Rikoshaikuja

[Vulvados]

Ovathan haikut tuttuja? Nehän ovat japanilaisia kolmisäkeisiä runoja, joissa on 17 tavua. Tavut on jaettu säkeiksi suhteessa 5-7-5. Haikujen aiheet liittyvät yleensä luontoon, ja runot ovat asultaan pelkistettyjä, mietelauseenomaisia. Haikut kirjoitetaan japaniksi perinteisesti yhdelle pystyriville, mutta länsimaissa yleensä kolmelle.

Esimerkki:

Ei-pä tien-nyt hän
kär-pä-nen vai här-kä-nen,
ken-ties kum-pi-kaan.

Kyseessä on siis puhtaasti esimerkki ilman sen syvempiä intertekstuaalisia merkityksiä!

Miten olisi ketju rikosaiheisista haikuista? Esim.

Kova kohtalo
on murhan uhrin, mutta
niin myös tekijän.

Next please...

[Vulvados]

Seitti kuoleman
horros silmäterässä
kauhun kasvoja.

[härkä]

Hmm . Laitetaampa haiku erääseen mielenkiintoiseen

Mik - si tu -li OV
O-li-ko se kui-ten-kaan
mi-tä sa-no-taan / ??

Kuten huomaatte , en pääse tapauksen yli koskaan. Eikä pääse eräs toinenkaan

[Queen]

Ulvilasta:

Ul-vi-la, hup-pis
la-sit rik-ki, hen-ki pois
syyt-tei-tä tu-li

OV:sta
Nei-to met-säs-sä,
ta-va-rat a-se-mal-la
e-lä-mä sam-mui

Niin yksinkertaiselta asialta kuin tavutus tuntuukin äkkipäätään ajateltuna, stoppasi ajatus esim. pois-sanan kohdalla. Onko se po-is vai pois? Kyllä se taitaa olla pois, koska muistelen, että pääsääntöisesti vokaalien välistä ei tavuteta.

[Vulvados]

Niin yksinkertaiselta asialta kuin tavutus tuntuukin äkkipäätään ajateltuna, stoppasi ajatus esim. pois-sanan kohdalla. Onko se po-is vai pois? Kyllä se taitaa olla pois, koska muistelen, että pääsääntöisesti vokaalien välistä ei tavuteta.

A-pu-va ta-vu-tus-hä-tään:

Diftongi eli pariääntiö tai kaksoisääntiö on kahden samaan tavuun kuuluvan vokaalin yhtymä tai foneettisesti tarkasteltuna oikeammin pitkä vokaali, jonka laatu äännettäessä muuttuu siten, että loppuosa on erilainen kuin alkuosa. Joissakin kielissä, kuten pohjoissaamessa, voi esiintyä myös lyhyitä diftongeja.

Diftongi voi olla nouseva, jolloin loppuosa ääntyy voimakkaampana kuin alkuosa, mutta tavallisempia ovat laskevat diftongit, joiden alkuosa ääntyy voimakkaampana kuin loppuosa (esimerkiksi kaikki suomen diftongit ovat laskevia). Toisaalta diftongi voi olla suppeneva, jolloin suu supistuu äänteen loppua kohti, tai väljenevä, jolloin suu avartuu äänteen loppua kohti. Yleisesti ottaen suppenevat diftongit ovat tavallisempia kuin väljenevät, ja esimerkiksi suomessa on kaikkiaan 15 suppenevaa diftongia (ai, ei, oi, ui, yi, äi, öi, au, eu, iu, ou, äy, öy, iy, ey) mutta vain kolme väljenevää diftongia (ie, uo, yö).

Diftongien määrä vaihtelee eri kielissä suuresti. Esimerkiksi unkarin kirjakielessä ei ole lainkaan diftongeja, saksassa niitä on kolme (au [aʊ], ei/ai [aɪ], eu/äu [ɔɪ]), pohjoissaamessa neljä (ea [eæ], ie [ie], oa [oa], uo [uo]), mutta virossa useita kymmeniä.

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Diftongi

Sa-nas-sa pois on
dif-ton-gi oi, ja se on
yk-si-ta-vui-nen!

[Queen]

... tai väljenevä, jolloin suu avartuu äänteen loppua kohti.

No en pirulauta olis uskonut tän näin vaikeeks menevän.
Pakko se on treenata silti : Vielä: Mut sit välillä piti supistaakin:
No, nyt osaa jo kirjoittaa haikuja. Kiitti Vulva!

[Vulvados]

No en pirulauta olis uskonut tän näin vaikeeks menevän.
Pakko se on treenata silti : Vielä: Mut sit välillä piti supistaakin:
No, nyt osaa jo kirjoittaa haikuja. Kiitti Vulva!

Ollos hyvä, ja hyvä, että nyt on sitten supistelutkin hallinnassa!

[härkä]

Li ko lam mel la
Pais taa kuu e lo kuus sa
Vaan ran taa ei näy

Nää hai - kut on rat toi si a
Tästähän täytyy kehittää taidetta.

[Queen]

Pal-me sur-mat-tiin,
ha-lu-si per-he-il-taa.
Tus-kin Pet-ters-son.
---
Täh-täi-mes-sä JFK.
Os-wald vai sa-la-liit-to?
Ou-to mys-tee-ri.
---
Kii-nas-ta Suo-meen.
Jo-ku murs-ka-si on-nen
lou-nas-tun-nil-la
---
Per-he-ah-din-ko,
lap-set-kin sur-mat-tui-na.
Mi-kä a-vuk-si?
---
Ru-ma ot-sik-ko:
Van-hus tap-poi kump-pa-nin.
Eh-tyi-kö on-ni?
---
Vul-van kys-sä-rit,
rii-tä ei jär-ki-kul-ta.
Va-lit-sen hel-pot.
---
Hä-rän tut-kin-ta:
ni-mi-kin vai-na-jal-le.
Ai-na mie-les-sä?

[härkä]

Ajatellen vaikkapa Raija Juutilan tapausta :


Kai vin ko ne ko ,
ih met te li a ni ko ,
vai ko la pi o

Hyviä nuo Queenin teokset yllä