Kerran viikossa kuningatar Elisabet II vetäytyy suljettujen ovien taakse tärkeän vieraan kanssa
- huoneessa on naurettu ja pyörrytty
Kuningatar Elisabetia on palvellut 14 pääministeriä. Kuningasperheen salaisuudet -sarjassa kerrotaan, keiden kanssa Elisabet tuli parhaiten toimeen.
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000008168847.html
Pauliina Leinonen
8:31
Kerran viikossa Britannian pääministeri lähtee virka-asunnoltaan Buckinghamin palatsiin kuningattaren luo. Kukaan ei tiedä, mistä pääministeri ja kuningatar Elisabet keskenään puhuvat.
Winston Churchillin (1874–1965) ollessa vallassa ovien takaa kuului naurunpurskahduksia. Kun Churchill lähti huoneesta, hänen nähtiin pyyhkivän silmiään.
Ylen uudessa Kuningasperheen salaisuudet -dokumenttisarjassa pengotaan Britannian kuningasperheen skandaaleja ja salaisuuksia vuosikymmenten varrelta. Ensimmäinen jakso käsittelee prinsessa Dianan kohuhaastattelua, jossa hän puhui prinssi Charlesin suhteesta Camillaan ja syömishäiriöistään. Sarjan keskiössä on Elisabet, joka on ehtinyt hallita peräti 14 pääministerin aikana. Toinen jakso käsittelee Elisabetin suhteita pääministereihinsä.
Elisabet joutui astumaan valtaan vain 25 vuoden ikäisenä, kun hänen isänsä kuningas Yrjö VI kuoli äkillisesti helmikuussa 1952. Nuori ja kokematon kuningatar huolestutti arvovaltaista sotasankaria Churchillia. Iäkäs konservatiivi kyseli muilta, miten hänen pitäisi suhtautua nuoreen monarkkiin. Mutta kun Elisabet piti ensimmäisen puheensa kuningattarena parlamentin uuden istuntokauden alkamisseremoniassa, Churchillin epäilykset hälvenivät.
Pääministeri Winston Churchill kumarsi nuoren kuningattaren edessä 1955.
KUVA: COURTESY EVERETT COLLECTION / EVERETT / MVPHOTOS
Historioitsija Piers Brendon kuvailee ohjelmassa Churchillin olleen Elisabetille kuin mentori ja opettaja, joka koki tehtäväkseen siirtää vuosikausien kokemustaan ja tietomääräänsä Elisabetille. Hän oli kuin isoisämäinen hahmo nuorelle naiselle.
Aivoverenkierron ongelmista kärsinyt Churchill erosi terveyssyistä 1955. Hän kuoli aivohalvaukseen kymmenen vuotta myöhemmin. Konkaripoliitikko jätti hautajaisiin osallistuneeseen kuningattareen lähtemättömän vaikutuksen.
–Kerran joku kysyi kuningattarelta, kuka on ollut hänen lempipääministerinsä. Kuningatar vastasi, että Winston tietysti, koska hänen kanssaan oli aina niin hauskaa, professori Jane Ripley kertoo ohjelmassa.
Kuningattaren viides pääministeri oli työväenpuolueesta ja toi mukanaan uudistuksia, kuten koko svengaava 1960-luku muutenkin. Harold Wilsonin (1916–1995) pelättiin olevan kuningattarelle kova vastus, mutta toisin kävi.
–Wilson toi mukanaan tiettyä charmia ja uutuudenviehätystä sekä tutustutti kuningattaren täysin uuteen sosiaaliseen luokkaan, Piers Brendon kuvailee.
Wilsonin kanssa oli helppo tulla toimeen. Kirjailija Clive Irving muistuttaa jokaisen pääministerin tuoneen oman kokemuksensa kuningattaren tapaamiseen. Kuningatar oppi heiltä, koska suurimman osan ajasta monarkia piti hänet erossa tavallisista ihmisistä.
Walesin Aberfanin kaivosturma vei hengen 144 ihmiseltä lokakuussa 1966. Wilson kiirehti surevien tueksi paikalle, mutta kuningatar viivytteli. Ohjelman mukaan hän ei halunnut huomiota itselleen, vaan tahtoi niiden keskittyvän pelastustöihin. Kahdeksan päivää myöhemmin hän lähti lopulta paikalle – ja on käynyt useasti kylässä kunnioittaakseen Aberfanin uhreja ja heidän omaisiaan.
Viikoittaiset tapaamiset Wilsonin kanssa venyivät puolesta tunnista pariin tuntiin. Elisabetista tuli pääministerin luottoihmisiä, koska hänen ei tarvinnut pelätä kuningattaren puukottavan häntä selkään.
Harold Wilson toimi Britannian pääministerinä kaksi kertaa. KUVA: KEYSTONE PRESS AGENCY
Elisabetin ja pääministerin suhde oli ystävällismielinen ja rento, mutta kaikki muuttui, kun rautarouva Margaret Thatcher tuli valtaan 1979. Kahdeksas pääministeri testasi kuningattaren kestävyyttä enemmän kuin kukaan muu. Nyt vallassa oli kaksi kuningatarta, ohjelmassa kuvaillaan osuvasti.
–Thatcherilla oli kovia mielipiteitä. Hän oli oikeassa ja väärässä. Ja yleensä sataprosenttisesti oikeassa ja sataprosenttisesti väärässä, ulkoministerinä 70-luvun lopulla toiminut lordi David Owen sanoo ja purskahtaa nauruun.
Vaikka Elisabet ja Thatcher tulivat aivan eri maailmoista, heillä oli jotakin yhteistä: kumpikin heistä oli yleensä kuvan ainoa nainen miespuolisten päättäjien katraassa.
Kun Thatcher meni Buckinghamin palatsiin, hän teki niin suuren ja liioitellun niiauksen kuningattarelle, että sille naurettiin.
Margaret Thatcher otti kuningattaren vastaan 80-vuotisjuhlilleen 2005. KUVA: NATHAN STRANGE / AVALON / MVPHOTOS
–Välillä hän pyörtyi palatsissa. On kuultu kuningattaren päivitelleen, että taasko hän pyörtyy, kirjailija Will Self paljastaa.
Heinäkuussa 1979 oli Thatcherin ensimmäinen yhteenotto palatsin kanssa siitä, saako kuningatar matkustaa Sambiaan kansainyhteisön kokoukseen vai ei. Suhteita hiersi vuosien aikana Thatcherin nousu eräänlaiseksi kansakunnan symboliksi Falklandin sodan voiton myötä sekä pääministerin huumorintajuttomuus ja kovuus. Kuningatar taas edusti enemmän sovittelevampia kantoja. Ristiriidoista huolimatta Elisabet osallistui Thatcherin 70- ja 80-vuotisjuhlille sekä tämän hautajaisiin.
Lue koko artikkeli uudistuneesta Tv-lehdestä! Lehti on myynnissä 5.8–11.8. yhdessä Ilta-Sanomien kanssa. Digiversion löydät täältä: https://www.is.fi/lehti/
Kuninkaalliset
-
- Posts: 1380
- Joined: Tue May 30, 2017 5:04 pm
Re: Kuninkaalliset
Utalla mielenkiintoinen idea esitellä Euroopan kuninkaalliset. Jokainen kansahan päättää miten järjestää valtionpäämiehen virka ,perinnöllisenä vai vaaleilla.
- -Uta-
- Posts: 5925
- Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm
Re: Kuninkaalliset
^
Kiitos kommentista monoliitti !
Suomen edellisistä kuningaskuntahankkeista on kulunut jo melko pitkä aika (1742 ja 1918), joten olisiko nyt aika uudelle yritykselle. Ehkä voitaisiinkin presidentin sijaan valita meille määrävuosikuningas?
Kiitos kommentista monoliitti !
Suomen edellisistä kuningaskuntahankkeista on kulunut jo melko pitkä aika (1742 ja 1918), joten olisiko nyt aika uudelle yritykselle. Ehkä voitaisiinkin presidentin sijaan valita meille määrävuosikuningas?
- -Uta-
- Posts: 5925
- Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm
Re: Kuninkaalliset
Venäjän hallitsijat
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4 ... allitsijat
Venäjän valtion juuret juontuvat viikinkiajalla syntyneestä Kiovan valtakunnasta, joka nousi mahtavimmaksi varjagien hallitsemista kaupunkilinnoituksista 800-luvun loppupuolella. Varjagien niin kutsuttu Rurikin dynastia hallitsi Venäjää yhtäjaksoisesti aina vuoteen 1598 asti. Tätä seuranneena 15 vuoden sekasortoisena aikakautena nähtiin vielä yksi varjagihallitsija, Vasili IV (1606–1610). Vuonna 1613 valtakunnankokous valitsi Venäjän tsaariksi Romanov-sukuisen Mikaelin. Romanovit hallitsivat Venäjää aina vuoden 1917 alkupuolelle. Samana vuonna valtaan nousi kommunistinen puolue ja vanha yhteiskuntajärjestys murtui, jonka jälkeen maan johtajia ei enää kutsuta hallitsijoiksi.
Nikolai II - Venäjän viimeinen hallitsija
Tsaariperhe vuonna 1913. Nikolai II:n vasemmalla puolella tsaaritar Aleksandra ja oikealla puolella Anastasia-tytär.
Takana tyttäret Maria (vas.), Tatjana ja Olga, ja edessä merimiespukuinen Aleksei. KUVA: MONDADORI PORTFOLIO
Venäjän palatsit
https://en.wikipedia.org/wiki/Category: ... _in_Russia
Talvipalatsi, missä Venäjän kuninkaallinen perhe asui talvikuukausina. Talvipalatsi oli keisariperheen sekä asuin- että edustuspalatsi yli 150 vuotta. Eremitaaši koostuu viidestä yhteen liitetystä rakennuksesta – Talvipalatsista, Pienestä Eremitaašista, Vanhasta Eremitaašista, Uudesta Eremitaašista ja Eremitaašin teatterista.
Tsarskoje Selon Aleksanteripalatsi aivan Pietarin ulkopuolella.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4 ... allitsijat
Venäjän valtion juuret juontuvat viikinkiajalla syntyneestä Kiovan valtakunnasta, joka nousi mahtavimmaksi varjagien hallitsemista kaupunkilinnoituksista 800-luvun loppupuolella. Varjagien niin kutsuttu Rurikin dynastia hallitsi Venäjää yhtäjaksoisesti aina vuoteen 1598 asti. Tätä seuranneena 15 vuoden sekasortoisena aikakautena nähtiin vielä yksi varjagihallitsija, Vasili IV (1606–1610). Vuonna 1613 valtakunnankokous valitsi Venäjän tsaariksi Romanov-sukuisen Mikaelin. Romanovit hallitsivat Venäjää aina vuoden 1917 alkupuolelle. Samana vuonna valtaan nousi kommunistinen puolue ja vanha yhteiskuntajärjestys murtui, jonka jälkeen maan johtajia ei enää kutsuta hallitsijoiksi.
Nikolai II - Venäjän viimeinen hallitsija
Tsaariperhe vuonna 1913. Nikolai II:n vasemmalla puolella tsaaritar Aleksandra ja oikealla puolella Anastasia-tytär.
Takana tyttäret Maria (vas.), Tatjana ja Olga, ja edessä merimiespukuinen Aleksei. KUVA: MONDADORI PORTFOLIO
Venäjän palatsit
https://en.wikipedia.org/wiki/Category: ... _in_Russia
Talvipalatsi, missä Venäjän kuninkaallinen perhe asui talvikuukausina. Talvipalatsi oli keisariperheen sekä asuin- että edustuspalatsi yli 150 vuotta. Eremitaaši koostuu viidestä yhteen liitetystä rakennuksesta – Talvipalatsista, Pienestä Eremitaašista, Vanhasta Eremitaašista, Uudesta Eremitaašista ja Eremitaašin teatterista.
Tsarskoje Selon Aleksanteripalatsi aivan Pietarin ulkopuolella.
- -Uta-
- Posts: 5925
- Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm
Re: Kuninkaalliset
Luettelo Saksan hallitsijoista
Luettelo hallitsijoista jotka hallitsivat Saksan alueita Keski-Euroopassa. Luettelo alkaa Verdunin sopimuksen jälkeisestä ajasta, jolloin Frankkien valtakunta jaettiin kolmeen osaan. Luettelon ensimmäinen hallitsija on Itä-Frankian kuningas Ludvig Saksalainen vuodesta 843 ja viimeinen hallitsija on Keisarillisen Saksan viimeinen keisari Vilhelm II, joka toimi Saksan keisarina vuoteen 1918 asti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ ... itsijoista
Saksan keisarikunta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_keisari
Kruunusta luopuminen
Tappio ensimmäisessä maailmansodassa sytytti Saksassa vallankumouksen, ja keisari joutui luopumaan kruunusta 9. marraskuuta 1918. Saksa julistettiin pian tämän jälkeen tasavallaksi. Valtakautensa jälkeiset vuodet Vilhelm II vietti maanpaossa Alankomaissa, jossa hän myös kuoli saksalaismiehityksen aikana 4. kesäkuuta 1941 Doornin kartanossa, Huis Doornissa.
Saksan keisari Wilhelm II (1859-1941)
Vilhelm II ja puoliso Auguste Viktoria
Lapset:
Kruununprinssi Wilhelm
Prinssi Eitel Friedrich
Prinssi Adalbert
Prinssi August Vilhelm
Prinssi Oskar
Prinssi Joachim
Prinsessa Viktoria Luise
Suku : Hohenzollern on Svaabiasta kotoisin oleva saksalainen ruhtinassuku, jonka eri jäsenet hallitsivat Brandenburgia, Preussia ja Saksan keisarikuntaa sekä Romaniaa. Suku jakautui 1200-luvulla frankkilaiseen ja švaabilaiseen haaraan. Suvun kantalinna eli Hohenzollernin linna sijaitsee Hechingenin lähellä, nykyisessä Baden-Württembergin osavaltiossa.
Hohenzollernin linna
Berliinin palatsi
Luettelo hallitsijoista jotka hallitsivat Saksan alueita Keski-Euroopassa. Luettelo alkaa Verdunin sopimuksen jälkeisestä ajasta, jolloin Frankkien valtakunta jaettiin kolmeen osaan. Luettelon ensimmäinen hallitsija on Itä-Frankian kuningas Ludvig Saksalainen vuodesta 843 ja viimeinen hallitsija on Keisarillisen Saksan viimeinen keisari Vilhelm II, joka toimi Saksan keisarina vuoteen 1918 asti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ ... itsijoista
Saksan keisarikunta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_keisari
Kruunusta luopuminen
Tappio ensimmäisessä maailmansodassa sytytti Saksassa vallankumouksen, ja keisari joutui luopumaan kruunusta 9. marraskuuta 1918. Saksa julistettiin pian tämän jälkeen tasavallaksi. Valtakautensa jälkeiset vuodet Vilhelm II vietti maanpaossa Alankomaissa, jossa hän myös kuoli saksalaismiehityksen aikana 4. kesäkuuta 1941 Doornin kartanossa, Huis Doornissa.
Saksan keisari Wilhelm II (1859-1941)
Vilhelm II ja puoliso Auguste Viktoria
Lapset:
Kruununprinssi Wilhelm
Prinssi Eitel Friedrich
Prinssi Adalbert
Prinssi August Vilhelm
Prinssi Oskar
Prinssi Joachim
Prinsessa Viktoria Luise
Suku : Hohenzollern on Svaabiasta kotoisin oleva saksalainen ruhtinassuku, jonka eri jäsenet hallitsivat Brandenburgia, Preussia ja Saksan keisarikuntaa sekä Romaniaa. Suku jakautui 1200-luvulla frankkilaiseen ja švaabilaiseen haaraan. Suvun kantalinna eli Hohenzollernin linna sijaitsee Hechingenin lähellä, nykyisessä Baden-Württembergin osavaltiossa.
Hohenzollernin linna
Berliinin palatsi
- -Uta-
- Posts: 5925
- Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm
Re: Kuninkaalliset
ITÄVALTA
Habsburgien monarkia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Habsburgien_monarkia
Habsburgien monarkia (saks. Habsburgermonarchie) tai Habsburgien valtakunta on historioitsijoiden käyttämä epävirallinen yhteisnimi niille maille ja maakunnille, jotka olivat Habsburg-suvun nuoremman itävaltalaisen haaran hallinnassa vuoteen 1780 ja sen jälkeen Habsburg-Lothringen-suvun hallinnassa vuoteen 1918. Monarkia käsitti vuosisatojen ajan useita keskenään personaaliunionissa olleita valtioita sekä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella että sen ulkopuolella. Niillä oli yhteinen hallitsija, mutta muutoin ne olivat eri valtioita. Dynastisena pääkaupunkina oli Wien, paitsi vuosina 1583–1616 Praha. Vuonna 1804 Habsburgien monarkiaan kuuluneet maat yhdistettiin Itävallan keisarikunnaksi, joka vuonna 1867 muutettiin Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiaksi
Habsburg-suku on peräisin Habsburgin linnasta nykyisessä Sveitsissä,
ja vuodesta 1279 lähtien se hallitsi Itävaltaa, ns. Habsburgin perintömaita.
Sukunimi Habsburg on väännös suvun alkuperäisen sukulinnan,
Sveitsissä lähellä Aargauta sijaitsevan, noin vuonna 1030 rakennetun
Habichtsburgin (”haukkalinna”) nimestä.
HALLITSIJAT
Habsburg
Ferdinand I 1526–1564
Maksimilian II 1564–1576
Rudolf II 1576–1612
Matias 1612–1619
Ferdinand II 1619–1637
Ferdinand III 1637–1657
Leopold I 1657–1705
Joosef I 1705–1711
Kaarle VI 1711–1740
Maria Teresia 1740–1780
Habsburg-Lothringen
Joosef II 1780–1790
Leopold II 1790–1792, vuosina 1765–1790 "Toscanan suurherttua"
Frans II 1792–1835, tuli Itävallan keisariksi vuonna 1804 nimellä Frans I, sillä järjestysnumerointi aloitettiin samalla alusta
Ferdinand I 1835–1848
Frans Joosef 1848–1916
Kaarle I 1916–1918
Itävallan keisarit
https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4vallan_keisari
Itävallan viimeinen keisari Kaarle I
Kaarlen ja Zitan häät Schwarzaun linnassa 1911.
(Wikimedia Commons)
Viimeisen Habsburg-sukuisen keisarin Kaarle I:n tunnettuja jälkeläisiä ovat:
Otto von Habsburg (1912–2011), Itävallan arkkiherttua, Itävalta-Unkarin viimeinen kruununperillinen,
poliitikko ja europarlamentaarikko, keisari Kaarle I:n poika
Karl Habsburg-Lothringen (s. 1961), suvun nykyinen päämies, Otto von Habsburgin poika
Ferdinand Habsburg (s. 1997), itävaltalainen autourheilija, Karl Habsburg-Lothringenin poika
Hofburg on entinen keisarillinen palatsi Wienissä Itävallassa.
Se oli kuuden ja puolen sadan vuoden ajan Habsburg-suvun residenssi,
josta käsin hallittiin ensin Itävallan herttuakuntaa, sitten
Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa ja lopuksi Itävalta-Unkaria.
Schönbrunnin linna on Itävallan Wienissä
vanhankaupungin ulkopuolella sijaitseva keisarillinen palatsi.
Habsburg-dynastian keisarilliset hallitsijat käyttivät sitä kesäpalatsina
Habsburgien monarkia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Habsburgien_monarkia
Habsburgien monarkia (saks. Habsburgermonarchie) tai Habsburgien valtakunta on historioitsijoiden käyttämä epävirallinen yhteisnimi niille maille ja maakunnille, jotka olivat Habsburg-suvun nuoremman itävaltalaisen haaran hallinnassa vuoteen 1780 ja sen jälkeen Habsburg-Lothringen-suvun hallinnassa vuoteen 1918. Monarkia käsitti vuosisatojen ajan useita keskenään personaaliunionissa olleita valtioita sekä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella että sen ulkopuolella. Niillä oli yhteinen hallitsija, mutta muutoin ne olivat eri valtioita. Dynastisena pääkaupunkina oli Wien, paitsi vuosina 1583–1616 Praha. Vuonna 1804 Habsburgien monarkiaan kuuluneet maat yhdistettiin Itävallan keisarikunnaksi, joka vuonna 1867 muutettiin Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiaksi
Habsburg-suku on peräisin Habsburgin linnasta nykyisessä Sveitsissä,
ja vuodesta 1279 lähtien se hallitsi Itävaltaa, ns. Habsburgin perintömaita.
Sukunimi Habsburg on väännös suvun alkuperäisen sukulinnan,
Sveitsissä lähellä Aargauta sijaitsevan, noin vuonna 1030 rakennetun
Habichtsburgin (”haukkalinna”) nimestä.
HALLITSIJAT
Habsburg
Ferdinand I 1526–1564
Maksimilian II 1564–1576
Rudolf II 1576–1612
Matias 1612–1619
Ferdinand II 1619–1637
Ferdinand III 1637–1657
Leopold I 1657–1705
Joosef I 1705–1711
Kaarle VI 1711–1740
Maria Teresia 1740–1780
Habsburg-Lothringen
Joosef II 1780–1790
Leopold II 1790–1792, vuosina 1765–1790 "Toscanan suurherttua"
Frans II 1792–1835, tuli Itävallan keisariksi vuonna 1804 nimellä Frans I, sillä järjestysnumerointi aloitettiin samalla alusta
Ferdinand I 1835–1848
Frans Joosef 1848–1916
Kaarle I 1916–1918
Itävallan keisarit
https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4vallan_keisari
Itävallan viimeinen keisari Kaarle I
Kaarlen ja Zitan häät Schwarzaun linnassa 1911.
(Wikimedia Commons)
Viimeisen Habsburg-sukuisen keisarin Kaarle I:n tunnettuja jälkeläisiä ovat:
Otto von Habsburg (1912–2011), Itävallan arkkiherttua, Itävalta-Unkarin viimeinen kruununperillinen,
poliitikko ja europarlamentaarikko, keisari Kaarle I:n poika
Karl Habsburg-Lothringen (s. 1961), suvun nykyinen päämies, Otto von Habsburgin poika
Ferdinand Habsburg (s. 1997), itävaltalainen autourheilija, Karl Habsburg-Lothringenin poika
Hofburg on entinen keisarillinen palatsi Wienissä Itävallassa.
Se oli kuuden ja puolen sadan vuoden ajan Habsburg-suvun residenssi,
josta käsin hallittiin ensin Itävallan herttuakuntaa, sitten
Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa ja lopuksi Itävalta-Unkaria.
Schönbrunnin linna on Itävallan Wienissä
vanhankaupungin ulkopuolella sijaitseva keisarillinen palatsi.
Habsburg-dynastian keisarilliset hallitsijat käyttivät sitä kesäpalatsina
- -Uta-
- Posts: 5925
- Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm
Re: Kuninkaalliset
KREIKKA
Luettelo Kreikan valtionpäämiehisä, joka käsittää nykyisen Kreikan valtion valtionpäämiehet, mukaan lukien valtionhoitajat, kuninkaat ja presidentit, valtion perustamisesta nykypäiviin saakka.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ ... hist%C3%A4
Konstantin II (kreik. Κωνσταντίνος Β΄, Konstantínos II, s. 2. kesäkuuta 1940) on Kreikan entinen kuningas ja Tanskan prinssi. Hän toimi Kreikan viimeisenä monarkkina 6. maaliskuuta 1964 – 1. kesäkuuta 1973.
King Constantine II of Greece
Vuonna 1964 Konstantin II nai Tanskan prinsessa Anne-Marien (s. 1946), joka on Tanskan kuningattaren Margareeta II:n sisar. Avioliiton myötä Anne-Marien nimi muutettiin Anna-Mariaksi. Jos monarkia palaisi, tulisi kuninkaaksi Konstantinin jälkeen hänen vanhin poikansa. Kruununprinssinä on Pavlos (s. 1967). Pavloksen lisäksi Konstantinilla ja Anna-Marialla on neljä lasta: prinssit Nikolaos (s. 1969) ja Philippos (s. 1986) sekä prinsessat Alexia (s. 1965) ja Theodora (s. 1983).
Konstantin II:n sisar Sofía on Espanjan entisen kuninkaan Juan Carlos I:n vaimo. Konstantin II ja Anna-Maria elivät pitkään maanpaossa Lontoossa ja ovat Walesin prinssi Charlesin hyviä ystäviä. Konstantin II on prinssi Williamin kummi.
Konstantin oli monta vuotta ei-toivottu henkilö, sillä hän vaati entisen kuninkaallisen omaisuuden palauttamista. Oikeus tuomitsi Kreikan valtion maksamaan murto-osan Konstantinin hakemista korvauksista.
Vuonna 2013 Konstantin II ja Anna-Maria asettuivat pysyvästi Kreikkaan.
Kreikan viimeinen kuningaspari, Konstantin II ja Anna-Maria
Kuninkaallinen palatsi (nyk. Parlamenttitalo) Ateenassa
Palatsi kärsi vaurioita tulipaloissa vuosina 1884 ja 1909,
ja vuonna 1913 uusi kuningas Konstantin I muutti palatsista omaan palatsiinsa.
Kuninkaallinen palatsi vuonna 1909 (nyk. Kreikan presidentinpalatsi).
Kun Konstantinoksesta tuli kuningas Yrjö I:n murhan jälkeen vuonna 1913
palatsista tuli virallisesti kuninkaallinen palatsi.
Mon Repón palatsi Korfun saarella
toimi Kreikan kuningasperheen kesäpaikkana.
Prinssi Philip, Edinburghin herttua, syntyi palatsissa vuonna 1921
Luettelo Kreikan valtionpäämiehisä, joka käsittää nykyisen Kreikan valtion valtionpäämiehet, mukaan lukien valtionhoitajat, kuninkaat ja presidentit, valtion perustamisesta nykypäiviin saakka.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_ ... hist%C3%A4
Konstantin II (kreik. Κωνσταντίνος Β΄, Konstantínos II, s. 2. kesäkuuta 1940) on Kreikan entinen kuningas ja Tanskan prinssi. Hän toimi Kreikan viimeisenä monarkkina 6. maaliskuuta 1964 – 1. kesäkuuta 1973.
King Constantine II of Greece
Vuonna 1964 Konstantin II nai Tanskan prinsessa Anne-Marien (s. 1946), joka on Tanskan kuningattaren Margareeta II:n sisar. Avioliiton myötä Anne-Marien nimi muutettiin Anna-Mariaksi. Jos monarkia palaisi, tulisi kuninkaaksi Konstantinin jälkeen hänen vanhin poikansa. Kruununprinssinä on Pavlos (s. 1967). Pavloksen lisäksi Konstantinilla ja Anna-Marialla on neljä lasta: prinssit Nikolaos (s. 1969) ja Philippos (s. 1986) sekä prinsessat Alexia (s. 1965) ja Theodora (s. 1983).
Konstantin II:n sisar Sofía on Espanjan entisen kuninkaan Juan Carlos I:n vaimo. Konstantin II ja Anna-Maria elivät pitkään maanpaossa Lontoossa ja ovat Walesin prinssi Charlesin hyviä ystäviä. Konstantin II on prinssi Williamin kummi.
Konstantin oli monta vuotta ei-toivottu henkilö, sillä hän vaati entisen kuninkaallisen omaisuuden palauttamista. Oikeus tuomitsi Kreikan valtion maksamaan murto-osan Konstantinin hakemista korvauksista.
Vuonna 2013 Konstantin II ja Anna-Maria asettuivat pysyvästi Kreikkaan.
Kreikan viimeinen kuningaspari, Konstantin II ja Anna-Maria
Kuninkaallinen palatsi (nyk. Parlamenttitalo) Ateenassa
Palatsi kärsi vaurioita tulipaloissa vuosina 1884 ja 1909,
ja vuonna 1913 uusi kuningas Konstantin I muutti palatsista omaan palatsiinsa.
Kuninkaallinen palatsi vuonna 1909 (nyk. Kreikan presidentinpalatsi).
Kun Konstantinoksesta tuli kuningas Yrjö I:n murhan jälkeen vuonna 1913
palatsista tuli virallisesti kuninkaallinen palatsi.
Mon Repón palatsi Korfun saarella
toimi Kreikan kuningasperheen kesäpaikkana.
Prinssi Philip, Edinburghin herttua, syntyi palatsissa vuonna 1921
- -Uta-
- Posts: 5925
- Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm
Re: Kuninkaalliset
Serbian kuningaskunta
Serbian kuningaskunta (serb. Краљевина Србија, Kraljevina Srbija) on historiallinen valtio, joka syntyi vuonna 1882, kun Serbian ruhtinaskunnan hallitsija kruunattiin Serbian kuninkaaksi nimellä Milan I. Serbian kuningaskunta lakkasi olemasta joulukuussa 1918, jolloin siitä ja sitä ympäröineistä alueista muodostettiin Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta, joka uudelleennimettiin vuonna 1929 Jugoslavian kuningaskunnaksi. Serbian kuningashuone ja hallitus jatkoivat vallassa uudessa Jugoslavian valtiossa.
Luettelo Serbian hallitsijoista
https://gaz.wiki/wiki/fi/List_of_Serbian_monarchs
Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningas ;
Jugoslavian kuningas Aleksanteri I
Aleksanteri I ja hänen puolisonsa Draga Mašin noin vuonna 1900.
Aleksanteri oli Serbian ruhtinaana ja sittemmin kuninkaana toimineen Milan I:n ainoa lapsi. Vuonna 1903 Aleksanteri vaimoineen surmattiin palatsissaan. Vallanvaihdokseen suhtauduttiin Serbiassa pääosin myönteisesti. Syrjäytetty Obrenovićin hallitsijasuku ei enää koskaan palannut valtaan, sillä uudeksi hallitsijaksi nostettiin kilpailevan Karađorđevićin suvun päämies Petar Karađorđević nimellä Pietari I.
Pietari I
Serbian kuningas Pietari I vuonna 1914.
Pietari I jätti hallituksen toiselle pojalleen Aleksanterille (Aleksandar), josta tuli valtionhoitaja kuninkaan huonon terveyden vuoksi, Serbian häviön lähetessä sodassa vuonna 1915
Aleksanteri I (Jugoslavia)
Jugoslavian kuningas Aleksanteri I
Aleksanteri I (serb. Краљ Александар Карађорђевић; 16. joulukuuta 1888 Cetinje, Montenegro – 9. lokakuuta 1934 Marseille, Ranska) oli Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnan (vuodesta 1929 Jugoslavian) kuningas vuosina 1921–1934 ja Karađorđevićien dynastian päämies. Hänen isänsä oli kuningas Pietari I
Pietari II (Jugoslavia)
Jugoslavian kuningas Pietari II
Pietari II (Петар II Карађорђевић; Petar II Karađorđević) (6. syyskuuta 1923 Belgrad, Jugoslavian kuningaskunta – 3. marraskuuta 1970 Denver, Colorado, Yhdysvallat) oli viimeinen Jugoslavian kuningas 1941–1945.
Hän oli Jugoslavian Aleksanteri I:n ja Romanian prinsessa Marie von Hohenzollern-Sigmaringenin poika. Hänen kummisetänsä oli Yhdistyneen kuningaskunnan Yrjö VI. Hän nai Tanskan ja Kreikan prinsessa Alexandran Lontoossa 1944. Heidän poikansa kruununprinssi Aleksandar syntyi 1945.
Stari Dvor eli Obrenović-dynastian vanha kuninkaanlinna vuodelta 1884
Novi Dvor eli Karadjordjević-kuningassuvun uusi kuninkaanlinna vuodelta 1922
---
Serbiasta ja Jugoslaviasta olikin vaikea tehdä mitään lyhyttä koostetta, siksi alla vielä jotain Jugoslaviasta.
Serbian kuningaskunta (serb. Краљевина Србија, Kraljevina Srbija) on historiallinen valtio, joka syntyi vuonna 1882, kun Serbian ruhtinaskunnan hallitsija kruunattiin Serbian kuninkaaksi nimellä Milan I. Serbian kuningaskunta lakkasi olemasta joulukuussa 1918, jolloin siitä ja sitä ympäröineistä alueista muodostettiin Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta, joka uudelleennimettiin vuonna 1929 Jugoslavian kuningaskunnaksi. Serbian kuningashuone ja hallitus jatkoivat vallassa uudessa Jugoslavian valtiossa.
Luettelo Serbian hallitsijoista
https://gaz.wiki/wiki/fi/List_of_Serbian_monarchs
Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningas ;
Jugoslavian kuningas Aleksanteri I
Aleksanteri I ja hänen puolisonsa Draga Mašin noin vuonna 1900.
Aleksanteri oli Serbian ruhtinaana ja sittemmin kuninkaana toimineen Milan I:n ainoa lapsi. Vuonna 1903 Aleksanteri vaimoineen surmattiin palatsissaan. Vallanvaihdokseen suhtauduttiin Serbiassa pääosin myönteisesti. Syrjäytetty Obrenovićin hallitsijasuku ei enää koskaan palannut valtaan, sillä uudeksi hallitsijaksi nostettiin kilpailevan Karađorđevićin suvun päämies Petar Karađorđević nimellä Pietari I.
Pietari I
Serbian kuningas Pietari I vuonna 1914.
Pietari I jätti hallituksen toiselle pojalleen Aleksanterille (Aleksandar), josta tuli valtionhoitaja kuninkaan huonon terveyden vuoksi, Serbian häviön lähetessä sodassa vuonna 1915
Aleksanteri I (Jugoslavia)
Jugoslavian kuningas Aleksanteri I
Aleksanteri I (serb. Краљ Александар Карађорђевић; 16. joulukuuta 1888 Cetinje, Montenegro – 9. lokakuuta 1934 Marseille, Ranska) oli Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunnan (vuodesta 1929 Jugoslavian) kuningas vuosina 1921–1934 ja Karađorđevićien dynastian päämies. Hänen isänsä oli kuningas Pietari I
Pietari II (Jugoslavia)
Jugoslavian kuningas Pietari II
Pietari II (Петар II Карађорђевић; Petar II Karađorđević) (6. syyskuuta 1923 Belgrad, Jugoslavian kuningaskunta – 3. marraskuuta 1970 Denver, Colorado, Yhdysvallat) oli viimeinen Jugoslavian kuningas 1941–1945.
Hän oli Jugoslavian Aleksanteri I:n ja Romanian prinsessa Marie von Hohenzollern-Sigmaringenin poika. Hänen kummisetänsä oli Yhdistyneen kuningaskunnan Yrjö VI. Hän nai Tanskan ja Kreikan prinsessa Alexandran Lontoossa 1944. Heidän poikansa kruununprinssi Aleksandar syntyi 1945.
Stari Dvor eli Obrenović-dynastian vanha kuninkaanlinna vuodelta 1884
Novi Dvor eli Karadjordjević-kuningassuvun uusi kuninkaanlinna vuodelta 1922
---
Serbiasta ja Jugoslaviasta olikin vaikea tehdä mitään lyhyttä koostetta, siksi alla vielä jotain Jugoslaviasta.
- -Uta-
- Posts: 5925
- Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm
Re: Kuninkaalliset
Jugoslavian kuningaskunta
Jugoslavian kuningaskunta (serbokroaatiksi Краљевина Југославија, Kraljevina Jugoslavija myös sloveeniksi) oli Länsi-Balkanilla, Etelä-Euroopassa sijainnut valtio 1918–1943.
Toisessa maailmansodassa vuonna 1941 Saksa, Bulgaria, Italia ja Unkari hyökkäsivät maahan, josta tuli Saksan ja Italian miehittämä. Muodollisesti kuningaskunta loppui saksalais- ja italialaisjoukkoja vastaan taistelleiden partisaanien julistaessa Demokraattisen federatiivisen Jugoslavian 1943
Jugoslavian kuninkaat
Pietari I (v:een 1918 Serbian kuningas, 1918–1921)
sijaishallitsija kruununprinssi Aleksandar v:sta 1914)
Aleksanteri I (1921–1934, salamurhattiin)
Pietari II (1934–1943, käytännössä maalis–huhtikuu 1941)
sijaishallitus johtajanaan prinssi Paul 1934–1941
Jugoslavian viimeinen kuningas Pietari II
Jugoslavian sijaishallitsija Paul.
Paul (Jugoslavian sijaishallitsija)
Paul (serb. ja kroat. Павле Карађорђевић, Pavle Karađorđević, sloveeniksi Pavel Karađorđević; 27. huhtikuuta 1893 Pietari – 14. syyskuuta 1976 Pariisi) oli Jugoslavian sijaishallitsija surmatun serkkunsa kuningas Aleksanterin vanhimman pojan Pietari II:n puolesta 9. lokakuuta 1934 – 27. maaliskuuta 1941.
---
Aleksandar Karađorđević on Jugoslavian viimeisen kuninkaan Pietari II:n poika ja Serbian kruununtavoittelija.
Kun Slobodan Milošević oli syrjäytetty Aleksander sai luvan palata Jugoslaviaan. Hän saapui Jugoslaviaan ensi kertaa vuonna 1991 ja muutti sinne asumaan 2000. Vuonna 2001 hän sai Jugoslavian kansalaisuuden ja takaisin entiset kuninkaalliset kiinteistöt. Nykyään Aleksandar Karađorđevic asuu Deli Dvorissa, Serbian kuninkaallisen perheen kesäasunnossa, joka sijaitsee Dedinjen vuorella, Belgradin lähellä.
Kuvassa Aleksandar Karađorđević 19.1.2006 Torontossa
Beli Dvor (Valkoinen palatsi)
Jugoslavian kuningaskunta (serbokroaatiksi Краљевина Југославија, Kraljevina Jugoslavija myös sloveeniksi) oli Länsi-Balkanilla, Etelä-Euroopassa sijainnut valtio 1918–1943.
Toisessa maailmansodassa vuonna 1941 Saksa, Bulgaria, Italia ja Unkari hyökkäsivät maahan, josta tuli Saksan ja Italian miehittämä. Muodollisesti kuningaskunta loppui saksalais- ja italialaisjoukkoja vastaan taistelleiden partisaanien julistaessa Demokraattisen federatiivisen Jugoslavian 1943
Jugoslavian kuninkaat
Pietari I (v:een 1918 Serbian kuningas, 1918–1921)
sijaishallitsija kruununprinssi Aleksandar v:sta 1914)
Aleksanteri I (1921–1934, salamurhattiin)
Pietari II (1934–1943, käytännössä maalis–huhtikuu 1941)
sijaishallitus johtajanaan prinssi Paul 1934–1941
Jugoslavian viimeinen kuningas Pietari II
Jugoslavian sijaishallitsija Paul.
Paul (Jugoslavian sijaishallitsija)
Paul (serb. ja kroat. Павле Карађорђевић, Pavle Karađorđević, sloveeniksi Pavel Karađorđević; 27. huhtikuuta 1893 Pietari – 14. syyskuuta 1976 Pariisi) oli Jugoslavian sijaishallitsija surmatun serkkunsa kuningas Aleksanterin vanhimman pojan Pietari II:n puolesta 9. lokakuuta 1934 – 27. maaliskuuta 1941.
---
Aleksandar Karađorđević on Jugoslavian viimeisen kuninkaan Pietari II:n poika ja Serbian kruununtavoittelija.
Kun Slobodan Milošević oli syrjäytetty Aleksander sai luvan palata Jugoslaviaan. Hän saapui Jugoslaviaan ensi kertaa vuonna 1991 ja muutti sinne asumaan 2000. Vuonna 2001 hän sai Jugoslavian kansalaisuuden ja takaisin entiset kuninkaalliset kiinteistöt. Nykyään Aleksandar Karađorđevic asuu Deli Dvorissa, Serbian kuninkaallisen perheen kesäasunnossa, joka sijaitsee Dedinjen vuorella, Belgradin lähellä.
Kuvassa Aleksandar Karađorđević 19.1.2006 Torontossa
Beli Dvor (Valkoinen palatsi)
- -Uta-
- Posts: 5925
- Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm
Re: Kuninkaalliset
Romanian kuningaskunta
Romanian kuningaskunta oli valtio, joka muodostui vuonna 1859 Moldovan ja Valakian ruhtinaskuntien yhdistyttyä. Tuolloin valtion nimi oli Romanian yhdistyneet Moldovan ja Valakian ruhtinaskunnat. Se oli aluksi Osmanien valtakunnan alainen, mutta muodostui itsenäiseksi kuningaskunnaksi siitä itsenäistyttyään vuonna 1877, minkä jälkeen se sai kansainvälisen tunnustuksen. Monarkia muuttui tasavallaksi vuonna 1947, kun Romanian kommunistinen puolue tuli valtaan.
Kuninkaat
Kaarle I (1881–1914)
Ferdinand I (1914–1927)
Mikael I (1927–1930)
Kaarle II (1930–1940)
Mikael I (1940–1947)
Mikael I (romaniaksi Mihai I Regele Românilor; 25. lokakuuta 1921 Sinaia, Romania – 5. joulukuuta 2017 Aubonne, Sveitsi) oli Romanian viimeinen kuningas vuosina 1927–1930 ja 1940–1947. Vuosina 1947–1997 hän eli maanpaossa pääasiassa Sveitsissä kommunistien johtaessa hänen kotimaataan. Hänen sallittiin palata Romaniaan vasta vuonna 1997, jolloin hän sai takaisin myös kommunistihallinnon häneltä riistämän Romanian kansalaisuuden.
Mikael vaimonsa Anne Bourbon-Parman kanssa kesäkuussa 1948.
Lapset
Prinsessa Margareta
Prinsessa Elena
Irina Walker, vuoteen 2014 Romanian prinsessa Irina
Prinsessa Sofia
Prinsessa Maria
The Royal Palace Bucharest, late 19th century – early 20th century
The palace which now houses the National Art Museum is itself a monument of art and history
and worth to be visited and admired.
Romanian kuningaskunta oli valtio, joka muodostui vuonna 1859 Moldovan ja Valakian ruhtinaskuntien yhdistyttyä. Tuolloin valtion nimi oli Romanian yhdistyneet Moldovan ja Valakian ruhtinaskunnat. Se oli aluksi Osmanien valtakunnan alainen, mutta muodostui itsenäiseksi kuningaskunnaksi siitä itsenäistyttyään vuonna 1877, minkä jälkeen se sai kansainvälisen tunnustuksen. Monarkia muuttui tasavallaksi vuonna 1947, kun Romanian kommunistinen puolue tuli valtaan.
Kuninkaat
Kaarle I (1881–1914)
Ferdinand I (1914–1927)
Mikael I (1927–1930)
Kaarle II (1930–1940)
Mikael I (1940–1947)
Mikael I (romaniaksi Mihai I Regele Românilor; 25. lokakuuta 1921 Sinaia, Romania – 5. joulukuuta 2017 Aubonne, Sveitsi) oli Romanian viimeinen kuningas vuosina 1927–1930 ja 1940–1947. Vuosina 1947–1997 hän eli maanpaossa pääasiassa Sveitsissä kommunistien johtaessa hänen kotimaataan. Hänen sallittiin palata Romaniaan vasta vuonna 1997, jolloin hän sai takaisin myös kommunistihallinnon häneltä riistämän Romanian kansalaisuuden.
Mikael vaimonsa Anne Bourbon-Parman kanssa kesäkuussa 1948.
Lapset
Prinsessa Margareta
Prinsessa Elena
Irina Walker, vuoteen 2014 Romanian prinsessa Irina
Prinsessa Sofia
Prinsessa Maria
The Royal Palace Bucharest, late 19th century – early 20th century
The palace which now houses the National Art Museum is itself a monument of art and history
and worth to be visited and admired.