Vinkki 1 : Tapahtumamaa on meille kaikille tuttu.
Vinkki 2 : Tekijää ei koskaan tuomittu teostaan, koska hän teki itsemurhan.
Vinkki 3 : Ennen tätä kyseistä henkirikostapausta tekijä oli syyllistynyt väärän lausunnon antamiseen.
Liperin karmea tragedia on aivan oikea vastausehdotus,
joten Onneksi olkoon Eks-EkstroVertti !
Tästäkin kyssäristä siis tuli tällainen helppo pikakyssäri, eikä minulla ole siihen paljoakaan lisättävää.
Murha, tappo ja vallesmanni - Anu Koskivirta, Itä-Suomen 1700-luvun henkirikollisuus ja kontrolli http://www.ennenjanyt.net/2002/02/murha ... llesmanni/ eli Itä-Suomen henkirikollisuutta käsittelevässä väitöskirjassa kerrotaan tästä välskärikirurgi Johan Fredrik Geissen tapauksesta seuraavasti :
"Aloin aineistoa kerätessäni ihmetellä, mitä Liperissä oikein tapahtuu, kun siellä ei ensin näyttänyt olevan yhtään henkirikosjuttuja ja sitten lähteisiin ilmestyi yhtäkkiä runsaasti poikkeuksellisen raakoja ja väkivaltaisia henkirikoksia. Hovioikeusmateriaalissa esiin tuli voimakkaasti paikallisen kirkkoherra Stenfeldtin tapaus ja nimismies, joka erotettiin tehtävistään. Sitä kautta aloin ihmetellä, mitä seudulla oikein tapahtui 1780-luvun alussa. Etsin juttuja Liperin käräjäpöytäkirjoista ja sitä kautta pääsin käsiksi Geissen tapaukseen, joka oli hovioikeusmateriaalissa jäänyt vain maininnan varaan, koska hän oli tehnyt itsemurhan ja tutkinta oli päättynyt siihen."
"Keväisenä aamuna vuonna 1782 liperiläinen välskärikirurgi Johan Fredrik Geisse surmasi kirveellä kaksi lastaan, teloi kaksi muuta henkihieveriin ja yritti tappaa vielä miniänsäkin. Tämän jälkeen hän juoksi ulos talosta ja riisti hengen itseltään. Geissen kerrottiin ennen tekoaan olleen masentuneessa mielentilassa, ja pitäjässä kiersi huhuja, joiden mukaan hän olisi aiemmin lahjuksia vastaan antanut väärän valaehtoisen kuolinsyylausunnon. Myöhemmin pitäjässä oli alkanut tapahtua runsaasti henkirikoksia, joiden uhreja tutkiessaan Geisse oli joutunut läheltä tutustumaan Liperiä koettelevan rikosaallon seuraamuksiin. Mikä ajoi Geissen tekoonsa? Painoiko väärän valan tekeminen hänen omaatuntoaan siinä määrin, että hän tappoi itsensä? Pitikö hän ajalleen tyypilliseen tapaan pitäjää koettelevaa henkirikosaaltoa Jumalan kollektiivisena kostona valan rikkomisesta?"
---
Projekt Runeberg ( http://runeberg.org/medhist/2/0118.html ) kertoo mm., että
provinsialfältskär Johan Fredrik Geisse fanns bosatt i Rantasalmi
socken, hvarifrån han skulle göra resor ända till Idensalmi i norr och
Libelits i öster. En af landshöfdingen Otto Vilhelm de Geer den */5
1763 utfärdad instruktion för provinsialfältskären i Savolaks och Karelen
är i Hera afseenden af stort intresse för kännedomen om dåvarande
medi-cinskt-administrativa förhållanden, hvarför densamma må här i sin
helhet införas.
Medels k. brefvet af den 18/9 1704 biföll Kongl. Maj:t till alla delar
sundhetskom-missionens yttrande, hvarigenom således en provinsialfältskär
konstituerades som läkare i Savolaks och Karelen. Till denna plats utsågs redan
nämnde Geisse, utan att han dock synes hafva undergått någon
examen. Bland annat är det bekant, att han 1764 satte i stånd den en tid
mycket begagnade hälsokällan i St. Michels socken och äfven från 1774
var intendent vid Idensalmi hälsobrunn. Från sin landsfältskärstjenst
tog Geisse afsked den 13/3 1777 och dog 1799.
Jos tuossa ^ tekstissä on kyse samasta Johan Fredrik Geissestä, niin minua häiritsee se, että siinä tapauksessa hänellä ei olisi ollut tutkintoa, hän oli pyytänyt eroa toimestaan 13.3.1777 ja kuolinvuosi on 1799.
Tutkinnon puuttuminen ja ero toimesta olisi tietysti hyvä syy masennukseen, ja ehkä myös koko tragediaan... mutta kuolinvuosi ei täsmää.
---
Kiitos kumpaisellekin osallistujalle!
, koska muistaakseni Kissaihminen ei vastannut (ei ehkä huomannut) johonkin Vulvadosin vähän myöhemmin esittämään lisäkysymykseen asiasta.