härkä wrote: ↑Mon Aug 23, 2021 9:47 pm
Pidän myös hyvin mahdollisena kulkua suoraan päädystä kellarin kautta rappuun.
Se oikaisee ja estää rapun alaoven jymähdyksen.
....
Olisiko kellarissa mahdollisesti valmiiksi ollut odottanut Susannea ? Olisiko tiennyt reitin käytöstä ?
Ja olisiko tosian voinut olla jopa ulkomaalaistaustainen ? Miten SL:n aiempi elämä, jos kerran norjalainenkin kiinnosti ?
Miten olisi saanut tiedon SL:n liikkeistä illan aikana ?
Ihan täysin sattumanvaraiseen ulkopuoliseen tekijään en uskoisi.
....
Ja miksi es. murtovaras tai vastaava ylipäätään tappaisi ?
On yhä useita kysymyksiä.
Kisakylässä sekä rapun etälukittava lasiovi että avaimella lukittava kellarin palo-ovi sulkeutuivat niin äänekkäästi, että se kuului koko rappuun, kumpikin omalla, toisistaan selvästi erottuvalla tavallaan. Jälkimmäisen tosin sai halutessaan hiljaa kiinni avaimella rapusta käsin. Aikanaan 1950-luvulla asukkaiden kesken vakavasti keskusteltiin porraskäytävien äänihaitoista ja niiden vaimentamisesta. Joihinkin taloihin lienee tehty muutoksia samassa tarkoituksessa. Kisakylässä oli yhteensä neljä taloyhtiötä, jotka päättivät asioistaan itsenäisesti.
Jos halusi saapua kotiin kaikessa hiljaisuudessa, se tapahtui parhaiten kellarin kautta. Vieraalta tämä ei välttämättä olisi onnistunut, vaan kellarin ovi olisi odottamatta pontevasti ilmaissut siitä juuri kuljetun. Tätä äänekkyyttä pidettiin rakennusteknisenä virheenä. Nyt kerrotaan, että nämä porrasnousut olivat lajissaan ensimmäisiä tehdasvalmisteisia koko maassa, ja että ne on sen vuoksi ankarasti suojeltu sekä määrätty palautettaviksi entiseen tilaansa sopivan remontin yhteydessä, mikäli muutoksia on tehty vuosien varrella. Ketjun aiheen ohi olisi kiinnostavaa kuulla nykyisiltä asukkailta, miten porraskäytävä-äänien kanssa eletään.
----
Polkupyöräsuoja sopi taloon saapuvien ihmisten havainnointiin, koska katonrajan ikkunasta näkyivät ohikulkevat jalat. Kellarin kautta tulevat taas kulkivat suojan oven ohi kellarikäytävää pitkin, askelten kuuluessa oven läpi. Jos Susannea odotettiin ja odottaja olisi ollut perillä taloyhtiöiden lasten harrastamasta em. seuraamishuvista, hän olisi voinut mennä kellariin ja siellä huomaamatta tarkkailla jalankulkijoita. Asumassani taloyhtiössä kaikilla portailla oli oma rapun oven avaimen sarjoituksensa. A-portaan avaimella ei päässyt B-portaan ovesta, eikä saman yhtiön tietyn B-portaan avaimella toisen talon B-portaaseen. Mikä on mahtanut olla tilanne Sofianlehdonkadulla? Avaimia ei olisi saanut luovuttaa ulkopuolisille, minkä vuoksi otaksun kellariin mennyn ulko-oven kautta asukkaan kanssa klo 2 kuullussa tapauksessa. Sanotusta huolimatta avain on voinut olla lainassa jollain ei-asukkaalla.
-----
Susannelle on täytynyt syntyä ainakin jotain kansainvälisiä yhteyksiä, koska työskenteli kansainvälisellä lentokentällä. Lentokentällä oli myös kansainvälinen alue. Kuten keskustelussa aiemmin on kerrottu, lentokenttäbussi kulki Mäkelänkatua kohti Tuusulaa ja takaisin. Muistelen, että pysäkki oli Koskelantien risteyksen lähellä, n. 300-400m:n päässä, kaupunkiin tullessa raviradan neljänneksessä, kentälle mennessä vinosti vastakkaisessa korttelissa.
----
Olen ruvennut epäilemään, että jutun selviämistä haittaa jokin sokeaksi jäänyt piste, kuten vahvana pidetty otaksuma siitä, ettei Susanne ole voinut kohdata tekijää vasta kellarissa, ja että heidän on pitänyt kommunikoida talon ulkopuolella ennen surmaa sekä kellariin olisi menty yhteisymmärryksessä.
Jos kohtaaminen kuitenkin olisi tapahtunut vasta murhapaikan välittömässä läheisyydessä, ollen sattumaa ja huonoa onnea, kellaritapaamisessa ei olisi Susannen näkökulmasta sellaista logiikkaa, jota taaksepäin seuraten pääsisi murhaajan jäljille. Siksi olen ajatellut, että hän kohtasi murhaajan juuri sattumalta ja esim. häiritsi tätä tavalla, joka johti hänen omaan kuolemaansa.
Kun näyttää siltä, että hänet on ryöstetty viemällä kukkaro ja sormukset, on johdonmukaista ajatella murhaajan olleen omaisuusrikoksia ennenkin tehnyt henkilö. Kun tilaisuus tuli, hän olisi ottanut mukaansa pienikokoista, arvokasta omaisuutta, josta pääsee helposti eroon. Se, että hän tappoi, saattoi johtua siitä, että omaisuusrikos syvällä hänen mielessään oli raskaammin rangaistava, kuin se todellisuudessa oli Suomessa, ja ettei nainen ollut hänen silmissään yhtä arvokas kuin mies. Toki Helsingissä käytettiin huumeita jo silloin, ja koukkuun päädyttyä rahaa piti saada niiden hankintaan, joten tällainen raakuus olisi voinut johtua myös aineiden orjuudesta.
----
Edelleen pohdituttaa, kuka on nähnyt Susannen juttelevan kadulla talon ohi Käpylän suunnasta saapuneen miehen kanssa. Sen havainnon on voinut tehdä mm. kadun puoleisilta parvekkeilta esim. tupakalla ollen, mutta myös kellarin kadunpuoleisista ikkunoista. Entäpä, jos kellarissa aluksi oli murhaajan kanssa talon asukas, joka Susannen tulon nähdessään ja tavat tietäen poistui kotiinsa, sekä myöhemmin alibin saadakseen kertoi nähneensä kotoaan käsin Susannen kadulla? Olisiko korkealla miesäänellä puhunut ja kellariin mennyt henkilö saanut kuullakseen, että "Susanne tulee tänne, minun on mentävä!"? Kun Susanne kohta pahaa aavistamatta tuli, hän olisi saanut vastaanottaa pettyneen miehen tuoreen vihanpurkauksen? ... Mutta, mutta... Ei tiedetä kuka avasi B-portaan ulko-oven avaimella (summeriavausta ei käytetty) n. klo 2 ja meni toisen ulkoa tulleen henkilön kanssa kellariin, eikä kuka näki Susannen kadulla klo 4. Kuten Härkä edellä toteaa, kysymyksiä on yhä jäljellä, vaikka tapahtumat olisivat menneetkin suunnilleen yllä kuvaillulla tavalla.