Ydin- ja vesivoimaloiden turvallisuus

Ihmisiin, yhteiskuntaan ja luontoon liittyvät onnettomuudet vuodesta 2010 alkaen.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Ydin- ja vesivoimaloiden turvallisuus

Post by will »

Yhdysvallat aikoo ryhtyä jatkamaan korkea-aktiivisen ydinjätteensä loppusijoituksen suunnittelua. Todennäköisin loppusijoituspaikka näyttäisi olevan Yucca-vuori Nevadassa, runsaat sata kilometriä Las Vegasista San Franciscon suuntaan.

http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005131228.html

Suomessa vastaavaa sijoitusta ruvetaan toteuttamaan muutaman vuoden kuluttua, todennäköisesti ensimmäisenä maana maailmassa. Maailmalla ydinvoimaloiden korkea-aktiiviset jätteet ovat tilapäisissä varastoissa odottamassa aikaa parempaa. Nykyisten reaktoreiden korkea-aktiivinen jäte teoriassa sopii toisentyyppisten reaktoreiden raaka-aineeksi, mikäli tekniset ja turvallisuusongelmat saadaan ratkaistua. Mm. Intia, jolla on vain vähän omia uraanivarantoja mutta suuri energiatarve tulevaisuudessa, on suunnitellut laajamittaista uraanipolttoaineesta syntyvän korkea-aktiivisen ydinjätteen uusiokäyttöä energiatuotannossa.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Semipalatinsk 1956

Post by will »

Neuvostoliiton ydinkoealueella elokuussa 1956 sattuneen tapahtuman johdosta on raportoitu 638 ihmisen joutuneen sairaalahoitoon. Kuolleiden määrää ei kerrota julki tulleessa raportissa. Sairastuneiden määrä on yli nelinkertainen Tsernobylin onnettomuuteen nähden (134 sairastunutta). Laskeuman vaikutusten seurannassa oli 100 000 säteilylle altistunutta ihmistä ja heidän lapsiaan.
https://www.newscientist.com/article/21 ... chernobyl/
http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/ve ... hdys-63320
http://www.is.fi/tiede/art-200000514269 ... e=tf-other
Säteilyn leviämisellä on voinut olla vaikutusta Suomeenkin, syöpätapausten mahdollisen lisääntymisen kautta. Tsernobylin onnettomuudesta on laskettu seuranneen 4000 syöpää. Jos syövät olisivat suhteessa sairastuneiden määrään, Semipalatinskin onnettomuudesta olisi aiheutunut 16000 sairastumista syöpään. Säteilevän materiaalin kaukolaskeumien vuoksi vastaavia voisi olla myös Suomessa asuneilla ihmisillä, joko tästä tai muista ilmakehässä tehdyistä kokeista. Vastaavia testejä tehtiin juuri ennen sadonkorjuuta mm. elokuussa 1957 ja 1962. Koealueen lähistöltä löytyy kuitenkin myös suhteellisen saastumattomia kyliä. Sattumalla on ollut vaikutusta siihen, kuka altistui, kuka ei.


https://d1o50x50snmhul.cloudfront.net/w ... 389144.jpg
Kuva koealueelta (Gettyimages)
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Ydin- ja vesivoimaloiden turvallisuus

Post by will »

Voimalaitokset ovat alttiita terroriteoille, mikäli sellainen halutaan tehdä riittävää voimaa käyttäen.
Linkki suuriin vesivoimapatoihin: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_l ... r_stations

Nimellisteholtaan maailman toiseksi suurimman vesivoimalan - Itaipun - naapurissa Ciudad del Esten kaupungissa tehtiin pankkiryöstö, johon käytetyllä miesmäärällä ja aseistuksella olisi voitu vakavasti vaurioittaa voimalaitospatoa. Ryöstössä sidottiin alueen poliisivoimat tukihyökkäyksen avulla, samalla kun rahankuljetusyhtiön rakennus holveineen räjäytettiin auki. Saaliin arvo lienee miljoonia ellei kymmeniä miljoonia dollareita. Ryöstäjät jättivät jälkeensä mm. panssariajoneuvoon asennetun ilmatorjunta-aseen.

http://br.reuters.com/article/worldNews ... Q2HL-OBRWD
http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005183979.htm

https://www.google.fi/maps/@-25.5496282 ... a=!3m1!1e3
Linkki: Google maps-kartta Paraguayn (vasemmalla), Brasilian (oikealla) ja Argentiinan (alaoikealla) rajaseudulta. Keskellä naapurikaupungit Ciudad del Este (Paraguay) ja Foz do Iguacu (Brasilia) sekä Puerto Iguazu (Argentiina). Yläreunan lähellä Itaipun voimalaitospato ja alaoikealla yksi maanosan merkittävimmistä turistikohteista, Iguazu-joen putoukset Brasilian ja Argentiinan rajajoessa.

Alue on rikollisuuden tyyssijoja. Ciudad del Esten kaupoissa on runsas valikoima tavaraa, josta merkittävän osan kerrotaan tulleen ensin anastetuksi Brasilian puolelta sikäläisten rikollisjengien toimesta ja sitten kuljetetuksi Ystävyyden Siltaa pitkin Parana joen yli Paraguyihin, mistä Brasilialaiset kuluttajat puolestaan käyvät ostamassa tavarat edullisesti, kuljettaen ne takaisin kotimaahansa samaista siltaa pitkin. Näin rajakauppaa kuvailtiin tiedeturisteille järjestetyn tutustumismatkan aikana. Nyt Helsingin Sanomat kertoo, että bisnekseen kuuluu huumeita, mikä voisi selittää ryöstössä käytetyn voiman paremmin kuin italialaisten kahvikuppien, afrikkalaisten puuveistosten ja kiinalaisten puutarhakoristeiden varastaminen ja jälleenmyynti. Ryöstäjiksi epäillään brasiliaista rikollisjoukkoa tai useampia yhdessä. Ryöstäjät puhuivat portugalia, joka on Brasiliassa käytetty kieli. Paraguay ja Argentiina ovat espanjankielisiä maita.

Itaipun voimalaa vartioidaan rajan kummaltakin puolelta, mutta nyt sattuneen kaltaisen yllätyshyökkäyksen ja räjähteiden avulla voisi saada aikaan pahaa jälkeä 200m korkeassa padossa. Parana-joki kulkee Brasilian ja Paraguayn alueella syvässä uomassa, johon padon sortumisesta seuraava valtava tulva ensiksi purkautuisi. Alempana jokivarressa Argentiinassa on alavia maita, joita tulva koettelisi Buenos Airesiin asti.

Ryöstössä käytetty aseistus saattaa olla anastettu Brasilian armeijalta. Sotilasaseiden tuella tehty hyökkäys Itaipun padolle saisi maanosan asiat sekaisin, koska kolmannen maan siviilivahingot olisivat huomattavan suuria ja sekä Argentiinalla että Brasilialla on sotavoimaa ratkoa erimielisyyksiä, kunhan ne on ensin aiheutettu. Padon vartiointiin kiinnitettäneen lähiaikoina lisää huomiota. Toisaalta: Mosulinkin pato yhä pitää veden takanaan, vaikka alueella käydään taisteluja elämästä ja kuolemasta.

http://www.yogonet.com/img/repositorio/ ... 1d0f55.jpg
Kuva: Ystävyyden Silta Parana-joen yli Brasilian Foz do Iguacusta taustalla näkyvään Paraguayn Ciudad del Esteen.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Ydinaseet ja niiltä suojautuminen

Post by will »

Aihe on sivussa rauhanomaisesta energiatuotannosta, ja ehkä kuuluisi rikosten tai sotarikosten puolelle, mutta kuitenkin, pitkästä aikaa:
https://tekniikanmaailma.fi/muu-tekniik ... a-autoosi/
https://www.businessinsider.com.au/surv ... ?r=US&IR=T

Maailma on muuttunut arvaamattomaksi. On syytä tietää, kaiken varalta. 1950- ja 1960-luvulla näistä puhuttiin uusina asioina ja myöhemmin lisää, mutta kylmän sodan päätyttyä ei taas pitkään aikaan. Keskeinen viesti on: Alä yritä karkuun, jos jäit toimintakykyiseksi posauksessa, vaan suojaudu ja auta kanssaihmisiäsi, jotka ehkä ovat poissa tolaltaan.

Mikäli ydinräjähdys siis sattuu siinä maailman kolkassa, missä olet, hakeudu sisään, rakennuksen keskelle, mahdollisimman kauas vesikatosta ja rakennuksen ympärillä olevasta maanpinnasta, mieluiten maanalaisiin kerroksiin, pysy siellä lähimmän vuorokauden ajan, sulje ikkunat ja venttiilit sekä kuuntele ohjeita. Niitä voi seurata esim. patteriradiosta tai radiolla varustetusta puhelimesta. Viranomaiset saattavat myös ajella pitkin asuinalueita kuuluttelemassa toimintaohjeita. Jos pääset väestönsuojaan, mene sinne heti. Juomavetta on hyvä olla varastossa. Huolellinen varautuminen on oma lukunsa.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Fukushiman voimalan tuho Tohokun järistyksen jälkeen

Post by will »

Iltasanomien linkittämällä videolla robotti "Pieni Möhkäkala" sukeltaa vedellä täytetyn kolmosreaktorin uumeniin ja kuvaa jotain, joka voisi olla peräisin sulaneista uraanisauvoista. Jos uraanilämmönlähdettä löytyy, voimalayhtiö pyrkii poistamaan sen reaktorista.

http://www.is.fi/ulkomaat/art-200000529 ... e=tf-other
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Ydin- ja vesivoimaloiden turvallisuus

Post by will »

Kaksi ydinvoimalaa valmistaudutaan sulkemaan ennen saapumassa olevan Irma-hurrikaanin saapumista. Voimaloiden korkeus merenpinnasta on 6m ja niitä rakennettaessa on huomioitu kestävyys myrskyjä vastaan. Irma-myrskyn odotetaan väliaikaisesti vievän sähköt yhdeksältä miljoonalta ihmiseltä.

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201709 ... 1_ul.shtml
http://www.dailymail.co.uk/news/article ... ctors.html
https://www.usatoday.com/story/news/nat ... topstories

Image
Myös asukkaat poistuvat alueelta.
https://www.usatoday.com/story/news/nat ... topstories
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Ydin- ja vesivoimaloiden turvallisuus

Post by will »

Fennovoiman Hanhikivenniemen ydinvoimalan toimittamisella ei näy olevan kiire, koska vasta alle kymmenen prosenttia itse voimalan rakennuslupaa edeltävistä asiakirjoista on saatu rakentajalta (Rosatom). Alunperin voimalan piti tuottaa sähköä jo viime vuonna.

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotima ... nnuslupaa/

Muut rakennustyöt edistyvät ja niiden kestäessä on huomattu, että suunnitellun voimalarakennuksen kohdalla on kallion heikkousvyöhyke. Sitä nyt tutkitaan tarkemmin, josko ison myllyn paikkaa pitäisi siirtää muutama kymmenen metriä sivummas. Tämä havainto on tehty vasta siinä vaiheessa, kun voimalan jo piti olla valmis. Kotimaassa olisi ollut ja yhä on kykyä, tahtoa ja laitteita selvittää yksityiskohtaisesti mahdolliset maan liikkeet maankohoamisen yhteydessä voimala-alueella ja ympäristössä, mutta tutkimuksia ei liene tilattu, eikä mahdollisesti edes kiinnosta. Mitä siellä varsinaisesti puuhaillaan voimalatoimittajan mielestä, Airiston Helmi kakkosta vai jotain sykähdyttävämpää harrastetta?

Image

Kuva/SK: Voimalatyömaa 28.9.2018
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Ydin- ja vesivoimaloiden turvallisuus

Post by will »

Orovillen pato-onnettomuus, kts http://hejac.com/forum/viewtopic.php?p=22127#p22127

Orovillen padon korjaustyöt kestivät kaksi vuotta, minkä jälkeen ohivirtauskanava toimi moitteetta. Suunnittelussa pyrittiin varmistamaan, ettei kanavasta vastaisuudesssa pääse vettä sen perustuksia vaurioittamaan. Uudelleenrakentamiseen käytettiin mm. pois huuhtoutunutta maa-ainesta, jota kauhottiin takaisin joen pohjasta. Kohtalokkailta henkilövahingoita vältyttiin rakentamisen aikana. Onnettomuuden hallinnolliseksi syyksi videolla todetaan ikääntyneen padon huoltomäärärahojen puute.

https://youtu.be/ekUROM87vTA

Videon kuvista saa käsitystä siitä, minkätyyppisiä muutoksia Imatrankoskella on tapahtunut Saimaan ruvettua purkautumaan Laatokan suuntaan n. 5000 vuotta sitten. Virtaavan veden maaperää syövyttävä voima on valtava, oli kysymys tekniikan pettämisestä tai puhtaasta luonnonkatastrofista.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Ydin- ja vesivoimaloiden turvallisuus

Post by will »

Olkiluoto: http://hejac.com/forum/viewtopic.php?p=22127#p22127

Olkiluodon voimalan kolmosyksikkö on saanut käynnistysluvan ja reaktoriin jo aikaisemmin ladattu uraani ruvennut halkeamaan. Tehoa lisätään asteittain, käyntiä tarkkaillen. Töpselisähköä voimalayksikön suunnitellaan tuottavan helmikuussa ja toimivan täydellä teholla kesäkuussa.
https://www.hs.fi/talous/art-2000008479105.html

Hanhikiven voimalan aikataulu venyy sekä teknisistä syistä, että maanpuolustuksellisen riskianalyysin vuoksi.
https://www.hs.fi/talous/art-2000008354219.html
Uudessa lausunnossaan puolustusministeriö kiinnittää huomiota myös hankkeen taloudellisiin ja geopoliittisiin riskeihin sekä vetoaa siihen, ettei ydinvoimalan polttoainetta hankita yksinomaan Venäjältä.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Ydin- ja vesivoimaloiden turvallisuus

Post by will »

Olkiluoto ja Loviisa:
https://www.hs.fi/talous/art-2000008509396.html

Suomi ryhtyy ensimmäisenä valtiona maailmassa pysyvästi säilyttämään korkea-aktiivista ydinpolttoainejätettä. Päätös koskee kolmea Olkiluodon ja kahta Loviisan reaktoria, joista tuleva korkea-aktiivinen jäte kokonaisuudessaan varastoidaan Olkiluodon Onkaloon.

Muunkinlaisia ratkaisuja on suunnitteilla. Esim. Intia pyrkii uudelleenkäyttämään korkea-aktiivisen jätteensä toisentyyppisten reaktoreiden polttoaineena, koska sen omat tunnetut uraanivarat ovat vähäiset.
Post Reply