Kommentti: Vanhusten turvallisuus - pitääkö olla huolissaan?

Rekisteröityjen käyttäjien yhteinen julkinen muistilehtiö sekä kysymys- ja vastauspalsta
Forum rules
Foorumin ketjuihin voi tallettaa yhteiseen muistiin kiinnostavia asioita, kysellä ja vastata kaiken ollessa läpinäkyvää
Post Reply
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Kommentti: Vanhusten turvallisuus - pitääkö olla huolissaan?

Post by will »

^ IS on selvittänyt, mitä tässäkin ketjussa 14.3. alkaen käsitellyssä suojainasiassa todellisuudessa tapahtui.

Samaan köökkin oli laitettu kaksi päättäjää ja kaksi toimeenpanijaa, eikä riittävästi määritelty heidän vastuitaan ja yhteistoimintavelvoitetta. Ilmeisesti ministeriössä ei ymmärretty, että aivan lähitulevaisuudessa suojaimien käyttö STM:n toimialalla koskee satojen tuhansien vanhusten terveysriskiä (altistumisuhka kotonaan covid-19-taudille) ja viime kädessä tuhansien hoitoa tarvitsevien vanhusten ennenaikaista kuolemaa, ellei kodin ulkopuolella vellovaa epidemiaa saada pysäytettyä. Virkanimitysten poliittisella taustalla näyttäisi olleen oma merkityksensä toiminnan viiveissä.

Lainaan artikkelin alle kokonaisuudessaan.
IS wrote:IS selvitti Pekosen ja Kiurun ministeriön kaaosta – ainakin nämä 5 syytä vaikuttivat taustalla: ”Suksi lipsunut koko matkan”

Päivi Sillanaukee (ylh.vas,), Kirsi Varhila (alh.vas.), Krista Kiuru ja Aino-Kaisa Pekonen.

Kuva: Lehtikuva
Julkaistu: 21.4. 17:15, Päivitetty 21.4. 19:32

Sosiaali- ja terveysministeriön kaaosta on avittanut muiden muassa sekava roolijako. – Kyllähän se kaatui suoraan Pekosen harteille, kun tarve varusteille oli yhtäkkiä ihan eri sfääreissä, ministeriöstä sanotaan IS:lle.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toiminta koronakriisissä on alusta asti ontunut pahasti tietyiltä osin. Aino-Kaisa Pekosen (vas) ja Krista Kiurun (sd) vetämän ministeriön tilanne ja toiminta erityisesti suojavarustefarssissa kirvoittaa jo kitkerää kritiikkiä hallituksenkin sisältä.

– Kun nyt katsoo, miten STM ja THL on sählännyt, niin onhan siinä suksi lipsunut koko matkan ajan. Sokea Reettakin näkee, ettei kaikki ole mennyt ihan putkeen, hallituslähde sanoo IS:lle.

IS:n selvityksessä esiin nousi viisi seikkaa, joilla on ollut kulisseissa vaikutusta ministeriössä syntyneeseen kaaokseen.

1. Pekosen ja Kiurun roolijako

Ministeriöstä myönnetään, että etenkin avainministerien Kiurun ja Pekosen kaksoisrooli lisää sekavuutta koronasoppaan. STM:ssä on ollut kriisin aikana epäselvyyttä muun muassa siitä, kumpi ministeri vastaa mistäkin asiasta. Vastuiden selkeämpi jako olisi helpottanut huomattavasti koordinointia, kun koronatilanne vyöryi päälle.

STM:ssä tahdottiin jo ennen viime hallitusneuvotteluita selkeyttää ministerien työnjakoa koskien etenkin varautumista, valmiutta ja lääkkeitä. Esitys kuitenkin sivuutettiin neuvotteluissa, ja ministerinimitysten jälkeen vastuita ei enää haluttu lähteä jakamaan uudelleen.

Yksi murheenkryyni STM:n toiminnassa koskee suojavarusteiden riittämisen varmistamista ja niiden käyttöön ohjeistamista. Juuri siinä myös avainministerien roolien sekavuus on ollut osatekijä. Pekonen vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisesta ja siihen liittyvästä materiaalihankinnasta. Terveydenhuollon työntekijöiden suojavarusteista, muista tarvikkeista ja ohjeistuksesta vastaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd). Maaliskuussa STM päivittikin ohjeensa kentälle, ja suositteli laajempaa suojavarusteiden käyttöä.

Etenkin Kiuru on sen jälkeen syyttänyt kenttää useaan otteeseen siitä, ettei STM:n ohjeistusta ole noudatettu. Tähän on kuitenkin osasyynä se, ettei kentällä ole yksinkertaisesti riittävästi suojaimia ohjeiden noudattamiseen.

–Eriävän kannan esittäjältä vaaditaan kyllä Kiurun kanssa sinnikkyyttä, hallituslähde kuvaa ministeri Krista Kiurun neuvottelutyyliä.

Kuva: Emmi Korhonen

Asioista hyvin perillä oleva taho STM:stä myöntää, että Kiurun linjaus suojavälineiden huomattavasti laajemmasta käytöstä sysättiin suoraan Pekosen vastuulle.

– Nämä ovat tietysti vahvassa linkissä toisiinsa. Kyllähän se kaatui suoraan Pekosen harteille, kun tarve varusteille oli yhtäkkiä ihan eri sfääreissä, STM:stä kuvaillaan.

Ministeriöstä kerrotaan, että Kiurun neuvottelutyylillä oli myös merkitystä siihen, miten ministerit ovat yhdessä suojavarusteiden käyttöä koskevaa ohjeistusta pohtineet. Kiuru on laajalti tunnettu suulaudestaan ja pitkistä puheenvuoroistaan.

– Joku on sanonut, että hän ikään kuin väsyttää vastapuolensa. Eriävän kannan esittäjältä vaaditaan kyllä Kiurun kanssa sinnikkyyttä, eräs hallituslähde kuvailee.

Aino-Kaisa Pekonen (vas)

Kuva: Emmi Korhonen

Ohjeistus suojien huomattavasti laajemmasta käyttöönotosta noudatti IS:n tietojen mukaan yhteistä poliittisen puolen tahtotilaa, ei niinkään asiantuntijanäkemyksiä.

Kiurun esikunnasta tämä kuitenkin kiistetään, ja kerrotaan, että ohjeet valmisteltiin virkatyönä, eikä niiden taustalla ole sen suurempia neuvotteluja.

2. Maskisuositus ei vastannut todellisuutta

IS:n tietojen mukaan hyvinvointi- ja palveluosaston johtaja Tuija Kumpulainen kävi läpi ministerien kanssa pitkään sitä, miten ohjeistus sanoitetaan ja voiko ohjeissa puhua kankaisista suojista, kun suu- ja nenäsuojaimia ei ole saatavilla.

STM:ssä saatiin lopulta neuvoteltua ohjeet sellaisiksi, että myös kankaiset suojat käyvät. Tätä pidettiin etenkin virkamiespuolella tärkeänä lisäyksenä, sillä muuten ohjeet olisivat asettaneet kentän hyvin vaikeaan tilanteeseen.

Uusi ohjeistus suojien laajasta käytöstä kentällä toi joka tapauksessa mukanaan valtavan suojatarvikkeiden lisätarpeen ja STM sai laajalti kritiikkiä ohjeiden epäselvyydestä.

– Kenttä jäi aika yksin tilanteessa, jossa yhtäkkiä tulee tällainen ohjeistus ilman että on ensin tarkastettu, onko meillä siihen mahdollisuuksia ja kuka kantaa vastuun. Se on kova vastuu päivittäin johtajilla, kun tekeminen on pakko suhteuttaa siihen, mitä sinulla on käytössä, STM:stä kommentoidaan.

– Olisi jälkikäteen ajateltuna ollut järkevää katsoa linjausta tehdessä, että miten se on mahdollista.

Maalis-huhtikuun vaihteessa STM päivitti kuitenkin ohjeitaan kentälle koskien suojien käyttöä. Vielä 24. maalikuuta STM:n hoitohenkilöstölle suunnatuissa ohjeissa joka tapauksessa todettiin, että terveiden asiakkaiden hoidossa riittää hyvä käsihygienia.

Saman kuun viimeisenä päivänä ohjeita päivitettiin kotihoidon osalta. Nyt myös terveiden ja oireettomien asiakkaiden kanssa tulisi käyttää hengityssuojaimia, kuten kertakäyttöisiä kirurgisia suu-nenäsuojuksia tai kertakäyttöisiä kankaisia suojaimia. Huhtikuun 9. päivä ohjeet ulotettiin myös vanhusten hoivakoteihin ja asumispalveluihin.

Asiantuntijalausunnot eriävät kuitenkin edelleen huomattavasti etenkin kankaisten maskien hyödyistä ja haitoista sekä niiden oikeasta ja vääränlaisesta käytöstä. Myös STM on myöntänyt, että kankainen kasvomaski voi pahimmillaan lisätä tartuntariskiä, eikä se esimerkiksi ohjeista kangasmaskien käytöstä julkisilla paikoilla liikuttaessa.

– Tartuntatauti- ja infektiolääkäreiden lääketieteelliseen näyttöön perustuvaa näyttö on vuosikymmeniä ollut se perusta sille, millä tavalla me käytämme näitä suojavarusteita, STM:stä kommentoidaan.

Tilannetta ei helpota se, että STM harkitsee tällä hetkellä päätöksen tekemistä valmiuslain pykälän 86 mukaisiin sosiaalihuollon ohjaustoimiin ryhtymisestä.

Tämä tarkoittaisi, että kentän suojainten käyttöä koskevasta ohjeistuksesta annettaisiin velvoittava päätös. Laiminlyönteihin voitaisiin puuttua normaalin sosiaali- ja terveydenhuollon keinoin. Esitys on lausunnolla, ja sen lausuntokierros päättyy 27. huhtikuuta.

3. Kriisitilanteessa toimiminen ei luonnistu

Oma kysymyksensä onkin se, miksi STM:ssä ei pantu suurta vaihdetta kehiin suojavarusteiden tilauksissa jo aikaisemmin. Vielä helmikuussa STM tilasi Huoltovarmuuskeskukselta vaivaiset 200 000 hengityssuojainta, mikä riittää tämänhetkisen tarpeen mukaan nippa nappa kahdeksi päiväksi.

Hallituksen piirissä on kaiken kaikkiaan herättänyt ihmetystä se, miten huonosti ministeriö on kyennyt organisoitumaan kriisitilanteessa.

Pohjakosketus koettiin, kun Huoltovarmuuskeskus (HVK) päätyi epäonnekkaisiin kauppoihin pikavippiyhtiöitä pyörittäneen liikemies Onni Sarmasteen kanssa.

– Eihän se mikään HVK:n aiheuttama ongelma ole, kun tilaajana (hankintapyynnön tekijänä) on STM. Ministeriö on laatinut tilaukset ja pannut HVK:n mahdottoman eteen. Siinä mielessä voi sanoa, että (Huoltovarmuuskeskuksen eronnut johtaja) Tomi Lounema oli ihan puhtaasti Krista Kiurun poliittinen uhri, eräs hallituslähde kommentoi.

Toisen hallituslähteen mukaan STM:ssä on osaamista lakien valmisteluun, mutta ei niinkään kriisitilanteissa toimimiseen. Ministeriön pitäisi pystyä reagoimaan eteen tuleviin asioihin nopeammin ja tehokkaammin.

– Haaste on siinä, miten kääntää lainvalmisteluun erikoistunut organisaatio tekemään tällaista projektia. Tällainen kriisi vaatii projektijohtamista eli sen koordinointia, miten suojavarusteet hankitaan ja kentän kanssa toimitaan, pohtii toinen hallituslähde.

EU:n yhteishankinnan kanssa viivyttely oli hänen mukaansa malliesimerkki tästä.

– Tyypillistä on, että asiat kiertelevät eri virkamiesten pöydillä ja katsellaan, mitä tälle tehtäisiin. Useissa on niin, että vaikka ne kiertelevät muutaman viikon, se ei vielä aiheuta katastrofia.

Aino-Kaisa Pekonen ja Kirsi Varhila poistumassa Säätytalolta siellä huhtikuun alussa käydystä kehysriihestä.

Kuva: Vesa Moilanen

4. Kukaan ei ota vastuuta

EU:n yhteishankinnassa Suomi jäi viivyttelyn vuoksi suojavarusteiden hankinnassa aluksi ainoana EU-maana unionin yhteishankintojen ulkopuolelle. Ministerit ovat syntyneessä sopassa syytelleet muita kuin itseään. Virkamiehet pallottelevat vastuuta toinen toiselle.

Brysselistä oli jo helmikuun alussa kerrottu STM:lle tulevista keskitetyistä hankinnoista. IS:n tietojen mukaan ministeriössä alkoi vasta helmi-maaliskuun vaihteessa valjeta, että asia pitäisi saada hoidettua mahdollisimman nopeasti.

Asia viivästyi jo pelkästään sen vuoksi, että ministeriössä kului huomattavasti aikaa sen pohtimiseen, kuka asian ottaa hoitaakseen. Aikaa tuhlautui jopa sen pohtimiseen, kuinka korkealla asia on tärkeysjärjestyksessä.

Pekonen on viime päivinä ollut tulilinjalla juuri EU-sopan vuoksi. Hän ei ole suostunut ottamaan vastuuta harteilleen. Ministeri selitti sekavia lausuntojaan IS:lle lauantaina sanomalla, ettei hän vielä toissa viikollakaan ollut tietoinen siitä, ettei Suomi ollut ehtinyt mukaan ensimmäiseen yhteishankintaan.

STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoikin eilen Ilta-Sanomille ministeriön aloittaneen Pekosen pyynnöstä selvityksen EU-sotkusta. Pikaisesti tehtävässä selvityksessä tarkastellaan, miten tietokatkos asiassa on syntynyt.

– On selvä, että tällaisia tietokatkoksia ei voi tapahtua eikä tietenkään erityisesti tällaisessa kriisitilanteessa, jollaisessa nyt olemme, Pekonen sanoi illalla A-studiossa.

Lue lisää: Sosiaali- ja terveysministeriö laatii sisäisen selvityksen viivyttelystä suojavarustehankinnoissa – kansliapäällikkö Varhila ei ota syitä niskoilleen

Lue lisää: Pekonen ei halunnut A-studiossa ottaa kantaa, onko hänellä luottoa omiin virkamiehiinsä

Pekonen ei ottanut lähetyksessä kantaa siihen, luottaako hän vielä ministeriönsä korkeisiin virkamiehiin. Pekonen sanoi kommentoivansa asiaa vasta, kun selvitys on valmis, jotta kaikkien osapuolten oikeusturva toteutuu.

Varhiala ja STM:n hyvinvointi- ja palveluosastoa johtava ylijohtaja Päivi Sillanaukee ovat siirtäneet vastuuta toinen toisilleen julkisuudessa. Sillanaukee kehotti viikonloppuna kysymään EU-kuvion vastuukysymyksistä lomalla olleen Varhilan sijaiselta. Hän katsoi kansliapäällikön informoivan ministeriä kyseessä olleen kaltaisista asioista.

Varhila oli päivän loman jälkeen maanantaina jo töissä. Hän ei IS:n haastattelussa ottanut tietokatkosta omaan piikkiinsä, vaan antoi ymmärtää, että Sillanaukeellakin on kaikki mahdollisuuden kommunikoida ministerin kanssa.

– Kyllä ylijohtajat, jokainen vastuualueeltaan, raportoivat ja käyvät suoraan keskustelut ministerin kanssa. Ainoastaan siinä tilanteessa, jos asiassa tulee monia eri haaroja, kansliapäällikkö on asiassa mukana, Varhila sanoi.

Kokoomustaustainen Päivi Sillanaukee toimi STM:n kansliapäällikkönä ennen kuin Pekonen nimitti elokuussa tehtävään demaritaustaisen Kirsi Varhilan.

Kuva: Heikki Saukkomaa

5. Varhilan ja Sillanaukeen nimitysjupakka

Varhilan ja Sillanaukeen välistä pallottelua saattaa selittää omalta osaltaan vanha nimitysjupakka.

Pekonen nimitti demaritaustaisen Varhialan kansliapäälliköksi tehtävää aiemmin hoitaneen kokoomustaustaisen Sillanaukeen tilalle elokuussa. Varhilan valintaa perusteltiin nimitysmuistiossa muiden muassa sote-uudistuksen läpiviennin tarpeilla.

Sillanaukee lähetteli virantäyttöprosessin aikana oikeuskansleri Tuomas Pöystille poikkeuksellisia tavalla kanteluksi tulkittuja viestejä. Lännen Media on kertonut Sillanaukeen lähettäneen Pöystille yhden viesteistä WhatsApp-sovelluksella 15. elokuuta kello 00:27.

Sillanaukee toi viesteissä esiin esimerkiksi sitä, että hänen koulutuksensa ja kokemuksensa tehtävään olisin laajin. Asiasta syntyi kohua jo aiemmin.

Virka laitettiin hakuun vuosi ennen Sillanaukeen pestin päättymistä. SDP kanteli asiasta tuolloin Pöystille. Ilmassa oli epäilys, että porvarihallitus jyvitti jatkoa Sillanaukeelle.

Sipilän hallitus erosi tunnetusti maaliskuun alussa ja paikka jäi täyttämättä. Elokuussa asia tuli Pekosen pöydälle ja tehtävään valittiin demaritaustainen Varhila.

Juttua päivitetty klo 19.32: tarkennettu määritelmää ministerien vastuunjaosta, muotoilua STM:n roolista kasvomaskien hankintapyynnön tekijänä ja tarkennettu viittausta Pekosen aiemmin IS:lle antamaan kommentointiin EU:n yhteismaskihankintaan liittyen.

Päivi Lakka
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006482234.html

Omaishoitajaliitto vetoaa jäsenkuntansa puolesta suojaimien saamiseksi rekisteröityneille omaishoitajille. Heidän tuoreesta opaskirjastaan selkeästi ilmenee, että sopimuksettomia hoitavia omaisia kuitenkin on valtaosa tätä työtä tekevistä. Hallitus on kuitannut asian niin, ettei hoidettavien luo saa mennä, ts. kyseenalaistanut omaehtoisten hoitosuhteiden tarpeellisuuden. Se saattaa olla maailmankatsomuksellinen asia: Kaikki hyvä tulee yhteiskunnan oikein äänestettyjen päättäjien kautta. Omatoimisuus on osaamattomuutta. Viisaus keskittyy valittuihin. Siksi valta on meillä.

Ja vanhuksia senkun kuolee tautiin, laitoksissa ja niiden ulkopuolella, eivätkä tilastovastaavat ole aiemmin uskaltaneet kertoa missä mennään. Hyvin suomalaiset silti näyttävät pärjänneen, koska vastuuta on kannettu siellä missä tauti uhkaa. Olisi vaan niitä suojaimia.

Edit: Epidemia etenee, muttei paisu.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006482234.html
Ruohonjuuritasolla sosiaalisia kontakteja varoen sairastumiset voidaan ehkä pitää aisoissa ja rajoittaa vanhuskuolemia, kunnes suojaimet saadaan kaikkien käyttöön ja kansa rokotettua. Hajasijoittuminen mökeille eristyksiin auttaa epidemian hallinnassa, sekä suoraan suojaamalla eristyksissä olevia että tukahduttamalla tartuntaketjuja asukastihentymissä, koska tartutettavia on harvemmassa, ja edelleen välillisesti hoitokodeissa ja hoidettavien kotona, koska taudin tartuttajia ulkopuolella on vähemmän.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Kommentti: Vanhusten turvallisuus - pitääkö olla huolissaan?

Post by will »

Kiuruveden Kalliosydämen hoitokodissa koronakuolleita on toistaiseksi 12 ja tilanne kesken, koska osa asukkaista sairastaa yhä.
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006486386.html

Tartunta tuli väliaikaisesti sijoitetun hengitystieoireisen potilaan mukana. Vastuut ovat mielenkiintoisia, mm hoitokodin johtaja sai viime kesänä huomautuksen epäpätevyydestään, ja oli ollut hankkimassa tarvittavaa lisäoppia etänä, kun korona iski ja vei lähes puolet hoitokodin asukkaista.

Helsingissä on vastaavasti kuollut 60 ja Espoossa 10 hoitokodin asukasta. Espoon sairaalassa Jorvissa on suljettu vanhusosasto, kuolleita yhteensä viisi, nämä kaikki pienellä alalla kaupungin keskiosissa. Täytyykö kohta itse pidättää hengitystään lounaan ja koillisen puoleisilla tuulilla, kun käy postilaatikolla tai roskakatoksella, täällä Espoon molempien koronakuolemakeskittymien puolivälissä missä karanteeninomaisesti asustan. 8-)

Numerotiedon perusteella on jo selvää, että ellei epidemiaa ajeta alas, +80v vanhuksia tulee kuolemaan huomattava määrä, koska heitä ei riittävästi kyetä suojelemaan virustartunnalta. THL:n koronasivulta saatavan datan mukaan ikäryhmän sairastuvuus on samaa luokkaa kuin työikäisellä väestöllä, mutta kuolevuus moninkertainen. Laumasuojan harkittu hankkiminen yhteiskuntaan jatkamalla epidemiaa johtaisi ennalta tietämättömien vanhusten kuolemiin koronavirustaudin johdosta. Kuka tästä vastaisi, vai hyväksyttäisiinkö se välttämättömänä?
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Kommentti: Vanhusten turvallisuus - pitääkö olla huolissaan?

Post by will »

Helsingin Sanomissa on ansiokas ja asiantuntijanäkemykseen perustuva kirjoitus vanhusten turvallisesta kuolemisesta hoitokodeissa ja kotonaan. Hoitokoteihin tullaan keskimäärin kahden viimeisen elinvuoden ajaksi ja hoitopaikasta muodostuu kodinomainen turvallinen ympäristö. Lopun lähestyessä ei ole syytä lähteä sieltä sairaalaan.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006488835.html
Fakta
Iäkkäiden hoito Suomessa

■ Iäkkäistä suurin osa asuu itsenäisesti kotonaan eikä tarvitse kotihoidon palveluita. Noin 11 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä oli vuonna 2018 säännöllisen kotihoidon piirissä.

■ Toukokuussa 2018 kotihoidossa oli päivittäin keskimäärin 51 700 asiakasta.

■ Pitkäaikaista laitoshoitoa lääketieteellisin perustein tarvitsee noin 0–1 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä.

■ Palliatiivista hoitoa tutkineen asiantuntijaryhmän vuonna 2019 julkaistun raportin mukaan hoidon saaminen ei toteudu alueellisesti tasa-arvoisesti.

■ Puutteita havaittiin myös terveydenhuollon henkilökunnan kouluttamisessa hoidon antamiseen.
Rinnalla on omaishoito, josta artikkelissa ei kerrota mitään.

75 vuotta täyttäneitä oli 2018 yhteensä 523675.

Omaishoitajaliiton mukaan 47500 omaista on tehnyt sopimuksen kunnan kanssa omaisensa hoitamisesta. Omaishoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan, mutta saa palkkion ja tukea.

Tyypillinen omaishoitaja on
- Yli 65 vuotias
- Nainen
- Hoitaa puolisoaan
- Yleisin hoidon syy muistisairaus
Myös muita perheenjäseniä hoidetaan eri syistä.

Pääasiallisia omaisensa auttajia on 350000

(Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma)

https://omaishoitajat.fi/omaishoidon-ti ... maishoito/

Kodinhoidon piirissä olevat ja sopimusomaishoidettavat ovat osin samoja henkilöitä ja nuorempiakin hoidettavia on heidän joukossaan. Lukuja verratessa jää vaikutelma, että artikkelissa mainittu itsenäinen elämä tosiasiallisesti on huomattavalla osalla 75 vuotta täyttäneistä omaisten tukemaa. Sairastaminen ja kuoleminen ovat yhteiskunta-avusteisia, mutta läheskään kaikki vanhuuden ongelmat eivät kuulu tuen piiriin. Näin korona-aikana väliinputoajia voisi huomioida. Piakkoin ruvennee taas saamaan kasvo- ja hengityssuojaimia kaupoista, toivottavasti kohtuulliseen hintaan, ja auttamista voi jatkaa turvaliisemmin.
User avatar
Queen
Posts: 2736
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Re: Kommentti: Vanhusten turvallisuus - pitääkö olla huolissaan?

Post by Queen »

Omaishoidosta puhuttaessa unohdetaan usein nämä ihmiset, jotka tekevät tismalleen sitä omaishoitajantyötä, mutta eivät ole virallisesti omaishoitajia, eivätkä ota kunnalta tekemästään työstä tukea. Olen itse ollut juuri tällainen "omaishoitaja".
Varmasti tästä johtuukin, että ns. viralliset omaishoitajat ovat yli 65-vuotiaita. Nuoremmatkin kyllä hoitelevat hommat, mutta heille tulee tuloa muusta työstä siinä ohella.
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Kommentti: Vanhusten turvallisuus - pitääkö olla huolissaan?

Post by härkä »

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006491479.html
Eläkeliiton puheenjohtaja toivoo karanteeni-ikärajaa nostettavaksi 75 tai 80 vuoteen.

Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo on erittäin huolissaan.
Yli 70-vuotiaiden ikäihmisten sosiaalinen eristäminen on Suomessa jatkunut jo reilusti yli kuukauden.
– Emme me tiedä kaikkea siitä, mitä tapahtuu seinien sisällä, Vuorisalo sanoo.

Vuorisalon kertoo tietoon tulleen jo yhden tapauksen, jossa eristäytyminen on johtanut itsetuhoiseen käyttäytymiseen.
– Ratkaisu oli lopullinen, ja se johtui ahdistuksesta, Vuorisalo sanoo.


Tuo 70 vuotta on tavallaan veteen piirretty viiva.
Meitä on reilustikin vanhempia , jotka vielä ovat fyysisesti hyvässä kunnossa.
Toisaalta jo 50-vuotiaana voi olla rapakunnossa. Tietenkin virus lienee aina iäkkäämmälle pahempi.

Sitten seutukunnat.
Maaseudulla ja pikkukaupungeissa ei ole samaa riskiä kuin pk-seudulla tai isoissa kaupungeissa.
Pikkupaikkakunnilla tuntuu kuitenkin toimivan mm. ruoan kotiintoimituspalvelut. Ymmärtääkseni kunnalliselta taholtakin , mikäli on tarvetta.

Toisaalta koko ajan on voinut havaita yli 70-vuotiaita kaupoissa.
Hyvin ymmärrettävää, että alkaa rassaamaan jollei mihinkään pääse.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
User avatar
Queen
Posts: 2736
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Re: Kommentti: Vanhusten turvallisuus - pitääkö olla huolissaan?

Post by Queen »

Ymmärrän tämän tilanteen, mutta Vuorisalo perustaa ajatustaan yhteen itsemurhaan, siis tässä jutussa.
Kyllä yli 70-vuotiaiden ryhmässä tehdään normaalistikin melkoisen paljon itsemurhia. Välttämättähän koronalla ei tarvitse perussyyn kanssa olla mitään tekemistä.
Yhdeksi alttiudeksi (muistan lukeneeni) on mainittu sairaalahoito. Sen jälkeen osa tästä väestönosasta oli alttiita itsemurhille.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Kommentti: Vanhusten turvallisuus - pitääkö olla huolissaan?

Post by will »

Olen taipuvainen ajattelemaan kuten Queen, että Vuorisalo yleistää asiassa, jota on vaikea yleistää sen vuoksi, että vanhusten itsemurhia on mainittavasti esiintynyt muista syistä jo tähän asti. Ja olen ollut lehtitietojen varassa, joten voin olla väärässä.

Mutta mitä tulee eristämiseen, olen kuitenkin kallistumassa ajatukseen, että siihen pitäisi olla muita kuin populistisia syitä. Viittaan alla olevaan kuvaan, joka perustuu THL:n ja Tilastokeskuksen datoihin. Tein sen itse jakolaskua käyttäen, koska en löytänyt vastaavaa muualta.

sairastuvuus ikäryhmittäin 30-4-2020.png
sairastuvuus ikäryhmittäin 30-4-2020.png (19.94 KiB) Viewed 1460 times
Näen kuvan niin, että sen pääpopulaatiota, n.120 sairastunutta/100000 henkeä, selittää parhaiten työelämä, joko tekijänä tai asiakkaana. Toinen selvä populaatio on itsestään huolehtimaan kykenevät ja työelämärasitteista vapaat ihmiset, kuten koululaiset/opiskelijat ja eläkeläisten nuorempi osa, joiden sairastuvuus on n. kolmasosa työelämäpopulaatiosta. Sekapopulaatiossa 60-69 on ihmisiä kummastakin edellisestä ja lapsipopulaatio on äitinsä helmoissa.

Vaikka vanhuskaranteeninomaisuuden ovea vähän raotettaisiinkin, uskoisin elämänkokemuksen ja kyvyn omatoimisuuteen yhdessä tiedostetun, sairastumisesta seuraavan terveysriskin varomisen kanssa johtavan sairastumisten määrän pysymiseen pienenä juuri tässä ryhmässä.

Keskeinen selittäjä sairastumiselle saattaisi olla se, kuinka paljon eri ihmisiä joutuu päivittäin tapaamaan. Se tuntuu luonnolliselta ajatukselta. Tuskin sitä on yleisemmin kielletykään, ehkä pikemminkin päinvastoin. Siitä päästään keppihevoseeni, piilopirtteihin ja sieltä käsin tehtyyn etätyöhön, sekä tilanteen yhä jatkuessa yhteiskunnan organisoimiseen siten, että runsaille ihmismäärille altistumista ei tapahtuisi muidenkaan osalta. Omaishoito säästäisi vanhusten henkiä, jos hoitavat omaiset voisivat pitää itsensä ja viime kädessä myös hoidettavan omaisensa terveinä välttämättömien käyntien aikana esim. suojaimin. Espoon tyylinen kotisairaala avustaisi lääketieteellisen puolen hoitamisessa.
User avatar
Queen
Posts: 2736
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Re: Kommentti: Vanhusten turvallisuus - pitääkö olla huolissaan?

Post by Queen »

Olen itsekin miettinyt tätä, että nuo selkeät ikärajat ovat hankalia. Kyllä ihmisen pitäisi itse osata miettiä ja päättää se oma tilanteensa.
Ymmärrän toki, että johonkin se raja on vedettävä, mutta eihän sitä voi pelkän iän perusteella sanoa, että esim. 68-vuotias on automaattisesti terveempi kuin vaikkapa 71-vuotias. Toinen saa vapaammin liikkua, kun toiselle on asetettu ehdotuksia esim. kaupassakäyntiaikoihin.
Kaikkein pahin tilanne on tietysti niillä, jotka ovat kotona lähes vuoteenomina. Heitä käy joku pikaisesti tapaamassa ja hoitamassa välttämättömimmän (toivottavasti edes!). Heidän kontaktinsa ulkomaailmaan ovat minimissä. Pelkona on jo pelkästään sekin, että syntyy verisuonitukoksia, kun kukaan ei pääse auttamaan liikkumisessa.
Täytyy toivoa, että kesä toisi apua tilanteeseen ja nämä kotiin linnoittautuneet/linnoitetut pääsisivät hieman tuulettumaan, kun ulkona voi sentään pitää etäisyyksiä.
Eilen huomasin ilokseni, että kaksi nuorta tyttöä lykkäsi pyörätuoleissa vanhuksia ulkoilualueella. :D
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Kommentti: Vanhusten turvallisuus - pitääkö olla huolissaan?

Post by will »

Helsingin kaupungissa on hoivakoteihin koronakuollut yhteensä 74, Vantaalla kahdeksan ja Espoossa 15 asukasta. Lisäksi Espoon sairaalassa on menehtynyt viisi potilasta ja geriatrian osasto suljettu. Kaikkiaan 102 vanhusten geriatrista vastaavassa hoivassa ollutta on menehtynyt näissä kolmessa kunnassa, kun koronakuolleiden kokonaismäärä on Hyks:n erityisvastuualueella ollut 196 (koko maassa 240). Vanhusten hoitolaitoskuolemaluvut eivät sisällä erityis- eikä perussairaanhoidon laitoksissa olleita.

Suojelusta ja tapaamisrajoituksista huolimatta yli puolet alueen koronakuolemista on tapahtunut hoitolaitoksissa. Se vastaa valtakunnallista tasoa, jonka mukaan n. puolet menehtymisistä on ollut sosiaalihuollon yksiköissä. Valtakunnallisesti n. 1% on kuollut kotonaan, loput terveydenhuollossa.

Kaikista tautiin kuolleista 80 vuotta täyttäneitä on ollut yli puolet (52%) ja kaikkien mediaani-ikä 84v. Nuoremmasta vanhusluokasta (70-79v) on kuollut 36 henkeä (12% sairastuneista) kun sitä vanhemmista kuolleita on ollut 125 (21%). Eläkkeelle siirtymisikäryhmässa (60-69v) luvut ovat 15 (2,9%) ja "parhaassa iässä" olevilla (50-59v) 5 (0,5%).

Vastaavalla tavalla kaikista kuolemista ja kirjatuista tautitapauksista laskien kuolleiden osuus on ollut 4,5% koko maan tasolla. Tervehtyneet laskuihin ottaen kuolleita on ollut alle 6,5% taudin loppuun sairastaneista. Ikäriippuvuus on kuitenkin niin voimakasta, etteivät koko väestön keskimääräiset luvut anna oikeaa kuvaa taudin vakavuudesta yksilötasolla. Tiedottamisessa pitäisi selvemmin erottaa terveyden- ja sosiaalihuollon suunnittelun käyttämät luvut niistä, mitä kukin ihminen tarvitsee asian ymmärtämiseen omalla ja läheistensä kohdalla.

Hallituksen päätöksellä vanhusikäluokkiin kuuluvien suojelu jatkuu, eivätkä he saa suosituksen mukaan lähietäisyydeltä tavata muita ihmisiä, hoitohenkilökuntaa lukuun ottamatta.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006496199.html

https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja ... viruksesta

https://experience.arcgis.com/experienc ... e30b714f26

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006496607.html

Edit:
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000006497371.html
"Meillä on helppo keino suojella ikäihmisiä: vanhukset landelle!” Peltola sanoo
”Kun Sanna Marin katsoi minua vakavin silmin televisiosta ja sanoi, että tule Heikki pois sieltä Kuusamosta, minä vastasin, että en muuten taatusti tule! Kesämökki on parasta eristämistä.”
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Kommentti: Vanhusten turvallisuus - pitääkö olla huolissaan?

Post by will »

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006497500.html
Helsingin Sanomissa julkaistu asiantuntijan mielipidekirjoitus
Mielipide|Lukijan mielipide
Suomen talous tuhotaan suojelumme takia
Julkaistu: 2:00

Me yli 70-vuotiaat olemme nyt virallisen liturgian mukaan suojelukohde. Meidän vuoksemme Oy Suomi Ab on saatettu taloudelliseen ahdinkoon. Me olemme raataneet koko elämämme, että maamme kukoistaisi. Nyt talous tuhotaan suojelumme takia.

Kun meidän suojelustamme puhutaan koko ajan, onko lupa ymmärtää asia siten, että kun rokote saadaan, meidät rokotetaan ensimmäiseksi? Muutoinhan tämä suojelupuhe on hämäystä. Entisenä Sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan (Etene) puheenjohtajana tosin muistan, että aikoinaan lähdimme siitä, että niukkuuden oloissa rokotetaan aluksi etulinjan työntekijät, sitten lapset ja nuoret, joita kansakunnan on tietenkin suojeltava.

Paula Kokkonen

varatuomari, Helsinki
Post Reply