Kommentti: Vanhusten turvallisuus - pitääkö olla huolissaan?

[Queen]

Minä taidan yksin täyttää tämän ritsikirjan.

Nykyään puhutaan paljon vanhusten hoidosta ja kotona selviytymisestä sekä turvallisuudesta.
Eräällä paikkakunnalla on aikanaan vanhuksille rakennettu rivitaloyhteisö. Tarkoitus on ollut, että vanhukset voivat asua omillaan mahdollisimman pitkään. Asunnot ovat vuokra-asuntoja ja niissä on hyvin edulliset asumiskustannukset. Vanhuksilla (taloissa asuu myös muutama vammainen, nuorempi henkilö) on mahdollisuus saada myös kotiapua.
Miten tämä liittyy sitten rikospalstaan?
Nyt olen kuullut kerrottavan, että noita asuntoja onkin alettu vuokraamaan myös syrjäytyneille, nuorehkoille henkilöille. Meno on muuttunut. Talojen pihapiiri ei ole enää se auvoinen; istutaan keinuissa ja tavataan toisia vanhuksia, köpötellään rollaattoreilla pihapiirissä jne.
Talojen liepeillä kulkee jos jonkinlaista sakkia: huumeiden käyttäjiä (niistä tuomioitakin saaneita), alkoholisteja ym.
Poliiseja tarvitaan rauhoittamaan kiihtyvää menoa. Ukot ja akat ryypiskeleevät sekä pihoilla, että sisätiloissa möykäten ja tapellen.
Vanhukset pysyttelevät omissa luukuissaan, uskaltautumatta juuri ulkosalle, peläten turvallisuutensa puolesta. Ovikellon soidessa, ei ole varmuutta kuka siellä rimputtelee ja millä asialla. Kotipalvelun työntekijöiden aika ei riitä vahtimaan näitten remusakkien touhuja ja on kai se heillekin turvallisuuskysymys.
En voi käsittää, miksi tällaista sakkia on asutettu noihin taloihin, varmasti vanhuksiakin riittäisi asukkaiksi. Toki on puhuttu siitä, että esim. alkoholisteja tai vankilasta vapautuneita ei pitäisi kaikkia panna esim. samaan kerrostaloon, vaan heitä pitäisi sopeuttaa muun väestön joukkoon, mutta että "vanhustentalolle"?

[will]

Alkuperäinen konsepti tuntuu hyvältä, kuten monessa tapauksessa suunnitelmia esiteltäessä ja rahoitusta hyväksyttäessä asia on. Kuitenkin tämän uuden asutussuunnitelman perusteella vanhuksia näyttäisi vähintään vedetyn nenästä, ellei suorastaan petkutettu. Tuonne muuttaminen on ollut usealle palautumaton elämänmuutos, joka joiltakin on vaatinut vähän omaisuuden realisointia ja tulojen uudelleensuuntaamista. Mihin sieltä lähteä, jos uupuu häiriöihin tai epävarmuuteen? Arvellaanko, ettei mitään vakavampaa satu? ... Mitä muuta mahtaa olla ollut tällaisen uudelleenjärjestelyn takana?

Kotikaupunkini uuteen seniorikeskukseen muuttaa näinä päivinä 70 ympärivuorokautista hoiva-asumista tarvitsevaa ja 70 tuettua senioriasuntoa tarvitsevaa ihmistä. Heidän asumistarpeensa on kartoitettu yksilöllisesti ennen asukkaaksi valitsemista. Pohjakerroksessa oleva palvelukeskus on auki 8-16 ja 500m:n päässä olevan kauppakeskuksen vapaa-ajankeskus 8:30-24:00. Hieno juttu. Kuitenkin ajatusleikkinä: Mitä mahtaisi tapahtua, jos osa seniorikeskuksen mahdollisesti nuoremmista asukkaista tosiasiassa viettäisi aikaansa kauppakeskuksessa ja sen viereisessä liikenneterminaalissa tullen kavereineen kotitalolleen vasta kauppakeskuksen sulkeuduttua palvelukeskuksen henkilökunnan työajan jälkeen? Ehkä se olisi jotain samanlaista, mistä Queen kirjoittaa tämän tarkemmin määrittelemättömän kunnan vanhustentalon kohdalla. Toivottavasti ei, edes jonkin ajan kuluttua, kun toimintaa on tarvis tehostaa, tms. vaatimuksia esitetään, kuten aika-ajoin on tapana.

[Queen]

Näistä rivitaloista ensimmäiset rakennettiin 1970-luvulla. Sittemmin niitä on rakennettu lisää ja entisiä korjailtu.
Tietysti myös vanhusten joukossa saattoi olla pari enemmän alkoholia käyttävää, mutta tiettävästi tästä ei enempää häiriötä syntynyt.
En tiedä, onko tilanne alkanut siitä, että ensin yhteisöön muutti yksi henkilö, joka ryyppäsi ankarasti, sen jälkeen asukkaiksi otettiin pari hänen tuttavaansa. Nyt saamieni tietojen mukaan asukkaina on jo nuoria, huumeriippuvaisia ihmisiä.
Minulla on muutama tuttava asumassa noissa taloissa, tai tarkemmin ottaen he olivat äitini tuttavia (äitini on kuollut), mutta olen poikennut katsomassa heitä silloin tällöin. Olen voinut omin silmin ja korvin todistaa, että meno ei taida olla oikein vanhuksille ja sairaille sopivaa. Olisi suotavaa, että saisivat viettää elämäänsä rauhassa ja kivassa, turvallisessa pihassa ulkoillen.

[will]

Työiässä ei ehkä tule ajatelleeksi, että esim. vuodelepoon johtava kaatuminen voi olla vanhalle ihmiselle lopun alkua. Mm. sikäli olisi parempi, että saisivat olla pihassaan omaan tahtiinsa. Ei niin, että tarkoituksella tuupittaisiin, mutta vahingon riski kasvaa, jos osa asukkaista tapaa olla pöllyssä. Ja joka tapauksessa vanhoja ja huteroita pelottaa, mikä vie heiltä viihtyvyyttä ja äänimaailma ehkä yöunetkin. Mutta mitä tehdä, lähetetäänkö ketjun keskustelu jonkin ajan kuluttua tiedoksi kunnan päättäjille, vai lähettäisivätkö vanhat asukkaat sen itse?

Ehkä jossain muuallakin on huolestuttu vanhuksien ja kovavauhtisten työikäisten sosiaaliturvan kuluttajien asuttamisesta yhteen, ja asiaan saataisiin laajempaa pohjaa joko tähän ketjuun tai muulle foorumille. Vanhusten muuttaminen pois kotoaan, ei liene paras ratkaisu, vaikka se valitettavasti saattaisi näyttää halvimmalta vaihtoehdolta, sopivasti laskien.

Edit: Tällainen tuore tapaus on ollut Espoossa, mahdollisesti kaupungin kadulla, ei sisäpihalla:
http://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista ... issa_58229
Iäkäs nainen kaadettiin, kun hän oli huomauttanut nuorempien käyttäytymisestä. Pää kolahti asfalttiin ja sitten oli mentävä sairaalaan. .... Pahoinpitelijöiden pelivarat taitavat olla vähissä.

[will]

Jos vanhus käy ostamassa ruokaa kaupasta hän voi nykyään tulla ryöstetyksi ja pahoinpidellyksi sen samaisen ja välttämättömän ruoan vuoksi. Suomessa.
http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005279 ... e=tf-other


Kuva: Naisvanhuksen (ns. mummon) ryöstäjä viemässä saalistaan. Poliisi kyselee hänen peräänsä.

Jos vanhus taas tilaa ostokset tai ruoka-annokset yhteiskunnan sosiaalipalveluna, hän voi nälkiintyä, koska ruokaa ei tuodakaan, palvelun uhkatiukalle viedyn kilpailuttamisen seurauksena. Sama maa.
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/2017061 ... 9_u0.shtml

Tähän ei raflaavaa kuvaa vanhuksen valmisateriasta. Onhan niitä jo nähty, kuten myös palveluntuottajan selityksiä.

Voisiko yhteiskuntakoneisto keskittyä olennaisiin, toissijaisten asemesta? Maa ei ole viimeisen päälle valmis vaikka eläkeiän jo ylittänyt sukupolvi on tehnyt voitavansa työvuosinaan. Muutamat perusasiatkaan eivät ole kunnossa, eivätkä nykyään edes menossa siihen suuntaan, vaikka kokonaisuutena paljon paremmin meillä on kuin edellisillä polvilla.

[will]

Helsingin Sanomat on puuttunut vanhusten kotihoidon ongelmiin pääkaupunkialueella.

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005523064.html

Espoon kaupungin kotihoidon asiakkaana olleen vanhuksen epäillään kuolleen kotihoidossa tapahtuneen laiminlyönnin vuoksi. Tapauksesta on tehty kaupungille heitteillejättöilmoitus. HS:n tietojen mukaan epäilty heitteillejättö on tapahtunut keväällä 2017.

Kuollut kotihoidon asiakas oli kotiutunut hiljattain sairaalasta. Kotihoitajan mennessä käynnille asiakas ei ollut tullut avaamaan ovea. Hoitajalla ei ollut mukana asunnon avainta, eikä hän jäänyt selvittelemään tilannetta, joten käynti jäi välistä. Seuraavana päivänä omaiset löysivät vanhuksen asunnosta kuolleena.

HS:n haastattelemien Espoon kotihoidon työntekijöiden mukaan asiakkaiden terveyttä, hyvinvointia ja jopa henkeä uhkaavia vaaratilanteita tapahtuu useammin kuin Haipro-ilmoituksia koskevat tilastot kertovat.

Asiakas on pahimmillaan ollut useita päiviä ilman hoitoa, ja yksittäisten käyntien tekemättä jääminen on tavallista. Myös lääkkeiden jakeluun liittyvät vaaratilanteet ovat hoitajien mukaan arkipäivää. Asiakkaat ovat saaneet vääriä lääkkeitä tai lääkkeitä on jäänyt saamatta kokonaan tai oikeaan aikaan.

Espoo ei ole kotihoidon ongelmien osalta poikkeus. Kotihoidossa olevien ikäihmisten määrä kasvaa Suomessa nopeasti, ja hoidon tarpeessa olevat ovat yhä huonokuntoisempia. Hoitajien määrä ei ole kasvanut samassa tahdissa kotihoidon työmäärän kanssa.

Esimerkiksi Helsingin kotihoito joutui viime kesänä aluehallintoviraston erityistarkkailuun, koska sen on katsottu olevan ylikuormittunut erityisesti idässä.

”Yksi pahimmista tietämistäni tapauksista on sellainen, jossa asiakkaan käynti oli jäänyt tekemättä, eikä asiakas siksi ollut saanut lääkettä. Hän sai aivoinfarktin, eikä tullut enää koskaan takaisin sairaalasta”, yksi hoitajista kertoo.

Kerran erään asiakkaan luona ei oltu käyty viiteen päivään. ”Ateriapalvelu oli pyörinyt, mutta lääkkeet olivat jääneet antamatta ja vaipanvaihdot tekemättä. Vaippa oli märkä, ja asiakas oli aivan eritteissä”, hoitaja kertoo.

Muutama haastatelluista hoitajista kertoo pelkäävänsä, että tekee itse ylikuormittuneena virheen.

”Asiakkaitamme kohdellaan hyvin eriarvoisesti. Jos hoidettavalla on niin sanottu hankala omainen, sellainen asiakas saa parempaa hoitoa”, yksi hoitajista sanoo.

... kotihoidon ongelmat on Espoossa otettu vakavasti. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti keväällä kotihoidon kehittämisohjelmasta.

”Tuntuu, että kotihoito on rakennettu niin, että siitä puuttuu koko inhimillinen todellisuus.”

”Sitä olen miettinyt, miten muistisairaat pärjäävät”, Ekholm sanoo.

”On onni, että päänuppi pelaa.”

Niinpä. Viimeisiä aikoja ajatellen näyttää olevan parasta huolehtia ennalta, että oma yläkerta on kunnossa sitten, kun kroppa rupeaa menemään alta. Vaihtoehtoisesti on syytä järjestää puolestapuhujaksi ns. hankala omainen. Tai, jos kuitenkin omat auttaisivat, kuten joskus ennen oli tapana. Miten muut?

[Queen]

Itse olin aikanaan kotipalvelulla hommissa jonkun aikaa. Kävin aamusella muutamassa paikassa tekemässä hoitotoimenpiteitä ja sama homma iltapäivän tunteina. Näinä keskipäivän tunteina olin ruuan jakajana.
Vaikea sanoa, millainen järjestelmä eri paikoissa on, mutta kun itse vein ruokaa, tottakai tarkistin vanhuksen tai muun asiakkaan hyvinvoinnin toisin kuin edellä olevassa yhdessä esimerkissä on toimittu. On toki mahdollista, että joissakin kunnissa eri ihmiset hoitavat tyystin tällaiset ja ajatellaan, että "vain ruuanvienti kuuluu tehtäviini, joten en puutu muuhun".

Itse hoidin veljeni kanssa äitini asioita, mutta olimme ottaneet vielä lisäturvaksi kotihoidon, vaikka kävimme päivittäin hänen luonaan. Alkuun kotihoito hoiti äidin lääkkeiden jakelun. Äidin lääkelaatikko oli hänen asunnossaan, mutta hoitaja jakoi ne dosettiin. Minulla oli kuitenkin tapana tarkistaa lääkkeiden jako. Otin äidin lääkelaatikon esille ajatellen, että ehkä apteekista pitäisi hakea jotain lääkettä lisää, tarkistanpa asian.
Yllättäen löysin äidin laatikosta vieraan miehen sydänlääkkeet, jotka olivat 3 kertaa kovempia teholtaan kuin äidin lääkkeet! Äiti ei ollut ehtinyt niitä ottaa, koska olin edellispäivänä käynyt hänen luonaan ja tarkistanut dosetissa olevan oikeat lääkkeet sille päivälle ja uudet oli jaettu ko. päivän aamuna.
Vein miesparan lääkkeet toimistolle. Sanoin, että nämä oli äidin lääkelaatikossa. Vastaanottanut hoitaja tuli aivan kalpeaksi ja sai sanottua vain: Kiitos paljon.
Sanoin hoitajalle, että hänen tulisi tarkistaa heti miehen lääkitys, että onko hän jäänyt ilman sydänlääkettä ja kerroin, että äitini on kunnossa, koska hän ei ole ehtinyt ottaa yhtään ko. lääkettä.
Miten olisi käynyt, jos en olisi mennyt äidin luokse ja tarkistanut hänen lääkitystään. Otin tämän tapauksen jälkeen äidin lääkkeiden jaonkin itselleni ja hoidin sen hänen kuolemaansa saakka.

[will]

^Lääkkeiden oikeellisuuteen ja hyvään järjestykseen on syytä kiinnittää huomiota, meni muuten miten meni, mutta myös varata aikaa kuunteluun ja muuhun sosiaaliseen yhdessäoloon. Jos aika kuitenkaan ei anna myöten, niin sitten ei tietenkään voi.

HeSa:n Espoo-keskustelu jatkuu puheenvuoroilla, joissa painotetaan tarvetta riittävien resurssien myöntämiseksi hoitotoimelle. Pelkkä kehittäminen ei potilaan kannalta riitä, jos hänelle ei jää kakusta yhtään enempää kuin ennen kehittämistä. '

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005528724.html

Tampereen yliopiston gerontologian professori Marja Jylhä korostaa, ettei Espoon kotihoidon tilanne ole millään tavalla ainutlaatuinen.

”Yleinen politiikka on se, että ihmisen pitää asua kotonaan olipa kunto melkein mikä tahansa. Siitä seuraa se, että kotihoidossa on yhä huonokuntoisempia ihmisiä”, Jylhä sanoo.

”Ja kun kotihoidossa olevien ihmisten määrä kasvaa, hoidosta tulee vähän kuin koneen huoltoa. Katsotaan onko ihminen hengissä, onko se saanut lääkkeensä, onko se syönyt puuronsa ja terve!”

Liukuhihnahoitoa taas on vaikea järjestää niin, ettei hoitajien vaihtuvuus olisi suurta. Jylhän mukaan on myös yleinen trendi, että kunnissa yritetään keksiä mitä tahansa temppuja ongelmien syiden hämärtämiseksi. Niillä yritetään peittää sitä, että ongelmien taustalla on työvoiman vähäisyys.

”Omaishoidosta ei varmasti saada irti enempää kuin siitä saadaan nyt, ja vanhojen perhehoito on kuriositeetti.”

”Vanhusten kotihoito on ollut se kohta, josta on katsottu, että voidaan säästää”

Vuodelle 2018 Espoon kotihoitoon on päätetty palkata 20 hoitajaa lisää.

[Queen]

Kotihoidossa työssä ollessa oli hyviä esimerkkejä tästä, miten viimeiseen asti asuttiin kotona. Usein se saattoi johtua ihan pakostakin, kun laitospaikkoja ei ollut. Eräskin nainen asui yksin ok-talossa. Veimme hänelle ateriat ja toiset hoitajat kävivät hänen luonaan muissa töissä. En ole erityisen uskonnollinen henkilö, mutta aina ajaessani naisen talon pihaan rukoilin: Rakas Jumala, anna sen mummon olla elossa ja että kaikki olisi hyvin.
Mummolle pantiin keittiön pöytään ruoka. Lautasen vierelle pantiin useat aterimet ja useampi lasi juotavaa. Hänelle painotettiin, että jos lusikka tai muu aterin putoaa lattialle tai lasi kaatuu, anna sen olla siellä äläkä missään tapauksessa ala nostaa sitä sieltä, otat vaan uuden käyttöösi.
Nainen autettiin sängystä (jossa hän makasi kaiket ajat) rollaattorin avulla pöydän ääreen. Hänet autettiin istumaan ja jätettiin siihen aterioimaan. Meillä ruuanjakajilla oli minuuttiaikataulu. Pihassa rukoilin mennessä: Rakas Jumala, minä täällä taas. Autatko, että se mummo saa syötyä ja pääsee itseään loukkaamatta takaisin sänkyyn. Kiitos.
Lähes joka päivä kävimme ruuan jaon jälkeen pomon juttusilla kysymässä, joko vanhainkodista avautuisi pian paikka mummolle. Jossain vaiheessa hän sinne pääsi, mutta nopeaan tahtiin se ei tapahtunut.

[will]

Uusi normaali on kehittymässä tapaus tapaukselta:
https://www.lansivayla.fi/artikkeli/630 ... -kuukausia
No, enempihän olisi liian kallista demokraattisesti vahvistettuun budjettiin, josta jo nimenomaan on katsottu voitavan saada säästöjä muita menotarpeita varten. Tuottamattomia, loppuunkuluneita ja vaatimuksia esittäviä nuo vanhukset myös ovat, elleivät vielä niin kohta kuitenkin. Hyvä olisi, jos Eduskunta päättäisi heidän tilanteensa kehittämisestä yhteiskunnallisesti kestävämpään suuntaan.

Joskus sanottiin, että tähän on tultu. Niinpä.