Poliisi ei toistaiseksi aio tiedottaa tapauksesta.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009431910.html
Kia Kilpeläinen
17:45
Poliisi on aiemmin etsinyt miestä nimen ja kuvan kanssa, koska hänen epäiltiin syyllistyneen tappoon vuonna 2015.
KUVA: ANTTI HÄMÄLÄINEN / IS, POLIISI
LÄNSI-UUDENMAAN poliisi tutkii Siuntiossa 31.1.–1.2. tapahtunutta epäiltyä tappoa.
Poliisi vaati rikoksesta epäiltynä vangittavaksi 59-vuotiasta miestä, jolla on aiempaa väkivaltarikostaustaa. Mies vangittiin perjantaina todennäköisin syin epäiltynä taposta.
Lisäksi vangittavaksi vaadittiin vuonna 1974 syntynyttä miestä, jota epäillään rikoksentekijän suojelemisesta. Kyseisen rikoksen tekoaika on sama kuin epäillyssä henkirikoksessa, mutta tekopaikkana on Vihti. Hänet vangittiin lievemmällä syytä epäillä -perusteella.
Tapauksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Matti Högman kertoo, että henkirikostutkinnasta ei voi toistaiseksi tiedottaa mitään, koska tutkinta on kriittisessä vaiheessa. Poliisi ei toistaiseksi kerro, millaisissa olosuhteissa epäilty rikos on tapahtunut tai miksi taposta epäiltyä vaaditaan vangittavaksi vasta kuukausi epäillyn tapahtuma-ajan jälkeen.
TAPOSTA epäilty mies on ollut aiemminkin syytettynä henkirikoksesta vuonna 2015, mutta tuolloin käräjäoikeus päätyi hylkäämään tapposyytteen. Syyttäjä ja uhrin omaiset valittivat tuomiosta hovioikeuteen, joka ei kuitenkaan muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Kyseinen syyte liittyi Uudenmaan alueella toukokuussa 2015 tapahtuneeseen epäiltyyn henkirikokseen. Tapaus nousi julkisuuteen, kun poliisi etsi taposta epäiltyä miestä nimen ja kuvan kanssa tavoittaakseen tämän. Tiedotteen yhteydessä poliisi kertoi, että miehellä on vakavaa väkivaltarikostaustaa.
ENNEN uhrin kuolemaa syytetty ja uhri olivat ajautuneet tappeluun. Syytetyn kertoman mukaan uhri oli aloittanut tappelun ja hän toimi hätävarjelutilanteessa. Syytetyn mukaan hän ei aiheuttanut uhrin kuolemaa, vaan tämä kaatui ja löi päänsä kylpyhuoneen kynnykseen. Syyttäjän mukaan uhri kuoli väkivallan seurauksena.
Oikeuden mukaan sekä syyttäjän että syytetyn esittämät tapahtumankulut olivat yhtä mahdollisia.
Uhrin päävammat ja niihin liittyvä aivojen kovakalvonalainen verenvuoto syntyvät tyypillisesti päähän kohdistuneesta väkivallasta, kuten syyttäjä oli tässä tapauksessa väittänyt. Kyseisen kaltainen vamma voi kuitenkin syntyä myös syytetyn väittämällä tavalla kaatumisen ja pään kylpyhuoneen kynnykseen lyömisen vuoksi.
Syytteen puolesta puhui oikeuden mukaan miehen toiminta tapahtuman jälkeen. Ensinnäkään mies ei ollut hälyttänyt apua, vaikka oli omankin kertomuksensa mukaan nähnyt uhrin jääneen makaamaan lattialle tiedottomana.
Ennen kaikkea syytteen puolesta puhui se, että mies oli yrittänyt paloitella uhrin ruumista hankkimiensa työkalujen avulla.
Lisäksi hän oli yrittänyt hävittää uhrin vaatteita ja muuta omaisuutta uhrin kuoleman jälkeen.
SYYTTÄJÄN mukaan olohuoneen lämpöpatterin veriroiskeet osoittivat syytetyn käyttämän väkivallan voimakkuutta. Syytetyn mukaan verta oli voinut tappelun aikana roiskua lähellä olleeseen lämpöpatteriin kummastakin tappelun osapuolesta.
Asunnon olohuoneen lämpöpatterissa oli riidattomasti ollut veriroiskeita. Verijälkiä ei kuitenkaan ollut tutkittu, eikä oikeudella siten ollut tietoa siitä, kenen verta patterissa on ollut.
Syytetty selitti paloitteluyritystä ja vaatteiden hävittämistä sillä, että oli rikostaustansa vuoksi pelännyt joutuvansa asiassa epäillyksi. Lisäksi hän kertoi, että oli tuohon aikaan käyttänyt paljon erilaisia päihteitä ja ollut sen vuoksi sekavassa tilassa.
Oikeus katsoi, että syytteen puolesta oli esitetty varsin vahvaa näyttöä. Tästä huolimatta lääketieteellinen selvitys ei kuitenkaan poissulkenut sen enempää syytteessä väitettyä kuin syytetyn kertomaa tapahtumainkulkua.
Miehen syyksi luettiin lopulta kyseisten tapahtumien osalta vain pahoinpitely ja hautarauhan rikkominen. Hänet tuomittiin tuolloin 50 päiväksi vankeuteen. Mies oli ollut tappoepäilyn vuoksi tutkintavankeudessa, joten oikeus katsoi hänen jo suorittaneen vankeusrangaistuksen.
