Kuninkaalliset

Post Reply
User avatar
-Uta-
Posts: 5165
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Kuninkaalliset

Post by -Uta- »

Herttuatar Catherinesta, 40, julkaistiin upeat muotokuvat
https://www.is.fi/kuninkaalliset/art-2000008527255.html
Nita Makkonen
9.1. 8:58


CAMBRIDGEN herttuatar Catherine täytti sunnuntaina 9. tammikuuta pyöreät 40 vuotta.
Sen kunniaksi hänestä on otettu kolme uutta potrettikuvaa.

Image
KUVA: PAOLO ROVERSI / AFP / LEHTIKUVA
User avatar
-Uta-
Posts: 5165
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Kuninkaalliset

Post by -Uta- »

Sussexin herttuaparin perheonnea
Image
Harry ja Meghan sekä lapset Archie ja Lilibet
User avatar
-Uta-
Posts: 5165
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Kuninkaalliset

Post by -Uta- »

Harvinainen yhteiskuva: Monacon kaksoset poseeraavat Albertin aviottomien lasten kanssa
https://www.iltalehti.fi/kuninkaalliset ... 43328da920

Googlekuva:
Image
Kuvassa vasemmalta prinssi Jacques, prinsessa Gabriella, Jazmin Grace Grimaldi ja Alexandre Grimaldi-Coste. Kuva: AOP
User avatar
-Uta-
Posts: 5165
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Kuninkaalliset

Post by -Uta- »

Espanjan kohuprinsessa Cristina: avioero – ex-mies jäi kiinni toisen naisen kanssa
Espanjan kuninkaallisesta hovista ei draama ota loppuakseen.
https://www.iltalehti.fi/kuninkaalliset ... 8860116367
Ismo Puljujärvi
26.01.2022 klo 7:08


Image
Prinsessa Cristina ja Inaki Urdangarin eroavat 24 yhteisen avioliittovuoden jälkeen. DAVID AGUILAR

Espanjan prinsessa Cristina ja entinen käsipalloilija Inaki Urdangarin ovat eronneet. Pariskunta ehti olla avioliitossa 24 vuotta ja heillä on neljä yhteistä lasta. Avioerosta ilmoitettiin vain pari päivää sen jälkeen, kun Inaki oli havaittu toisen naisen seurassa käsi kädessä.

Entinen aviopari julkaisi vähäsanaisen tiedotteen.
– Olemme yhteisymmärryksessä päättäneet erota. Omistautumisemme lapsillemme pysyy samana. Koska tämä on yksityinen asia, pyydämme kunnioitusta kaikille asianosaisille.
User avatar
-Uta-
Posts: 5165
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Kuninkaalliset

Post by -Uta- »

Euroopan vanhimmassa monarkiassa Tanskassa juhlittiin 14.1.2022 kuningatar Margareeta II:n
puoli vuosisataa jatkunutta valtakautta.
https://yle.fi/uutiset/3-12268627
14.1. 06:10 • Päivitetty 15.1. 12:59

---

The Queen’s Golden Jubilee in 2022
https://www.wonderfulcopenhagen.com/won ... rgrethe-ii

Image

Image
Queen Margrethe II of Denmark. Photo: Per Morten Abrahamsen
User avatar
-Uta-
Posts: 5165
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Kuninkaalliset

Post by -Uta- »

Kuningatar Elisabet yllättää: haluaa Camillasta kuningattaren
Tänään 70 vuotta hallinnut monarkki tekee tahtonsa selväksi.
https://www.iltalehti.fi/kuninkaalliset ... b13e364e7d
Jari Himanen
Tänään klo 0:40 (muokattu klo 1:39)


Image
Kuningatar Elisabet haluaa, että Camillasta käytetään kuningatar-titteliä, kun Charles nousee kuninkaaksi. AOP

Kuningatar Elisabet kommentoi asiaa julkaistessaan viestin 70 vuotta kestäneen hallitsijakautensa kunniaksi. Hän ei ole aiemmin kommentoinut asiaa, joten tämänkertaista ilmoitusta voi pitää yllättävänä.

– Vilpittömin toiveeni on, että kun se aika koittaa, Camilla tunnetaan kuningattarena hänen jatkaessaan omaa uskollista palvelustaan, kuningatar Elisabet toteaa.

Prinssi Charlesin ja herttuatar Camillan edustaja kommentoi BBC:lle, että he ovat liikuttuneita kuningattaren yllättävästä ilmoituksesta. He pitävät asiaa kunniana.

Englanniksi Camillasta käytettäisiin tuolloin titteliä Queen Consort, jolla viitataan hallitsevan kuninkaan puolisoon erotuksena Queen-tittelistä, joka viittaa hallitsevaan kuningattareen. Vastaavasti aiemmissa spekulaatioissa Camillan tulevan tittelin oli arveltu olevan Princess Consort erotuksena tavallisesta prinsessasta. Normaalin käytännön mukaisesti kuninkaan puoliso saa automaattisesti kuningatar-tittelin.

Britannian kansa on suhtautunut ajatukseen Camillasta kuningattarena ajoittain voimakkaan kielteisesti, minkä vuoksi hänen kohdallaan on puhuttu mahdollisesti prinsessa-tittelistä. BBC katsoo, että kuningattaren tehtyä tahtonsa selväksi puheet Camillasta pelkkänä prinsessana tulevan kuningas Charlesin rinnalla voidaan unohtaa.

Kuningatar uusi lupauksensa
Kuningatar Elisabet nousi Ison-Britannian kuningattareksi tasan 70 vuotta sitten 6.2.1952.

Kyseessä on historiallinen merkkipaalu, sillä yksikään toinen brittimonarkki ei ole istunut valtaistuimella näin pitkään. Juhlavuoteen viitataan englanniksi termillä Platinum Jubilee, joka suomeksi tarkoittaa platinajuhlaa.

Juhlapäivän kunniaksi julkaisemassaan viestissä kuningatar Elisabet uusii Britannian kansalle vuonna 1947 antamansa lupauksen.
– Kun juhlistamme tätä vuosipäivää, saan iloa uusiessani teille vuonna 1947 antamani lupauksen siitä, että elämäni on aina pyhitetty teidän palvelemiselle, hän toteaa.
– Ajatellessani toiveikkaasti ja optimistisesti platinajuhlavuottani muistan, kuinka paljon meillä on syytä olla kiitollinen. Viimeisen seitsemän vuosikymmenen aikana on tapahtunut poikkeuksellista yhteiskunnallista, teknologista ja kulttuurista kehitystä, jotka ovat hyödyttäneet meitä kaikkia.

Viestissään kuningatar kiittää perheensä lisäksi niin Britannian kansaa kuin kaikkia maailman ihmisiä, jotka ovat osoittaneet hänelle hyvää tahtoa kaikkien näiden vuosien aikana.
– Haluan esittää teille kiitokseni tuestanne. Olen ikuisesti kiitollinen ja tunnen itseni nöyräksi minua kohtaan osoittamastanne uskollisuudesta ja kiintymyksestä.
User avatar
-Uta-
Posts: 5165
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Kuninkaalliset

Post by -Uta- »

Lontoossa ammuttiin tykeillä kuningattaren kunniaksi – katso video
https://www.uusimaa.fi/uutissuomalainen/4470195
UUTISSUOMALAINEN 7.2.2022 17:53

Image
Asetervehdyksiä pidettiin Tower Bridgessä. KUVAKAAPPAUS / BBC NEWS

Kuningatar Elisabetin 70-vuotishallitsijajuhlaa vietettiin maanantaina ampumalla tykinlaukauksia Lontoossa.

Asetervehdyksiä pidettiin Green Parkissa, Tower Bridgessä ja Edinburghin linnassa.
Vuosipäivän kansallinen juhla huipentuu vasta kesäkuussa. Katso BBC:n video tästä: https://www.bbc.com/news/av/uk-60290172
User avatar
-Uta-
Posts: 5165
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Kuninkaalliset

Post by -Uta- »

70 vuotta vallassa ollut kuningatar Elisabet saa seuraa: Kuningashuoneiden tasa-arvoistuminen on tuomassa Euroopan valtaistuimille useita naisia
Nykyisin Britanniassa kruunun perii vanhin lapsi sukupuolesta riippumatta. Poikien suosimisesta ei ole kuitenkaan luovuttu koko Euroopassa.
https://yle.fi/uutiset/3-12301961
KATRIINA TÖYRYLÄ
6.2. 07:10


Tänä vuonna Euroopassa on juhlinut pitkää hallitsijakauttaan kaksi kuningatarta,
70 vuotta Britanniaa luotsannut Elisabet II ja Tanskassa 50 vuotta sitten kuningattareksi noussut Margareeta II.


Kumpikin nousi valtaistuimelle vain siksi, ettei heillä ollut veljiä. Kuten muussakin perinnönjaossa, myös kruununperimyksessä asetettiin ennen muinoin etusijalle esikoispoika, ja ylipäätään pojat ohittivat siskonsa.
Joissakin maissa naisesta ei ole voinut tulla monarkkia, vaikka kuninkaalla ei olisi poikia. Esimerkiksi Tanskassa nainen on voinut periä kruunun vasta vuodesta 1953.

Poikien asettamisesta etusijalle kuningashuoneissa alettiin luopua 1980-luvulta lähtien. Niin eivät kuitenkaan ole tehneet vielä likikään kaikki maailman 26 monarkiasta, eivätkä edes kaikki 10 Euroopan monarkiaa.

Ensimmäisenä asialla oli Ruotsi
Ruotsista tuli vuonna 1980 ensimmäinen kuningaskunta, joka hyväksyi tasa-arvoisen kruununperimyslain. Lakimuutoksen jälkeen lapset ovat kruununperimysjärjestyksessä ikäjärjestyksessä sukupuolesta riippumatta.

Kun laki tuli voimaan, kuningas Kaarle XVI Kustaan ja kuningatar Silvian vuonna 1979 syntynyt poika Carl Philip menetti kruununprinssin tittelin, ja kruununprinsessaksi nousi hänen isosiskonsa Victoria.

Perässä seurasivat Belgia vuonna 1981, Hollanti vuonna 1983, Tanska vuonna 2009 ja Luxemburg vuonna 2011.

Norjassakin lakia muutettiin vuonna 1990 tasa-arvoiseksi, mutta se ei koske ennen tuota vuotta syntyneitä. Siten kruununperijä on Haakon eikä hänen isosiskonsa Märtha Louise. Haakonin vanhin lapsi on tytär, Ingrid Alexandra.

Kuningatar Elisabet oli hallinnut Britanniaa 61 vuotta ennen kuin maassa luovuttiin poikien suosimisesta. Vuoden 2013 lain mukaan kruunun perii monarkin vanhin lapsi, mutta kolmessa seuraavassa sukupolvessa vanhin lapsi on poika: prinssi Charles, tämän poika William ja tämän poika George.

Liechtensteinissa naisilta kruunu kielletty
Euroopankin 10 kuningashuoneen joukossa on yhä tasa-arvon takapajuloita. Liechtensteinin ruhtinaskunnassa kruununperijäksi kelpaa vain mies(siirryt toiseen palveluun).

Espanjassa ja Monacossa tytär voi periä kruunun, mutta veljet ovat hänen edellään perimysjärjestyksessä.

Monacossa tämä on johtanut peräti kummalliseen tilanteeseen. Ruhtinas Albertin ja ruhtinatar Charlenen vanhimmat lapset ovat kaksoset prinssi Jacques ja prinsessa Gabriella. Gabriella on pari minuuttia vanhempi, mutta kruunun perii Jacques.

Liechtensteinilla kumppaneita maailmalla
Vaikka Liechtenstein on kruununperimyksen suhteen Euroopan kummajainen, maailmalta se löytää kaltaisiaan.

Esimerkiksi maailman vanhimmassa monarkiassa Japanissa keisari voi olla vain mies, mikä on aiheuttanut harmaita hiuksia mahdollisten perillisten määrän huvetessa.

Myöskään Lähi-idän ja Persianlahden kuningaskunnissa naista ei huolita valtaistuimelle. Bhutanissa ja Thaimaassa kruununperillinen voi olla nainen, mutta miehillä on etusija.

Tulevissa hallitsijoissa useita naisia
Jos mitään odottamatonta ei satu eikä kuningashuone kaadu, Ruotsi saa paistatella Kaarle Kustaan jälkeen kuningattaren loisteessa kaksi sukupolvea. Ensin nousee hallitsijaksi Victoria ja sen jälkeen tämän esikoinen Estelle.

Euroopan ensisijaisten kruununperillisten joukossa on useita muitakin naisia, kertoo People-lehti.

Espanja on kuningas Felipe VI:n jälkeen saamassa kuningattaren, Leonorin, sillä Felipen ja kuningatar Letizian molemmat lapset ovat tyttöjä.

Norjassa kuningas Harald V:n jälkeen kuninkaaksi nousee kruununprinssi Haakon, mutta hänen kruununperijänsä on tytär Ingrid Alexandra.

Belgian kuningas Philippen kruununperijä on prinsessa Elisabeth.

Hollannin kuninkaan Willem-Alexanderin kolmesta tyttärestä vanhin ja kruununperijä on puolestaan prinsessa Catharina-Amalia.
User avatar
-Uta-
Posts: 5165
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Kuninkaalliset

Post by -Uta- »

Euroopan ruhtinashovit soivat
http://renessanssimusiikkijuhlat.fi/wor ... rkkoon.pdf

HOVIMUSIIKKIA POHJOLASSA
https://muhi.uniarts.fi/suomi_uskonpuhdistus9/

Image
Caravaggio: Luutunsoittaja (1595)
User avatar
-Uta-
Posts: 5165
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Kuninkaalliset

Post by -Uta- »

Myytti keskiajan hurjasta sotakoneesta ei aina pidä paikkaansa
- ritari saattoi myös pyörtyillä ja olla naisia ylistävä runoilija
Tampereen Vapriikin tämänvuotisen päänäyttelyn keskiössä ovat ritarit.
Monipuolista esineistöä sisältävä näyttely kumoaa myös ritariuteen liittyviä vääriä käsityksiä.
https://yle.fi/uutiset/3-12009296
JUSSI MANKKINEN
13.7.2021


Image
Yksityiskohta teoksesta Taistelijat: Gladiatoria (Saksa 1430-1439). Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

Uljaat ritarit karauttavat ratsuillaan taisteluun, haarniskat kimaltelevat, peitset kolisevat, miekat viuhuvat, veri virtaa ja kavala vihollinen saa ansionsa mukaan. Ritarius liitetään useimmiten sodankäyntiin, näyttäviin turnajaisiin ja kauniisiin linnanneitoihin, mutta keskiajalla kukoistaneeseen ritarikulttuuriin kuuluu paljon muutakin.

– Suurin ritariuteen liittyvä väärinkäsitys on se, että kyse olisi yksioikoisesta ja -puolisesta tarinasta. Ritari oli raskaasti aseistettu sotakone, mutta samalla hän saattoi olla myös Jumalan soturi, maanomistaja, linnanherra, perheenisä ja runoilija, tutkija Jenni Lares Museokeskus Vapriikista toteaa.

Ritarit olivat keskiajan politiikan keskiössä
Ritareita eli ratsuilla liikkuvia raskaasti aseistettuja ammattisotilaita oli Euroopassa jo 700-luvulla, mutta täysmittaiseen lentoon ritarilaitos lähti 1100-luvulla ristiretkien vanavedessä. Lähi-itään suuntautuneilla ristiretkillä opittiin ritari-ideologiaa, johon liittyi oleellisena osana kristinuskon puolustaminen.

– Ritarit toivat tällaista ajatusmaailmaa ristiretkiltä kotimaihinsa, ja esimerkiksi Pyhän Yrjön kaltaiset tarinat alkoivat levitä Euroopassa todella voimallisesti. Keskiajan yhteiskunnallisen rakenteen ja ritarilaitoksen kehittyminen on ollut hyvin samanaikainen prosessi, Jenni Lares sanoo.

Ritarien asema yhteiskunnan tikapuilla olikin keskiajalla korkealla, ja kuten Vapriikin näyttelyn taidokkaasta esineistöstä voi huomata, ei heillä useimmiten ollut pulaa rahasta.

Toisaalta löytyi myös puhtaasti hengellisiä ritarikuntia, joissa elettiin tarkoituksellisen askeettisissa olosuhteissa munkkien tapaan, vailla maallista mammonaa. Vaikutusvalta ja mittava omaisuus eivät myöskään aina kulkeneet käsi kädessä. Esimerkiksi nykyisen Baltian alueella toiminut Saksalainen ritarikunta ja sen osana toiminut Liivinmaan ritarikunta oli merkittävä taloudellinen ja poliittinen toimija, mutta sen johdossa oli saksalaista alhaisaatelia.

– Tämä tarkoitti sitä, että myös pelkällä taidolla ja osaamisella ritarin oli mahdollista kivuta asemaan, jossa päätettiin koko Itämeren alueeseen ja Pohjois-Eurooppaan liittyvistä asioista, Jenni Lares toteaa.

Ritari oli Kristuksen soturi
Ritarikulttuurin dilemma ja ristiriita liittyy nimenomaan sotimisen ja uskonnon sovittamiseen toisiinsa. Ensisijaisesti ritari oli raskaasti aseistettu soturi ja taistelija, jonka työhön kuului tappaminen. Toisaalta väkivallan ideologian ympärille muodostui eräänlainen kunniakoodisto, joka määritteli, keitä tai mitä vastaan väkivaltaa oli hyväksyttävää käyttää.

– Ajatusmaailmaan kuului, että sotiminen uskonnon ja Jumalan puolesta ja kuoleminen ristiretkellä oli kunniakasta. Muista syistä tapahtuvaa taistelemista ei ainakaan katolisen kirkon taholta pidetty kovinkaan ylevänä – tosin itse ritareilla oli tästä eriäviä mielipiteitä, Jenni Lares sanoo.

Virallisen koodiston mukaan ritari oli siis miles Christi eli Kristuksen soturi, joka huokui hengellisyyttä ja oikeudenmukaisuutta ja joka puolusti uskontoa ja suojeli ja auttoi haavoittuvassa asemassa olevia vähäosaisia ja leskiä kaikenlaiselta pahuudelta ja vääryydeltä.

– Ihan toinen juttu on, kuinka tällaiset periaatteet toteutuivat käytännössä. Tällaista hahmoa oli kuitenkin pakko esittää, jos halusi kuulua ritarikulttuuriin ja elää keskiajan hengellisen ideaalin mukaisesti, Lares jatkaa.

Ritari-imagoon kuului runsaasti muitakin vaatimuksia, jotka eivät ole helppoja nykyihmisellekään.

– Armollisuus, oikeudenmukaisuus, totuudessa pysyminen, kaunopuheisuus, muiden muassa. Kyseessä on ollut hyvin monimutkainen ihanteiden vyyhti, jota ritarit ovat pyrkineet noudattamaan. Keskinäinen kulttuurikoodisto on toiminut ohjenuorana myös toisten ritariveljien kohtelussa.

Runoja oikeasta ja väärästä rakkaudesta
Ritarikulttuuriin on kuulunut oleellisena osana myös taiteen harjoittaminen, tarkemmin sanottuna runous, jossa käsitellään niin kunniallisuutta, rohkeutta kuin urhoollisuuttakin. Runoissa pelastetaan myös kiipelissä olevia linnaneitoja, ja naiset ovat yleensä myös ylenpalttisen palvonnan kohteita.

1100-luvulla Ranskassa syntyi kristillisen ideaalin mukaisesti ritarien uroteoista kertova Chansons de geste -tyyli eli laulaen tai lausuen esitetty eeppisen runouden muoto. Tästä tyylisuunnasta ammentaa myös totta ja tarua yhdistelevä Rolandin laulu, josta tuli myöhemmin Ranskan kansalliseepos. Ritarirunoudessa tehdään usein selvää pesäeroa "oikean" ja "väärän" rakkauden välille.

– Yleensä näiden runojen keskiössä on rakkaustarina, jossa on usein myös opettavainen sävy: vastoinkäymisistä huolimatta rakastavaiset saavat toisensa, jos mukana on riittävä määrä kunniallisuutta ja uskollisuutta. Joskus taas käsitellään tuhoisaa epäsäätyistä rakkautta, kolmiodraamoja ja aviorikoksia, joiden tiimellyksessä kaatuvat niin kuninkaat kuin valtakunnatkin, Jenni Lares kertoo.

Keskiajan loppupuolella ritarikulttuuria ryhtyivät määrittämään voimallisesti tarinat kuningas Arthurista, pyöreän pöydän ritareista ja Graalin maljasta. Arthurin legenda on edelleen suosittu aihe populaarikulttuurissa, ja vaikka kyse on mitä ilmeisimmin fiktiivisestä hahmosta ja fiktiivisistä tapahtumista, monelle käsitys ritariudesta on muodostunut nimenomaan tätä kautta.

Vaikka ritarit tappoivat vihollisiaan taisteluiden tuoksinoissa, heille sallittiin myös herkempi puoli. Keskiajan ritareille oli suotavaa näyttää tunteensa ja tirauttaa julkisesti kyyneleitä. Sekään ei ollut harvinaista, että suuren tunnekuohun vallassa ollut ritari pyörtyi kaikkien nähden. Esimerkiksi mahtava hallitsija Kaarle Suuri pyörtyili usein julkisesti, eikä tässä ollut aikalaisten mielestä mitään outoa tai kummallista. Viktoriaanisena aikana taas pyörtyily oli nimenomaan naisten tavaramerkki, joka viittasi heikkouteen ja haurauteen.

Suomalaisella ritarilla oli oma tykki
Myös Suomessa on ollut ritareita. Esimerkiksi 1400-luvun Hämeessä vaikutti Olavi Niilonpoika Tavast, joka tuntui viettäneen varsin hulppeaa elämää.

– Häneltä on säilynyt maakirja, jossa on lueteltu hänen omistuksessaan olleet maa-alueet ja kotikartanon esineistö. Sieltä löytyy muun muassa kynttilänjalkoja, hopeisia pikareita, heloitettuja juomasarvia ja kullatulla nahalla koristeltuja tyynyjä. Luettelossa on mukana myös aseita ja tykki. Tavastin alaisuudessa on jopa toiminut tuliaseista vastannut henkilö, Jenni Lares kertoo.

1800-luvulla ritarikulttuuri koki uudenlaisen renessanssin, ja sitä ryhdyttiin romantisoimaan etenkin taiteessa. Esimerkiksi englantilainen prerafaeliitti-liike tunnetaan kuningas Arthuria ja ritareita ihannoivista maalauksistaan.

Syynä 1800-luvun ritari-innostukseen oli se, että järkeen ja tieteeseen nojanneen valistuksen aikakauden jälkeen koettiin keskiajan edustavan henkevämpiä ja luonnollisempia arvoja. Samalla syntyi myös nippu väärinkäsityksiä, joiden oikominen on myöhemmin ollut vaikeaa.

– 1800-luvulla syntyi monia haitallisiakin myyttejä. Vieläkin toistetaan sitä, että keskiajalla ritareita olisi nostettu vinssillä hevosen selkään. Tällaisesta on ensimmäinen maininta 1800-luvun loppupuolella Mark Twainin romaanissa, eikä siinä ole mitään keskaikaista, Jenni Lares summaa.


Ritari

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ritari

RITARIT
http://www.katajala.net/keskiaika/elama/ritarit.html
Post Reply