Olof Palmen salamurha

[will]

Kiitos! Ase sopii sekä oikea- että vasenkätisille.

Pyydän vielä tarkennusta. Oliko vasen alas katsovan Jeppssonin vai ylös loikkivan tekijän suhteen?

[Eks-EkstroVertti]

Jeppsonni oli murhapaikalta noin 60 metrin päässä olleiden parakkien luona ja väisti Tunnelgatania pitkin häntä kohti juossutta miestä (ei ole varmaa, oliko hän murhaaja). Mies nousi murhapaikalta katsottuna vasemmanpuoleisia rappusia ylös ja kääntyi katsomaan taakseen, jolloin Jeppsson vetäytyi parakin suojaan, kunnes kohta lähti miehen perään. Kuulustelussa Jeppsson kertoi nähneensä juoksijan parhaimmillaan parin metrin päästä takaviistosta mutta ei kyennyt kuvailemaan miehen ulkonäköä tai vaatetusta juuri mitenkään. Toisaalta hän oli myöhemmin sitä mieltä, että juoksija tuskin oli Pettersson, jonka hän tunsi ulkonäöltä entuudestaan. Hän kertoi juoksijan olleen häntä itseään pidemmän, vartaloltaan melko rotevan, päässään tällä oli jonkinlainen lippalakki ja yllään tumma takki (sopii Engströmiin). Jeppsson oli 164 cm pitkä.

"Det var en mörkt figur som försvann upp för trappan"

-Lars Jeppsson kuulustelussa 4.3.1986.

[-Uta-]

Mårten Palme MTV Uutisille: "Uskon Stig Engströmin murhanneen isäni, mutta tilanne on turhauttava"
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mar ... #gs.8mlxid
JULKAISTU 10.06.2020 19:38

Olof Palmen murhan pääepäillyksi nimettiin tänään niin kutsuttu Skandia--mies eli Stig Engström.

Engström kuoli 20 vuotta sitten eikä häntä voida enää syyttää. Näin Palmen murhatutkinta lopetetaan.

Soitimme Tukholmaan Olof Palmen Mårten-pojalle, joka kertoi perheen näkemyksiä päivän uutiseen.

Stig Engströmiä pidetään isäsi murhaajana. Uskotko myös itse näin?

– Kyllä uskon, sillä todisteet, joita (Olof Palmen murhatutkinnan syyttäjä) Krister Petersson esittää on vaikea ohittaa.

– Engström on todistettavasti ollut murhapaikalla. Hän on valehdellut ja muutti kertomuksiaan useampaan kertaan.

– Tietenkin on parempi, että häntä vastaan olisi ollut kiistatonta todistusaineistoa. Esimerkiksi niin, että häneltä olisi löytynyt murha-ase.

– Näin ei kuitenkaan ollut, joten täysin varma ei voi olla. Uskon silti itse, että se oli hän.

Loppuvatko nyt spekulaatiot isäsi kuolemasta?

– Mielenkiintoista nähdä. Enpä usko.

Tiedot, joita tänään on kerrottu, mitä ne merkitsevät sinulle ja perheellesi?

– Itse olen vakuuttunut, että Stig Engström on murhaaja. Tämä oli askel parempaan, mutta turhauttavaa, ettei kiistatonta todistusaineistoa löytynyt.

Voitko silti nyt pistää tälle kaikelle pisteen?

– En tiedä. Jos puhumme puolen vuoden päästä, voin ehkä vastata tähän.

[Eks-EkstroVertti]

^ Spekulaatiolle tosiaan jää tilaa.

Mikäli Sigge Cedergrenin naapurissa olevasta pubista Tegnergatanilta Lantmakargatania pitkin Tunnelgatanille saapuneen ja Petterssonin tunteneen Jeppssonin rappusissa havainnoima tumma figuuri oli Engström, niin kuka oli lönkytellen juoksenteleva sinitoppamies, jonka myös Cedergren väitti nähneensä kotinsa lähellä ja joka hänen mielestään oli jotenkin tutun näköinen.
Mielestäni tässä on edelleen se mahdollisuus, että pakenijoita murhapaikalta olikin kaksi. Esim. Engström loikki rappusia oikeasti pakoon esim. toppatakkimies Petterssonia, joka kääntyikin juuri ennen trappusia Lantmakargatanille hölkkäämään vasta kuitenkin sen jälkeen, kun Jeppssonni oli lähtenyt Lippisukkelin peesiin enempiä havainnoimasta. Pettersson joggaili sitten hänkin Tre Backar- pubille nauttimaan lasin portviiniä. Ja moikkaili matkalla Siggeä.

Kaikenkaikkiaan on hyvin vaikeaa ymmärtää, miksei Lisbeth Palme tunnistanut koskaan Engströmiä murhaajaksi, vaan väitti kuolemaansa saakka ampujan olleen vuorenvarmasti psykoottisen Christer Petterssonin. Itse ymmärrän sen niin, että murhaaja tosiaan oli Pettersson, mutta Palme ei ollut alunperin kohde, tuskin kukaan oli suunnitellun henkirikoksen kohde. Engström ehkä.
Olkoonkin se tunnistamistilanne hölmösti järjestetty. Petterssonkin oli jo ehtinyt kasvattaa itselleen viikset.
Tuo kolmikko Cedergren-Engström-Pettersson puhuu läpiä päähänsä mutta suuntaa antavasti.

[will]

Miksi ei?

Tai jos kyseessä piti olla iltapäivällä sovittu keskustelutapaaminen vaarattoman kansalaisen kanssa kotimatkalla, mutta toisin kävi? Aluksi Engström merkkasi uhrin Sveavägenin länsipuolelta käsin, minkä vuoksi hänestä ei ollut todistajahavaintoja murhapaikalta? Petterson antoi aseen Jeppssonille ja hyppäsi Cedergrenin kyytiin poikittaislinjalle, kun taas Engström meni mäkeen Jeppssonin varjostamana, kunnes jälkimmäinen menetti näköyhteyden häneen? Ja motiivi oli? Mielestäni Jeppsson puhuu haastattelussa falsetissa, kuin yhä pelkäisi, vaikka pahat ovat menneet manalle.

[Eks-EkstroVertti]

^Jeppssonin saa helposti tungettua salaliittoon mukaan. Mihin helvettiin hän oli ylipäätään menossa?

Sitten tässä on vielä sekin, että mikäli Engström todella koki olevansa Norjan hallituksen ajojahdin kohteena, niin voidaan epäillä hänellä olleen monenlaisia muitakin erikoisia aivoituksia.
Hän saattoi mm. salaa omassa mielessään uskoa olevansa Palmen murhaaja vaikkei oikeasti ollutkaan.
Ehkä hän luuli olleensa olleensa kohde, ellei sitten todellisuudessa ollutkin. Linssiluteilu tapauksen jälkeen saattoi olla pyrkimys varmistaa hänen oma turvallisuutensa.

Käyttikö hän stimulantteja, jotain?

https://www.youtube.com/watch?v=ScYRCm9Dvn0

[will]

^Jos Jeppsson näki ampumisen tuon mainitun 60m:n päästä, hän on silloin ollut Tunnelgatanin ja Luntmakargatanin risteyksestä 10m murhapaikan suuntaan.

[Eks-EkstroVertti]

^Siinäpä katujen kulmassa justiinsa, suunnilleen. Hän oli kertomansa mukaan jäänyt siihen ensin aprikoimaan, mitäkö kautta lähtee sinne, mihin nyt ikinä oli menossakaan... ja edennyt sitten hieman Sveavägenin suuntaan. Portaissa myöhemmin häntä ei tietääkseni ohittanut kukaan, mutta siellä yläpään tienoilla tulivat vastaan Yvonne Nieminen ja Ahmed Zahir.

Aikoinaan tuli mieleen, että oliko täysin poissuljettua, ettei Palmella itsellään ollut mukanaan asetta.

Neljä vuotta sitten löydettiin Petterssonin jäämistöstä "mielenkiintoista materiaalia", joka kertoo hänen yhteyksistään murhatutkinnan aikana kysymyksiä herättäneisiin ihmisiin. Mm. löytyi velkakirja Sigge Cedergrenille. Menee toistoksi mutta 1990-luvulla kuollut Sigge oli poliisin hyvin tuntema huume- ja asekauppias. Hän asui lähellä elokuvateatteria, josta kotiin kävellessään Palme surmattiin. Cedergren omisti myös pelisalin, jossa Pettersson kertoi viettäneensä tunnit ennen Palmen kuolemaa. Murhan tapahtuessa Sigge autoili mainitulta pelisaliltaan kotiinsa kivenheiton päässä murhapaikalta ja väitti kuulustelussa nähneensä Luntmakargatanilla mielestään tutun näköisen sinitakkihölkkääjän, joka loi häneen epäilevän ja hieman pelokkaan katseen. Cedergren kertoi muutamia kuukausia ennen kuolemaansa 1996, että häneltä oli ennen Palmen murhaa kadonnut murha-asetta vastaava revolveri, ja että Pettersson oli tiennyt, missä asetta säilytettiin.

Toinen mielenkiintoinen dokumentti on pommimiehenä tunnetun Lars Tingströmin kuolinvuoteeltaan Petterssonille kirjoittama kirje. Tingström tuli tunnetuksi 1970- ja 1980-luvuilla toteuttamistaan pommi-iskuista, jotka oli suunnattu viranomaisia ja virkamiehiä vastaan. Pettersson tutustui Tingströmiin 1970-luvulla vankilassa. Yhden teorian mukaan Pettersson ihaili Tingströmiä, mikä puolestaan olisi voinut ajaa Petterssonin ampumaan Palmea.

Edelleen säkeistä löytyneiden tavaroiden joukossa on päiväkirja, jota Pettersson piti ollessaan vankilassa Palmen murhan jälkeisenä aikana.

Äkkiseltäänhän saattaa tuntua mielettömyydeltä, että tapahtumapaikoille törmäisi samoilla hetkillä psykopaatti tappaja, omalaatuinen graafikko, jonkin ostoa ehkä havitteleva jeppissonni, ja Ruotsin pääministeri. Huuumekauppias huristelee lähettyvillä ja radiopuhelinukot pyörivät nurkissa valmistellen jotain, ehkäpä ratsiaa. Todellisuudessa on tapahtunut hyvin paljon kummallisempiakin sattumuksia.
Olisi tietysti ollut hyvin noloa, mikäli olisi tullut julki epäilys, että pääministerin oli itse ostettava huumeensa kadulta.

[will]

Laukausten jälkeen yhdet silminnäkijät ryhtyivät elvyttämään, toiset hälyttämään apua, kolmannet sotkemaan jälkiä ja neljännet laukkaamaan poispäin. Mitähän toimintaa Tukholman huoltopoliisi oli kirjannut niille kulmille, ja kenen reviirillä murha tapahtui?

[Eks-EkstroVertti]

Viitaten viimeaikaisiin kirjoituksiin tuolla, silminnäkijä Leif Ljungqvist kertoi kuulusteluissa 1.3.1986 ja 27.4.1986 murhaajaksi oletetusta seuraavaa:

Murhapaikalla näkemänsä mies oli n. 40-vuotias, ja n. 180 cm pitkä, ennemmin tukeva ja voimakasrakenteinen kuin hoikka ja heiveröinen. Hänen hiuksensa olivat tummat eikä hänellä ollut päähinettä. Tuosta viimeisestä seikasta Ljungqvisti sanoi olevansa 99.9 % varma.
Mies oli pukeutunut tummiin vaatteisiin ja Ljungqvist uskoi hänen yllään olleen pitkän päällystakin, joka ei kuitenkaan ulottunut polvien alapuolelle.

Myöhempi kuulustelu:

185-190 cm pitkä, n.35-40-vuotias mies seisoi paikallaan n. 3-4 sekunnin ajan tuijottaen maassa makaavaa Olof Palmea ja hänen vieressään ollutta Lisbeth Palmea, kunnes lähti rauhallisesti lönkyttelemään kömpelöin, pitkin askelin Tunnelgatanille. Hänen yllään oli vanhempaa mallia oleva tummansininen päällystakki, jossa oli ruudukas tikkaus. Housut olivat tummat.
Ljungqvist kertoi, ettei välttämättä pysty tunnistamaan miestä.

Mikäli oletetaan, että Yvonnen ja Ahmedin David Bagares gatanilla havainnoima (heistä kumpikaan ei näe kasvoja), juostessaan piskuista laukkua räplännyt mies oli Stig Engström, niin miten ja mitä kautta hän palasi Sveagatanin ja Tunnelgatanin kulmaan, jos palasi.
Tekikö hän heti pariskunnan ohitettuaan uukkarit: kiersi vain yhden korttelin, palaten ensin David Bagaresilta takaisin Malmskillnadsgatanille, sitä pitkin Apelbergsgatanille ja lopulta Luntmakarinkatua pitkin takaisin Tunnelgatanille. Ja onnistui välttämään hullun tuurilla kaikkien katseet (paitsi ehkä portaat jo silloin ylös nousseen Jeppssonin). Vai livahtiko hän jotain legendaarista oikoreittiä.
Samaan aikaan saabisti Cedergren ajaa täysin sattumalta pitkin samoja katuja mutta ilmoittaa nähneensä tutunnäköisen sinitäkkimiehen vasta paljon kauempana: Tegnerkadun kohdalla.
Parinkymmenen minuutin päästä murhasta Engström on todistetusti jo palannut takaisin Skandia-taloon.
Poliisi on ainakin siinä mielessä oikeassa, että salaliittoa ei voi sulkea pois.

Erikoinen on myös tuo poliisin perustelu Engströmin sulkemisesta epäilyksenalaisista ensin pois: he pitivät häntä epäluotettavana. Joutuakseen epäillyksi tulee siis ilmeisestikin olla luotettava.

Engström on epäilyttävä, toki.
Ensimmäisessä kuulustelussaan 1.3.1986 hän kertoo nähneensä sinitakkisen Jeppssonin seisomassa Tunnelgatanin ja Luntmakargatanin kulmauksessa ajankohtana, jolloin se ei ole ollut enää aikajanan mukaan mahdollista. Jeppsson oli nimittäin siinä vaiheessa jo painunut oletetun murhamiehen perään.

Kysymys (ja kenties vastauskin) kuuluu: Kuinka Engström tiesi Jeppssonin aiemman seisomapaikan ja asustuksen, ellei hän itse, Engström siis, olisi ollut juurikin se samainen rappusloikkija, joka juoksi Jeppssonin ohi ja jonka perään Jeppsson lähti.

Juuri tämä kummallisuus Engströmin kuulustelukertomuksessa lienee se detalji, johon poliisi on erityisesti kiinnittänyt huomiota. Melko myöhään, tosin.

Periaatteessa on mahdollista, että Jeppssonin tilalle ilmestyi kuin tyhjästä tunnistamattomaksi jäänyt uusi sinitakkimies, josta Enström ei, kuten hän kertoi, nähnyt muuta kuin takin värin ja hänen n. 20-vuotiaan, epämääräisen siluettinsa.
On myös mahdollista, että Jeppsson keksi koko jutun ohitseen juosseesta miehestä ja takaa-ajostaan. Hän ei siis olisikaan poistunut katujen kulmauksesta mihinkään. Siinä tapauksessa myös Nieminen ja Zarah valehtelisivat tavanneensa Jeppssonin portaiden yläpään tienoilla. Poliisi, joka näki Jeppssonin Malmskillnadsgatanilla, olisi hänkin huijari.
Tietenkin kyseessä voi olla myös aikavääristymä: Jeppsson on lähtenyt takaa-ajoon myöhemmin kuin luulee.