Kuninkaalliset

Post Reply
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Kuninkaalliset

Post by -Uta- »

Kuningataräidit
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuningatar%C3%A4iti

Kuningataräiti on nimitys tai asema leskeksi jääneelle kuningatarpuolisolle (leskikuningatar), jonka poika tai tytär avioliitosta entisen kuninkaan kanssa on maan hallitsija. Alankomaissa myös entistä hallitsevaa kuningatarta, joka on luopunut kruunusta lapsensa hyväksi, on kutsuttu kuningataräidiksi. Termiä on englannin kielessä (Queen mother) käytetty vuodesta 1577 lähtien. Nimitystä käytetään perinnöllisissä monarkioissa.


Yhdistyneen kuningaskunnan viimeisimmät kuningataräidit
Yhdistyneessä kuningaskunnassa (tai Englannissa) kuningataräiti on ollut virallinen arvonimi ja siten ollut henkilöiden arvonimiluetteloissa toisin kuin muissa maissa. Seuraavat kuningattaret tulivat kuningataräideiksi, mutta kaikki heistä eivät käyttäneet tätä titteliä.

Kuningatar Alexandra (1844–1925) — Edvard VII:n puoliso ja Yrjö V:n äiti.
Kuningatar Mary (1867–1953) — Yrjö V:n puoliso sekä Edvard VIII:n ja Yrjö VI:n äiti. Kuningatar Mary ei lähes koskaan tullut kutsutuksi kuningataräidin arvonimellä, koska hän halusi tulla kutsutuksi vain "kuningatar Maryksi". Mutta hän oli kuningataräiti samoin kuin muut. Kun hänen pojantyttärensä Elisabet II nousi valtaan vuonna 1952, uuden kuningattaren äiti tuli kuningataräidiksi, mutta tämän jälkeen Mary oli silti leskikuningatar.
Kuningataräiti Elisabet (1900–2002) — Yrjö VI:n puoliso ja Elisabet II:n äiti. Tyttärensä valtaannousun jälkeen 1952 hänen arvonimensä muotoiltiin muotoon Queen Elizabeth The Queen Mother (suom. kuningataräiti Elisabet), jotta vältettäisiin sekaannus hänen tyttäreensä, kuningattareen. Tavanomaisen säännön mukaisesti hänen arvonimensä olisi ollut pelkkä "kuningatar Elisabet". Julkisuudessa hänet tunnettiin yleensä pelkästään "Kuningataräitinä".


Alankomaiden viimeisimmät kuningataräidit
Vilhelmiina ja Juliana käyttivät vallasta luopumisensa jälkeen virallisesti prinsessan arvonimeä, kuten myös Beatrix nyt.

Kuningatar Emma (2. elokuuta 1858 Arolsen – 20. maaliskuuta 1934) oli kuningas Vilhelm III:n puoliso ja Vilhelmiinan äiti. Vilhelmin kuoltua 1890 Emma toimi tyttärensä sijaishallitsijana tämän täysi-ikäistymiseen saakka.
Kuningatar Vilhelmiina (31. elokuuta 1880 – 28. marraskuuta 1962) luopui kruunusta tyttärensä Julianan hyväksi vuonna 1948 ja tunnettiin kuningataräitinä kuolemaansa vuonna 1962 saakka.
Kuningatar Juliana (30. huhtikuuta 1909 –– 20. maaliskuuta 2004) luopui kruunusta tyttärensä Beatrixin hyväksi vuonna 1980 ja tunnettiin kuningataräitinä kuolemaansa vuonna 2004 saakka.
Kuningatar Beatrix (s. 31. tammikuuta 1938), Beatrix hallitsi Alankomaita 30. maaliskuuta 1980 lähtien, kunnes hän luopui kruunusta poikansa Willem-Alexanderin hyväksi 30. huhtikuuta 2013


Muiden maiden kuningataräitejä
Anna Itävaltalainen, Ranskan kuningas Ludvig XIV:n äiti.
Batseba, kuningas Salomonin äiti
Blanka, Kastilian kuningas Alfonso VIII:n äiti
Kuningatar Ingrid, Tanskan Fredrik IX:n leski ja Margareeta II:n äiti
Katariina de' Medici, Ranskan kuningas Frans II:n äiti
Maria de' Medici, Ranskan Henrik IV:n leski ja Ludvig XIII:n äiti
Kuningatar Margherita, Italian Umberto I:n leski ja Viktor Emanuel III:n äiti.
Teje, Egyptin faarao Akhenatenin äiti

Kuningataräidit
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Ku ... %C3%A4idit
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Kuninkaalliset

Post by -Uta- »

Kuningatar
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuningatar
Image

Kuningatar on monarkiassa naispuolinen hallitsija tai hallitsijana toimivan kuninkaan puolisosta käytetty nimitys. Esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsija Elisabet II on kuningatar, mutta niin on myös Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan vaimo Silvia.

Perinteisen käytännön mukaan monarkioissa monarkin miespuolisilla perillisillä on ollut etuoikeus valtaistuimeen, mutta viime vuosikymmeninä monissa monarkioissa on siirrytty sukupuolesta riippumattomaan kruununperimykseen, jossa perijän sukupuolella ei ole väliä, joten hallitsevien kuningattarien tulo on entistä todennäköisempää (esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa, Belgiassa ja Alankomaissa). On myös monarkioita, joissa nainen voi periä kruunun vain siinä tapauksessa, että miespuolisia sukulaisia ei monarkilla ole lainkaan. Nykyisin kuningatar monissa maissa, joissa hän on valtaistuimella, samoin kuin kuningas monissa maissa, joissa hän on valtaistuimella, on lähinnä muodollinen ja symbolinen valtionpäämies, jonka tehtävät ovat lähinnä edustus- ja seremoniatehtäviä. Tällaisilla monarkeilla ei ole välttämättä lainkaan poliittista valtaa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa taas kuningattarella on erittäin laajat valtaoikeudet, mutta vuosisatojen saatossa muotoutuneen perustuslaillisen hallituksen periaatteen mukaisesti käyttää hän niitä vain poikkeustapauksissa. Ylin vallankäyttäjä näissä maissa on useimmiten pääministeri.

Monet kuningattaret, jotka ovat kuninkaiden puolisoita, ovat toimineet holhoojahallitsijana miehensä kuoltua pojalleen, esimerkiksi Ranskassa kuningatar Anna Itävaltalainen toimi holhoojahallitsijana, kunnes hänen poikansa Ludvig XIV täytti 18.

Leskikuningatar on kuninkaan puolisona ollut kuningatar, jonka mies (kuningas) on kuollut.

Kuningataräiti on entisen kuninkaan leski tai joskus entinen hallitsija, jonka lapsi on noussut valtaistuimelle.

Viimeksi mainittu nimitys on ollut erityisenä arvona esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Ranskassa. Toisia arvon veroisia on kuitenkin kutsuttu historiassa useimmiten vain leskikuningattariksi tai pelkästään kuningattariksi riippumatta siitä, onko uudella kuninkaalla ollut vaimoa vai ei.


Lists of queens
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Lists_of_queens

List of queens regnant
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_queens_regnant

List of Finnish royal consorts
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_F ... l_consorts

Useissa Euroopan hoveissa siirrytään tulevina vuosina pitkästä aikaa naishallitsijoiden aikakaudelle.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kuu ... #gs.aqombc
JULKAISTU 05.04.2021 12:02
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Kuninkaalliset

Post by -Uta- »

Kuninkaantie
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuninkaantie

Image

Kuninkaantie (ruots. Kungsvägen) on vanha postireitti Norjan Bergenistä Atlantin rannikolta Oslon ja Tukholman kautta Maarianhaminaan, edelleen Saaristomeren kautta Turkuun ja Etelä-Suomen halki Viipuriin ja Suomenlahden perukkaan Pietariin. Suomessa tien osuutta Turusta Viipuriin on vanhastaan nimitetty Suureksi Rantatieksi tai Aliseksi Viipurintieksi. Tie on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Turun ja Tukholman välistä osuutta taas kutsutaan Suureksi Postitieksi.


Hämeen Härkätie
https://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4me ... k%C3%A4tie
Image
Hämeen Härkätie on historiallinen maantie ja matkailutie, joka kulkee Turusta Hämeenlinnaan. Historiantutkija Jaakko Masosen esittämän teorian mukaan Härkätie syntyi viimeistään 800-luvulla, jolloin sisämaasta tuotiin turkiksia ja lääkkeenä käytettyä haustetta Länsi-Suomen kauppapaikoille. Hämeeseen taas on rannikolta viety aseita, koruja, metallia ja suolaa. Hämeen Härkätie oli tärkeä liikenneväylä, sillä rannikolta Hämeeseen ei ollut muuta kulkuväylää, koska joet olivat vähävetisiä ja koskisia. Silti tie ei esihistoriallisen kauden lopussa todennäköisesti ollut kuin kapea kasvillisuudesta raivattu kulku-ura, joka ylitti vesistöjä ja kosteikkoja pitkospuiden ja kivilatomusten avulla. Varmoja todisteita Härkätien olemassaolosta on keskiajalta lähtien, jolloin se yhdisti Turun ja Hämeen linnat toisiinsa.



Suomen keskiaikaisen ja uuden ajan taitteen maantieverkostoa...
https://www.museovirasto.fi/uploads/Mei ... e-2017.pdf

Image

Suomen keskiaikaiseen ja uuden ajan taitteen maantieverkostoon kuuluvat ainakin
seuraavat tiet:

1) Suuri rantatie Turusta Viipuriin,
2) Ylinen Viipurin tie Viipurista Hämeenlinnaan,
3) Hämeen Härkätie Turusta Hämeenlinnaan,
4) Suuri Savontie Savonlinnasta Hämeenlinnaan,
5) Huovintie Turusta Ulvilaan,
6) Huovintie Ulvilasta Korsholmaan,
7) Kyrönkankaan tie (Hämeenkankaan tie) Korsholmasta Hämeenlinnaan (mukaan
luettuna haarat Karkusta Mouhijärven kautta Hämeenkyröön ja Pirkkalasta
Kokemäenjokea pitkin Ulvilaan),
8) Hiidentie Hämeenlinnasta Akaan ja Lempäälän kautta Tammerkoskelle,
9) Tie Urjalasta Punkalaitumelle,
10) tie Urjalasta Kylmäkosken kautta Akaalle,
11) tie Kangasalasta Orivedelle,
12) tie Pälkäneestä Sahalahden kautta Kuhmanlahdelle ja
13) tie Viipurista Olavinlinnaan.

Uuden ajan alun teitä ovat lisäksi ainakin 10

14) Turusta Ruotsiin saaristomeren yli kulkevan reitin maalinjaus Turusta Kustaviin,
15) Turun ja Ulvilan välinen rantatie,
16) Kokemäeltä Virtaalle Pyhäjärven koillispuolitse kulkenut tie,
17) Oripään ja Someron välinen tie,
18) Hämeentie Hämeenlinnasta Vantaanjoen suulle,
19) Meritie Hämeenlinnan alueelta Lopen kautta Vihtiin (mukaan luettuna haarat
Raaseporiin ja Espoonkartanoon),
20) tie Hollolasta Porvooseen Mäntsälänjokea seuraten,
21) tie Asikkalasta Päijänteen takaiseen Hämeeseen,
22) Vanha Laukaan tie Hämeestä Pälkäneen ja Jämsän kautta Keski-Suomeen ja
23) tie Yliseltä Viipurintieltä Jämsään
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Kuninkaalliset

Post by will »

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-20000082 ... t=promobox
Tuomioistuin päätti salata prinssi Philipin testamentin lähes sadaksi vuodeksi, syynä halu suojella kuningattaren arvokkuutta
Salauspäätöksiä on tehty myös aiemmin tapauksissa, joissa joku kuninkaallisen perheen jäsen on kuollut. Ensimmäinen tapaus oli viime vuosisadan alussa, jolloin Prinssi Francisin testamentti päätettiin salata. Hän kuoli vuonna 1910.

Viimeisin salauspäätös annettiin vuonna 2002, jolloin salattiin prinsessa Margaretin testamentti.
Kuninkaallisilla ei näytä käytännössä olevan oikeutta saada viimeistä tahtoaan tunnetuksi, vaan tarvittaessa julkisuuskysymys käsitellään kuoleman jälkeen erikseen. He ovat kruunun palvelijoita viimeisen jälkeenkin.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Kuninkaalliset

Post by will »

-Uta- wrote: Tue Sep 14, 2021 11:55 am Kuninkaantie
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuninkaantie

Image

Kuninkaantie (ruots. Kungsvägen) on vanha postireitti Norjan Bergenistä Atlantin rannikolta Oslon ja Tukholman kautta Maarianhaminaan, edelleen Saaristomeren kautta Turkuun ja Etelä-Suomen halki Viipuriin ja Suomenlahden perukkaan Pietariin. Suomessa tien osuutta Turusta Viipuriin on vanhastaan nimitetty Suureksi Rantatieksi tai Aliseksi Viipurintieksi. Tie on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Turun ja Tukholman välistä osuutta taas kutsutaan Suureksi Postitieksi.

...
Kiitos -Uta- tästä näkemyksestä kuninkaallisten elämään. Alkujaan he, etenkin varsinainen hallitsija, todella hallitsivat maata ja tarvitsivat siihen työkaluja pääkaupunkinsa ulkopuolella, kuten postilaitoksen, kruununvouteja, hovioikeudet, sotaväkeä, kulkuväyliä, linnoitusjärjestelmän ja kuninkaankartanoita.

http://akp.nba.fi/wiki;kuninkaankartano
ako wrote:Kuninkaankartano

Määritelmä

kruunun omistuksessa ollut kartano

Kuvaus

Useita keskiaikaisia ja uuden ajan alun kuninkaankartanoita (ruots. kungsgård, lat. curia regia) mainitaan historiallisista lähteistä. Kaikkien kartanoiden tarkkaa sijaintipaikkaa ei kuitenkaan tiedetä ja osa näkyy vain välillisesti ajanjakson kirjallisista lähteistä. Toisaalta osa kuninkaankartanonpaikoista on edelleen asuttuja.

Kuninkaankartanot sijoitettiin aina hyvien maa- ja vesikulkureittien yhteyteen. Rakennuspaikan valintaan vaikutti myös kuninkaankartanolle määrätty tehtävä (esim. maanviljely, karja- ja hevostenkasvattaminen, kaupankäynti, liikenteen valvonta). Eräiden niemillä ja saarilla sijaitsevien keskiaikaisten kuninkaankartanoiden paikat muistuttavat ajanjakson pikkulinnoja (esim. Pyhtään Tessjö). Myös puolustusvarustusten (haudat, paaluvarustukset) olemassaolo on siten mahdollista, vaikka niitä ei ole ainakaan vielä tunnistettu arkeologisesti.

Maastossa autioituneet kuninkaankartanot muistuttavat kohteina maaseudun kyläpaikkoja ja rälssin kartanoita. Löydettävissä on yleensä asutukseen viittaavaa kasvillisuutta, rakennuksen pohjia, kulmakiviä, kivijalkoja, uuninraunioita ja kellareita. Arkeologit ovat toistaiseksi tutkineet tarkemmin vain muutamia kuninkaankartanoita. Perniössä on kaivettu Helgån keskiaikaista ja Näsen 1500-luvun kuninkaankartanon paikkaa1). Rakennukset olivat molemmissa kohteissa olleet puisia. Uuden ajan kartanonpaikkaan liittyi kukkulan laella sijaitseva umpipihamainen rakennusryhmä ja suuria kivikellareita.

Huomionarvoista on se, että kuninkaankartanoiden perustamisen seurauksena on autioitunut ympäristössä olevia tiloja ja kokonaisia kyliä2).

Historia ja käyttö

Kuninkaankartanoiksi nimetyt valtion omistamat tilat kuuluivat Ruotsin hallintojärjestelmään varhaiskeskiajalta 1700-luvulle. Kuninkaankartanolaitoksen muoto muuttui ajan kuluessa useita kertoja uusien tehtävien ja vallitsevien aatesuuntien mukaan.3)

Kuninkaan ylläpitoa varten tarkoitettu kruunun maaomaisuus ”Uppsala öd” määritettiin Ruotsin keskiaikaisissa maakuntalaeissa ja maanlaissa. Kuninkaankartano-nimitys tuli käyttöön eräiden järjestelmään kuuluneiden tilojen noustua muita merkittävämpään hallinnolliseen ja taloudelliseen asemaan. Kuninkaankartanoilta hallittiin kruunun maaomaisuutta, ja niillä oli alaisuudessaan usein oma lampuotilääni.4) Kartanonvoudeilla oli maataloudesta vastaamisen ohella myös joitakin oikeudellisia tehtäviä, kuten sakkojen ja verojen keruu.5)

Verojen kokoaminen kuninkaankartanoihin juontaa aikaan, jolloin kuningas kiersi seurueensa kanssa ympäri maata. Kuninkaankartanot menettivät merkityksensä majapaikkoina kuninkaan siirtyessä 1200-luvulla asumaan linnoihin ja kaupunkeihin. Kuninkaankartanoiden tuotto pysyi kuitenkin läpi keskiajan yhtenä kuninkaan tärkeimmistä tulonlähteistä.6) Kustaa Vaasan aikana perustettiin noin 50 uutta kuninkaankartanoa, joiden päätarkoituksena oli varmistaa armeijan huolto Venäjän vastaisessa sodassa. Tarkoituksena oli tehostaa hallintoa ja maanviljelyä. Uuden ajan alun kuninkaankartanoihin liittyi myös varhaisia teollisuuslaitoksia.7)

Kuninkaan henkilökohtainen maaomaisuus erotettiin jo 1100-luvulla siitä maasta, joka hänellä oli asemansa perusteella. Kuninkaan oli määrä jättää kruunun maaomaisuus koskemattomana seuraajalleen8). Kuningas saattoi läänittää kuninkaankartanoita, muttei myydä tai muuten luovuttaa niitä pois kruunulta9). ”Uppsala öd” pysyi periaatteessa koossa 1100-luvulta myöhäiskeskiajalle saakka. Ajoittain kuninkaat kuitenkin kajosivat kruunun maaomaisuuteen sekä vähentämällä siihen kuuluneiden tilojen määrää että lisäämällä siihen omia tilojaan.10)

...
Lähteet

Aliforsti, Kari 1989. Kaksi varsinaisuomalaista kartanolääniä – Suuntaviivoja varhaiskeskiaikaisen kartanohallinnon tutkimukseen. Turun historiallinen arkisto.
Andræ, Carl Göran 1964. Kungsgård. Julkaisussa Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid, band IX, Konge, Kyrkorummet. Helsingfors.
Haggrén, Georg 2015. Asuinpaikat ja asumukset. Julkaisussa Haggrén Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna: Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoriaa kivikaudelta keskiajalle: 420–471. Gaudeamus.
Haggrén, Georg 2016. The context of the desertation of Mankby. King Gustaf Vasa and his network of royal demesnes. Julkaisussa Harjula, Janne & Helamaa, Maija & Haarala, Janne & Immonen, Visa (toim.) Mankby – a deserted medieval village on the coast of southern Finland 2016. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XXII. Mustasaari.
Lovén, Christian 1996. Medeltida borgar och befästningar i det medeltida Sverige. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademiens Handlingar. Antigveriska serien 40. Motala.
Salminen, Timo 1990. Kuninkaankartanot Suomessa n. v. 1050–1560. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Suomen historia.
...

Viitteet
1) Haggrén 2015: 444.
2) ks. esim. Haggrén 2016
3) Salminen 1990: 1.
4) Salminen 1990: 14–15.
5) , 6) Andræ 1964: 514–515.
7) Haggrén 2016: 53, 65.
8) Andræ 1964: 514.
9) Alifrosti 1989: 30.
10) Lovén 1996: 55–56.
Last edited by will on Fri Sep 17, 2021 1:31 pm, edited 6 times in total.
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Kuninkaalliset

Post by -Uta- »

^^Kiitos Will testamentti- linkistä ja kommentista!
Kuninkaallisilla ei näytä käytännössä olevan oikeutta saada viimeistä tahtoaan tunnetuksi, vaan tarvittaessa julkisuuskysymys käsitellään kuoleman jälkeen erikseen. He ovat kruunun palvelijoita viimeisen jälkeenkin.
Kruunun palvelijoita ovat... mutta voihan salaus olla hyväkin asia, jos sisällön julkinen käsittely olisi ollut omiaan lietsomaan huhuja, kuten artikkelissa sanotaan.

Image

'The great thing about my father is that nobody's ever forgotten meeting him, so they've all got their stories!' he revealed. 'Wherever he's been, wherever in the world – people remember him. You can't really get a better accolade than that.'
The Earl of Wessex on The Duke of Edinburgh
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Kuninkaalliset

Post by will »

^Testamenttia kirjoittaessaan he epäilemättä ovat ymmärtäneet, että tieto ei välttämättä tule julkiseksi, juuri mainitusta syystä. Miksi he sitten ovat kirjoittaneet? Ovatko he olleet monarkin lisäksi ainoita, jotka tiesivät mahdollista levottomuutta herättävän asian, ja ymmärsivät, ettei monarkki tulisi siitä kertomaan? Toisaalta, brittilehdistö kirjoittelee aika räväkästi mm. yksityisasioista, eikä aina hyvällä journalistisella maulla. Ehkä on haluttu olla ruokkimatta tällaista uutistarjontaa.
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Kuninkaalliset

Post by -Uta- »

^
Miksi lie kirjoittivat, en tiedä? Ehkä asia oli testamentin tekijälle niin tärkeä, että hän halusi tuoda sen julki, ainakin perillisilleen? Mutta kuten tästä Philipin tapauksesta huomaamme, jo salauskin herättää ihmettelyä. Miksi ja mitä salataan? Mikä ja millainen tieto on luonteeltaan sellaista, että se lietsoisi huhuja enempi kuin tällainen salailu?
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Kuninkaalliset

Post by will »

^Pääosa omaisuudesta lienee testamentissa määrätty kuningattarelle, lapset saivat kirjoja, lapsenlapset rahaa ja tavaraa sekä lähimmät avustajat yhteensä 30M£. Testamentissa sanotaan huomioidun perintöverojen minimointi, missä kuningattaren verotuksellista poikkeusasemaa on hyödynnetty.

https://www.the-sun.com/lifestyle/29672 ... -windfall/

Prinssi Philipiltä jääneen omaisuuden kohtalo on näin ollen olennaisesti jätetty monarkin päätöksen varaan.

Lehti mainitsee testamenttiuutisessaan, että Prinssi Philip syntyi rahattomana Korfussa keittiön pöydälle ja nukkui vauvana appelsiinilaatikossa. Eläkkeelle jäätyään hänen vuositulonsa olivat 359,000£, minkä lisäksi kuningatar avusti häntä. Brittikuninkaallisten testamentit ovat olleet yksityisiä vuodesta 1910 alkaen, ellei kukaan perillisistä ole halunnut niitä julkiseen tarkasteluun. Testamentin salaaminen on ollut hallitsijaperheen käytäntö, jonka oikeus on vahvistanut jokaisessa käsitellyssä tapauksessa erikseen.

Oikeuden pöytäkirja:
https://www.judiciary.uk/wp-content/upl ... nburgh.pdf

Testamentti näyttäisi keskittyvän omaisuusasioihin.
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Kuninkaalliset

Post by -Uta- »

^
Kiitos Will mielenkiintoisista linkeistä!

Kuninkaallisen perheen ainutlaatuinen rooli tarkoittaa ilmeisesti mm. sitä, että julkinen ja yksityinen elämä ovat usein päällekkäisiä. Vaikka historiallista, journalistista, ja meidän tavallistenkin ihmisten kiinnostusta testamentin sisältöön olisi ja on, niin... jos ja kun salaaminen oli Prinssi Philipin oma Last Will yksityisyytensä puolesta, kunnioittakaamme hänen tahtoaan.
Post Reply