerrottu lavastusmielessä.

Kirjan mukaan mikään todistusaineistossa ei tue sitä väitettä, että talossa olisi ollut ulkopuolinen henkilö. Myös Anneli Auerin tekemiä ja myöhemmin perumia tunnustuksia Kuusiranta pitää johdonmukaisina.

– Syyttäjillä oli ihan selkeä ja ratkaiseva näyttö, jonka olisi pitänyt riittää tuomitsemiseen, Kuusiranta toteaa.

Vaasan hovioikeus oli kuitenkin toista mieltä ja hylkäsi Anneli Aueriin kohdistuneen murhasyytteen.

Pauli Kuusirannan ja Juha-Pekka Koskisen kirjoittama Ulvilan murha – kadonneen tekijän jäljillä -teos ei tuo sinänsä mitään uutta ja mullistavaa tapaukseen. Se keskittyy analysoimaan murhan keskeisiä todisteita, kuten hätäkeskuspuhelun tallennetta, rikospaikalta löytyneitä jälkiä sekä Anneli Auerin väitettyjä tunnustuksia.

Kirjan sivuilta paistaa läpi ennen kaikkea entisen tutkinnanjohtajan kummastelu siitä, että kerätty näyttö ei riittänyt hovioikeudessa Anneli Auerin tuomitsemiseen. Satakunnan käräjäoikeus oli aiemmin tuominnut Auerin elinkautiseen vankeuteen miehensä murhasta.

Oman osansa kritiikistä saavat muutamat Kuusirannan entiset työtoverit Porin poliisista, kuten esimerkiksi Ulvilan murhan tutkintaa ennen Kuusirantaa johtanut Juha Joutsenlahti.

Hätäkeskuspuhelu keskiössä
Anneli Auerin soittama hätäkeskuspuhelu on Kuusirannan mielestä erittäin vahva todiste siitä, että tapahtumat murhayönä eivät menneet Auerin kuvaamalla tavalla.

Esitutkintapöytäkirjan mukaan Auer oli kertonut soittaneensa hätäkeskukseen alle minuutin kuluessa siitä, kun surmaaja tunkeutui taloon terassin lasin rikkomalla ja kävi Jukka S. Lahden kimppuun.

Auer oli kuvaillut, miten tappelun tai ”mäiskinnän” äänet olivat kuuluneet selvästi puhelimen luo, mutta itse tallenteelta ei Kuusirannan mukaan ole kuultavissa mitään tällaista, eikä myöskään tekijän liikkeitä lasinsirujen peittämällä lattialla tai poistumista takaovesta.

– Hätäkeskuspuhelun 23 ensimmäistä sekuntia kertovat hyvin paljon. Ei kuulu Jukka S. Lahden ääntä eikä mitään kamppailun ääniä, kun kamppailun pitäisi olla vahvimmillaan käynnissä.

Kuusirannan mielestä tämä vahvistaa sen, että teko on ollut kaksivaiheinen, eli pääosa uhriin kohdistuneesta väkivallasta olisi tapahtunut jo ennen hätäpuhelua.

Auerin asianajaja: ”Ei ole asiallista”
Anneli Aueria kaikissa oikeudenkäynneissä edustanut asianajaja Juha Manner sanoo hämmästyneensä Kuusirannan kirjan näkökulmasta. Manneria ihmetyttää erityisesti se, että entinen tutkinnanjohtaja haluaa käydä oikeutta uudelleen kirjan sivuilla. – Mielestäni ei ole ollenkaan asiallista, että hän tällä tavalla varsin vahvasti kyseenalaistaa Suomen oikeuslaitoksen toimintaa. Aika yksipuoliselta Kuusirannan näkemys vaikuttaa, tämähän on kuin uusi syytekirjelmä, Juha Manner puuskahtaa. Manner ei halua kommentoida kirjan väitteitä enempää vaan toteaa, ettei halua käydä uudestaan oikeutta mediassa.

Myös Juha Manner aikoo palata Ulvilan murhan vaiheisiin kirjan muodossa. Jo tekeillä oleva teos julkaistaan Into Kustannuksen mukaan ensi keväänä.
Post Reply