Somertonin mies ja salainen viesti 1948

Huom.: Legendaariset rikokset ovat omassa osiossaan.
Forum rules
Huom.: Legendaariset rikokset ovat omassa osiossaan.
Post Reply
User avatar
Queen
Posts: 2736
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Somertonin mies ja salainen viesti 1948

Post by Queen »

Olen jo vuosia silloin tällöin pohtinut Somertonin miehen mysteeriä. Täällä ei siitä ketjua olekaan, joten keräilin netistä hieman alkutietoa tapauksen tiimoilta, jos se ei kaikille ole tuttu. Ketjuun pitäisi saada myös alkuperäinen mysteerikirjoitus sekä miehen kuva, mutta katsotaan saanko onnistumaan. Jos en, ehkä joku muu voi tehdä sen.

Somertonin mies löytyi kuolleena vuoden 1948 joulukuussa Australian Adelaiden kaupungin eteläpuolelta Somertonin rannalta, eikä hänen henkilöllisyyttään tai kuolintapaansa ole vieläkään saatu selvitettyä.
1.12.1948 klo 6.30 Adelaiden poliisille ilmoitettiin rannalta löytyneestä kuolleesta miehestä. Mies oli puoli-istuvassa asennossa hiekalla, jalat suorina mutta nilkat ristittyinä, pää rantavallia vasten leväten. Vasen käsi oli suorana, oikea koukussa. Hän oli pukeutunut siistiin pukuun, jonka takin kauluksella oli puoliksi poltettu savuke. Toinen polttamaton savuke oli miehen korvan takana.

Yksi ruumiin löytäjistä oli aamu-uinnille menossa ollut kultaseppä John Lyons, joka oli huomannut pukumiehen jo edellisenä iltana. Hän oli ollut vaimonsa kanssa iltakävelyllä rannalla noin klo 19, kun he näkivät miehen makoilevan rantahiekalla. Kuulusteluissa he kertoivat miehen nostaneen kätensä suoraksi, ja sitten pudottaneen sen löysästi alas, jolloin pari oli tulkinnut miehen olevan päihtynyt ja vain polttelevan tupakkaa.
Puolisen tuntia myöhemmin toinen pariskunta näki samaisen miehen. Mies vaikutti nukkuvan. Pariskunta ihmetteli, kuinka lukuisat hyttyset eivät häirinneet miehen unia, mutta jättivät tämän kunnon tarkistamatta.
Vasta seuraavana aamuna, pukumiehen yhä maatessa samassa kohdassa, kävi kultaseppä tarkistamassa tilanteen ja huomasi ruumiin olevan kylmä.

Poliisi löysi miehen puvuntaskuista
- käytetyn junalipun Glenelgiin
- käyttämättömän junalipun Henley Beachille
- yhdysvaltalaisen alumiinikamman
- puolillaan olevan Juicy Fruit-purkkapaketin
- australialaisen kuuden pennin kolikon
- tulitikkuja sekä Army Club-askin, jonka sisältä löytyi toisen merkkisiä, kalliimpia Kensitas-savukkeita.
Henkilöllisyyspapereita tai lompakkoa ei löytynyt. Yhdessäkään miehen päällä olleessa vaatekappaleessa ei myöskään ollut nimikointilappuja ja jopa valmistajien merkit oli ratkottu irti.

Miehen vaatetus oli säähän nähden liioiteltu: Hänellä oli yllään valkoinen kauluspaita, ruskea neulepusero, eurooppalaisen näköinen harmaanruskea takki, sinipunainen solmio ja ruskeat housut. Jaloissaan hänellä oli sukat, sekä huolellisesti kiillotetut kengät. Sää oli Adelaidessa helteinen ja alimmillaankin lämpötila oli kahdenkymmenen celsiusasteen luokkaa.

Ruumiin tutkimus

Patologi arvioi miehen olevan noin 40-45-vuotias. Hän oli 180cm pitkä, tyyliltään brittiläinen ja hänen hiuksensa olivat punertavan vaaleat, häivähdyksellä harmaata. Miehen siisteistä käsistä pääteltiin, ettei hän ollut raskaan ruumiillisen työn raataja, huolimatta miehen poikkeuksellisen hyvästä fyysisestä kunnosta.
Erityisesti miehen kaareutuneet varpaat ja hyvin muotoutuneet pohjelihakset herättivät ihmetystä, ja jotkut arvelivat niiden johtuvan tanssijataustasta.
Ruumiinavauksessa ei löytynyt merkkejä väkivallasta. Mies kuitenkin oli kärsinyt sisäisestä verenvuodosta. Perna oli n. kolme kertaa normaalin kokoinen.
Vatsalaukusta löydettiin pasteija, jonka syömäajaksi arvioitiin klo 22-23 välinen aika. Mitään myrkkyä ei löytynyt, ei myöskään sydänvikaa. Patologi Dwyer kuitenkin vakuuttui, ettei kyseessä ollut luonnollinen kuolema ja että uhri oli ottanut tai saanut jonkinlaista hyvin liukenevaa rauhoittavaa ainetta. Pasteija ei kuitenkaan ollut tutkimusten perusteella myrkynvälittäjä.

Matkalaukku löytyy

Vaikka kuvaa ja sormenjälkiä levitettiin nopeasti ympäri englantiapuhuvan maailman, ei miehen henkilöllisyydestä saatu pienintäkään vihiä. Ruumis päätettiin balsamoida 10. päivä joulukuuta.
14.1.1949 Adelaiden rautatieaseman säilytystilasta löydettiin ruskea matkalaukku, joka oli jätetty sinne edellisen vuoden marraskuun 30. päivä kello yksitoista. Laukun merkki oli poistettu, ja sen sisältö ei tarjonnut hyödyllisiä viitteitä miehen henkilöllisyydestä.

Laukun sisältö:
-punaruudullinen aamutakki
-huopatossut, koko 40
-neljät alushousut
-pyjama
-vaaleanruskeat housut, joiden lahkeista löytyi hiekkaa
-pyykkipussi, johon oli kirjailtu nimi T. Keane (yhdysvaltalaisen räätälin nimi)
-aluspaita, jossa nimi Kean (ilman viimeistä e-kirjainta)
-aluspaita, josta nimilappu oli ratkottu irti
-miesten urheilutakki
-huivi
-pyyhe
-6 nimeämätöntä nenäliinaa
-parranajovälineet
-hammasharja ja hammastahnaa
-sähkömiehen ruuvimeisseli
-sivellin
-pöytäveitsi, joka oli leikattu lyhyeksi ja teräväkärkiseksi
-sakset, joidenlaisia käytetään yleensä rahtilaivoissa rahdin merkitsemiseen
-harvinaista lankaa, jota oltiin käytetty ruumiin päällä olevien housujen parsimiseen
-kolme lyijykynää.

Päivä jona laukku oli tuotu säilytykseen, sopi hyvin kuoleman aikajanaan. Lisäksi lanka, jota housujen parsimiseen oli käytetty, katsottiin todisteeksi laukun kuulumisesta uhrille. Nimi Kean tai Keane yritettiin ensin yhdistää henkilöön, mutta selvisi sen viittavan vaatteet valmistaneeseen yhdysvaltalaiseen räätäliin.

Uusi ruumiinavaus ja salainen kirjoitus

Toisen ruumiinavauksen suoritti patologi John Cleland kesäkuussa 1949. Kuolinsyy ei selventynyt, mutta toisen tutkimuskerran yhteydessä miehen housuista löydettiin salatasku (tai joidenkin mielestä taskukellolle tarkoitettu sisätasku), jossa oli pieni pala paperia. Lapussa oli kaksi sanaa, Tamám Shud.
Ruumis haudattiin nimettömänä. Ruumiin päästä ja torsosta otettiin ennen hautaamista kipsivalokset, jotta tutkintaa voitaisiin tarvittaessa jatkaa, mikäli uusia vihjeitä tulisi.

Tamám Shud

Poliisi selvitti paikallisen kirjaston avulla Tamám Shud -sanojen merkityksen. Teksti oli persiaa, tarkoitti loppua (tarkemmin sanoen "loppunut" tai "se on loppu"), ja oli Omar Khaijamin 1100-luvulla kirjoittaman runoteoksen Rubaiyatin viimeinen lause. Pala oli revitty suoraan itse kirjasta, jonka painos oli hyvin harvinainen.

Uusi salainen viesti

Ruumis haudattiin kesäkuussa 1949 ja kuukauden päästä siitä glenelgiläinen mies tuli poliisin juttusille. Hän oli pitänyt autoa muutaman sadan metrin päässä Somertonin rannasta ruumiin löytymisen aikoihin. Erään kerran marras-joulukuun vaihteessa hän oli löytänyt Rhubaiyatin runoteoksen autonsa penkiltä. Hän luuli, että veli oli jättänyt kirjaan autoon ja siirsi kirjan hanskalokeroon sen kummempia ajattelematta.
Kun mies huomasi lehtiartikkelin mysteerimiehestä, hän tutki kirjaa tarkemmin ja huomasi viimeisen sivun puuttuvan. Takakannessa oli kuitenkin puhelinnumero ja haaleaa kirjoitusta.
Puhelinnumero yhdistettiin pian Somertonin rannan läheisyydessä asuvaan nuoreen naiseen, josta oli pitkään yleisesti tiedossa vain lempinimi Jestyn (hänen tyttärensä astuttua julkisuuteen 2013 hänen tiedetään olleen oikealta nimeltään Jessica "Jo" Johnson).
Nainen myönsi vastahakoisesti antaneensa sodan aikana kyseisen teoksen lahjaksi miehelle nimeltä Alfred Boxall. Vastahakoisuuden syyksi epäiltiin tilanteen kiusallisuutta, sillä Jestyn asui tapahtumien hetkellä tulevan aviomiehensä kanssa.

Yllätys yllätys:
Tutkijat uskoivat jo selvittäneensä ruumiin henkilöllisyyden, mutta Albert Boxall olikin yhä hengissä. Lisäksi hänellä oli hallussaan Jestynin hänelle antama kopio teoksesta, jonka viimeinen sivu oli yhä paikoillaan.
Lisäkuulusteluissa Jestyn muisti noin vuotta aikaisemmin tulleen kotiinsa ja kuulleen naapuriltaan tuntemattoman miehen käyneen kyselemässä häntä. Kummallisempaa oli kuitenkin se, että poliisien näyttäessä miehen kasvoista otettua kipsivalosta Jestyn järkyttyi pyörtymyksen partaalle. Paikalla olleiden mukaan nainen vaikutti tunnistavan miehen, mutta kielsi kaiken.

Aikalaispoliisit eivät olleet kovinkaan uskaliaita utelemaan aiheesta syvemmin pian naimisiin menevältä nuorelta naiselta. Jestyn kuoli vuonna 2007, vieden mahdollisen salaisuutensa hautaan.

Vuosia myöhemmin alettiin spekuloida, että Jestynin vuonna 1946 syntyneen pojan Robinin isä saattaisi olla kyseinen tuntematon uhri. Uskomusta vahvisti harvinainen geneettinen piirre, jonka sekä rannalta löytynyt mies, että Robin Thomson jakoivat: kulmahampaat, jotka sijaitsivat suoraan etuhampaiden vieressä. Myös molempien poikkeuksellisen kehittyneiseen pohjelihaksiin kiinnitettiin spekulaatioissa huomiota. Somertonin miestä oltiin epäilty tanssijaksi ja aikuistuttuaan Robin Thomson päätyi tanssimaan Australian Baletissa. Robin Thomson kuoli vuonna 2009, mutta jätti jälkeensä tyttären Rachelin.

Kun Jestyniin osoittava tutkintasuunta osoittautui vesiperäksi, alkoi poliisi tutkia haaleaa koodiviestiä. Ultraviolettivalon alla paperilla saattoi erottaa viisi riviä kirjaimia. Viesti julkaistiin sanomalehdissä, sillä kaikki apu oli tarpeen pientä tekstipätkää auki koodatessa. Kukaan ei kuitenkaan onnistunut ratkaisemaan arvoitusta ja Australian merivoimien tiedustelupalvelu julisti koodin rikkomattomaksi. Lausunnossaan he päättelivät kirjainten toistuvuuden perusteella koodin sopivan kuitenkin parhaiten englanninkieleen, sekä epäilivät tekstin olleen mahdollisesti pätkä runosta.

Etelä-Australian kuolinsyytutkimuslaitos julkaisi lopullisen raporttinsa vuonna 1958, jossa kerrottiin ettei heillä ole mitään käsitystä siitä kuka mies oli, kuinka hän kuoli ja mikä oli kuoleman syy.
Tapaukseen liittyneen Jestynin tyttärentyttärestä Rachelista on otettu DNA-näyte, joka paikantaa hänen esi-isänsä Yhdysvaltoihin, tarkemmin ottaen itärannikolle. Tämä olisi linjassa Somertonin mieheltä löytyneistä vihjeistä: ei vielä 1940-luvulla Australiaan rantautuneesta Wrigley's purukumista, sekä jenkkityylisestä tikkauksesta vaatteissa. Suurin vaikeus on todistaa, että Rachel todella olisi mysteerimiehen lapsenlapsi. Lupaa ruumiin nostamiseen haudasta on haettu kahdesti, mutta oikeus on antanut molemmilla kerroilla kieltävän päätöksen. Australian lain mukaan lupa voidaan antaa vain mikäli tarkoituksena on kyseenalaistaa testamentin laillisuus, tai löytää ja tunnistaa sodassa kadonnut henkilö.

Somertonin miehen koodi oli tällainen:

WRGOABABD
MLIAOI (yliviivattu)
WTBIMPANETP
MLIABOAIAQC (tällä rivillä O:n päällä oli ruksi)
ITTMTSAMSTGAB
-------
Omia ajatuksia:
M- ja W- kirjaimista taisi olla hieman tulkintaerimielisyyksiä.
Näitä salaviestejä on tehty joskus sotien aikana Enigma-koneella, jossa muutama näppäin on eri paikassa kuin nykykoneissa. Tuolla koneella pystyttiin tekemään lukemattomia erilaisia versioita teksteistä. Tässä on vain se, että jos viesti on tehty tuollaisella koneella alun perin, sen purkamiseenkin varmasti tarvittaisiin tällainen kone.
Jos taas viesti on tarkoitettu yksityiseksi (esim. mieheltä naiselle), ei voi olettaa, että vastaanottajalla olisi ollut mitään konetta (korkeintaan kirjoituskone) ja niin ollen viesti pitäisi pystyä purkamaan. Kuitenkin on mahdollista, että kirjoittajalla ja purkajalla on ollut yhteinen salasana, jota on käytetty viestin purussa hyväksi.
Jos ajatellaan, että viestin purkuun käytettäisiin esim. kirjoituskonetta (olen sitäkin yrittänyt), niin on otettava huomioon, että vanhoissa kirjoituskoneissakin oli jotkut näppäimet eri paikoissa kuin nykyisissä.

Olemme keskustelleet tästä mysteeristä nimimerkki Härän kanssa. Hänellä oli erinomaisen ehdotus viestin alkupään sanoiksi. Hän kertokoon ratkaisuehdotuksensa itse. :D
Nyt käyn kahvilla ja sitten katson, saanko noita kuvia ketjuun. En ole järin hyvä sellaisessa (ups! ja sitten pitäisi vielä ratkaista Somertonin arvoitus). :mrgreen:
User avatar
Queen
Posts: 2736
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Re: Somertonin mies ja salainen viesti 1948

Post by Queen »

Suoraan en tuota kuvaa onnistunut kopsaamaan. Esim. tällä sivulla on kuva viestistä:
https://www.eleceng.adelaide.edu.au/per ... Code_1.jpg

Miehen kuva:
https://www.google.fi/search?hl=fi&tbm= ... Ld3LsGq1FM:

1.rivi = 6 konsonanttia, 3 vokaalia = yht. 9 kirjainta
2.rivi= 2 k, 4 v= yht. 6 kirjainta
3.rivi= 8 k, 3 v= yht. 11 kirjainta
4.rivi= 5 k, 6 v= yht. 11 kirjainta
5.rivi= 10 k, 3 v= yht. 13 kirjainta
Koko viestissä on yhteensä 50 kirjainta, joista vokaaleja 31 konsonanttia ja 19 vokaalia.
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Somertonin mies ja salainen viesti 1948

Post by -Uta- »

Mielenkiintoinen tapaus. Olen katsonut tuon miehen kuvaa aiemminkin, ja ihmetellyt miksiköhän häntä ei ole siitä tunnistettu. On jopa tullut mieleen, että ihan kuin hän olisi jotenkin tutun näköinen. En kuitenkaan saa päähäni ketä hän voisi muistuttaa, enkä tietenkään ole voinut tuntea enkä tietää häntä mitenkään, kun en ollut murhansa aikoihin vielä syntynytkään. Mutta toivottavasti Australia antaisi pian luvan siihen DNA:n ottamiseen, niin saisivat lopultakin sitä kaivattua lisätietoa.
User avatar
Queen
Posts: 2736
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Re: Somertonin mies ja salainen viesti 1948

Post by Queen »

Itse mietin ihan samaa kuin Uta! Aivan kuin miehessä olisi jotain hyvin tuttua, etenkin tässä edestäpäin otetussa kuvassa. Pohdinkin, että ehkä hän muistuttaa jotain näyttelijää. (Minäkään en ole Somertonin miestä tuntenut. :D )

Tuosta tekstistä: Jos ajatellaan, että tuo ruksi on O-kirjaimen päällä, niin O-kirjain on sen rivin keskimmäinen kirjain. Merkitseekö tuo ruksi sitten jotain keskusta, josta lähdetään liikkeelle. Tosin koko ketjun keskimmäinen kirjain tuo O ei ole (vaikka jätettäisiin pois yliviivattu rivikin). Yritin niinkin, että laitoin ruksista lähtemään "viisarin" (siten kuin ruksi olisi kellon viisareiden kiinnityskohta), ei se tuonut tulosta.

Luin juuri, että englannin kielessä E on yleisin kirjain. Tässä viestissä ei kuitenkaan ole kuin yksi E-kirjain. Siksi vaikuttaa sille, että kirjaimet on joko muutettava tai niitä on ainakin saatava lisää.
Ja onko tuo yksi rivi yliviivattu vai huolimattomasti alleviivattu? Se on saman alkuinen kuin neljäs rivi.
Lieneekö tuolla joku merkitys, että kaikilla riveillä on pariton määrä kirjaimia, jos yliviivattu rivi jätetään pois.
Joskus vuosia sitten tein niin, että kirjoitin kunkin kirjaimen eri lappuun ja muodostin niistä englanninkielisiä sanoja. Siinä kuitenkin kävi niin, että lopulta jäi ylimääräisiä kirjaimia, joista ei saanut mitään järjellistä aikaan.

Viesti loppuu kirjaimiin GAB eli toisinpäin BAG. Miehen laukkuhan löytyi säilytyksestä, mutta sehän ei antanut miehen olemukselle mitään selitystä. Huvitti kuitenkin nuo huopatossut. Miehellä sentään oli käyttämätön junalippu Henley Beachille!

Jos ajattelee, että mies olisi ollut joku agentti, tuo Tamam Shud -viesti tuntuu oudolta. Miksi agentti tehdessään itsemurhan jättäisi tällaisen viestin? Näkeehän työnantaja muutenkin, että loppu on tullut, jos hänen agenttinsa löydetään rannalta kuolleena. Jos taas ajattelee, että kyse olisi naisen ja miehen toisilleen viestittelystä, voisi ajatella, että tuo merkitsee suhteen loppumista, joskin myös kuolemaa, mutta siis jotenkin dramaattisemmin.
User avatar
Queen
Posts: 2736
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Re: Somertonin mies ja salainen viesti 1948

Post by Queen »

Pohdinta jatkuu:

Huomioitavaa on, että miehellä ei ollut lainkaan lompakkoa. Mihin hän sen on mahtanut panna vai onko joku varastanut sen?
Tuo savukkeiden merkkiasia on myös kummallinen. Yleisempää kai voisi olla, että henkilö panee halvempia savukkeita kalliimpaan askiin, jolloin näyttäisi sille, että hän on kenties varakas. Tämä mies on tehnyt toisin. Onko hän tarkoituksellisesti vaihtanut kalliimmat halvempaan askiin vai onko hän saanut joltakin kalliimpaa merkkiä olevia savukkeita ja laittanut ne omaan vanhaan askiinsa vai onko aski ulkoisesti vain ollut parempaa laatua olevaa materiaalia (sopivampi taskuun)?

Mies sopisi olemaan esim. joku virkamies. Hänellä on ollut siistit vaatteet, joskaan ei mitkään kalliit (vieläpä korjatut), eikä hän ole ilmeisestikään tehnyt ruumiillista työtä. Onhan hän voinut harrastaa jotain urheilua, mikä on vahvistanut hänen pohjelihaksiaan.
Viittaavatko laukussa olleet sähkömiehen ruuvimeisseli ja sakset, joidenlaisia käytetään yleensä rahtilaivoissa rahdin merkitsemiseen johonkin ammattiin vai mistä hän olisi ne saanut ja mihin hän niitä käytti?

Oliko miehellä itsellään tosiaan niin pieni jalka (koko 40), että huopatossut olivat hänen omansa. Olihan miehellä pituutta sentään 180 cm. (Vähän niinkuin Ulvilan huppumies).
Mies on ollut todella kauan rannalla; hänethän nähtiin jo klo 19 aikoihin ja pasteijan hän oli syönyt n. 22-23 aikaan. Hän on kuitenkin ollut samassa paikassa kuolleena kuin hän oli elävänä klo 19 aikaan. Toki on mahdollista, että hän on välillä käynyt jossakin ja palannut juuri siihen samaan paikkaan takaisin, mutta kai on todennäköisempää, että pasteija on ollut hänen mukanaan, esim. taskussa, eikä hän ole missään liikkunut.
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Somertonin mies ja salainen viesti 1948

Post by -Uta- »

Vaikea sanoa, mutta se nainen ( Jessica Ellen Thomson, tai Johnson?), joka oli ilmeisesti sairaanhoitaja (nurse)... voisiko kuitenkin olla sekaantunut murhaan? Ja se Boxall kirjansa kanssa, olikohan kirjansa aito vaiko kopio... hänelläkin kun olisi oikeastaan voinut olla jotain tekemistä murhan kanssa?

Jos miehen vaatteissa ei ollut niitä valmistajalappusia, niin olisivatko olleet räätälin tekemiä? Vai näkyiköhän niissä jälkiä lappusten irtirepimisestä?

Tämä Somertonin mies olisi voinut esim. sodan aikana olla ollut jotenkin tekemisissä Australian kanssa (vaikkapa jossain laivalla sähkömiehenä) ja esim silloin tutustunut tähän Jessicaan... nyt hän olisi sitten tullut takaisin havaitakseen, että Jessica olikin menossa naimisiin toisen miehen kanssa? Siitä kun löytyisi hyvä motiivi murhaan. Varsinkin, jos mies vielä oli pojan isä... jossain englanninkielisellä sivustolla sitä pidettiin hyvinkin todennäköisenä.

Jospa Jessica oli kuitenkin antanut kirjansa tälle Somertonin miehelle... kirja sitten löytyi murhan yhteydessä ja viskattiin sinne autoon kunhan ensin oli laitettu se salaperäinen viesti hänen taskuunsa. Lompakkokin piti viedä, jottei miestä tunnistettaisi, Ja oliko mies itse repinyt ne laput pois (jos niitä olikaan), vai tekikö sen murhaaja?
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Somertonin mies ja salainen viesti 1948

Post by härkä »

Kirjoitin tähän päivällä pitkähkön viestin , mutta se katosi.. ( Joskus käy niin , vaikkei mitään vikaa ole missään. )

Mutta nyt lyhyesti.
Queenin mainitsena ajatukseni koodin ekasta rivistä.
Leikilläni mietin We are going aboard tai World going aboard.
Sopisi bag peräkaneettin.

Joska Somertonin mies olisi vokotellut Jo:ta mukaan Usaan ??
Jo ei olisi ajatukselle lämmennyt. Tai joku toinen ei lämmennyt ??

Minäkin olen tätä miettinyt aina välillä vuosien varrella. Pitää taas paneutua paremmin tähänkin..
Hyvin mielenkiintoinen tapaus on.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
User avatar
Queen
Posts: 2736
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Re: Somertonin mies ja salainen viesti 1948

Post by Queen »

härkä wrote:Leikilläni mietin We are going aboard tai World going aboard.
Sopisi bag peräkaneettin.---
Tästä on kuule leikki kaukana! Nyt se salakirjoitus ratkaistaan. :D

Utan ajatusta siitä, että mies ei tehnyt itsemurhaa tukee se, että hänellähän oli tuo käyttämätön junalippukin Henley Beachille. Mieheltä ei myöskään löytynyt ainakaan mitään myrkyn ottamiseen viittaavia välineitä. Kuinkahan kauan myrkyn oton jälkeen kestää, että perna turpoaa kolminkertaiseksi?

Jos Härän logiikalla tutkisi tuota ensimmäistä riviä, voisi sitä ratkoa seuraavastikin:
W=We
R=aar eli kirjoitettuna are
GO= going (päätteen voi salakirjoituksessa jättää pois)
ABAB kuulostaa merkilliseltä, mutta sen perässä on D, joka voisi tarkoittaa day-sanaa ja näin ilmaista ABAB:n tarkoittavan numeroita eli aakkosten 1. ja 2. kirjainta.

Koko rivistä tulisi näin lause: We are going 12.12. day ... eli Olemme menossa 12.12. päivänä ...

Seuraava rivi on sikäli vaikea, että ei tiedä, onko rivi yliviivattu vai alleviivattu. Jätetäänkö se kokonaan pois vai onko se erityisen tärkeä?
Kolmannella rivillä pistää silmään sana (?) Bimpanet. Googlaamalla löysin sillä sukunimen.
1.rivin logiikalla kolmas rivi voisi tarkoittaa jotain
W=We
T=travel, to tms.
P rivin lopussa esim. place-sanaa kuvaamaan.
Me menemme Bimpanetin luokse.
User avatar
skoune
Posts: 1145
Joined: Sun Jul 08, 2012 9:34 am

Re: Somertonin mies ja salainen viesti 1948

Post by skoune »

Queen wrote:
härkä wrote:Leikilläni mietin We are going aboard tai World going aboard.
Sopisi bag peräkaneettin.---
Tästä on kuule leikki kaukana! Nyt se salakirjoitus ratkaistaan. :D

Utan ajatusta siitä, että mies ei tehnyt itsemurhaa tukee se, että hänellähän oli tuo käyttämätön junalippukin Henley Beachille. Mieheltä ei myöskään löytynyt ainakaan mitään myrkyn ottamiseen viittaavia välineitä. Kuinkahan kauan myrkyn oton jälkeen kestää, että perna turpoaa kolminkertaiseksi?

Jos Härän logiikalla tutkisi tuota ensimmäistä riviä, voisi sitä ratkoa seuraavastikin:
W=We
R=aar eli kirjoitettuna are
GO= going (päätteen voi salakirjoituksessa jättää pois)
ABAB kuulostaa merkilliseltä, mutta sen perässä on D, joka voisi tarkoittaa day-sanaa ja näin ilmaista ABAB:n tarkoittavan numeroita eli aakkosten 1. ja 2. kirjainta.

Koko rivistä tulisi näin lause: We are going 12.12. day ... eli Olemme menossa 12.12. päivänä ...

Seuraava rivi on sikäli vaikea, että ei tiedä, onko rivi yliviivattu vai alleviivattu. Jätetäänkö se kokonaan pois vai onko se erityisen tärkeä?
Kolmannella rivillä pistää silmään sana (?) Bimpanet. Googlaamalla löysin sillä sukunimen.
1.rivin logiikalla kolmas rivi voisi tarkoittaa jotain
W=We
T=travel, to tms.
P rivin lopussa esim. place-sanaa kuvaamaan.
Me menemme Bimpanetin luokse.
Täällä ainainen epäiliä. Mitä jos tuo salakirjoitus onkin saksaa? Ajattelin vain tuosta viimisen päälle perusteellisesta matkalaukun pakkaamisesta ;) Hyvä kun ei silitysrauta ollut mukana.
User avatar
Queen
Posts: 2736
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Re: Somertonin mies ja salainen viesti 1948

Post by Queen »

"Eppäillä aina soppii", kuten Tuntematon sotilas -elokuvassakin sanottiin. Mikäänhän ei todellakaan todista varmaksi, etteikö salakirjoitus voisi olla saksaakin.

Noita Kensitas-savukkeita myytiin vain Englannissa - eli joku yhteys hänellä on sinne ollut, hän on voinut käydä siellä tai saada tupakat joltain toiselta.
Miestä on myös epäilty neuvostovakoojaksi, joka olisi puettu sellaisiin vaatteisiin, ettei häntä osattaisi yhdistää sinne suuntaan. Myös siitä oli viitteitä, että tämä tarinan nainenkin olisi ollut vakooja.

Tämä mystinen luutnantti Boxall oli toiminut armeijassa tiedusteluosastolla. Jotenkin tuntuu, että hän liittyy tähän tapaukseen kautta rantain. Hänet löydettiin töistä Randwickin bussivarikolta. Nainen, Jestyn, oli siis antanut oman kirjansa hänelle ja häneltä se löytyikin. Tarkistettiinko se sitten, että kirja todella oli sama, tai saiko tuollaista tarkistettuakaan millään keinoin. Painovuoden Jestyn kyllä oli muistanut.
Sodan jälkeen Boxall oli kirjoittanut Jestynille, tämä oli vastannut menneensä naimisiin. Todellisuudessa näin ei ollut. Hän kyllä oli halukas naimisiin uuden miesystävänsä kanssa, mutta tämä oli jo naimisissa, eikä ero ollut selvä. Vuonna 1950 he kuitenkin avioituivat.

Loppuvuodesta 1948 joku mies oli kuitenkin käynyt kysymässä Jestynia. Oliko se Boxell, Somertonin mies vai joku muu? Naisen ovelle hän oli kolkutellut, mutta kukaan ei ollut kotona. Mahtoiko tämän nähdä naapuri, en tiedä.

Myöhempien tutkimusten mukaan kuoleman aiheuttaneeksi myrkyksi epäiltiin digitalista sormustinkukkaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sormustinkukat
Olisi tietysti mahdollista, että Somertonin mies on tämän Jestynin lapsen isä. Hän olisi tullut tapaamaan naista ja poikaansa. Nainen on antanut miehelle myrkkyä. Nainen oli muuten sairaanhoitaja, joten myrkyt lienevät olleen tutut hänelle.

Tuo ”tamam shud” -lappunen oli sikäli oudosti taskussa, että tuo tasku oli ommeltu kiinni. Mieheltä siis löytyi kyllä lankaa, mutta mahtoiko hänellä olla neula matkassaan vai missä vaiheessa hän oli lapun tallettanut.
Post Reply