Autonkuljettaja Herneojan murha, elok. 1929

Post Reply
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Autonkuljettaja Herneojan murha, elok. 1929

Post by -Uta- »

Autonkuljettaja Herneojan murha.
~lasisilmäinen ‘ mies H:gin rikospoliisin verkossa.
~Asetetaan myös syytteeseen autonkuljettaja Nokan ampumisesta.

Kansalliskirjasto / Digitaaliset aineistot / Uusi Suomi 03.11.1929 no 298 Herneojan murha US 3.11.29
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanom ... es/3047672


Kuten aikaisemmin olemme maininneet, tavattiin viime elokuun 15 p:n vastaisena yönä autonkuljettaja Väinö Hjalmar Herneoja murhattuna autossaan Mäkelänkadulla. Häneen oli ammuttu kaksi laukausta, joista toinen oli osunut oikeaan poskeen ja toinen, silmänräpäyksessä kuolettanut, oikean korvan kohdalle, ja olivat ne kumpikin ammutut aivan läheltä vainajan päätä. H:n taskusta oli sitten viety lompakko, jossa oli noin 170 mk. rahaa; ulkotaskussa olleet 45 mk. oli jätetty jälelle samoinkuin hänen kultasormuksensakin. Paikalta löydetyn hylsyn ja vainajan päästä ruumiinavauksessa tavattujen kahden luodin perusteella voitiin päättää, että Herneojaa oli ammuttu pienimallisella 6,35-kaliberin brovvning-pistoolilla. Vainajan tapasi ensimäisenä murhapaikan ohi ajanut autonkuljettaja Akseli Miettinen, joka kuljetti ammutun kirurgiseen sairaalaan.

Kun etsivät heti asiasta tiedon saatuaan noin kello puoli 2 aikaan yöllä saapuivat rikospaikalle, todettiin. että sekä moottori että taksamittari olivat käynnissä ja osoitti viimemainittu 42 mk. Jo kello 12,20 yöllä oli työmies A. V. Wallentus, ollessaan matkalla työstä kotiinsa huomannut auton murhapaikalla ja oli autonkuljettaja H. tällöin istunut liikkumattomana taaksepäin nojaten paikallaan ohjauspyörän ääressä. Samaan aikaan oli yövartija Henrik Laine, joka tällöin oli noin puolen kilometrin päässä murhapaikalta, kuullut kaksi laukausta. Rikospoliisi teki cdelläolevan perusteella johtopäätöksen, että auto oli seissyt tapahtumapaikalla noin 1 1/4 tuntia, minkä ajan moottori ja taksamittari olivat olleet käynnissä. Auton taksamittari näyttää nimittäin voimassaolevan taksan mukaan tunnin odotusajalta maksun 30 mkiksi, joten se edellämainitulta noin 1 1/4 tunnin odotusajalta olisi suunnilleen näyttänyt alussa mainittua 42 mk. Rikospoliisin tekemän johtopäätöksen mukaan ei murhaaja näinollen lainkaan ollut ajanut H:n autolla, vaan antanut Herneojalle pysähtymismerkin sekä sitten ampunut hänet seisoessaan auton vieressä tiellä, josta myös hylsy tavattiin. Autonkuljettaja Eino Werner Vainio oli todistuksensa mukaan nähnyt Herneojan 12,15 lähtevän kyyditsemään erästä tuntematonta, tummaan pukuun puettua miestä Sturenkadun autoasemalta Mäkelänkatua pitkin Käpylään päin. tehtyään kuitenkin ensin matkustajansa kera kierroksen Ouluntielle ja Inarintielle Tätä matkustajaa, jota ei ole tavattu, ei kuitenkaan ole epäilty murhaajaksi, vaan on hän ollut joku muu henkilö.

Epäonnistunut hyökkäys antonknl). Nokkaa vastaan.
Kolme päivää myöhemmin eli elokuun 18 p:n vastaisena yönä kello 2 aikaan pysäytti eräs tuntematon mieshenkilö kättään kohottamalla tuberkuloosisairaalan kohdalla Nordenskjöldinkadulla autonkuljettaja Albin August Nokan, joka oli autoineen matkalla Turuntielle päin. Miehelle, joka oli sitten kysynyt, mitä kyyti maksaisi Munkkiniemeen, oli N. määrännyt hinnaksi 20 mk., minkä mies olikin halukas maksamaan. Mutta juuri kun autonkuljettaja ryhtyi panemaan konettaan käyntiin, ampui mies auton vieressä seisten Nokkaa kohti ainakin kolme laukausta, joista kaksi osui hänen niskaansa ja yksi vasempaan käteen, minkä jälkeen ampuja pakeni. Autonkuljettaja Nokka, jonka saamat haavat eivät olleet hengenvaarallisia, ajoi itse autollaan kirurgiseen sairaalaan, missä hän oli hoidettavana 5 vuorokautta. Samaan aikaan, kun ampuminen tapahtui, oli N. nähnyt takanaan noin 20 metrin päässä erään toisen auton lyhdyt valaistuna seisovan paikallaan.

Nokan autosta ohjaajapaikalta löydettiin tapahtuman jälkeen kolme 6,35 kaliberin patruunahylsyä. Autonkuljettaja Nokkaan kohdistunut hyökkäys oli näinollen tapahtunut samalla tavalla kuin millä Herneojankin ryöstö rikospoliisin päätelmän mukaan oli suoritettu. Koska tämäntapaisia ryöstöyrityksiä, nimittäin että ryöstäjä olisi ampunut ulkoapäin autoon, ei aikaisemmin eikä myöhemmin ole sattunut, sekä ottamalla huomioon kummankin edellämainitun ampumistapauksen välillä kuluneen ajan lyhyyden, ja koska kummastakin paikasta tavatut luodinhylsyt ovat samaa kaliberia ja saman tehtaan valmistetta, otaksuttiin, että molemmat rikokset oli tehnyt sama henkilö. Kumpaiseltakin rikospaikalta löydetyt hylsyt lähetettiin rikostutkimuskeskukseen, mutta vaikeutti tutkimuksia m.m. se seikka, että Herneojan ampumapaikalta tavatusta hylsystä puuttui nalli, joten ei varmasti voitu todeta, olivatko panokset kummassakin tapauksessa ammutut samalla aseella.

H. V. Lindroos pidätetään.
Autonkuljettaja Nokka kertoi rikospoliisin toimittamassa kuulustelussa, että häntä ampunut mies oli ollut puettuna harmaaseen pukuun ja oli hänellä ollut päässään harmaa, matala urheiluiakki. Miehen silmät olivat hänen huomionsa mukaan olleet jollain tapaa erikoiset ja oli toinen niistä kiiltänyt aivan kuin lasi. Perjantaina saraan kuun 23 p:nä pidätettiin Turun—Helsingin junassa Holger William Lindroos niminen mies epäiltynä syylliseksi pääilystakkivarkauteen, ja koska autonkuljettaja Nokan antamat tuntomerkit hyvin sopivat häneen, ryhtyi rikospoliisi tarkemmin tutkimaan miehen aikaisempaa toimintaa. Tällöin kävi selville, että Lindroos oli samana keskiviikkona, jolloin Herneoja ammuttiin, noin k£llo 10 aikaan illalla ottanut auton Lönnrotinkadun ja Heikinkadun kulmauksessa olevalta autoasemalta käskien autonkuljettaja Oiviota ajamaan Käpylään, jossa Lindroos halusi tavata jotain Laine-nimistä henkilöä. Sinne saavuttua oli Lindroos kuitenkin käskenyt ajamaan edelleen Pasilaan, jossa hän kello puoli 11 aikaan pakeni autosta maksamatta ajomaksua, 70 mk. Siitä huolimatta, että Lindroosin automatkan ovat voineet todistaa paitsi autonkuljettajaa myös kolme muuta henkilöä, on L. kuitenkin kieltänyt ajaneensa mainittuna iltana Käpylään ja Pasilaan, väittäen olleensa koko illan matkustajakoti Kalevassa, Mikonkatu 23. Matkustajakodin henkilökunta on kertonut, että Lindroos oli päivää ennen Herneojan murhaa eli tiistaina elokuun 13 päivänä vuokrannut sieltä huoneen ja ollut siellä öis.n perjantaihin elokuun 16 päivään saakka. Otaksutaan, että L., paettuaan Pasilassa autosta, lähti kulkemaan Käpylään päin, jonne metsän kautta on vain noin 20 —30 minuutin kävelymatka, tavaten sitten puolitoista tuntia myöhemmin Mäkelänkadulla Herneojan, jonka hän hetkistä myöhemmin ampui.

Kuten edellä on mainittu, oli Nokkaa ampunut mieshenkilö käskenyt ajamaan Munkkiniemeen, jossa myös Lindroos samaan aikaan oli asunut. Kuulustelussa on L. kertonut, että hän tapahtumapäivän iltana oli klo 11 aikaan tullut asuntoonsa Munkkiniemeen, mutta koska talonväki jo oli nukkumassa, oli hän pakoilettu viettämään yönsä erään lähistöllä olleen pajan luona taivasalla, lähtien sitten oman kertomuksensa mukaan seuraavana aamuna takaisin kaupunkiin. Eräät Munkkiniemessä asuvat henkilöt ovat kuitenkin todistaneet, että L. oli heidät seuraavana päivänä klo I*2 tienoossa tavatessaan kertonut olleensa tätinsä luona Suomenlinnassa sekä käyneensä siellä myös tanssiaisissa. Siitä, että hän olisi viettänyt yönsä ulkosalla Munkkiniemessä, ei hän ollut maininnut mitään.

Lindroos saapui Turusta Helsinkiin mukanaan 6.35 kaL browninkL
Näin ollen oli ilmennyt, että L. samaan aikaan, jolloin Herneoja ammuttiin, oli ajanut autolla samoilla tienoilla, eikä hän myöskään ole voinut antaa uskottavaa selitystä, missä hän oli oleskellut kun autonkul ettaja Nokkaa kolme päivää myöhemmin ammuttiin. Sitä paitsi saattoi Nokka ruumiin koon, vaatteiden sekä silmien mukaan tuntea L:n samaksi mieheksi, joka oli häntä ampunut. Mutta koska ei vielä oltu saatu todistetuksi, että L:11a. olisi ollut ampuma-asetta, lähetettiin hänet syyskuun 10 päivänä Turkuun, jossa hänen tilillään myös oli kymmenkunta varkautta. Helsingin etsiväosasto asettui tällöin yhteistoimintaan Turun rikospoliisin kanssa asetta koskevan seikan selvittämiseksi. Kun Turusta oli ilmoitettu, että L:llä matkustaessaan siellä tiistaina, elokuun 13 päivänä Helsinkiin, oli ollut muassaan G.35 kaliberin browninki, ja kun L. sitäpaitsi eräälle tuttavalleen Niilo Suomiselle Turkuun elokuun 20 p;nä lähettämässään kirjeessä oli maininnut aseesta, lähetettiin täältä ylietsivä Ivar Hedman ja etsivä Harry Carlsson asiaa Turkuun tutkimaan. Tällöin kävi m. m. ilmi, että Lindroos oli ennen Helsingin-matkaansa eräänä päivänä saapunut Suomisen asuntoon Turussa ja kysynyt, haluaisiko tämä ostaa spriitä, jossa tapauksessa hän sitä kyllä toimittaisi eräästä kätköpaikasta. S. suosluikin ehdotukseen, antaen tarkoitusta varten matkalaukkunsa Lindroosille, joka samalla sieppasi pöydältä hänen 6.35-kaliberisen Schmeisserbrowninkinsa, n;o 91098. Sillen L. poistui luvaten saapua viinoineen takaisin klo 9 aikaan aamulla.

Lindroos ei kuitenkaan lähtenyt spriitä hakemaan, vaan meni malkalaukkuineen varastotyömies F. L. Jalosen asuntoon, missä hän pakkasi tavaransa sekä Suomisen että oman matkalaukkunsa, mikä viimemainittu oli ollut Jalosen hallussa. Poistuessaan oli Lindroos sanonut lähtevänsä Helsinkiin, ja oli hänet tuntia ennen unan lähtöä nähty matkalaukkuineen kaupungilla. Itse väittää Lindroos kuitenkin lähteneensä Ispoisten rantaan, noin 7 km, Turusta. Siellä oli hän parhaillaan asettamassa paria kanisteria Suomisen matkalaukkuun, kun kaksi m estä saapui paikalle, jolloin L. oraan kertomuksensa mukaan oli paennut, jättäen Suomisen matkalaukun sekä kivelle asettamansa browningin jälkeensä. Vasta sen jälkeen päätti hän oman kertomuksensa mukaan matkustaa Helsinkiin. Tänne saavuttuaan oli hän ostanut uuden matkalaukun, minkä hän kuitenkin myöhemmin oli myynyt, koskei hän päässytkään lähtemään merille.

Lindroos ja antonknlj. Kokka loisen kerran vastakkain NoidenskjOldinkadnl
Juttua Turkuun tutkimaan matkustaneet helsinkiläiset etsivät toivat sittemmin Lindroosin uudelleen Helsinkiin kuulusteltavaksi. Eräänä iltana vietiin hänet Nordenskiöldin kadun tapahtumapaikalle, jonne oli järjestetty kohtaus hänen ja autonkuljettaja Nokan kanssa. Tilaisuudessa, jossa edustajamme sattumalta oli läsnä, ajoi autonkuljettaja Nokka hetkisiä myöhemmin autolla tapahtumapaikkaa kohti samalla tavalla kuin elokuun 18 päivän vastaisena yönäkin. Kun N. oli tässä uusintatilaisuudessa pysäyttänyt autonsa ja Lindroos käskettynä meni häntä puhuttelemaan, tuli N. vakuutetuksi, että sama mies oli häntä edellisellä kerralla ampunut. Aikaisemmin mainitussa kirjeessä, jonka Lindroos elokuun 20 päivänä lähetti täältä Suomiselle Turkuun, kysyi L. muun muassa, oliko S. lukenut sanomalehdistä, millaisia kauheita tapahtumia vähää ennen oli ollut Helsingissä
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Autonkuljettaja Herneojan murha, elok. 1929

Post by -Uta- »

Päivän taksiauto: Helsingin Hoppapuulaakin autoja Asema-aukiolla
Julkaisija Clas von Bell - 24.7.2019

Image

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ammattiautoilu alkoi yleistyä. Vuokra-autoja kutsuttiin yleisesti pirsseiksi. Sana tulee venäjän sanasta birzha, joka tarkoittaa viljan tai halkojen lastauspaikkaa ja odotus- tai seisontapaikkaa.

Vuonna 1910 Helsingissä oli jo 64 vuokra-autoa. Vuonna 1924 perustettiin pirssiyhtiö Hoppapuulaaki, jonka autot olivat Ford-merkkisiä. Seuraavana vuonna aloitti Sitruunapuulaaki, joka ajoi Citroën-autoilla.

Katso tästä muut Päivän taksiauto -kuvat:
https://autotoday.fi/tag/paivan-taksiauto/

Oheinen kuvan on Hoppapuulaakin Fordeja Helsingin Asema-aukiolla, eli samalla paikalla missä taksit päivystävät tänäkin päivänä.

Kuva on otettu noin 1930 ja kuvaaja on Kalle Havas.
Kuva on osa Museoviraston ja Helsingin kaupunginmuseon kokoelmaa.
Tekstin lähde osittain Helsingin kaupunginmuseo.
User avatar
Arvo Kyyrölä
Posts: 326
Joined: Tue Jun 30, 2015 7:29 pm

Re: Autonkuljettaja Herneojan murha, elok. 1929

Post by Arvo Kyyrölä »

Tuhannet kiitokset sinulle Uta! Rikoshistoria kiinnostaa aina- varsinkin kotimainen.
Autonkuljettaja Herneojan murhasta kirjoitinkin joskus murhainfoon. Rikospoliisin mukana lehdessä 5/1970 oli siitä kattava artikkeli. Sen oli kirjoittanut Helsingin Sanomien rikostoimittaja Armas"Kuha" Kauhanen, joka tuli tunnetuksi mm. Tattarisuon arvoituksen tutkijana.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Armas_Kauhanen

Tässä kertauksen vuoksi edellä mainitsemani lehtijuttu. "Vajaasorminen taksimurhaaja epäonnistui..":

Image
Image
Image

Oheisessa kuvassa Armas Kauhanen Apu-lehden valokuvaajan ikuistamana 1958:
Image
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Autonkuljettaja Herneojan murha, elok. 1929

Post by -Uta- »

^ Kiitos kiitoksista ja lisätiedoista ! :)
Post Reply