Rikosaiheinen kysymysketju

[Vulvados]

Hyvä yritys, mutta ei ollut Gerhardin eikä myöskään Munkin tapaus, joskin ensinmainitun kanssa tapauksella on tiettyjä yhteisiä piirteitä. Matkani ei myöskään liity esitettyyn aiheeseen.

7. vinkki: Tavatessani uhrit he olivat tanskalaisiksi epätyypillisen vaiteliaita. Tähän saattoi vaikuttaa se, että he olivat kuolleita.

[-Uta-]

Tanskan kuningas Kristian IV oli vain 11-vuotias isänsä kuollessa, joten kuninkaan tehtäviä hoiti vuoteen 1593 saakka joku 4-hengen holhoojahallitus. Ja hänen toisen puolisonsa sukunimi oli Munk. Tämä Kristian kuoli n. 70-vuotiaana Rosenborgin linnassa vuonna 1648. Tällä Kristian IV:llä ei kuitenkaan taida olla yhtikäs mitään yhteyttä kysyttyyn tapaukseen, kunhan tuli mieleen yhteisistä piirteistä, tuosta holhoojahallituksesta ja puolisostaan Kirsten Munkista (kun tuli Googlessa vastaan).

Liittyvätkö nuo yhteiset piirteet mitenkään Tanskan hallitsijoihin tai Tanskan aatelistoon, joista voisi ehkä löytyä jotain samankaltaisia tapahtumia (taikka sitten ei)?

[Vulvados]

Ei ollut mainittu tapaus, mutta muuten tuossa ollaan kyllä jännän äärellä. Sillä ansaitsee 8. vinkin: Veriteon tunnetuin uhri tulee helposti mieleen eräästä takavuosien tunnetusta TV-kasvosta.

[monoliitti]

Vähän vaikeata hahmottaa miten kysyjä on tavannut kuolleita uhreja. Telepaattisestiko? vaiko patsaina tai museo robotteina?
Ehdotan: Tanskan ja Kalmarin unionin kuningas Kristian toisen suorittana Tukholman verilöyly 1520.

[Vulvados]

Varsin konkreettisesti sanoisin, melkeinpä silmästä silmään, jos vainajilla vielä sellaiset olisi päässään (vai pitäisikö sanoa päissään?) olleet...

Ei ollut tuokaan tapaus.

9. vinkki: Tunnetuin uhri seikkailee aiemmin mainitun kaimansa kanssa myös suomalaisessa kansanperinteessä.

[-Uta-]

No mitenkäs sitten esim. Tanskan kansallispyhimys Knut II Suuri, jonka sanotaan olleen karhun jälkeläisiä, kun eikö karhu liity jotenkin Suomenkin kansallisperinteeseen?

[Vulvados]

Tuossa ollaan kyllä jännän äärellä, mutta toivoisin hiukan täsmällisempää ehdotusta.

[-Uta-]

No voi sentäs, vastahan minä pääsin kansallispyhimys Knut II Suureen (1018-1035) ja karhuun, joten mitähän tässä nyt sitten täsmentäisi.. varsinkin kun Tanskassa on ollut useampia Knut-nimisiä kuninkaita, joista muutama hallinnut Tanskan lisäksi myös Englantia ja Norjaa...
https://historianet.fi/sivilisaatiot/vi ... hallitsija

Täytyy sitten varmaan ehdotella näitä:

Knud kuningas (Knut Pyhä) hallitsi Tanskaa vuodesta 1080 vuoteen 1086 asti, jolloin hänet surmattiin.

Prinssi Knud Lavard (eli lordi) oli 10-vuotias isänsä kuollessa, joten hallitsijaksi tuli hänen setänsä Niilo Sveninpoika. Myöhemmin Niilo Sveninpojan Maunu-poika piti Knudia kilpailijana Tanskan kruunusta ja murhautti Knudin, kun tämä oli matkalla tapaamaan serkkuaan Knuut Pyhän tytärtä Ceciliaa. Knudin kuoleman jälkeen syntynyt poikansa Valdemar I nousi Tanskan kuninkaaksi vuonna 1157, ja tämän Valdemarin aikana paavi julisti Knudin pyhimykseksi. Tästä Lavardista on ilmeisesti tehty myös joku uskonnollinen näytelmä,

[Vulvados]

No, tulihan se sieltä, kun aikansa herutti!

Tosiaan Tanskan kansallispyhimyksestä kuningas Knuut IV Pyhästä (Knud IV den Hellige) ja hänen kovasta kohtalostaan oli kyse. Hänethän surmattiin kapinallisten toimesta veljensä Benediktuksen ja 17 henkivartijan kanssa Pyhän Albanuksen (Sankt Albani) kirkossa Odensessa 10.7.1086.

Vaikka surmaajat olivat mitä ilmeisimmin kristittyjä, eikä kyse näin tarkkaan ottaen ollut uskon puolustuksesta, katsottiin, että hartaana tunnetun kuninkaan surmaaminen kirkon alttarille pätevöitti pyhimykseksi, ja kanonisointiprosessi etenikin varsin ripeästi, ja hänet julistettiin pyhäksi jo 1101 eli vain 15 vuotta kuoleman jälkeen, mitä voi pitää varsin nopeana urakehityksenä. Esimerkiksi Sorian Pyhä Saturius (San Saturio) kuoli vuonna 568, mutta kanonisoitiin pyhimykseksi vasta 1628 eli 1060 vuotta myöhemmin. Toisaalta Fransiskaani-sääntökunnan perustaja Franciscus Assisilainen katsottiin jo välittömästi niin ansioituneeksi, että hänet julistettiin pyhimykseksi vajaat kaksi vuotta kuolemansa jälkeen hakaten näin selvästi mm. katolisen kirkon ykkösteologin Tuomas Akvinolaisen, joka sai odottaa kanonisointiaan melkein 50 vuotta.



Knuut ja Benediktus lepäävät nyt vierekkäin komeissa arkuissaan lasikannen alla Knuutin nimikkokirkossa eli Odensen katedraalin kryptassa, jossa kävin heitä moikkaamassa. Keskustelu tosin oli hiukan yksisuuntaista kuten jo totesinkin. Muissa vinkeissä viitattiin mm. Knuutin kaimaan ja isoenoon Knuut II Suureen, joka ehti olla kuninkaana niin Tanskassa, Norjassa kuin Englannissakin sekä hänen toiseen kaimaansa ja veljenpoikaansa prinssi Knuut Lavardiin, joka myös kuoli muuhun kuin vanhuuteen ja tuli aikanaan myös kanonisoiduksi, joskin hieman setäänsä verkkaisemmassa tahdissa. Molemmat pyhät Knuutit liittyvät suomessakin tunnettuun nuutinpäiväperinteeseen.



Knuutin patsas, joka on kuta kuinkin hänen surmapaikallaan. Takana myöhemmin rakennettu Pyhän Knuutin kirkko eli Odensen katedraali, jonka kryptassa hän siis veljineen nyt lepää.



Tapahtumapaikkaa voi pitää kahdessa mielessä jumalallisena paitsi siksi, että itse surma tapahtui kirkossa myös siksi, että kaupunki Odense on saanut nimensä skandinaavien ja germaanien pääjumala Odininilta eli saksalaisittain Wotanilta.



Tanskalainen taidemaalari Christian Albrecht von Benzon maalasi 1843 komean ja aikansa kansallisromanttista taidesuuntausta hyvin ilmentävän maalauksen kuninkaan surmasta. Se on ollut aiemmin Fynin taidemuseossa Odensessa, mutta nykyään kaupungin uudessa historiallisessa museossa, jossa sitä niinikään tutkiskelin.

Onnittelut Utalle ratkaisusta raikuvien aplodien saattamana!

[-Uta-]

KIITOS aplodeista (vaikkei ne ihan tänne saakka oikein kuulu)
ja samalla vinkkien selvennyksistä !

Aplodeista kuuluu kyllä osa Monoliitille, joka kertoi Vulvadoksen olevan Tanskassa.
Ilman sitä tietoa olisi ratkaisun löytyminen varmaan kestänyt paljon kauemmin.