Ulvilacase

Post Reply
User avatar
jemma
Posts: 859
Joined: Mon Sep 30, 2013 10:25 am

Re: Ulvilacase

Post by jemma » Wed Mar 07, 2018 10:10 pm

Enbuske, Veitola & Salminen talk show'ssa vieraillut Auer kertoi tänään Maria Veitolan haastattelussa perehtyneensä tutkimuksiin vanhemmista, jotka ovat käyttäneet seksuaalisesti hyväksi omia lapsiaan.

Heidän joukossaan ei ole äitejä, Anneli Auer väittää.

- Sellaisia äitejä ei ole tutkimusten mukaan olemassa. Jotkut narkkarit tai mielisairaat ovat ehkä joskus myyneet lapsiaan tai lasten kuvia, sellaista on tapahtunut. Sellaisia äitejä, jotka olisivat seksuaalisesti kiinnostuneita omista lapsistaan, ei ole olemassa.
Anneli Auer on väärässä. Hän on tainnut perehtyä vain… lapsiinsa, ei lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskeviin tieteellisiin tutkimuksiin tai uutisjulkaisuihin. Tässä on vähän luettavaa:

Child Welfare, 1986
Child Abuse & Neglect (I), 1989
Child Abuse & Neglect (II), 1989
Journal of Child Sexual Abuse, 2016
News.com.au

Anneli Auer blogissaan vuonna 2016:

Image

Sen lisäksi, että Anneli Auer epäili minua virheellisesti ja täysin järjettömin perustein Ulvilan surmaan sekaantuneeksi äänitutkijaksi (käy melkein sääliksi lausunnoissaan paikoin ailahdellutta ja osin erikoislaatuisia tutkimusmenetelmiä käyttänyttä Tuija Niemeä), Auer esitti paikkansa pitämättömiä ja ilkeämielisiä väitteitä toiminnastani. Hän kutsui minua sairaaksi ja väitti minun mm. tehneen ”inhottavia kuvamanipulaatioita” lapsistaan. Väitteet ovat valheellisia ja inhottavia.

Tein aikanaan joitakin koosteita Anneli Auerin Perhekerhoon liittämistä lasten kuvista: tarkemmin niiden yksityiskohdista. Kuvien epätarkkuus oli Auerin aikaansaannosta.

Täällä on Perhekerhon matkailuosion autenttinen, pienikokoinen valokuva, jossa huomioni kiinnittyi pojan käsivarteen.

Manipuloimaton, suora kuvakaappaus Perhekerhon huonoresoluutioisesta kuvasta:

Image

Manipuloimaton osittaiskuvakaappaus Anneli Auerin blogiinsa postaamasta, tarkkaresoluutioisesta alkuperäiskuvasta(?), jollaista ei näkynyt – eikä näy edelleenkään - Perhekerhon sivuilla:

Image

Unholaan vaipuneen Perhekerho-sivuston vilkaisijoilta ei voi edellyttää telepaattisia kykyjä sen tietämiseen, millaisista alkuperäiskuvista – tai millaisen kuvamanipulaation kautta – valokuvat ovat päätyneet eetteriin Anneli Auerin omista arkistoista.
  • Anneli Auer väitti blogissaan myös seuraavaa:
Sattuipa vielä sellainenkin erikoisuus silmään, että jemma kertoi Anneli Auerin bannanneen hänet kauan sitten kotiäitien keskustelupalstalta, vaikka hän oli käynyt siellä vain "puhumassa asiaa".
Olen äiti, mutten ole osallistunut Anneli Auerin tai kenenkään muunkaan ylläpitämien kotiäitien keskustelupalstojen keskusteluihin sen enempää ennen kuin nykyäänkään.

Olisikohan murhaleskeltä ja/tai hänen avustajiltaan menneet hieman puurot ja vellit sekaisin? Tara kirjoitti 13.7.2016 Hejaciin jostakusta tuntemattomasta Anneli Auerin kanssa törmäyskurssille joutuneesta henkilöstä, joka oli voivotellut vauvanhoitovinkeistä alkanutta sanasotaa Anneli Auerin kanssa.

Anneli Auer on aivan omituinen höpöttäjä, lapsiin kohdistuneista törkeistä rikoksista tuomittu seksuaalirikollinen ja hyvin todennäköinen miehensä murhaaja. Hovioikeuden lainvoimaisen murhatuomion antaneen tuomarikokoonpanon vähemmistöön jäänyt tuomari on samaa mieltä, samoin useat alemman oikeusasteen tuomarit, rikosvyyhdin tutkintaan tai muuhun käsittelyyn osallistuneet virkamiehet ja kansalaisten enemmistö.

Jukka S. Lahden murha on edelleen avoin.


User avatar
jemma
Posts: 859
Joined: Mon Sep 30, 2013 10:25 am

Re: Ulvilacase

Post by jemma » Fri Mar 09, 2018 12:33 am

Ehkä hiukan OT:

Peter ja Annu ne yhteen soppii, huomenna mennään rutsauskoppiin.

”The Two Psychopaths on Adobe Bridge” eli ”The Silence of the Hams”:

Madsen ja Auer pistetään yhdessä äänieristettyyn koppiin. Mukaan ladataan kahvia, keksejä, jeesusteippiä, toimimaton älykännykkä, tyhjä muistitikku, loppuunkäytetty Prepaid-liittymä, kaksi kokkiveistä, vasara, näppylähanskoja, kaasupoltin, kolme pakettia 10 l:n pakastepusseja, vaippoja, sappisaippuaa, omenaviinietikkaa, pyykinpesuainetta, yleislannoitetta, pullo ketsuppia, sokeroimatonta karpalomehutiivistettä, ruohosakset, 50 g psilosybiinisieniä, Opamoxia, vessapaperirulla, muutama keittiöpyyhe, punaruskea pussilakana, 10 kg pieniä betonikiviä, paksua köyttä, pala pahvia, vanha mankka, G. Pula-ahon kasetti, joku kauhuklassikko (esim. Saarnen hopeinen kirja ”Amanda leikkii äitiä” tai Segel Sällskap för Åländska Arbetaren kustantama ”Urmakaren i SF-Caravan”), iso pullo viskiä, ämpäri ja David Carradinen Thaimaan-juliste. Voittaja on se, joka on ekana syönyt toisen ja pukeutunut tämän nahkaan.

Image

Digi-Columbo
Posts: 38
Joined: Sun Apr 03, 2016 11:04 pm
Contact:

Re: Ulvilacase

Post by Digi-Columbo » Sun Mar 11, 2018 3:54 pm

Tiedoksi nyt vaan, kun en kerkiä asiasta turisemaan.

https://mikkovainiala.net/about/

Myös nykyisen sivun pdf-tiedosto ladattavissa:

https://www.sendspace.com/pro/dl/lmkv1z

DC

User avatar
jemma
Posts: 859
Joined: Mon Sep 30, 2013 10:25 am

Re: Ulvilacase

Post by jemma » Tue Mar 13, 2018 2:57 pm

Naakka naapurissa:

Image

Naakka on väärässä. Mäkinen on esittänyt häkenauhasta litteroinnin. Matti Mäkisellä oli (Juha Joutsenlahden ja Kare Koskisen lisäksi) ratkaiseva rooli siinä, että Ulvilan surman tekninen tutkinta tössittiin ja että tutkinta painottui Auerin sijasta ulkopuolisen ”huppumiehen” etsintään.

Mäkinen kertoi hidastaneensa, pätkineensä ja leikanneensa tallenteestaa jonkinlaisen ääniotteen ja litteroineensa sen parhaansa mukaan. Ammattitaidottoman Mäkisen litterointiin tai ääniteknisiin ”tutkimuksiin” ei erityisemmin paneuduttu oikeussalissa, mutta myöhemmissä tutkimuksissa, (joissa ainoa varsinaisella äänitutkijan kompetenssilla työskennellyt tutkija oli KRP:n asiantunteva ja tuhansia hätäkeskuspuheluita analysoinut, mutta ulkoiselta habitukseltaan ja ulosanniltaan lapasta muistuttava Niemi), oli pohjana Porin poliisin (Matti Mäkisen tai Juha Joutsenlahden toimesta tai ohjeistuksella) yhden hätäkeskuksen virheellisen tietokonemerkinnän pohjalta laatima aikajana.

Virheellisellä aikajanalla puhelun alkamisaika oli arvioitu NiceLog-tallenteen päättymisajan ja keston pohjalta. Puolentoista minuutin tauko ei sisältynyt NiceLog-tallennuksen pohjalta arvioituun puhelun kestoon: hätäkeskuksen virheellinen tietokonemerkintä ei kertonut puhelun kestoa, vaan ainoastaan NiceLog-tallenteen pituuden. Kestoajan olisi voinut helposti tarkistaa HÄKE-tulosteesta, (samasta, josta tarkistettiin poliisin vastaanottaman hälytyskäskyn ajankohta) ja televalvontatiedoista. Syystä tai toisesta puhelun kestoa ei kuitenkaan tarkistettu kyseisistä luotettavista lähteistä: ei, vaikka tutkittu HÄKE-tuloste osoitti poliisien vastaanottaneen hälytyskäskyn klo 02:43.00/02:43.18 – siis ennen virheellisen tietokonemerkinnän pohjalta arvioitua väärää alkamisaikaa 02:43.21.

Hätäkeskuksen kello oli vuonna 2006 reaaliajassa, samoin poliisijärjestelmän kello (UTC/GMT: 2:00). HÄKE-tuloste osoitti puhelun alkaneen klo 0:41.50 ja päättyneen klo 02:47.41. Samat tiedot näkyvät televalvontatiedoissa. Poliisille annettu hälytyskäsky on HÄKE-tulosteen mukaan annettu reilu minuutti puhelun alkamisen jälkeen, mikä täsmää hyvin hätäkeskustallenteeseen ja kaikkiin nauhasta tehtyihin litterointeihin. Virheellisen merkinnän mukaan hälytyskäsky olisi annettu jo ennen puhelun alkamista, mutta mitäs pienistä. Juha Joutsenlahdelle ja Matti Mäkiselle ei tullut mieleen tarkistaa asiaa ennen aikajanan naulitsemista. Because Anneli.

HÄKE-tulosteessa (kirjallinen todiste nro 136) olisivat näkyneet mustana valkoisella Ulvilan hätäkeskuspuhelun oikea alkamisaika 02:41.50 ja päättymisaika 02:47.41. Ulvilan hätäkeskuspuhelun pituus oli 5 min 51 s. Puhelun aikajana olisi tullut laatia HÄKE-tulosteen ja televalvontatietojen pohjalta. Päättymisajasta ei ole ollut epäselvyyttä missään vaiheessa. Se on 02:47.41 kaikissa todisteissa.

Hätäkeskuspuhelun osalta jäi elämään virheellinen aikajana, joka päätyi kaikkien äänitutkijoiden pöydille äänianalyysien pohjaksi. Teknisten äänianalyysien sisältöön aikajanavirheellä ei sinänsä ollut vaikutusta, mutta tapahtumien ja silminnäkijätodistusten arvioinnissa hätäkeskuspuhelun puolitoista minuuttia oletettua pidempi kesto olisi vaikuttanut kenties ratkaisevasti: niin ratkaisevasti, että esim. toinen hovioikeuden vapauttavaan tuomioon (2-1) päätyneistä tuomareista olisi ehkä vaihtanut kantansa, ja Anneli Auer olisi joutunut murhasta kiven sisään.

Kestoa arvioitaessa tapahtui kardinaaliluokan virhe, joka kertautui kaikissa hätäkeskuspuhelun myöhemmissä analyyseissä ja teknisissä tutkimuksissa. Kaikilla arvioijilla ja tuomareilla oli käytössään ja kuunneltavissaan autenttisen NiceLog-tallenteen kopio, mutta heillä ei ollut tiedossaan puhelun todellista kestoaikaa. Puhelun – siis ei tallenteen - kestolla on suuri merkitys Anneli Auerin silminnäkijäkertomuksia ja mahdollisia lavastus- ja/tai murhatoimia arvioitaessa. Seikka ei kuitenkaan päätynyt äänitutkijoiden tai tuomareiden tietoon – tai ainakaan hovioikeuden tuomarit eivät halunneet sitä ymmärtää. Because more work - and Anneli.

Anneli Auerin puolustuksen todistajaksi tilaama Tampereen yliopiston Mika Sihvonen, joka ainoana väitti kuulleensa Anneli Auerin ”kuole”-käskyn kohdalla jotain muuta kuin ”uole”- tai ”kuole” -sanan, on mediasisällön – ei äänitystekniikan, akustiikan tai puheentunnistuksen – tutkija. Risto Hemmi on äänitysalan vankka ammattilainen, mutta hän ei ole koulutukseltaan eikä kompetenssiltaan äänitutkija. FBI:n hätäkeskuspuhelua analysoineet kaksi Alankomaiden-toimipisteen forensista tutkijaa eivät osanneet suomen kieltä. He totesivat jo analyysinsä johtopäätöksissä, että lankapuhelimella soitetun Ulvilan hätäkeskuspuhelun heikkolaatuisen monoraitatallenteen tekninen taso ei riitä luotettavien teknis-tieteellisten johtopäätösten tekemiseen. (Ennalta äänitetyn kuuloisen) kirkaisun jälkeen kuuluvan napsauksen he arvioivat viitanneen sähköiseen tapahtumaan, (kuten mankan sulkemiseen), ei esim. lasin särkymiseen äänettömän poistujan jalan alla. Tallenteella ei ole kuultavissa mitään ovenpieleen iskeytyvän astaloon viittaavaa ääntä.

Audiolinkki, (toisena äänessä on Anneli Auerin puolustusasianajaja Juha Manner). Matti Mäkinen hätäkeskustallenteesta:

”Mää litteroin sen, sen tota tutkijoitten käyttöön” - - - ”Mä sain siittä hidastettuu ja, ja tota pätkittyy ja, ja tota leikattuu jonkunnäkösen ääniotteen” - - - ”litteroin sen parhaani mukaan” - - - ”…se on niinku tutkijoitten käyttöön litteroitu”.

Vaasan hovioikeus:

Image

Todellisen keston olisi voinut tarkistaa HÄKE-tulosteesta (kirjallinen todiste nro 136) ja televalvontatiedoista, mutta nämä olennaiset asiat Matti Mäkinen ja Juha Joutsenlahti joko jättivät a) tarkistamatta tai b) ilmoittamatta. Hovioikeus ei asiaa selvittänyt eikä sitä tuomareille oikeusistunnoissa tarkemmin selvitetty. Syyttäjä oli saanut uuden todisteen käsiinsä vasta käsittelyn aikana. Syyttäjälle ei jäänyt aikaa tutkia asiaa pidemmälle, koska korkein oikeus hylkäsi valituslupahakemuksen, jossa viitattiin myös hätäkeskuspuhelun todelliseen kestoon ja aiempien hätäkeskuspuhelua koskeneiden todisteiden virheellisyyteen.

Kuvakaappaus Anneli Auer kirjoittaa -blogista vuodelta 2015, jossa Anneli ”Anonyymi” Auer vastaa kyselijälle keskusteluketjussa:

Image

Audiolinkki, jossa pätkä Ulvilan hätäkeskuspuhelusta. "Kahden sekunnin" tauko n. otteen kohdassa 0.07 - 0.09, tytön "i..."-äännähdyksen jälkeen. Anneli Auer kysyy lopussa: "Mite mä pääsen linjoi?" - aivan eri volyymillä kuin luurin varressa. Kuultavissa ei ole mitään "pidelkää"-sanan tapaistakaan.

Matti Mäkinen kertoo varaston kilpilöydöksistään (audiolinkki). Huom! Mäkisen oikeussalipuheista poiketen ikkuna-aukon edessä ei ollut Mäkisen kilpirakennelmaa, vaan Lasitusliike Puurtilan toimittama pleksi ennen oven irrottamista, vanerin asentamista ja oven viemistä teknisiin tutkimuksiin:

Image
(kuva: Iltalehti, rajattu)

Kuvakaappaus Ylen videolta, jolla saattaa näkyä maassa Mäkisen ensimmäinen "se jäi sit sinne" -kilpikyhäelmä:

Image
Valoisuutta lisätty ja saturaatiota vähennetty

Ennen Puurtilan pleksiä ja vanerin asentamista ikkunan suojana oli myös vanhoista ikkunanpokista tai hyönteissuojakehikosta ja turkoosista muovista tai muovilla suojatusta kankaasta rakennettu viritelmä:

Image

Totuus kirpaisee – myös talotehtaalla.

Edit: korjattu kirjoitusvirheitä ja lisätty sisältöä.

User avatar
jemma
Posts: 859
Joined: Mon Sep 30, 2013 10:25 am

Re: Ulvilacase

Post by jemma » Fri Mar 16, 2018 1:20 pm

Ulvilan hätäkeskuspuhelu tallentui NiceLog-järjestelmään. Tässä on NiceLog-järjestelmän digitaalinen opaskirja vuodelta 2004.

En jaksa lukea koko opaskirjaa, mutta hätäkeskuksessa (tai Porin poliisissa) on ilmeisesti oltu vähän hukassa (tai tarkoituksellisesti sivuraiteilla) NiceLog-järjestelmän kanssa ja onnistuttu tekemään manuaaliasetuksilla yksi timeline-tallennus (se, jota Mäkinen tuli ”vahingossa” käyttäneeksi aikajanansa pohjana) pelkistä puhelun segmenteistä (tallenteen kestosta ja puolentoista minuutin "mykän" - eli taltioitumattoman - tauon mahdollisesta automaattialukkeesta ja -lopukkeesta, yht. 4 min 18 s + 2 sekuntia). Ko. virheellisestä tietokonemerkinnästä, (johon syyttäjä viittasi korkeimmalle oikeudelle osoittamassaan valituslupahakemuksessa), puuttuivat puhelun reaalinen alkamis- ja päättymisaika: se oli siis manuaaliasetuksilla tehty jälkitallennus, jossa tallennusparametreihin (lue: aikajanatietoihin) oli jo ehditty puuttua.

HÄKE-tuloste (kirjallinen todiste nro 136) ja televalvontatiedot osoittavat puhelun alkaneen klo 02:41.50 ja päättyneen klo 02:47.41. Ulvilan hätkeskuspuhelun todellinen pituus oli 5 min 51 s, vaikka tallenteen pituus on vain 4 min 18 s (- 4:20 riippuen siitä, lasketaanko "kahden sekunnin" tauko mukaan). Saman olisi osoittanut alkuperäinen NiceLog-loki, jos puhelutietoja ei olisi alettu sorkkia manuaalisesti heti tutkimusten alkuvaiheessa. Kuka lie ollut asialla?

Image
Benny... eiku Matt Hill

Kuvakaappauksia NiceLog-opaskirjasta:

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

Image

User avatar
jemma
Posts: 859
Joined: Mon Sep 30, 2013 10:25 am

Re: Ulvilacase

Post by jemma » Sun Mar 18, 2018 3:32 pm

Pakko kerrata, koska naapurin haaskat pyrkivät jälleen kääntämään katseen murhatutkimuksen ja -tuomaroinnin selkeistä epäkohdista toisarvoisiin seikkoihin, kuten syyttömän henkilön (A.V.) mustamaalaukseen ja UV-lamppuvouhotukseen.

Vaasan hovioikeus totesi Ulvilan hätäkeskuspuhelun väärästä alkamisajankohdasta 02:43.21 seuraavaa (kohta 143.):
Hovioikeus toteaa, että Anneli Auerin hätäkeskuspuhelun ajankohdaksi on hätäkeskuspuhelun litteroinneissa merkitty eri kellonaika kuin edellä mainittuun HÄKE-tulosteeseen.
”…hätäkeskuspuhelun litteroinneissa…”

Oikea alkamisajankohta (02:41.50, tarkistettavissa HÄKE-tulosteesta ja televalvontatiedoista) ja oikea päättymisajankohta, (02:47.41, identtinen HÄKE-tulosteessa, televalvontatiedoissa ja litteroinneissa), olisi eh-dot-to-mas-ti pitänyt tarkistaa viranomaistoimin Vaasan hovioikeuskäsittelyssä. Hovioikeus kuitenkin tyytyi toteamaan seuraavaa (lainaus tuomioselosteesta, kohdasta 144.):
Yksin HÄKE-tulosteen perusteella ei ole kuitenkaan perusteltua syytä arvioida Anneli Auerin soittaman hätäkeskuspuhelun alkamisajankohtaa toisin kuin asiaa aikaisemmin käsiteltäessä.
WTF? Vaasan hovioikeudessa Anneli Auerin soittaman hätäkeskuspuhelun alkamisaika arvioitiin yksin hätäkeskuspuhelun virheellisten litterointien perusteella! Koska niitä oli monta!

Määräkö ratkaisee Vaasan hovioikeudessa?

Syyttäjällä olisi ollut käytettävissään myös HÄKE-tulostetta tukevat televalvontatiedot sekä henkilötodistajan lausunto. Miksei niitä esitetty oikeussalissa?

Miten on mahdollista, etteivät tuomarit paneutuneet asiaan, vaan luottivat pelkkiin litterointimerkintöihin: siis lukumääräisesti suurempiin, Jukka S. Lahden surman oikeuskäsittelyissä aikaisemmin esitettyihin, kaikkien Ulvilan hätäpuhelutallenteen ääniteknisten analyysien pohjaksi päätyneisiin, yhdestä virheellisestä aikajanamerkinnästä kertautumaan päässeisiin litterointimerkintöihin kuin paikkansa pitävään, tekniseen ja toisesta teknisestä lähteestä tarkistettavissa olevaan todisteeseen?

Lukumääräisesti lukuisampien, virheellisten todisteiden alkulähde oli yksi virheellinen aikajanamerkintä, ei tekninen fakta. Vaasan hovioikeudessa ensimmäistä kertaa tuomareiden eteen päätynyt kirjallinen todiste 136 (HÄKE-tuloste) oli tekninen fakta, jota olisivat tukeneet myös televalvontatiedot. Puheluloki olisi ollut varsin helppo tarkistaa - ja nopeasti.

Tuomarit lakaisivat uuden todisteen maton alle ja yrittivät selitellä sen tuomioselosteessa mitättömäksi – ehkä siksi, että uuden todisteen noteeraaminen – ja sen sisältämien faktojen tarkistaminen - olisi väistämättä tarkoittanut koko rikostapauksen uudelleenarviointia. Hätäkeskuspuhelun puolitoista minuuttia oletettua pidemmän keston vaikutusta Anneli Auerin ja Amanda Lahden tapahtumakuvausten luotettavuusarviointiin voi nyt vain arvailla.

User avatar
jemma
Posts: 859
Joined: Mon Sep 30, 2013 10:25 am

Re: Ulvilacase

Post by jemma » Mon Mar 19, 2018 2:51 pm

Häiriintynyt* nimimerkki ”nihlist” kommentoi naapuripalstalla nimerkki ”sisotalon” aiempaa viestiä:
*Häiriintynyt siksi, ettei ymmärrä realiteetteja, on patologinen valehtelija ja on liittänyt nikkinsä allekirjoitukseksi täysin sairaalloista teksiä.

Image

Siis ”nihlistin” mielestä tytön ensimmäinen ”käynti” tapahtui kurkkimalla takkahuoneen suuntaan olohuoneen sisäänmenoaukon vaiheilta, niinkö?

Tytön (Amanda Auerin, nyk. Lahden) haastattelusta 1.12.2006 (etp):

Image

Äiti ja isä olivat nousseet sängystä. Koko huone oli täynnä lasinsiruja, mikä esti tyttöä laittamasta valoja päälle takkahuoneen valokatkaisijasta. Katkaisija on terassille johtavan ulko-oven vieressä. Terassilla tai takkahuoneessa ei näkynyt ketään ulkopuolista.

Image

Vanhemmat olivat ”jossain siinä sängyn luona”. Sitä ei olisi edes nähnyt olohuoneen sisäänmenoaukon vaiheilta.

Image

Image

Isä oli lattialla jo toisella käynnillä. Ketään ulkopuolista ei näkynyt. Äiti oli vasta menossa puhelimeen. Äiti ja tytär eivät katsoneet kylpyhuoneeseen.

Vuoden 2009 kuulemisissa tyttö kertoi nähneensä suoraan pimeään kylpyhuoneeseen/pesuhuoneeseen viimeisellä käyntikerralla – samalla käyntikerralla, jolloin ”huppumies” ehkä lähti, (”huppumies” oli äidin mukaan tullut ikkuna-aukosta, joten siitä se kai sitten oli lähtenytkin). Pesuhuoneen ovi oli tuolloin ollut apposen avoinna: "niin, että siitä pääsi mihinkään koskematta kulkemaan".

Löydettäessä uhri oli pesuhuoneen oven edessä oven tukkeena. Anneli Auer oli siis siirtänyt uhria vielä tytön viimeisen takkahuonekäynnin jälkeen.

Vuonna 2009 tyttö kertoi kylläkin käyneensä uhrin läheisyydessä myös kuvitteellisen "huppumiehen" poistumisen jälkeen, koska "ei niitä lasinpaloja niin hirveästi ollut" (lähde: etp). Äidiltä sama toiminto ei luonnistunut, vaan tämän oli - ilmeisesti omien jalanjälkiensä jättämistä välttääkseen, YouTwo-jalkineiden ollessa jo pestyt ja piilotetut - mentävä "kokeilemaan pulssia" akrobaattisesti pesuhuoneen kapeasta oviaukosta. Se tarina oli todennäköisesti keksitty selittämään mahdolliset pesuhuoneesta taltioitavat verijäämät.

Tytön haastattelusta 7.12.2006 (etp):

Image

Ensimmäisestä käynnistä: ”Menin aika nopeasti katsomaan” - - - ”lamppu on... ...makuuhuoneessa” - - - ”lattialla oli paljon lasinsirpaleita”

Toisesta ja kolmannesta käynnistä (7.12.2006 / etp):

Image

”En oikeen kuullut mitään ääniä” (???) - - - toisen kerran katsomaan siihen samaan paikkaan, näin iskän makaavan lattialla vatsallaan” - - - tulin kolmannen kerran… …iskä makasi vielä samassa paikassa pää sinne saunan ovelle päin.”

User avatar
jemma
Posts: 859
Joined: Mon Sep 30, 2013 10:25 am

Re: Ulvilacase

Post by jemma » Tue Mar 20, 2018 11:50 am

^ Nimimerkki "nihlistillä" on luontoa rakastavaa nimimerkki Taraa (aka "tärinää") loukkaavassa allekirjoituksessaan myös outo "Amanda sanoo" -lausahdus: "Kumpi siitsit lähti ku kävi?". Mistä lie repäisty: tuskin ainakaan reaalimaailmasta.

"Nihlistin" vääristämän lauseen alkulähde on todennäköisesti tytön kysymys poliisilaitoksella taltioidussa keskustelussa, jossa Anneli Auer mm. kertoo tehneensä "sen" isille. Tyttö kysyy: "Kumpi sitä piti sit välii?" tai "Kumpi sitä piti (sit) välil?"

"Piti"-sanan "i"-kirjaimet sekä soinniton, bilabiaalinen "p" ääntyvät selvästi, samoin viimeisen sanan "v"-alkukirjain: puolivokaali, joka ääntyy labiodentaalisesti ilmavirran katkeamatta kokonaan - toisin kuin velaarinen "k"-klusiili.

Myös tytön toteava kuiskaus: "Teinhän mäkin" kuuluu ensimmäisessä näytteessä varsin selvästi.

Edit: NiceLog-manuaali vuodelta 2004.

Kaljaloota
Posts: 256
Joined: Sat Apr 26, 2014 5:16 pm
Location: Lähikauppa
Contact:

Re: Ulvilacase

Post by Kaljaloota » Wed Mar 21, 2018 2:27 pm

Menee asian vierestä mutta, oletteko kuunnellut turun puukotuksen häkenauhan? Siinäkin käskettiin rauhoittumaan ja sanomaan tarkempi paikka, häkevirkailija teki niin kuin häkessä kuuluu toimia, toimintaa jota naapuripalsta haukkui suureen ääneen ja itkivät kilometrien kirjoituksilla.
Ammattilaisen toimintaa, siitäkin huolimatta vaikka kaiken maailman apinat soittaa häirikköpuheluita.

User avatar
jemma
Posts: 859
Joined: Mon Sep 30, 2013 10:25 am

Re: Ulvilacase

Post by jemma » Thu Mar 22, 2018 4:46 pm

Alla jälleen kooste Anneli Auerin ja Amanda Auerin (nyk. Lahti) silminnäkijätodistusten ja tapahtumakuvausten päättömyyksistä.

Todistaja T. Härmä (poliisi) kuului ensipartioon ja kertoo surmayöstä (etp):

Image

Härmälle Anneli Auer oli ilmoittanut tapahtumapaikalla 1.12.2006, että ikkunasta tulleella miehellä oli ollut ”puukko kädessä” ja tämä oli alkanut ”heti puukottamaan”.

Juha Joutsenlahdelle ja kumppaneille Anneli Auer ilmoitti Satakunnan keskussairaalassa 2.12.2006, ettei hän muista nähneensä, että ikkunasta tulleella miehellä olisi ollut puukko tai veitsi kädessä. Sen sijaan Auer muisteli nähneensä veitsen ensimmäistä kertaa vasta lattialla. Tätä aiemmin Anneli Auer oli päätellyt omasta, märästä rinnastaan ja kuulohavainnoistaan sen, että tunkeilijalla oli jokin teräase ja että tämä oli puukottamassa hänen miestään.

Otteita Anneli Auerin kuulemisesta 2.12.2006 (etp):

Image

Image

Amanda Auer vuoden 2009 kuulemisessa (etp):

Image

Heureka! Suuri yleiso kyllä tajuaa, ettei siellä ollut ketään (ulkopuolista).

Amanda Auer saman alkusyksyn kuulemisessa (etp):

Image

Image

Tyttö taisi kuvitella.

Tytön mielestä etuovi oli kiinni, eikä kukaan kulkenut siitä ennen poliisien vastaanottamista:

Amanda Auer 2009 (etp):

Image

Toisaalta: Amanda Auer 1.12.2006 (etp):

Image

Niin, kuka lie kiljaissut. Nauhalla.

Amanda ei muista kertoneensa äidille tapahtumapaikalla ”huppumiehen” poistumisesta:

Image

Hätäkeskustallenteella tyttö kuitenkin sanoo ajassa 3:41: ”Joo, se läh(ti)”.

Anneli Auer ei nähnyt ”huppumiehen” poistumista eikä hänkään muista kuulleensa ”huppumiehen” ikkunasta poistumisesta tyttäreltään ennen kuin sairaalassa:

Image

Härmän etp-todistuksessa tuli kuitenkin selväksi, että jo tapahtumapaikalla ”jostain oli tiedossa”, että tekijä oli poistunut takkahuoneen ikkuna-aukon kautta:

Image

Härmä myös toisti saman, mitä Anneli Auer esitti sairaalassa: tekijä oli poistunut paikalta vasta jälkimmäisen poliisisoiton aikana.

Anneli Auer 1.12.2006:

Image

Tuliko Annelille vessahätä kesken surmaillan? Ainakin tuli tarve pyyhkiä.

Image

Post Reply