Matti Mäkinen oikeussalissa (
audiolinkki):
”…joka olis MITENKÄÄN liittyny tähän juttuun…”.
Mitkä olivat ne taktiset ja teknis-tieteelliset perusteet, joiden pohjalta rikostutkija Mäkinen teki aamuyöllä 1.12.2006 johtopäätöksen, että surmataloon kiinteästi kuuluneesta, lukitsemattomasta ja surmapaikan vieressä sijainneesta varastosta löytyneet esineet eivät MITENKÄÄN liittyneet Ulvilan surmaan eivätkä siten vaatineet alkeellistakaan dokumentointia tai teknistä tutkimista?
Surmayönä Matti Mäkistä ”teknisissä tutkimuksissa” avustanut esimies Ritva Lapinniemi etp:ssä:
Mäkinen oli siis ”ratkaissut” rikoksen jo ennen esimiehensä saapumista – ja otti asiakseen vihkiä Lapinniemen heti omiin näkemyksiinsä.
Miksei Mäkinen dokumentoinut kilpinikkarointiaan tai sen lopputulosta?
Mäkisen mukaan hänen rakentamaansa ensimmäistä ovisuojusta ei dokumentoitu:
Matti Mäkinen (etp):
”Tätä eristystä ei ole kuvattu.”
Turkoosinsävyisellä muovilla täytetty, rimallinen kehys (*etupuoli jiiriin sahattu ja listapintainen, taustapuoli ryssänjiirissä ja listaton) dokumentoitiin surman jälkeen moniin etp- ja lehtikuviin:
Yllä olevissa kuvissa ei näy Mäkisen yöllä varastolöydöksistään kyhäämä, laudanpätkistä, levynpalasesta ja tummasävyisestä tekstiilistä ruuvaamalla kyhäämä ”hätäsuoja”, jota ei Mäkisen mukaan valokuvattu.
Mihin joutui Mäkisen ”kilpi”? Miksi Mäkinen poisti kyhäelmänsä saman tien – informoimatta ja tekemisiään dokumentoimatta? Tilalle kiinnitettiin toinen suojus ennen Puurtilan Lasitusliikkeen asentamaa pleksiä, joka on myös dokumentoitu useaan lehtikuvaan:
Samoin dokumentoitiin vanerilevy, joka asennettiin oviaukkoon sen jälkeen, kun ovi oli viety poliisilaitokselle teknisiin tutkimuksiin:
Ylen tammikuussa 2007 kuvaamalla
videolla maassa erottuu laudanpätkiä ja rätti, jossa on kiinni teipinpalasia:
Myös tässä etp-kuvassa oven suojana näyttäisi olevan muu kuin turkoosinsävyisellä muovilla täytetty, tarkkarajainen kehys:
Laajempi etp-kuva:
Anneli Auerin nuoremman lapsen piirtämä havainnekuva äidin ja isosiskon laudanpätkistä, kamalista ruskeista pyyhkeistä ja teipillä kiinnitetyistä pahvikahvoista kyhäämästä ”suojakilvestä”, jota käytettiin surmaharjoituksissa (kuva: Iltalehti):
Ulvilan hätäkeskustallenne (wav) sisältää ”korvin kuultavan hätäkeskuskeskustelun” lisäksi huomattavan määrän pakattua, infrataajuuksista audiodataa, jonka saa esiin vain toistoaikaa venyttämällä ja/tai virettä nostamalla: tallenteen sisältöön venytyksellä ja vireen nostolla ei ole muuta vaikutusta kuin olemassa olevan datan esiin tuominen – ja sisältöhän on se, joka ratkaisee. Ratkaisevaa ei ole se, mikä on tallenteelta (mitään tekemättä) korvin kuultavissa. Normaalilla toistonopeudella kuultavissa on vain sillisalaattia muistuttava, epäaito ”hätäkeskuspuhelu”, jonka pituus ei vastaa edes televalvontatietojen ja HÄKE-tulosteen osoittamaa hätäkeskuspuhelun kestoaikaa, joka oli puolitoista minuuttia oikeudessa kuultua tallennetta pidempi.
Palauttakaamme mieliin KRP:n kanta Ulvilan hätäkeskuspuhelusta (
Iltalehti):
"Taustaäänet kuulostavat epäluonnollisilta..."
Edelleen:
Anneli Auer 2011 (etp):
Esitutkintapöytäkirjan liite:
Tässä (
audiolinkki) on uusi reilun viiden minuutin alkupätkä ”kahden sekunnin tauon” aikaisesta, huonolaatuisesta audiodatasta, joka on venytetty n. kolmeen tuntiin. Epäselvästä puheesta huolimatta on selvää, että karjuvan uhrin päälle sönköttävä naishenkilö ei ole ulkopuolinen ”huppumies”, vaan naishenkilö; oletettavasti Anneli Auer. Onneksi viranomaisilla on paremmat äänitekniset välineet ja kokemusta hätäkeskuspuheluiden analysoinnista. Myös esim. FBI ja Hemmi voisivat ottaa hätäkeskustallenteen uuteen syyniin pakatun audiodatan osalta. Syytä ainakin olisi.
Lopuksi kuva surmapaikan lattiasta:
Kuvakaappaus elokuvasta "Ulvilan murhamysteeri"; autenttista poliisin videokuvaa.
Edit: tekstiä muokattu, audiolinkki korjattu.