Page 1 of 1

Pyövelin kirves vei hengiltä yli 2000 suomalaista.

Posted: Wed Dec 06, 2017 1:40 am
by Arvo Kyyrölä
https://yle.fi/uutiset/3-9950261

Tavallaan hyvin tuttuakin tarinaa.Muutamiin edellä olevista tapauksista olen eri arkistoja joskus penkoessani itsekin joutunut tarkemmin perehtymään.

Re: Pyövelin kirves vei hengiltä yli 2000 suomalaista.

Posted: Tue Dec 12, 2017 5:00 pm
by -Uta-
Tuossa Arvo Kyyrölän linkissä Mestausten historiaa...vanhinta kansanopetusta...
No niinpä !

Linkistä poimittua:

Mestaus oli tilaisuuden luonteesta huolimatta – tai oikeastaan juuri sen takia – koko kansan tapahtuma. Jo paikan rakentamiseen tarvittiin väkeä: talolliset antoivat puutavaran, seppä tai kauppias naulat ja köysitarpeet. Roviota varten tarvittava lato tai muu rakennus ostettiin sekin joltakulta. Tervaa tarvittiin varsinkin talvella ja märkään aikaan. Pyöveli johti rakennustöitä, ja apuna hänellä oli talonpoikia.

Jotta viesti tavoitti mahdollisimman monia, esimerkiksi rengit ja piiat saivat vapaata mestauspäivänä ja kouluissa opetus keskeytettiin. Myös oikeuden istunnot pantiin tauolle, jotta käräjäväki pääsi seuraamaan mestausta.

Väkeä saattoikin olla paikalla joukoittain, jo aamusta alkaen. Isoissa kaupungeissa tilaisuus äityi joskus markkinahumuksi, sillä paikalle löysivät myös kauppiaat ja silmänkääntäjät. Mestauspäivä oli tuottoisa myös krouveille. Vuonna 1811 tilanteeseen haluttiin muutos ja maaherra kielsi alkoholin myynnin neljännespeninkulman säteellä mestauspaikasta.

Muitakin lieveilmiöitä tapahtumaan liittyi. Osa yleisöstä kiipesi puuhun nähdäkseen paremmin. Kaikkien pää ei kuitenkaan kestänyt järkytystä, vaan katsojia saattoi kopsahdella puusta mestauksen jälkeen.

Mestauksista tehtiin myös kirjallisia kertomuksia, joista viranomaiset eivät kuitenkaan pitäneet. Näiden arkkiveisujen painaminen ja kaupittelu kiellettiin 1700-luvun puolivälissä, mutta niiden teko jatkui silti.

Mistä kuolemantuomioita noiden 200 vuoden aikana sitten langetettiin? Useimmiten vietiin henki hengestä: miehistä 64 prosenttia mestattiin henkirikoksen takia. Lähes kolme neljästä naisesta taas tuomittiin lapsenmurhasta.

Rangaistuksen muoto riippui rikoksen törkeydestä. Kuolemaan johtanut pahoinpitely sovitettiin kaulankatkaisulla. Murhamies ja lähiomaisensa surmannut menetti lisäksi oikean kätensä, ja ruumiinosat ripustettiin niin sanottuihin teilinpuihin kauhistukseksi ja pelotteiksi.

Varkaat, rahanväärentäjät ja sotilaskarkurit hirtettiin. Naisia sen sijaan ei hirtetty koskaan, mutta esimerkiksi kaikki lapsenmurhasta tuomitut sekä mestattiin että poltettiin roviolla. Miehistä roviolle joutuivat vain eläimiinsekaantujat ja muutama noituudesta tuomittu.

Miehet tappoivat toisiaan useimmin pikaistuksissaan, ja alkoholilla oli usein osuutta asiaan.
Motiiveja voikin Mikko Moilasen mukaan esittää vain pienelle osalle tapauksista. Läheisistä uhriksi valikoitui useimmin vaimo. Taustalla oli esimerkiksi taloudellisen hyödyn tavoittelua, mustasukkaisuutta ja avioelämään kyllästymistä. Henkirikoksista löytyi tuona ainakin lisäksi ryöstömurhia ja palkkamurhia – myös vaimojen tilaamia.

Pyövelin virka oli kartettu, mutta ura usein pitkä

1600-luvulla pyövelit olivat tekemisissä lähinnä työväen kanssa: sieltä heidät löydettiin, ja virka usein myös periytyi. Myös avioliitot saatettiin solmia pyövelisukujen kesken, sillä pyövelien lapset eivät olleet suuressa suosiossa esimerkiksi naimamarkkinoilla.

Pyövelien taustat vaihtelivat: alkuaikoina virkaan päätyivät monesti tietynlaiset “keppostelijat”, ja jopa rikollisia houkuteltiin työhön pakon edessä lupaamalla antaa anteeksi vähäisempiä tekoja. Tämä kertoo siitä, että työ oli halveksittu eikä siihen ollut helppo löytää tekijöitä.

Vanhempina aikoina pyövelien taustat vaihtelivat myös eri puolilla maata: saksalaistaustaisia pyöveleitä oli paljon niin sanotun Vanhan Suomen alueella, Ruotsista tulleita taas esimerkiksi Turun ja Uudenmaan seudulla. Vasta 1700-luvun loppupuolelta alkaen työtä hoitivat suomalaissyntyiset miehet.

Lääninpyövelin virkaa hoiti Mikko Moilasen 200 tutkimusvuoden aikana kaikkiaan 84 miestä. Ura oli usein pitkä: usein työssä vietettiin 10–15 vuotta, pisimmillään yli 40. Toisaalta muutama ura jäi lyhyeksi, kun pyöveli päätyikin kollegansa asiakkaaksi. Näin tapahtui Moilasen mukaan kymmenkunta kertaa 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa.

1700-luvun alussa kuningas asetti pyöveleille laatuvaatimuksia: heidän piti olla taustaltaan nuhteettomia ja läpäistä eräänlainen psykologinen testi. Oppipoikavaiheen lopuksi heidän piti onnistua mestauksessa mestarin katsellessa. Samaan aikaan kirvestaitoja alettiin tarkkailla pölkkytestillä.

Mikko Moilasen mukaan aineisto osoittaa, että mestaukset olivat pääosin hyvin valmisteltuja ja sujuivat ilman välikohtauksia. Vain ani harvoin tuomittu vastusteli tai kärsi rangaistuksen osoittamatta katumusta.


Linkissä 16 tarinaa siitä, miten tavallisia suomalaisia mestattiin

Mestattava: Reko Tuomaksenpoika _- Syy: tappo
Mestattava: Hans Rab ja Anna Margreta Johanintytär Lem - Syy: murha
Mestattava: Kaisa Juhontytär - Syy: lapsenmurha
Mestattava: Maria Simontytär - Syy: lapsenmurha
Mestattava: Olof Sveninpoika - Syy: eläimeensekaantuminen
Mestattava: Olli Kasurinen, Lauri Laurinpoika Kalttunen, Yrjö Viitalainen
- Syy: kotirauhan rikkomus, vapaudenriisto ja ryöstö
Mestattava: Kaisa Hannuntytär - Syy: vanhempien häpäisy ja pahoinpitely
Mestattava: Marketa Erkintytär Kinnunen - Syy: murha
Mestattava: Antti Antinpoika Hannula - Syy: tappo
Mestattava: Anna Jack - Syy: murha
Mestattava: Marketa Paavontytär Matilainen - Syy: suisidaalimurha
Mestattava: Tahvo Tahvonpoika Putkonen - Syy: tappo
Mestattava: Erkki Erkinpoika Vastman ja Sohvi Istontytär Oinonen - Syy: murha
Mestattava: Anna Maria Kjällman - Syy: kaksipuolinen huoruus
Mestattava: Kalle Mullo - Syy: jumalanpilkka
Mestattava: Anders Samuelinpoika ja Brita Mattsintytär - Syy: sukurutsa

Re: Pyövelin kirves vei hengiltä yli 2000 suomalaista.

Posted: Thu Dec 14, 2017 11:36 pm
by Arvo Kyyrölä
Kiitos taas Uta, että olet jaksanut ahkeroida näiden rikoskysymysten parissa!