Page 5 of 6

Re: Mahdotonta mutta totta usko tai älä, eli ...

Posted: Fri Oct 19, 2018 11:05 pm
by Eks-EkstroVertti
^Minulla on melko huono tuntuma maamiesten metkuihin mutta kerron silti mielipiteeni.
Voi olla, että laatikoilla on jotain tekemistä...:

A. ...Metsästä hyökkäilevien pitkäkintuisten alieneiden torjumisessa. Rajoittuiko ko. pelto metsään?
B. Laatikot lähettävät ihmiskorvalle kuulumatonta, houkuttelevaa ultraääntä V-vierailijoille. Laatikkojen sijainnit auttavat heikäläisiä hoksaamaan hyvät laskeutumispaikat.

Itse menisin kurkkaamaan sinne "liikenteenjakajalaatikkoon" :shock: Törkeesti vaan keskellä päivää katsois, että mitä sieltä löytyy. Jos et muuten kehtaa, niin voit hämätä mahdollisia silminnäkijöitä naamioitumalla esim. pizza-mainoslähettilääksi.

Joku asiantuntija voisi valaista, että mitä ne laatikot on.

Re: Mahdotonta mutta totta usko tai älä, eli ...

Posted: Sat Oct 20, 2018 9:44 am
by Queen
Pizza-mainoslähettilääksi! :D
Voin tietysti virittää hikinauhankin otsalleni ja pyyhkäistä liikenteenjakajalaatikolle mumisten: Tännekös ne merkinnät kuntoilusta pitää kirjoittaa.

Viihdytin itseäni laatikon nähdessäni, että posti on varmasti lähettänyt jollekin tienvarressa asuvalle nootin: Teidän laatikkonne on väärin sijoitettu ja postillamme on vaikeuksia jakelun kanssa, eivätkä sinänsä uutterat postin jakelijamme jouda kaikkien ruohonleikkuiden, vanhuspalveluiden, ym. ohella hyppimään autosta ulos tuon tuosta.
Jannu Asukas on ottanut asiasta pultit ja päättänyt, että ei tarvitse enää hyppiä ulos autosta. Ihan mennen tullen on helppoa jättää meikäläisen postit siihen keskelle katua pystytettyyn looraan.

Kyllä ne pellot rajoittuvat metsiin. Sen viljapeltolaatikon hoksasin vasta pari viikkoa sitten, kun ne viljat siitä edestä on puitu pois. Katsoin ihan että "ei helkutti, näenkö minä näkyjä vai onko tuollakin postilaatikko".

Re: Mahdotonta mutta totta usko tai älä, eli ...

Posted: Mon Oct 22, 2018 11:31 am
by Queen
Ajelimme miehen kanssa vuosia sitten Seinäjoella. Eräs tapaus jäi sieltä mieleeni, jota toivon mukaan en ole kertonut.
Ajoimme keskustan tuntumassa etsien erästä paikkaa. Kadun varrella oli hautaustoimisto, jonne näkyi juuri suuntaavan (ilmeisesti) vanha äiti poikansa kanssa. Heillä oli mustat vaatteet, joten todennäköisesti suru oli tullut taloon.
Sanoin: Surullista, tuon perheen isä on varmasti kuollut ja äiti menee poikansa kanssa hankkimaan hänelle arkun.
Mies sanoi: Sitten kun arkku on ostettu, ne jakaa perinnön.
Toruin miestä moisesta kyynisestä ajattelutavasta toisten surun keskellä.

Palasimme hetken kuluttua samaa katua ja äiti poikansa kanssa oli hautaustoimiston portaiden edessä. Kuinka ollakaan, juuri ohittaessamme heidät, äiti ojensi lompakostaan pojalle setelitukon!
Mies tokaisi: Määhän sanoin, että kun arkku on ostettu, jaetaan loppuperintö.

Re: Mahdotonta mutta totta usko tai älä, eli ...

Posted: Tue Nov 27, 2018 8:22 pm
by Eks-EkstroVertti
Kaikkien olisi kannattanut lyödä vetoa Patin ja V:n puolesta! :lol:

https://www.youtube.com/watch?v=Ha2L7B0Z8Kg

https://yle.fi/urheilu/3-10525056

Tuossa kilpailussa riitti ihan vain pelkkä osallistuminen. Ei tarvinnut arvata pattia eikä vitosta.

Re: Mahdotonta mutta totta usko tai älä, eli ...

Posted: Mon May 20, 2019 11:03 am
by Queen
Lapsuudenkotini naapurissa asui vanha pariskunta, sanotaan nyt nimiksi vaikkapa Sanni ja Vihtori. Äitini oli tuohon aikaan vuorotyössä ja oli aamulla valmistautumassa puoli 6 bussiin, kun ovelle oli kolkutettu. Oven takana oli Vihtori. Äiti oli ajatellut, että hänellä oli joku hätä.

Vihtori oli kuitenkin kysynyt, voisiko isäni leikata hänen hiuksensa ja partansa ennenkuin hän joutuu lähtemään. Vihtorilla ei mitään kummosempia sairauksia ollut, sellaisia normi kremppoja, mutta äiti oli olettanut, että Vihtori oli lähdössä bussilla lääkäriin aamusella ja sen vuoksi tuli noin varhain.

Ei auttanut kuin äidin herättää isä. Isä oli leikannut miehen hiukset ja parran ja kysäissyt siinä samalla, monenko aikaa Vihtorin bussi sairaalalle lähtee. Vihtori oli sanonut, että ei hän ole menossa sairaalalle. Isä oli kertonut, että hän oli vaimon puheesta ymmärtänyt niin, kun näin varhain piti ryhtyä leikkuuhommiin.

Vihtori oli pahoitellut vaivannäköä ja sanonut, että hän kuolee tänään, joten hän haluaa lähteä siistinä. Isä oli kauhistunut ja kysynyt suunnitteliko mies itsemurhaa.
Ei ei, ei mitään sellaista. Vihtori vain "tiesi" kuolevansa.
Isä kertoi myöhemmin, että häntä vähän ärsyttikin; olihan hän joutunut nousemaan anivarhain mokoman luulottelun takia. Olipa hän ajatellut, hakiko mies sääliä moisella käytöksellään.
Vihtori oli vielä pyytänyt isää kantamaan hänen arkkuaan, mihin isä oli lupautunutkin.

Isä oli sitten lähtenyt myös töihinsä. Äiti oli palannut puoli kolmen aikaan iltapäivällä, jolloin hän oli tavannut talomme portailta Sannin odottelemassa. Tämä oli pahoitellut, kun näin häiritään, mutta hän tarvitsisi hieman apua. Vihtori oli kuollut aamupäivällä. Ruumis oli yhä sängyssä ja hän ei ollut vielä ryhtynyt tarvittaviin toimiin, joihin hän kaipasi vanhempieni apua, kun ei oikein tiennyt, miten piti toimia ja mihin ilmoittaa.
Vihtorin kuolinsyy oli muistaakseni sydäninfarkti. Mitään hämärää hänen kuolemaansa ei todettu liittyneen, eikä hän ollut tehnyt itsemurhaa.

Kun Vihtori haudattiin, isä oli kantamassa häntä. Isä oli ostanut uuden puolipitkän takin pukunsa päälle. Hän käytti yleensä lyhyempiä pusakkamallisia takkeja.
Sanni oli tuonut nipun haudalta otettuja kuvia muistoksi. Isä selasi niitä ja kysyi äidiltä:
Onko tuo mies se Vihtorin poika sieltä Helsingistä, osoittaen kuvassa näkyvää miestä.
Äiti oli vain hymähtänyt. Isä oli ihmetellyt ja kysynyt, no tiedätkös, onko se se. Äiti oli sanonut: Mitä pelleilet, sinähän siinä olet! :D
Isä ei ollut tunnistanut itseään uudessa palttoossaan. Tosin hän sen jälkeen totesi: Ajattelinkin, olisiko noilla ollut noin komeaa poikaa. :D

Re: Mahdotonta mutta totta usko tai älä, eli ...

Posted: Mon Jun 24, 2019 10:25 am
by Queen
Tapahtui ennen juhannusta hassu tapaus.
Pihassamme on ns. kakkosauto. Se ei ole ollut tieliikennekäytössä hetkeen. Mies sanoi, että hän aikansa kuluksi rassaa sitä, kun sen bensan saannissa on ollut jotain ongelmia. Lupauduin itse puhdistamaan sitä päältäpäin, kun puistakin oli pudonnut jos jotain töhnää.

Mies oli jossain vaiheessa nokkapellin alla ropuamassa, välillä hän kävi peräkontilla ja sen kummemmin en touhujaan seurannut.
Sitten minulla olisi ollut jotain kysyttävää häneltä. Vilkuilin ympärilleni, mutta miestä ei missään. Ajattelin, että on mennyt joko sisälle käymään tai varastosta hakemaan jotakin. Totesin, ettei hän mihinkään ole lähtenytkään, kun muut ajoneuvot ovat pihassa ja kai hän kertonut olisi, jos olisi mennyt hakemaan vaikka autotarvikkeesta jotakin.

Duunailin siinä kaikessa rauhassa, mutta ukkoa ei vaan näkynyt.
Vihdoin menin sisälle ja huhuilinkin, mutta ei ketään.
Varaston ovi näytti olevan suljettuna, joten hän ei sielläkään voinut olla.
Palasin hommani ääreen, mutta asia vaivasi. Naapurin mieskään ei näkynyt olevan kotona, joten päättelin, ettei mies voi olla sielläkään, vaikka he aina jaaraavat nokat vastatusten.
Päätin, että on asia selvitettävä, sillä voisihan olla, että mies on saanut sairauskohtauksen ja makaa jossain puskassa ja minä vain hinkkaan antaumuksella autoa.
Katsoin muuten jopa auton alle ja tietenkin sen sisälle. :D

Avasin auton etuoven laittaakseni pesuliinat sinne, ettei tuuli vie.
Olin saada sydänkohtauksen, yhtäkkiä näet kuului ääni: KOKEILEPA NYT KÄYNNISTÄÄ SITÄ AUTOA!
Huusin ihmeissäni takaisin: MISSÄ SINÄ OIKEIN OLET?
Vastaus: TÄÄLLÄ PERÄKONTISSA! :D

Mies hieman nauroi hämmennykselleni. Hän kertoi, että joskin auton peräkontti on isonlainen, mutta työtiloissa ei hurraamista ollut. Hän oli siellä polvillaan monella mutkalla niin ettei päätä näkynyt. (Luukku tosin oli auki, mutta en missään tapauksessa voinut olettaa hänen olevan peräkontissa). Auton bensapumppuun kuulemma ei päässyt muuta kautta käsiksi. Kysyin, miten hän voi olla siellä niin hiljaa, etten kuullut mitään. Hän sanoi, että oli raplaillut johtojen kanssa ja suunnitellut miten saa pumpun nousemaan ylös pienestä reiästä.

Äänien siirtyminen uniin.

Posted: Mon Sep 16, 2019 8:20 pm
by härkä
Unet ja Äänet.

Muutama yö sitten , kun tuuli voimakkaasti ( Tarkistin asian kysymällä naapurilta myöhemmin. ), näin unta hyvin tuulisesta laivamatkasta.
Matka oli Turun ja Tukholman välinen. ( HKI - Tallinna välillä olen kerran ollut kovassa myrskyssä. )
Itse uneen liittyi monenmoista, mutta jännää on se , että ilmeisesti unen läpi kuulemani tuulen humina siirtyi uniini.

Ilmiö on esiintynyt aiemminkin.
Varsinkin kesällä , kun ikkunat ovat auki ottaessani päiväunia. Nyt kun eläkkeellä siihen on aikaa. :D

Jos ulkona liikkuu traktori , raskas ajoneuvo tai jokin työkone. Tai joku leikkaa ruohoa , käyttää moottorisahaa tai kuuluu muita vastaavia ääniä.
Äänet siirtyvät uniini. Joskus jopa lapsuuteen asti ja saatan nähdä es. kauan sitten oikeasti näkemäni vanhan Ford Trader kuormurin kulkevan tietyissä paikoissa.
Jokin ääni voi siirtää minut 70-luvun alkuun. Toinen taas 80-luvun loppupuolelle.

Tuo on mielenkiintoista aikamatkailua.
Onko muilla vastaavia kokemuksia ?

Re: Mahdotonta mutta totta usko tai älä, eli ...

Posted: Mon Sep 16, 2019 10:49 pm
by Eks-EkstroVertti
^ Nyt on varmaan erikoista. Minulla ei ole. Harvemmin edes muistan uniani. On vain muutama, jotka edelleen ( ja hamaan loppuun asti) muistan. Ne korvaavatkin sitten dramaattisuudessaan kaikki ne muistamattomat. Ja vähän ylikin. :)
Jack Londonin kirja Pakkopaita, paremmin tunnettu nimellä Tähtivaeltaja I ja II sun pitää lukea. Kertoo elinkautisvangin sielun liihotuksesta läpi ihmisen historian. Myös muille kuin unista kiinnostuneille suositan. Son todella mukaansatempaava kirja, usko tai älä!

Re: Mahdotonta mutta totta usko tai älä, eli ...

Posted: Wed Sep 18, 2019 7:50 am
by härkä
^
Londonia ole lukenutkin , mutten tuota Pakkopaitaa.
Pitää lukea , kun ensin saa tämänhetkisestä kaiken irti. :shock:


Se tuli mieleen , että tämä unissa tapahtuva aikamatkailu ( äänien mukainen ) on alkanut vasta jokunen vuosi sitten.
Nuorempana en ainakaan muista moista tapahtuneen , vaikka unia olen aina nähnyt.
Olisiko uni nyt jotenkin kevyempää , kun fyysinen rasitus on vähäisempää ?

Em mää ny sentään mitään unitulkitsijaa tällä mee vaivaamaan. :D

Re: Mahdotonta mutta totta usko tai älä, eli ...

Posted: Mon Sep 23, 2019 9:47 pm
by Eks-EkstroVertti
Muutama tuiki tarpeellinen sananen seppä, maanmittari, pienviljelijä, folkloristiikan tuntija, taikakerääjä, kirjailija Heikki Meriläisen (1847-1939) taltioimaa winkkiä lainaten:

"Kouraustautista parantaminen. Silloin kun kouristaa ihmisen ja menee tunnottomaksi niin silloin ollessa pannaan äitin verta suuhun ja jos ei ole äiti elossa niin pitää kaivaa äiti hautasta ja sen ruummiista leikata vähäsen ja panna sen suuhun niin sillä konstilla pääsee kouraustautista jos ei mitenkään muuten pääse."

- Wenäjän Karjalasta, Heikki Meriläinen I:460 -