Pankkiryöstäjät "professori" ja viiksekäs kakkuryöstäjä

Post Reply
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Pankkiryöstäjät "professori" ja viiksekäs kakkuryöstäjä

Post by -Uta- »

Viiksekäs kakku­ryöstäjä vei pankista 1,8 miljoonaa markkaa, ”Professori” pakeni taksilla
– nämä Suomen pankki­keikat ovat jääneet mysteereiksi.
Suomen rikoshistoriassa on jäänyt pimeäksi isojakin pankkiryöstöjä.
Omituisimpiin lukeutuu kakkuryöstäjä ja ”Professorina” tunnettu rikollinen.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007927485.html
Miika Viljakainen / IS - 19.4. 6:13

PANKKIRYÖSTÖT ovat kadonneet Suomesta käytännössä kokonaan, sanoo Finanssiala ry:n (FA) entinen turvallisuusjohtaja Risto Karhunen. – On menestystarina, että ne saatiin loppumaan. – Ammattimaisista tekijöistä ei ole ollut tietoa pitkään aikaan. Viime vuosien yritelmät ovat olleet todella surkeita. Tänä päivänä tunnettu totuus on: ”Pankkia ei kannata ryöstää – se kannattaa perustaa”. Syitä ryöstöjen loppumiselle on monia. 1990-luvun aikana pankkien turvallisuus koheni huimasti ja 2000-luvulle tultaessa pankin ryöstäminen oli muuttunut paitsi hyvin riskialttiiksi, myös kannattamattomaksi.

Pankkiryöstöjen hullut vuodet olivat 1990-luvun alussa, lama-aikaan. Helsingin Sanomat käsitteli ilmiötä äskettäin laajassa artikkelissaan. Pahimpina vuosina pankkiryöstöjä tehtiin jopa yli sata eli lähes joka kolmas päivä. – Sitä aikaa ei saa romantisoida Villin lännen tyyliin. Pankkiryöstö on pankin henkilökunnalle hyvin traumaattinen kokemus. Työntekijät ovat saattaneet vaihtaa kokonaan alaa, kun ovat joutuneet katsomaan aseen piippuun.

Moni ryöstöistä epäonnistui ja saaliiden määrä vaihteli pyöreästä nollasta yli miljoonaan markkaan. Vuonna 2010 eläkkeelle jäänyt rikoskomisario Seppo Sillanpää arvioi, että hulluina vuosina ryöstäjien keskisaalis oli 30 000–40 000 markan luokkaa. Nykyrahassa se vastaa 7 000–10 000:ta euroa. Vaikka poliisi selvitti pankkiryöstöistä useimmat, isojakin juttuja on jäänyt välillä pimeäksi. Tunnetuin niistä lienee niin sanotun kakkuryöstäjän tapaus.

Ryöstäjällä oli mukanaan Fazerin kakku ja revolveri.
Ryöstösaaliiltaan suurin ratkaisemattomaksi jäänyt pankkiryöstö Suomessa tapahtui vuonna 1992 Helsingissä.

Image
KUVA: POLIISI, HS

Elokuun lopulla SYP:n Pitäjänmäen konttoriin tuli mies, joka halusi päästä johtajan puheille. Mies esitteli itsensä konsultti Pertti Mattilaksi. Virkailijat olivat ihmeissään, sillä miehellä oli selkeästi valeasu, vieläpä tökerö sellainen. Aurinkolasit silmillä, peruukki ja tekoviikset. Mies kertoi saaneensa edesmenneeltä isältään miljoonaperinnön, jonka halusi nyt siirtää Pitäjänmäen konttoriin.

Kakkuryöstön tutkinnanjohtajana ollut Sillanpää uskoo, että miehen tarkoituksena oli ryöstää pankki jo ensimmäisellä käyntikerralla. – Silloin pankissa oli kuitenkin useampia miehiä korjaamassa tietokoneita. Hän ehkä arveli, ettei saisi tilannetta hallintaansa, ja hänellä meni sisu kaulaan. Niinpä peruukkipäinen ”konsultti Mattila” sanoi pankinjohtajalle palaavansa asiaan muutaman päivän kuluttua ja lähti pankista. Miehen outo ulkomuoto herätti epäilyksiä virkailijoissa ja asiasta yritettiin soittaa turvallisuuspäällikölle. Turvallisuuspäällikkö oli kuitenkin lomalla. Hänen sihteerinsä otti tiedot ylös ja jätti lapun päällikön pöydälle. Turvallisuuspäällikkö ei ennättänyt lukea sitä ennen ryöstöä eikä näin ollen ilmoittanut erikoisesta asiakkaasta poliisillekaan.

– Poliisi kävi siihen aikaan varmistamassa pankeissa paljon tyhmempiäkin juttuja. Jos tieto tällaisesta asiakkaasta olisi tullut poliisille etukäteen, äijä olisi otettu kiinni jo ennen kuin mitään pääsi tapahtumaan. Sillanpää arvelee, että myös ajatus miljoonaperinnöstä vei voiton arkijärjestä ja varovaisuudesta. – Pankinjohtaja ajatteli, että perkule, entä jos se onkin oikea asiakas? Siinä tapauksessa hän saisi hyvän asiakkaan ja miljoonia rahaa pankkiin. Ennen seuraavaa visiittiään pankissa mies soitti konttoriin. Hän sanoi tuovansa pankin henkilökunnalle kakun miljoonatalletuksen kunniaksi ja kyseli, kuinka suuri kakun pitäisi olla. Hänelle kerrottiin, että kymmenen munan kakku riittäisi. Tästä ryöstäjä pystyi päättelemään, että pankissa olisi h-hetkellä enintään kymmenen virkailijaa.

Kun mies palasi konttoriin 1. syyskuuta 1992, hänellä oli Fazerin lakka-kermakakku mukanaan. Oli melkein sulkemisaika. Konttorissa hän kaivoi laukustaan esiin revolverin ja kertoi virkailijoille, että jos jokin menee pieleen, alkaa tappaminen. – Hän esitteli pankin naisille patruunoita revolverin rullasta ja sanoi, että näillä kun ampuu, niin lähtee puoli päätä pois, kertoo Sillanpää. Ryöstäjä pakotti virkailijat sitomaan toisensa nippusiteillä ja vaati päästä sisään pankkiholviin. Lopulta ryöstäjä käveli ulos 1,8 miljoonaa markkaa mukanaan. Nykyrahassa se vastaa 450 000:ta euroa.

Image
Tutkinnassa poliisi selvitti muun muun muassa Fazerin kakkujen ostajia, mutta kakkuryöstäjän henkilöllisyys ei selvinnyt.­KUVA: POLIISI

Seuraavina vuosina tehtiin muitakin samankaltaisia ryöstöjä. Päinvastoin kuin Pitäjänmäessä, ryöstäjä ei iskenyt niissä pankin sulkemisaikaan vaan varhain aamusta. Hän odotti ensimmäisten työntekijöiden saapumista ja sitoi heidät.

Siitä huolimatta Sillanpää on varma, että tekijä oli sama. Hän puhuu ryöstäjän ”käsialasta” ja sen tunnistamisesta. – Sen oppi tunnistamaan sarjajutuista. Siihen aikaan oli paljon sarjaryöstöjä, joissa sama tekijä tai samat tekijät olivat 6–10 ryöstön takana. Näissä kaikissa jutuissa oli sama käsiala, hänen toimintansa pankissa oli samanlaista. Sillanpää arvioi, että kakkuryöstäjä sai kaikista ryöstöistä noin 4–5 miljoonaa markkaa. – Ne rahat ovat voineet mennä velkojen maksuun. Profiloinnissa arvioitiin, että hän olisi ollut jonkinlainen liikemies. Kakkuryöstäjän rikokset vanhentuivat 2010-luvun alussa.

Poliisille tuli huijaussoitto ennen ryöstöä
Katkaistulla haulikolla aseistautunut mies ryösti Längelmäen Osuuspankin Länkipohjassa huhtikuussa 1991. Ryöstössä oli mukana myös toinen henkilö pakoauton kuljettajana.

Image
IS 4.4.1991

Helsingin Sanomien mukaan ryöstöä edelsi huijaussoitto viranomaisille. Nimetön soittaja kertoi Tampereen poliisille, että usean ryöstön puuhamieheksi epäilty piti palaveria alamaailman henkilöiden kanssa Nokialla kylpylähotelli Edenissä. Poliisi meni paikan päälle, mutta roistoja ei löytynyt kylpylähotellista. Sen sijaan poliisiradiosta kuului pian, että täysin vastakkaisessa suunnassa Länkipohjassa on meneillään pankkiryöstö. Ryöstäjät saivat saaliikseen 450 000 markkaa eli nykyrahassa noin 114 000 euroa.

Tuolloin keskusrikospoliisin Tampereen-yksikössä työskennellyt Karhunen sanoo, että poliisilla oli kyllä vahva käsitys tekijästä. – Mutta jos ei ole näyttöä, niin ei ole. Valvontakameroista ei ollut apua, sillä ryöstäjät käyttivät usein naamioita. Ja vaikka eivät olisi käyttäneetkään, kameroiden kuvanlaatu oli monesti heikko ja kameroiden edessä saattoi olla tavaraa.

Karhunen sanoo, että eräässä matkasekkiväärennysjutussa tekijä oli käynyt helsinkiläisessä pankissa naamioitumatta mitenkään, mutta: – Kun katsoimme valvontakamerakuvaa, niin ensimmäisessä kuvassa näkyi edessä peikonlehti. Toisessa kuvassa tekijä taas näkyi vastavalossa, ja kun hän oli musta mies muutenkin, niin kuvasta ei todellakaan nähnyt mitään.

Sillanpäällä on samanlaisia kokemuksia. Eräässä pankissa oli vietetty ystävänpäivää ja konttori oli somistettu kauttaaltaan sydänkoristeilla. – Virkailijat olivat sitä mieltä, että konttorissa on aina ystävänpäivä, ja niinpä koristeet jätettiin paikoilleen. Kun pankki sitten ryöstettiin, kameroiden edessä oli sydänkuvia. Oli onni, että yhdestä kamerasta saatiin tunnistettava kuva.

”Professori” ryösti pankin ja pakeni taksilla
1980-luvulla erästä tuntemattomaksi jäänyttä pankkiryöstäjää kutsuttiin poliisin keskuudessa ”Professoriksi”. Lempinimen syynä oli se, että ryöstäjä oli pukeutunut hyvin ja hän ryösti pankin Helsingissä hyvin kohteliaasti.

Image
IS 2.3.1988

Saatujen tuntomerkkien perusteella ryöstäjä oli noin 40-vuotias tanakka mies, jolla oli harmaa puku, hyvin hoidettu harmaa parta ja kultasankaiset, pyöreät silmälasit. Professori tuli taksilla pankin eteen, meni heti pankinjohtajan huoneeseen ja ilmoitti aikomuksekseen ryöstää pankin. Sillanpään mukaan Professori uhkasi johtajaa aseella, mutta kertoi ryöstöstä melkein kuin pahoitellen. – Hän valitteli, ettei ollut tehnyt tällaisia hommia ennen ja kyseli pankinjohtajalta, miten ryöstö oikein pitäisi suorittaa. He sitten sopivat johtajan kanssa menevänsä yhdessä holviin hakemaan rahat. Hän sai muistaakseni aika ison saaliin, toistasataa tuhatta markkaa. – Lähtiessään hän kiitteli kauniisti ja nousi taksiin. Ajettuaan taksilla jonkin matkaa hän jäi kyydistä pois. Sen jälkeen ei saatu minkäänlaista selvyyttä, minne hän meni tai kuka hän oli.

Suomen viimeinen ratkaisematon pankkiryöstö?
Pankkiryöstöjä tapahtuu nykyään niin harvoin, ettei esimerkiksi Finanssiala ole päivittänyt tilastojaan vuoden 2015 jälkeen. Kyseisenä vuonna Suomessa tehtiin kolme pankkiryöstöä.

Image
IS 11.3.2015

Tilastoissa on siis epävarmuutta, mutta mahdollisesti Suomen viimeinen selvittämätön pankkiryöstö tehtiin Nurmijärven Klaukkalassa maanantaina 9. maaliskuuta 2015. Vaaleaan kertakäyttöhaalariin pukeutunut, naamioitunut ryöstäjä iski Nordean konttoriin keskellä päivää ja sai saaliikseen joitakin tuhansia euroja. Ryöstäjä puhui suomea ulkomaalaisella aksentilla. Hänellä oli mahdollisesti myös rikostoveri. Erikoinen yksityiskohta tapauksessa on, ettei ryöstäjästä ole valvontakamerakuvaa, sillä pankin kamera ei ollut ryöstön aikaan päällä.

Rikosta tutkittiin törkeänä ryöstönä, mutta tutkintalinjojen ehdyttyä tutkinta keskeytettiin. – Se otetaan uudelleen tutkintaan, kun asiassa ilmenee sellaisia seikkoja, joiden perusteella esitutkinta on syytä käynnistää. Toistaiseksi tällaisia ei ole ilmennyt, kertoo tapauksen tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Kimmo Hyvärinen.

Klaukkalassa tehtiin saman vuoden joulukuussa toinenkin pankkiryöstö, mutta se selvitettiin. Sillä kertaa naamioitunut mies iski Osuuspankin Klaukkalan-konttoriin ja uhkasi virkailijoita pistoolilla ja pommipaketilla. Myöhemmin pistooli paljastui muovikuula-aseeksi ja pommipaketin sisältö pizzataikinaksi. Tekijä tuomittiin kahden vuoden vankeuteen ryöstöstä.


Jutun lähteenä on käytetty myös Seuran artikkelia 14.6.2020:
Ovela pankkiryöstäjä ei koskaan jäänyt kiinni – Astui pankkiin kymmenen munan kakku kainalossa.
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Pankkiryöstäjät "professori" ja viiksekäs kakkuryöstäjä

Post by härkä »

^
Saatujen tuntomerkkien perusteella ryöstäjä oli noin 40-vuotias tanakka mies, jolla oli harmaa puku, hyvin hoidettu harmaa parta ja kultasankaiset, pyöreät silmälasit. Professori tuli taksilla pankin eteen, meni heti pankinjohtajan huoneeseen ja ilmoitti aikomuksekseen ryöstää pankin. Sillanpään mukaan Professori uhkasi johtajaa aseella, mutta kertoi ryöstöstä melkein kuin pahoitellen. – Hän valitteli, ettei ollut tehnyt tällaisia hommia ennen ja kyseli pankinjohtajalta, miten ryöstö oikein pitäisi suorittaa. He sitten sopivat johtajan kanssa menevänsä yhdessä holviin hakemaan rahat. Hän sai muistaakseni aika ison saaliin, toistasataa tuhatta markkaa. – Lähtiessään hän kiitteli kauniisti ja nousi taksiin. Ajettuaan taksilla jonkin matkaa hän jäi kyydistä pois. Sen jälkeen ei saatu minkäänlaista selvyyttä, minne hän meni tai kuka hän oli.

:D
Kermakakun osto tuliaiseksi on myös varsin kohtelias ele.
Maistuikohan se ja söivätkö kaikki sitä ?
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
User avatar
skoune
Posts: 1145
Joined: Sun Jul 08, 2012 9:34 am

Re: Pankkiryöstäjät "professori" ja viiksekäs kakkuryöstäjä

Post by skoune »

härkä wrote: Tue Apr 20, 2021 5:21 pm ^
Saatujen tuntomerkkien perusteella ryöstäjä oli noin 40-vuotias tanakka mies, jolla oli harmaa puku, hyvin hoidettu harmaa parta ja kultasankaiset, pyöreät silmälasit. Professori tuli taksilla pankin eteen, meni heti pankinjohtajan huoneeseen ja ilmoitti aikomuksekseen ryöstää pankin. Sillanpään mukaan Professori uhkasi johtajaa aseella, mutta kertoi ryöstöstä melkein kuin pahoitellen. – Hän valitteli, ettei ollut tehnyt tällaisia hommia ennen ja kyseli pankinjohtajalta, miten ryöstö oikein pitäisi suorittaa. He sitten sopivat johtajan kanssa menevänsä yhdessä holviin hakemaan rahat. Hän sai muistaakseni aika ison saaliin, toistasataa tuhatta markkaa. – Lähtiessään hän kiitteli kauniisti ja nousi taksiin. Ajettuaan taksilla jonkin matkaa hän jäi kyydistä pois. Sen jälkeen ei saatu minkäänlaista selvyyttä, minne hän meni tai kuka hän oli.

:D
Kermakakun osto tuliaiseksi on myös varsin kohtelias ele.
Maistuikohan se ja söivätkö kaikki sitä ?
Harmi kun silloin vielä ei ollut laktoosittomia kermakakkuja. Joku henkilökunnasta saattoi saada ilmavaivoja! ps toivottavasti ei proffaryöstäjä ollut pankinjohtajan serkku ! "
Post Reply