Viking Sally 1987 Murha ja vakava pahoinpitely

Huom.: Legendaariset rikokset ovat omassa osiossaan.
Forum rules
Huom.: Legendaariset rikokset ovat omassa osiossaan.
User avatar
-Uta-
Posts: 5165
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Viking Sally 1987 Murha ja vakava pahoinpitely

Post by -Uta- »

Viking Sallyn veriteosta tullut uusi vihje osoittautui perättömäksi
- "Se on poissuljettu, ei liity tähän asiaan"
https://yle.fi/uutiset/3-12034863
STT
26.7. 14:38 • Päivitetty 26.7. 15:08


Matkustajalaiva Viking Sallyn vuoden 1987 veriteosta oikeudenkäynnin aikaan annettu uusi vihje ei ole johtanut lisätoimiin, kertoo poliisi. – Se on poissuljettu, ei liity tähän asiaan, sanoo tutkinnanjohtaja Veli-Matti Soikkeli STT:lle.

Vinkki tuli toukokuussa asiassa syytetyn tanskalaismiehen asianajajalle. Asianajaja Martina Kronström kertoi tällöin, että vinkki on välitetty poliisille.

Soikkeli sanoo, että vinkin antaja, eläkeikäinen nainen kuultiin poliisissa ja asiaa ryhdyttiin kiireellä selvittämään. Nainen kertoi olleensa nykyisen Sastamalan alueella töissä sairaalassa tai terveyskeskuksessa, johon hoidettavaksi tuli ihminen, jolla oli verta vaatteissa.

Soikkelin mukaan asiaa selvitettäessä kävi pian ilmi, ettei tapauksilla ole yhteyttä.

– Kun tarkisteltiin ajankohtia, niin se ei sovi tähän laivasurman ajankohtaan. Vinkin antaja on kuultu, mutta ei tämä mitään alibia tuo kenellekään, Soikkeli sanoo.
User avatar
-Uta-
Posts: 5165
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Viking Sally 1987 Murha ja vakava pahoinpitely

Post by -Uta- »

Video yli 30 vuoden takaa: Näin poliisi puhutti Viking Sallyllä 18-vuotiaan,
josta tuli ratkaisemattoman murhamysteerin pääepäilty
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/vid ... #gs.7q07vm
JULKAISTU 27.07.2021 05:29

Linkistä löytyy video, jossa 18-vuotiasta poikaa puhuteltiin laivassa veriteon jälkeen.
User avatar
-Uta-
Posts: 5165
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Viking Sally 1987 Murha ja vakava pahoinpitely

Post by -Uta- »

Viking Sallyn murhajutun valitusaikaa jatketaan – käräjäoikeuden mukaan tulossa on lisätutkintaa
Varsinais-Suomen käräjäoikeus on jatkanut valitusaikaa Viking Sallyn murhajutun tuomiosta. Valituksen jättämisen määräaika olisi umpeutunut perjantaina, mutta sitä jatketaan 30. syyskuuta saakka syyttäjän ja uhrien omaisten pyynnöstä.
https://yle.fi/uutiset/3-12039845
JESSE MÄNTYSALO
29.7. 14:58 • Päivitetty 29.7. 15:03


Varsinais-Suomen käräjäoikeus on päättänyt antaa lisäaikaa syyttäjän ja asianomistajien valituksille Viking Sallyn murhajutussa. Uusi määräaika mahdollisten valitusten jättämiselle on 30. syyskuuta.

Käräjäoikeuden mukaan määräajan pidentämisen syynä on asiassa suoritettava lisätutkinta ja asiantuntijalausuntojen hankkiminen.

Vuonna 1987 Viking Sally -aluksella tapahtuneesta murhasta ja murhan yrityksestä syytetty tanskalaismies vapautettiin syytteistä kesäkuun lopulla. Syyttäjä ja asianomistajat ovat ilmoittaneet tyytymättömyytensä käräjäoikeuden tuomioon.

34 vuotta sitten tapahtuneen veriteon uhrina uhrina kuoli 20-vuotias saksalainen opiskelija Klaus Schelkle ja loukkaantui vakavasti 22-vuotias Bettina Taxis. Tanskalaismies oli tapahtuma-aikaan 18-vuotias partiolainen, jota pidettiin uhrien löytäjänä ja auttajana sekä poliisin todistajana.

Syyttäjä vaati tanskalaiselle elinkautista vankeusrangaistusta. Oikeudenkäynnissä mies kiisti syyllistyneensä tekoon.
User avatar
-Uta-
Posts: 5165
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Viking Sally 1987 Murha ja vakava pahoinpitely

Post by -Uta- »

Viking Sallyn murhajutun käsittely jatkuu hovioikeudessa – käräjäoikeus kaatoi tanskalaismiehen syytteet kesäkuussa
Syyttäjä on valittanut Varsinais-Suomen käräjäoikeuden vapauttavasta ratkaisusta Viking Sallyn murhajutussa. Murhasyytteet koskivat Viking Sally -laivalla heinäkuussa 1987 tapahtunutta veritekoa.
https://yle.fi/uutiset/3-12112857
PÄIVI HAPPONEN
23.9. 16:48


Image
Selin kameraan oleva syytetty saapui Tanskasta oikeudenkäyntiä varten Turkuun. Kuvassa hän keskustelee avustajiensa Henrik Hasseris Olesenin ja Martina Kronströmin kanssa. Kuva: Tuomas Rimpiläinen / Yle

Syyttäjä on päättänyt valittaa yli 30 vuotta sitten Viking Sally -laivalla tapahtuneesta veriteosta.

Syyttäjä oli vaatinut vuonna 1969 syntyneelle tanskalaiselle miehelle elinkautista vankeutta murhasta ja murhan yrityksestä. Epäillyt henkirikokset tapahtuivat Viking Sally -matkustajalaivalla 28. heinäkuuta vuonna 1987. Henkirikoksen uhrina kuoli 20-vuotias saksalainen opiskelija Klaus Schelkle ja loukkaantui vakavasti tämän 22-vuotias naisystävä Bettina Taxis. He olivat interrail-matkaajia, jotka olivat menossa Tukholmasta Turkuun.

Erikoissyyttäjä Heidi Röblomin totesi oikeudessa, että tanskalaismies hyökkäsi helikopterikannella makuupusseissa nukkuneen pariskunnan kimppuun. Syytteen mukaan rikos oli erityisen törkeä, koska se kohdistui puolustuskyvyttömiin uhreihin, jotka eivät ole antaneet mitään syytä väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Varsinais-Suomen käräjäoikeus oli eri mieltä ja hylkäsi murhasyytteet siis kesäkuussa.

Murhasta syytetty ilahtui käräjäoikeuden ratkaisusta

Tanskalaismies oli tyytyväinen murhasyytteiden kaatumisesta. – Hän ei meinannut löytää sanoja. Hän oli hyvin huojentunut. Hänellä oli koko ajan täysi luotto oikeusjärjestelmäämme, miestä oikeudessa avustanut asianajaja Martina Kronström sanoi Ylelle kesäkuussa. Puolustuksen mukaan käräjäoikeuden päätös oli hyvin selkeä, ja se seurasi lähes täydellisesti puolustuksen väitteitä vastaajan syyttömyydestä.

Vielä ei ole tietoa, milloin hovioikeus käsittelee murhasyytteitä.
User avatar
härkä
Posts: 7649
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Viking Sally 1987 Murha ja vakava pahoinpitely

Post by härkä »

https://www.iltapulu.fi/motviking-sally ... 1101120001
« TV-ohjelmat tänään
MOT:Viking Sallyn selvittämätön mysteeri
Ma 11.10.2021 klo 20.00, YLE TV1

Image
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
User avatar
-Uta-
Posts: 5165
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Viking Sally 1987 Murha ja vakava pahoinpitely

Post by -Uta- »

Julma leikki
Tanskalaisrikollinen houkutteli suomalaispoliisit erikoiseen peliin ja joutui syytteeseen Viking Sallyn murhajutussa. Poliisitutkinnassa tehtiin useita hämmentäviltä vaikuttavia ratkaisuja.

https://yle.fi/uutiset/3-12118628
11.10. 7:36 • Päivitetty 11.10. 11:50
User avatar
härkä
Posts: 7649
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Viking Sally 1987 Murha ja vakava pahoinpitely

Post by härkä »

^
Ihan hyvä ohjelma oli.
Ja sehän on myös Areenassa katseltavissa.
Image
Olikohan tuo roligaani paita päällä ja se joka laivalla pestiin ?
Punavalkoinen se on ja Tanskan nousu jalkapallossa alkoi 80-luvun puolivälissä. Päätyen sitten Euroopan mestaruuteen vuonna1992.
Roligaaneja ei yleensä ottaen pidetty vaarallisina, mutta toki tuo paita on jonkinasteen kansallistunnetta voinut kohottaakin.

Sellainen kuva jää yhä, että tekijä olisi tuossa.
https://www.youtube.com/watch?v=W8c04XHCF8k
Yksi loppukesän 1987 hiteistä. Italialainen Spagna englanniksi ja brittilistoilla kärkipäässä.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
User avatar
-Uta-
Posts: 5165
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Viking Sally 1987 Murha ja vakava pahoinpitely

Post by -Uta- »

Analyysi: ”Kaikissa ihmisissä asuu demoni, jonka pitää päästä ulos”
- saako syyttäjä Viking Sallyn hyytävät puheet murhan todisteeksi hoviin?
Murhasta epäilty tanskalaismies sanoi tietävänsä, että voi peruuttaa puheensa ja välttyä tuomiolta. Seuraavaksi on hovioikeuden vuoro arvioida, onko Herman Himle oikeassa. Korkeimman oikeuden ratkaisut eivät anna suoraa vastausta.
https://yle.fi/uutiset/3-12156021
TUOMAS RIMPILÄINEN
28.10. 07:01 • Päivitetty 28.10. 11:30


Jo ensimmäisessä kuulustelussa Herman Himle alkoi vihjailla poliiseille, että nämä olivat oikeilla jäljillä 30 vuotta vanhan murhan tutkinnassa. Hän sanoi, että ”kaikissa ihmisissä asuu demoni tai paholainen, jonka pitää päästä ulos”. Hän kertoi joskus pelänneensä omaa sisäistä demoniaan.

Poliisi tutki sitä, kuka hyökkäsi Viking Sallyn helikopterikannella nukkuneen saksalaisen pariskunnan Klaus Schelklen ja Bettina Taxisin kimppuun aamuyöllä 28. heinäkuuta 1987. Schelkle kuoli ja Taxis loukkaantui vakavasti.

Vuonna 2016 rikoksesta alettiin epäillä tanskalaista Herman Himleä, joka oli Viking Sallylla partioseurueen mukana. Tuolloin hän oli 18-vuotias ja nimeltään Thomas Nielsen. Vuosikymmenten ajan häntä pidettiin uhrien löytäjänä ja auttajana.

Vuonna 2016 hänestä tuli epäilty, koska hän oli vihjaillut useille henkilöille tehneensä henkirikoksen suomalaisella laivalla. Elokuussa 2016 turkulaiset rikostutkijat matkustivat Tanskaan kuulustelemaan Himleä.

Näiden kuulustelujen sisältö on avainasemassa murhajutussa, jossa syyttäjät ovat valittaneet Varsinais-Suomen käräjäoikeuden ratkaisusta Turun hovioikeuteen. Käräjäoikeus kielsi syyttäjiä käyttämästä näyttönä sitä, mitä Himle kertoi turkulaispoliiseille.

Hovioikeudessa syyttäjät yrittävät kumota tuon hyödyntämiskiellon.

Jotta ymmärtäisi, kuinka merkittävästä näytöstä on kyse, on ensin tarkasteltava sitä, mitä Himle kertoi kuulusteluissa ja niiden ulkopuolella vuonna 2016.

Vihjailuja kuulusteluissa ja suora tunnustus vankilan pihalla
Tanskassa järjestetyssä tapaamisessa rikosylikonstaapeli Mika Paaer ja rikoskonstaapeli Sirpa Saarinen kertoivat Himlelle, että Bettina Taxis kärsii rikoksesta yhä – niin fyysisesti kuin henkisesti. Tanskalainen poliisi piti pöytäkirjaa:

”Himle kertoi, että hän haluaisi kertoa saksalaiselle naiselle, ettei tämän tarvitse enää olla millään tavalla peloissaan. Hän sanoi, että naiselle voi sanoa poliisien puhuneen tänään oikean miehen kanssa.” Himle sanoi myös, että hän ei halunnut saada elinkautista. Toisaalta hän oli varma, että häntä ei voida tuomita Viking Sallyn henkirikoksesta. ”Hän sanoi, että hän uskaltaa näin sanoa, koska poliisi ei pysty häntä todistamaan ikinä tekijäksi. Hän ei halunnut suoraan myöntää tappaneensa Klaus Schelklen ja yrittäneensä tappaa Bettina Taxisin, koska hän katsoi, että hänen nyt lausumansa riittää kertomaan, kuka on tekijä.”

Image
Useat lehdet haastattelivat partiolaista rikoksen paljastuttua. Kuva: Seura, kuvankäsittely: Ilkka Kemppinen / Yle

Tanskalaiset poliisit yllättyivät siitä, että Himle alkoi puhua suomalaispoliiseille. Tanskalaiset olivat varoittaneet suomalaisia etukäteen hukkareissusta, sillä Himle vihasi Tanskan poliisia.

Seuraavana päivänä Himle toisti kaiken. ja kertoi lisää yksityiskohtia siitä, miten ”murhaaja olisi voinut teon tehdä”. Kuulustelun päätteeksi Himle allekirjoitti pöytäkirjan. Siihen myös kirjattiin, että Himlelle oli kerrottu oikeudesta avustajaan ja siitä, mitä avustajasta luopuminen tarkoittaa. Himle ei halunnut avustajaa.

Kun kuulustelu oli päättynyt, Himle ehdotti, että he menisivät vankilan pihalle. Siellä hän kertoisi, mitä aamuyöllä 28. heinäkuuta 1987 todella oli tapahtunut. Himle luotti poliiseista eniten rikosylikonstaapeli Paaeriin, joten kaksikko istui vankilan pihapöydälle keskustelemaan. Paaerin mukaan Himle kertoi pihalla yksityiskohtaisesti siitä, kuinka tämä teki rikoksen. Tästä keskustelusta on vain yhden miehen kertomus. Paaer kirjasi Himlen tekemän täyden tunnustuksen pöytäkirjaan vasta neljä vuotta kuulustelun jälkeen.

Syynä viiveeseen saattaa olla se, että poliisi ei uskonut tarvitsevansa virallisen kuulustelun ulkopuolella käytyä keskustelua. Seuraavana päivänä suomalaistutkijat matkustivat kotiin varmoina siitä, että heillä oli oikea mies epäiltynä. He uskoivat, että kuulustelujen virallisista osuuksista oli saatu pöytäkirjaan kaikki tarvittava yksityiskohtainen tieto esimerkiksi tekotavasta ja rikoksen olosuhteista. Se oli tietoa, jollaista vain murhaajalla voi olla. Sitten kaikki alkoi mennä pieleen.

Epäsuora tunnustus muuttuu seinäkiistoksi
Kun turkulaistutkijat myöhemmin saivat käyttöönsä käännökset tanskalaisen kollegan tekemistä pöytäkirjoista, he järkyttyivät. Kirjaukset olivat ylimalkaisia ja niistä puuttui merkittäviä yksityiskohtia. Paluu Tanskaan ei auttanut. Jatkossakaan pöytäkirjoihin ei suomalaistutkijoiden mielestä kirjattu riittävällä tarkkuudella sitä, mitä Himle kuulusteluissa sanoi. He eivät voineet asialle mitään, sillä pöytäkirjaa piti tanskalainen poliisi Tanskan lain vaatimusten mukaisesti.

Pian ilmeni uusi ongelma.

Kun syyttäjä tutustui pöytäkirjoihin vuonna 2019, hän totesi, että epäiltyä olisi kuulusteltava vielä kerran. Syyttäjä halusi, että epäillyllä olisi kuulustelussa avustaja, sillä Suomessa korkein oikeus on omaksunut varsin kielteisen kannan ilman avustajaa tehtyihin kuulusteluihin näin vakavissa asioissa. Kun tutkijat palasivat kuulustelemaan Himleä, hänen aiemmista vihjailuistaan ei ollut jäljellä mitään. Hän ei kiistänyt poliisin kirjauksia mutta kiisti, että olisi ollut tosissaan. Himlen mukaan hän oli valehdellut, koska halusi pelleillä poliisin kustannuksella.

Epäilty voi aina halutessaan peruuttaa tunnustuksensa, mutta peruutus ei automaattisesti estä aiemman tunnustuksen käyttämistä näyttönä. Nyt ongelmaksi oli nousemassa se, että Himle oli tehnyt epäsuorat tunnustuksensa kuulusteluissa ilman avustajaa. Väitetyn suoran tunnustuksensa Himle oli tehnyt kuulustelujen ulkopuolella tilanteessa, jossa ei ollut edes kuulustelutodistajaa.

Käräjäoikeus kielsi kuulustelujen käytön näyttönä
Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa Himlen oikeusavustajat, suomalainen Martina Kronström ja tanskalainen Henrik Hasseris Olesen vaativat, että kaikki Himlen kuulustelut vuodelta 2016 asetetaan hyödyntämiskieltoon, koska Himlellä ei ollut kuulusteluissa avustajaa.

Kolmen ammattituomarin kokoonpanossa istunut oikeus hyväksyi vaatimuksen. Sen lisäksi, että Himlelle oli tarjottu avustajaa kuulustelujen aluksi, hänelle olisi oikeuden mukaan pitänyt tarjota sitä myös kuulustelujen kuluessa.

Syytteeltä romahti pohja pois, sillä vaikka tunnustus ei voi olla ainoa näyttö rikosasiassa, se oli syyttäjän näytöstä kaikkein tärkein. Jäljellä oli enää aihetodisteita, joten ei ollut suuri yllätys, että kesäkuussa oikeus hylkäsi syytteet.

Hovikäsittely alkaa kamppailulla kuulustelupöytäkirjoista
Erikoissyyttäjä Heidi Röblom ja aluesyyttäjä Kristian Lehtola valittivat tuomiosta Turun hovioikeuteen. Ylen tietojen mukaan heidän valituksensa kärki kohdistuu hyödyntämiskieltoon, sillä sen kumoamista voidaan pitää edellytyksenä syytteen menestymiselle.

Rikoksesta epäillyllä ei ole pakko olla avustajaa. Vastoin hänen omaa tahtoaan hänelle voidaan määrätä oikeusavustaja vain poikkeustapauksissa. Hovioikeudessa onkin aluksi ratkaistava, tehtiinkö Himlelle riittävän selväksi, mistä oikeuksistaan hän on luopumassa, kun hän ei halunnut avustajaa kuulusteluihin. Syyttäjien mukaan käräjäoikeuden vaatimus siitä, että epäillylle pitäisi tarjota avustajaa myös kesken kuulustelujen, ei perustu lakiin tai oikeuskäytäntöön.

EIT:llä tiukat vaatimukset kuulusteluille ilman avustajaa
Korkein oikeus noudattaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asettamia vaatimuksia siitä, miten rikoksesta epäillyn on luovuttava oikeudestaan avustajaan, jotta luopuminen olisi pätevä ja yksiselitteinen. Nämä rajat ovat varsin tiukat, mutta myöskään EIT ei linjaa, että epäillyllä tulisi aina olla avustaja. EIT:n ratkaisujen mukaan epäillylle on esimerkiksi kerrottava oikeudesta avustajaan ja siitä, että hänen ei tarvitse myötävaikuttaa oman syyllisyytensä selvittämiseen. Epäilty saa vaieta ja valehdella. Epäillyllä täytyy myös olla mahdollisuus todella ymmärtää oikeutensa. Tämä voi edellyttää sitä, että poliisin on tarkasti varmistettava, että epäilty ei luovu oikeuksistaan esimerkiksi sairauden tai muun heikkoustilan takia.

Himle on vedonnut kuulustelujen aikaiseen terveydentilaansa. Suurin osa hänen terveydentilaansa käsittelevistä asiakirjoista on salattu, ja käsittelyt aiheesta käytiin oikeudessa suljetuin ovin. Se tiedetään, että joitakin vuosia ennen kuulusteluja Himle sai vakavan päävamman maastopyöräonnettomuudessa. Lisäksi Himlellä on pitkäaikaissairaus, johon hän on viitannut esitutkinnassa.

Suomalaispoliisit kuulustelivat Himleä ensimmäisen kerran, kun tämä oli vangittuna Tanskassa. Tälläkin seikalla on merkitystä, sillä vangitun epäillyn on vaikeampi järjestää puolustustaan, koska yhteydenpito vankilasta on vaikeampaa kuin vapaana.

Ylen tietojen mukaan syyttäjät korostavat valituksessaan, että Himle ei ollut vangittuna Viking Sallyn henkirikoksesta epäiltynä vaan toisista rikoksista. Himlen yhteydenpito omaisiin tai avustajaan ei ollut riippuvainen suomalaisista poliiseista.

KKO on sekä sallinut että kieltänyt tunnustuksen käytön
Syyttäjien toinen kärki suuntautuu korkeimman oikeuden päätöksiin. Syyttäjien näkemyksen mukaan osa KKO:n ratkaisuista puoltaa Himlen kuulustelujen käyttöä. Loput taas eroavat syyttäjien mukaan olosuhteiltaan Viking Sallyn tapauksesta niin paljon, että niitä ei voi tässä yhteydessä soveltaa.

Korkein oikeus on ottanut neljästi kantaa siihen,
saako ilman avustajaa tehtyä tunnustusta käyttää näyttönä vai ei.


- Ratkaisu KKO 2012:45(siirryt toiseen palveluun), ei saa käyttää
Törkeistä huumausainerikoksista ja kuolemantuottamuksesta vangittu epäilty tunnusti, kun hänelle määrätty avustaja ei ollut läsnä. Tapauksessa jäi epäselväksi, miten avustajaa oli tarjottu ja oliko epäilty ymmärtänyt rikosepäilyt ja sen, mistä hän luopuu.

- Ratkaisu KKO 2013:25(siirryt toiseen palveluun), saa käyttää
Huumausainerikoksesta epäilty tunnusti ilman avustajaa. Esitutkintapöytäkirjan merkintöjen mukaan epäillylle oli kerrottu muun muassa oikeudesta käyttää avustajaa. Epäilty oli lukenut, tarkastanut ja allekirjoituksellaan hyväksynyt esitutkintapöytäkirjan.

- Ratkaisu KKO 2016:76(siirryt toiseen palveluun), ei saa käyttää
Tuhotyöstä ja murhan yrityksestä pidätetylle kerrottiin hänen oikeuksistaan, mutta hän luopui niistä. KKO:n mukaan tapaukseen liittyi sellaisia oikeudellisia kysymyksiä, joiden ymmärtämisen varmistamiseksi epäillylle olisi kuitenkin pitänyt hankkia avustaja. Myös epäillyn terveydentila vaikutti arvioon.

- Ratkaisu KKO 2016:96(siirryt toiseen palveluun), ei saa käyttää
Murhasta epäilty vangittu kiisti, kun avustaja oli läsnä. Epäillyn kuulustelijana toimineen poliisin tehtävänä oli pitää huolta epäillyn yhteyksistä omaisiin ja lääkäriin. Kun poliisi vieraili vankilassa, epäilty tunnusti murhan tälle. Seuraavassa kuulustelussa hän taas kiisti. Poliisilla oli KKO:n mukaan epäillyn terveydentilan takia korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että oikeus avustajaan myös tosiasiallisesti toteutuu.

Viimeisin tapaus käsitteli niin sanottuja sellipuheita, jollaiseksi tietyssä mielessä voi laskea myös Himlen tunnustuksen vankilan pihalla. Viking Sallyn syyttäjät yrittävät saada myös tämän keskustelun näytöksi niin, että rikosylikonstaapeli Paaer voisi oikeudessa kertoa keskustelusta.

Tällaisista keskusteluista ei säädetä laissa. KKO:n mukaan poliisin pitäisi kuitenkin lähtökohtaisesti kokonaan pidättäytyä tämän kaltaisista keskusteluista, joiden tarkoituksena on rikoksen selvittäminen.

Viime kädessä syyttäjät vetoavat myös Korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 2011:91.

Siinä todetaan, että myös lainvastaisesti hankittu todiste voidaan hyväksyä, jos menettely kokonaisuudessaan täyttää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset. Virheellisen menettelyn vakavuus tulee arvioida tapauskohtaisesti, ja tarvittaessa todisteen näyttöarvoa pitää alentaa.

Viking Sallyn henkirikoksen tutkinta ja oikeuskäsittely ovat jo nyt olleet monella tapaa ainutlaatuisia Suomen rikoshistoriassa. On mahdollista, että myös hovioikeuskäsittely alkaa poikkeuksellisella tavalla.

Syyttäjät ovat nimittäin pyytäneet hovioikeutta järjestämään erillisen suullisen käsittelyn hyödyntämiskieltoasiassa. Kuten syyttäjät valituksessaan toteavat, hyödyntämiskiellon kumoaminen muuttaisi näyttöä merkittävästi.

Kuulustelujen hyväksyminenkään ei vielä ole varma voiton tie. Edes tunnustusten kanssa syyttäjän näyttö ei ole aukoton.
User avatar
härkä
Posts: 7649
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Viking Sally 1987 Murha ja vakava pahoinpitely

Post by härkä »

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0889 ... 49446b685e
Tanskalaismies uudelleen syytetyn penkille – Viking Sallyn murhan käsittely jatkuu hovioikeudessa
Turun hovioikeus on antanut syyttäjille luvan jatkaa Viking Sallyn murhajuttua hovioikeudessa.


Luvan hovioikeus myönsi erikoissyyttäjä Heidi Röblomille ja Kristian Lehtolalle keskiviikkona.
Tukholman ja Turun välillä kulkeneella Viking Sally –autolautalla tapettiin 28. heinäkuuta 1987 saksalainen nuori mies ja haavoitettiin vakavasti nuorta naista.

Yli 30 vuotta myöhemmin seurustelevan pariskunnan kanssa laivan yläkannella ollut tanskalainen, tuolloinen teinipoika sai syytteet murhasta ja murhan yrityksestä. Syytteitä käsiteltiin viime vuonna Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.
Kesäkuun 30. päivä käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi vuonna 1969 syntyneen tanskalaismiehen syytteet.
Hovioikeuden uunituore päätös tarkoittaa, että tanskalaisen murhasyytepiina jatkuu ja edessä lienee uusi Turun-matka.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
Post Reply