Juha Joutsenlahti, alkuperäinen tutkinnanjohtaja,Ulvila 2006

Post Reply
User avatar
matlockb
Posts: 1754
Joined: Fri Apr 27, 2012 5:30 pm

Re: Juha Joutsenlahti, alkuperäinen tutkinnanjohtaja,Ulvila

Post by matlockb » Sat Jul 30, 2016 5:24 pm

^ Siltä näyttää, Tara, tuossa (uutisessa) ei jostain syystä mainittu, millä perusteella syyttämättäjättämispäätös tehtiin eli ts. oliko se vapauttava syyttämättäjättämispäätös vai syyksilukeva syyttämättäjättämispäätös.
Noilla kun on vissi ja varma ero, lopputulos on sama, mutta vapauttava syyttämättäjättämispäätös voidaan käytännössä tehdä vain ei (riittävää) näyttöä (rikoksesta)-perusteella. (E: Korjasinkin alle että lisäys oli tullut uutiseen ilmeisesti melko pian, kun uutisen heti tuoreeltaan näin, siinä ei vielä syytä kerrottu.)

Sen sijaan syyksilukeva syyttämättäjättämispäätös voidaan tehdä melkein millä perusteella tahansa, viralliset termit; mm. kohtuusperuste ja vähäisyysperuste sekä tietenkin se että syyttäjällä ei ole enää syyteoikeutta, joka voi johtua käytännössä vain kolmesta syystä, kysymyksessä on asianomistajarikos ja asianomistaja ei ole vaatinut asiassa rangaistusta eikä tärkeä yleinen tai yksityinen etu vaadi syytteen nostamista. Toinen mahdollisuus on, että syyteoikeus (ja rikos) on vanhentunut joko syyttäjän pöydällä (/pöytälaatikossa tai sängyn alla) tai rikosta ei sen tapahtuma-aikaan ole laissa säädetty rangaistavaksi. Kolmas vaihtoehto on luonnollisesti se, että rikoksesta epäilty on kuollut ja kuolleita meillä ei ole vielä oikeuteen raahattu ja tuomittu ja tiedämme kaikki että Joutsenlahti elää ja voi hyvin.
Tästä ei siis liene kysymys, tosin yksityisellä paikalla tapahtunut laiton uhkaus kaikeksi yllätyksekseni (rangaistusasteikko kuitenkin on sakkoa - vankeutta enintään 2 vuotta) on edelleen asianomistajarikos.

Tosin minulla on tuossa syyttämättäjättämispäätös jossa syyte jätettiin törkeästä pahoinpitelystä nostamatta kohtuusperusteella (osalainaus):
... Näillä perusteilla katson että [vastaaja] aloitteesta ja aktiivisella myötävaikutuksella on kohdistettu [uhrin nimi] vakavaa väkivaltaa mm. pään alueelle [uhrin nimi] usean henkilön toimesta. Uhri on ollut sattumalta valittu eikä hän käytöksellään ole antanut vähäisintäkään aihetta väkivaltaan, vaan pyrki pakenemaan tilanteesta. Tältä osin rikos on myös törkeä, kun väkivaltaa on edelleen jatkettu jo täysin tajutonta uhria kohtaan edelleen usean henkilön toimesta, on rikos toteutettu myös erityisen raa`alla sekä julmalla tavalla. Näillä perusteilla pidän pahoinpitelyä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Luen [vastaajan nimi] syyksi törkeän pahoinpitelyn. Koska vastaajan psyykkisen terveydentilan kannalta oikeudenkäynti ja siitä [vastaajalle] aiheutuva vahinko tai kärsimys ja haitta huomioon ottaen oikeudenkäyntiä olisi pidettävä kohtuuttomana seurauksena ja vastaajan voidaan katsoa olleen teon tehdessään ymmärrystä vailla... ---jätän syytteen kohtuusperusteella nostamatta.
OT loppuu.

Mutta tuossa esimerkki siitä, että olipa rikos mikä tahansa (törkeästä pahoinpitelystä säädetty rangaistus on 1 v - 10 v. vankeutta), niin kohtuusperusteen nojalla voidaan jättää mielivaltaisesti syyttämättä. Tässä tapauksessa heräilee pieni, ihan merkityksetön kysymys; olihan jutulle määrätty syyttäjä varmasti puolueeton -joka suuntaan- Joutsenlahden epäiltyä rikosta tutkinut konstaapeli ei ole eikä myöskään Joutsenlahti toiminut koskaan yhteistyössä tämän syyttäjän kanssa, näinhän meillä puolueettomassa Suomessa menee tietenkin, eli syyttäjä ei ole varmasti kokenut mitään painostusta kun on päättänyt, että jättää syytteen nostamatta (eikä siinäkään tapauksessa että olisi päättänyt nostaa syytteen).
Tuohon kohtuusperusteeseen on mm. kiinnittänyt apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske huomioita ja muutamassa tapauksessa määrännytkin syytteen nostettavaksi todeten kuitenkin lähes poikkeuksetta, ettei "(virallinen) syyttäjä ole ylittänyt toimintavaltaansa.", muuta konkreettista hän(kään) ei ole asialle tehnyt.

Juttu viipyi syyteharkinnassa muistaakseni yli vuoden. Joka tapauksessa jutun esitutkintapöytäkirja jaettiin syyttäjälle viime vuoden -2015- puolella, jolloin jutulle jo määrätty syyttäjä (eli syyttäjä on ollut jo esitutkinnassa "mukana") ilmoitti syyteharkinnan kestävän "todennäköisesti useamman kuukauden", mielestäni useampi kuukausi tarkoittaa enintään 4-6 kuukautta, ei yli vuotta), eli ts. syyteharkinta kesti kohtuuttoman kauan.

Lisäksi tulee muistaa että jutussa syyteoikeus on nyt siirtynyt asianomistajalle, eli hänellä on nyt niin halutessaan mahdollisuus nostaa syyte Joutsenlahtea vastaan ja jutulle määrätty syyttäjä on paikalla ja ilmoittaa mikäli esimerkiksi oikeudenkäynnin loppupuolella päättääkin yhtyä asianomistajan syytteeseen. Asianomistaja kuitenkin käyttää lähes poikkeuksetta omaa syyteoikeuttaan omalla kustannuksella siis suomeksi sanoen jutun hävitessään hän on velvollinen korvaamaan kaikki Joutsenlahden asianajokulut määrättyine korkoineen ja Joutsenlahden kulut, esimerkiksi ansionmenetykset ja muut oikeudenkäynnistä aiheutuneet kustannukset (kuten matkakulut yms.) mutta ne jäänevät muutamiin satasiin toisin kuin esimerkiksi asianajokulut, jotka nousevat varsinkin tällaisissa tapauksissa helposti yli 10.000 euron, samoin mikäli asianomistajalla ei ole oikeutta maksuttoman oikeudenkäyntiin (ei ole "riittävän" pienituloinen ja/tai ei ole kotivakuutuksessa oikeusturvavakuutusta) korvattavaksi tulee luonnollisesti (jos jutun häviää) myös omat asianajokulut.

Käytännössä muutenkin sitä (asianomistajan toissijaista syyteoikeutta) käytetään melko harvoin ja/tai jutut ovat sen verran pieniä ettei niistä paljon huudella.
Sellaisessa tapauksessa, missä syyttämättäjättämispäätös on ollut syyksilukeva, on tosin erittäin hyvät mahdollisuudet menestyä oikeudessa tai ainakin (jos rikos luetaan syyksi myös oikeudessa mutta rangaistus jätetään määräämättä) vastapuolen oikeudenkäyntikulut jäävät vastapuolen itsensä vahingoksi ja samoin vastapuoli velvoitetaan korvaamaan kantajan/asianomistajan oikeudenkäyntikulut.

E: Uutiseen on tullut että näytön puutteen vuoksi. Asianomistajaa lienee kuulusteltu ja syyttäjä on ollut esitutkinnassa mukana alusta asti, ei ole Joutsenlahden eikä varsinkaan asianomistajan etu, että on näitä syyttäjiä jotka pohtivat toista vuotta että mitähän tälle jutulle oikein tekisi ja yhden A4 paperin kirjoittaminen kestää sitten (kuten tässä tapauksessa) yli vuoden, jos näyttöä ei ole riittävästi, syyttäjän -joka oli jo määrätty- olisi tullut määrätä esitutkinta keskeytettäväksi tai pyytää lisätutkintaa.
Tuo ei näyttöä-peruste ei vaikuta millään tavoin asianomistajalla edelleen olevaan toissijaiseen syyteoikeuteen, tuomioistuinhan voi arvioida esitetyn näytön toisin kuin syyttäjä (joskin tämä on harvinaista).

E2: Mielenkiintoista on myös miten Joutsenlahden virka.. hallinnollinen puoli kun on ihan eri asia kuin tuomioistuimen tai syyttäjän puoli.
Esimerkiksi lääkäri voi saada potkut, huomautuksen, varoituksen, oikeuksia voidaan jopa rajoittaa, harvoissa ääritapauksissa ne (oikeudet) voidaan kokonaan poistaa, eikä huomautus, potkut, rajoitukset ym. estä sitä, etteikö lääkäriä myös voitaisi syyttää tuomioistuimessa, eikä toisaalta potkuja, varoitusta, huomautusta tai ammattioikeuksien rajoittamista poista edes se, että syyttäjä toteaa ettei ole näyttöä rikoksesta. Ei myöskään tuomioistuimen vapauttava tuomio. Tosin ot:nä tuli mieleen tapaus jossa vastoin Valviran kieltoa lääkäri määräsi huumaavia lääkkeitä entiseen malliin, Valvira teki rikosilmoituksen, syyttäjä syytti mutta oikeus vapautti yksimielisesti perustein "--riidaton seikka on myös se, että X on ollut tuolloin ja on edelleen Suomessa laillistettu ja kokenut lääkäri, joten hänen ammattitaitoaan arvioida lääkkeen tarvetta ei voida, eikä toisaalta ole edes kyseenalaistettu. Tällä ei kuitenkaan ole ratkaisun kannalta merkitystä. --Oikeus toteaa kaiken edellä kerrotun perusteella myös, että tietyn lääkkeen määrääminen vastoin valvovan viranomaisen kieltoa ei ole rikoslaissa rangaistavaksi säädetty teko, eikä asiassa ole tapahtunut rikosta, joten syyte on lakiin perustumaton ja siksi hylättävä.--"

Toisin sanoen se, että Joutsenlahti "muina miehinä" maanantaina aamutuimaan marssii poliisilaitokselle ja pyytää takaisin virkamerkkinsä ja entisen työhuoneensa ei tunnu varteenotettavalta vaihtoehdolta.


Post Reply