IS: Tuula Höökin murha: Poliisi kiinnostui etsivän tiedosta

Suomen alueen ulkopuolella tapahtuneet henkirikokset
Post Reply
User avatar
härkä
Posts: 5922
Joined: Tue Oct 11, 2011 1:26 am
Location: Laidun

Re: IS: Tuula Höökin murha: Poliisi kiinnostui etsivän tiedo

Post by härkä » Mon Apr 10, 2017 7:29 am

^
Hotellissa kyllä muistettiin tapaus. Nythän siellä on eri omistajat ja henkilöstö on tietenkin vaihtunut.
Tuulallahan oli lämpimät suhteet silloiseen omistajaan Rva Robindaineen ja hänen poikaansa. Poika ei kuitenkaan ollut Tuulalle poikakaveri , vaan hänellä oli tämä hollantilainen kaveri.
Tapaus muistettiin saarella yleisesti. Muutaman henkilön kanssa asia tuli esille. Paikallinen lehti on kirjoittanut aika paljon siitä , varsinkin nyt viime vuosien aikana.

Image

Klikkaa kuvaa.
Kuva on Pontac Housen lähellä olevan Le Hocq pubin terassilta. Sanoo olevansa Britannian eteläisen pubi. Kuvan vartiotorneja on saarella useita. Lasissa on Mary-Ann olutta , jota vanhoissa kuvissa bussien kyljissä mainostettiin. Myös Southampton hotellin seinässä luki " Ask Mary - Ann " ( Vanhat kuvat )
Olut ei ollut erikoisen hyvää - mielestäni.

Kyllä siellä kivaa oli. Ajankohta ei vielä sovellu mihinkään rantalomailuun. Välillä kävi aika raaka viima mereltä. Toisaalta saattoi olla jopa kuuma tyvenissä paikoissa. Tietty ongelma pukeutumisen suhteen.
Muita suomalaisia ei näkynyt , eikä es.ruotsia kuulunut puhuttavan. Ranskaa kuulin paljon ja hieman saksaa.
Sitten on se portugalilaisyhteisö. Palveluammateissa myös puolalaisia mm..
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.


User avatar
Queen
Posts: 2062
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Re: IS: Tuula Höökin murha: Poliisi kiinnostui etsivän tiedo

Post by Queen » Wed Apr 12, 2017 9:53 am

Kiva nähdä kuvia tuolta Jerseyn saarelta.

On melko poikkeuksellista, että saman perheen kaksi tytärtä murhataan eriaikaan ja eri henkilöiden toimesta, mutta niin vain kävi Höökin perheelle. On siinä ollut perheellä kestämistä.

Minua rassaa tässä Tuulan jutussa tuo, että hän oli menossa mannekiiniksi. Hänellä oli siis kutsu Diorille 1.2.1967. Hänen surmansa tapahtui uudenvuoden aattona. Olisiko hän silloin keskustellut jonkun kanssa tulevan vuoden uusista mahdollisuuksista (kuten usein vuoden vaihtuessa on tapana) ja Diorilla odottavasta mahdollisesta urasta mannekiinina? Nämä suunnitelmat olisivat olleet liikaa ja mustasukkaisella henkilöllä olisi kiehahtanut nupissa.

Robindainen poika oli Tuulalle vain kaveri, koska hänellä oli tuo hollantilainen poikaystävä. Mutta olikohan tämä kyseinen poika itse tyytyväinen osaansa pelkkänä kaverina?
Onko hollantilaisen poikaystävän myöhemmistä vaiheista mitään tietoa? Miten hänen elämänsä sujui Tuulan kuoleman jälkeen?

Tuulan kuoleman murhaksi totesi Keith Simpson, tunnettu patologi. Luin joskus hänen kirjansa (olikohan sen nimi Murhan 40 vuotta tms.?). Kirja oli erittäin mielenkiintoinen.

Seeking
Posts: 450
Joined: Wed Feb 24, 2016 2:46 pm

Re: IS: Tuula Höökin murha: Poliisi kiinnostui etsivän tiedo

Post by Seeking » Wed Apr 12, 2017 2:17 pm

Queen wrote: Minua rassaa tässä Tuulan jutussa tuo, että hän oli menossa mannekiiniksi. Hänellä oli siis kutsu Diorille 1.2.1967. Hänen surmansa tapahtui uudenvuoden aattona. Olisiko hän silloin keskustellut jonkun kanssa tulevan vuoden uusista mahdollisuuksista (kuten usein vuoden vaihtuessa on tapana) ja Diorilla odottavasta mahdollisesta urasta mannekiinina? Nämä suunnitelmat olisivat olleet liikaa ja mustasukkaisella henkilöllä olisi kiehahtanut nupissa.
Mustasukkaisuusmurhalta tuo tosiaan alkaa vaikuttaa vahvasti ja kasvojen vain tuhoaminen vahvistaa sitä. Mutta kuka on tekijä? Joku tuttu ehdottomasti! Siis läheinen tuttu. Tutkimuksissa on kyllä tyritty pahasti, kun motiivi on noinkin selkeä- Tyttöystävän ja noiden poikaystävien tuon ajankohdan tekemiset pitäisi selvittää uudestaan.

User avatar
härkä
Posts: 5922
Joined: Tue Oct 11, 2011 1:26 am
Location: Laidun

Re: IS: Tuula Höökin murha: Poliisi kiinnostui etsivän tiedo

Post by härkä » Sat Apr 15, 2017 12:44 pm

Image

Kuvassa hotelli Southampton nykyasussaan. ( Punapaita pyöräilijän takana. )
Sen edessä Liberation aukio , jossa aiemmin kuningattaren patsas.
Parvekkeellinen hotelli Southamptonista oikealle on Royal Yacht ja sen edessä oli Höökin aikaan Weihgtbridgen bussiasema.
Ylhäällä takana häämöttää Snow Hill , jonka ali menee nykyään tunneli. Höökin aikaan se vielä kierrettiin. Es. bussi itään koukkasi keskustan kautta , joka jää hotellien taakse.
En käynyt kukkulalla , mutta sieltä on varmasti hulppeat näkymät.
Kuva on otettu vanhan sataman rannasta.
Klikkaa kuvaa.

Kyllähän tässä on elementtejä, jotka voisivat viitata nuorten mustasukkaisuusdraamaan ?
Tosin Robindainen poika on niitä harvoja , jotka tapausta ovat jälkeen päin kommentoineet.
Hollantilainen kaveri ei ilmeisesti ollut saarella teon aikaan ?
Voi olla muitakin Tuulaan ihastuneita kundeja. Tuula oli varmaankin sosiaalinen , eloisa ja aktiivinen monella tapaa.
Lisäksi pirun hyvän näköinen.
Sai varmasti huomiota ja kamuja paikallisista ja ehkä muistakin.

Jerseyläiset tuntuivat varsin ystävällisiltä. Sen kuvan sain. Heidän kanssaan pääsi helposti juttuun.

Lisäksi :
http://jerseyeveningpost.com/news/2017/ ... st-helier/
Saaren katolinen kirkko kerää varoja Ana Rebelon ruumiin siirtämiseksi Pohois-Portugaliin , jossa hänen äitinsä asuu.
Kustannukset noin £ 6000.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.


Bodominlapsi
Posts: 55
Joined: Mon Oct 26, 2015 12:18 pm

Re: IS: Tuula Höökin murha: Poliisi kiinnostui etsivän tiedo

Post by Bodominlapsi » Mon Apr 24, 2017 9:57 pm

Aika uusi tapaus minullekin, vaikka onhan tästä ollut puhetta. Alla joitain ajatuksia.

Kuinkahan naiseen ratissa suhtauduttiin Englannissa 60-luvulla? Oltiinko Suomessa edellä asioissa? Kielitaitoisen, kauniin, (lahjakkaan) suomalaisen naisen itsenäisyys ja vapaus saattoi varmasti aiheuttaa pahaa verta hieman eristäytyneessä(?) saariyhteiskunnassa? Autohan nimenomaan symboloi vapautta ja itsenäisyyttä. Tämä on ehkä vähän kaukaa haettua, mutta ajatteliko autolla ajamisen vaarallisuudesta varoittava myös sitä että autolla ajaminen on epäsoveliasta? SK:n mukaan auto ilmeisesti maksoi 40£, nykyrahassa (2017) tämä on 712£ En ihmettelisi jos edellinen omistaja olisi sitä koittanut korjata, mutta todennut sen vikojen takia käyttökelvottomaksi.

En usko että "normaali" prostituutiotoiminta olisi motiivina murhaan. Sen sijaan jos Tuula olisi saanut tietää jonkun isomman herran pedofiiliataipumuksista, niin asia voi olla toinen. Yksi tapa saada silminnäkijät hiljaiseksi on ottaa heidät kanssatekijöiksi. Jos tämä ei onnistu, niin silloin keinona on kyseisen henkilön eliminointi. Tuula ei ilmeisesti kuitenkaan kannellut poliisille. Syynä tähän voi olla, että ei halunnut itselleen vaikeuksia. Sekin on teoriassa mahdollista, että Tuula kertoi asiasta, mutta poliisi itse pelkäsi asiaanpuuttumista. Sikäli mikäli pedofiilitoimintaa harjoitettiin hotellissa, niin siitä kyllä tiesi useampi henkilö.

Kasvoihin kohdistunut väkivalta todellakin viittaa intohimorikokseen. Aiemmassa keskustelussa tällä palstalla viitataan että nainen olisi voinut olla tekijänä tai tilaajana. Naisten tekemät murhat ovat yleensä varsin "siistejä", joten pidän epätodennäköisenä että itse murhan käytännön toteuttaja olisi ollut nainen. Profilointimenetelmät kehitettiin vasta myöhemmin, enkä usko että murhaaja olisi hämäyksen vuoksi osannut lavastaa tilannetta. Jos Tuula hyppäsi jonkun kyytiin, niin uskon että hän luotti kyydittäjään/kyydittäjiin. Esimerkiksi pariskunta on huomattavasti turvallisemman oloinen vaihtoehto kuin yksin autoa ajava mies. Tällöin tekijöitä olisi voinut olla kaksi.

User avatar
härkä
Posts: 5922
Joined: Tue Oct 11, 2011 1:26 am
Location: Laidun

Re: IS: Tuula Höökin murha: Poliisi kiinnostui etsivän tiedo

Post by härkä » Wed Apr 26, 2017 9:28 am

Mielenkiintoinen näkökulma tämä suhtautuminen Tuula Höökin autoiluun.
Autonsahan ei sinänsä ollut mikään suren huomion kohde , mutta sen hankkiminen saattoi kyllä vaikuttaa joittenkin suhtautumiseen Höökiä kohtaan.
Jerseyn saarella asui varmasti jo tuolloin varakkaita ihmisiä , jotka saattoivat ostaa lapsilleen hienojakin autoja.
Myös tyttärilleen.
Uskoisin että ns. tavallinen kansa ei juurikaan vielä ollut saarella autoistunut. Varsinkaan naiset.

60- luvulla oli täällä Suomessa vielä aika vähän naiskuljettajia. Autoja oli yleensä ottaen vähän , koska hintataso oli vielä useinmille ulottamaton.
Minun lähipiirissä oli kuitenkin kaksikin perhettä , joissa vaimoilla oli kortit ja he ajoivat. Varsinkin toinen heistä oli hyvä kuski ja ajoikin aika vauhdikkaasti. Ihan 60-luvun alusta alkaen. Hän olisi nyt noin 95- vuotias.

Britannia on tietyillä alueilla edelleenkin vanhoillinen maa.
Kyllä Tuula on voitu nähdä valossa , jossa hän olisi ylittänyt ei sallitun rajan. Tähän mahdollisuuteen Bodominlapsi ilmeisesti viittaa.
Kun tähän lisätään Tuulan aktiivinen tapa elää muutenkin , on vastavoimia hyvinkin voinut ilmaantua.
Tuulan vapaa tapa elää on varmasti viehättänyt useitakin miehiä saarella. Tämä puolestaan on voinut olla joillekin tahoille vastenmielistä ?
Tuulalla oli monta rautaa tulessa.
http://www.ths.fi/Forsti_106.pdf
Linkissä naisautoilusta.

Minäkään en usko ns. normiprostituutiolla olevan osuutta surmaan. Tosin kokonaan ei sitä voi poissulkeakaan.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.

User avatar
härkä
Posts: 5922
Joined: Tue Oct 11, 2011 1:26 am
Location: Laidun

Re: IS: Tuula Höökin murha: Poliisi kiinnostui etsivän tiedo

Post by härkä » Thu Aug 10, 2017 3:28 pm

https://seura.fi/asiat/50-vuotta-sitten ... nen-kirje/

50 vuotta sitten murhatun Tuula Höökin viimeinen kirje
Au pairina Jerseyssä työskennellyt Tuula Höök kirjoitti 12.12. vuonna 1966 isälleen Helsinkiin kirjeen. Se oli hänen viimeinen kirje. Uuden vuoden aattona 20-vuotias Tuula Höök murhattiin.

Elisa Rautasalo

9.8.2017 22:02
20-vuotias Tuula Höök murhattiin 50 vuotta sitten Jerseyn saarella uuden vuoden aattona vuonna 1966. Seura raportoi tuolloin murhasta ja julkaisi myös Tuulan kirjoittaman viimeisen kirjeensä isälleen.

Tuula työskenteli Jerseyssä au pairina. Joulukuun 12. päivätyssä kirjeessä hän pohtii tulevaa ja kaipaa isän kanssa käytyjä keskusteluja. Kirjeessä hän osoittaa ajalle tyypillistä vanhimman lapsen huolenpitoa vanhempia ja sisariaan kohtaan. Seura julkaisee tässä kirjeen kokonaisuudessaan.

Dear Daddy!

Anna nyt anteeksi, etten ole kirjoittanut niin pitkään aikaan sinulle, mutta kaikki muutkin ovat saaneet melkoisesti odotella kirjettä minulta. Kun olen aina niin kovasti liikkeellä, työssä, kaupungilla tai kylässä niin ei voi oikein seistenkään pistää sulkaa liikkeelle. Iltaisin, kun istun omassa sängyssäni ja olisi tilaisuus pieneen raapusteluun, tulee uni liian aikaisin. Toinen juttu on, että mielessäni alituiseen pyörivät ajatukset ja pienet probleemat ja kun niitä ei pysty ratkomaan käden käänteessä, niin ei voi saada ajatuksiaan kootuksi. Mun probleemani on nyt ja se on ollut koko syksyn sama. Miten pääsisin Ranskaan ja löytäisin työpaikan sieltä? Olen päättänyt kerran, että menen sinne vielä ennen ensi kesää ja niinpä yritän keinoa ja toista. Olen kirjoittanut jo yhteen sun toiseen paikkaan, mutta tuloksetta toistaiseksi, sillä heidänkin on vaikeata ottaa tuntematon palvelukseensa.

Juttu olisi aivan toinen jos itse pääsisin paikan päälle, mutta en voi lähteä ennen kuin olen saanut jonkinlaisen työpaikan. Minulla on kyllä tuttuja Pariisissa, mutta heidän avullaan pääsen lähtemään vasta helmikuun alussa. No, kyllähän sekin olisi jotakin, sillä silloin olisi 3-4 kk kesään ja tässä ajassa ehtisin tutustua sopivasti kaikkeen ja järjestää itseni jonkinlaiseen muotialan salonkiin ensi vuoden syksyksi. Kesäksi kuitenkin palaan taas tänne Jersyhin ja yritän saada Leenan tulemaan tänne oppimaan englantia. Minä järjestän hänelle työpaikan valmiiksi, joten kaikki olisi all right hänen kohdallaan.

”Ajattele, kerrankin pääsisitte kauas Eurooppaan”

Olen juuri kirjoittanut äidille ja kertonut ideastani: mitähän jos sinä ja äiti viettäisitte kerrankin hauskan ja virkistävän kesäloman ja tulisitte ensin Tertun luo ja sitten pariksi viikoksi tänne Jerseyhin. Täällä oleskelunne ei maksaisi teille mitään sillä minä järjestäisin kaiken. Pääasia olisi, että tulisitte. Matkanne ei maksaisi mahdottomia, sanoisinko 1000 mk yhteensä molemmat ja se kyllä kannattaisi säästää kevään mittaa sillä varmasti nauttisitte lomastanne. Teidän pitää jutella, päättää asia ja kertoa minulle. Minä taas annan lisäohjeita matkareitistä sun muista. Ajattele, kerrankin pääsisitte kauas Eurooppaan ihan polkuhintaan.

Jos teidän kesälomanne sattuisi kesäkuuhun, voisin itse tulla hakemaan teidät kaikki kolme, mikäli autoni pelaa hyvin ja niin edelleen.

Näistä jutuista täytyy käydä kirjeenvaihtoa, sillä harvalla olisi näin otollinen tilaisuus. Täällä olonne ei tulisi maksamaan teille mitään sillä minulla on ystäviä, joiden luona saisitte oman huoneen. Ruoka ja muut sellaiset ilot ja nautinnot ovat hyvin halpaa businesta.

Pohtikaa nyt asiaa ja minä yritän auttaa parhaani mukaan mitä taloudellisiin seikkoihin tulee. Muuten tästä tuli mieleeni pankkitilini, jolle pitäisi tähän mennessä olla kertynyt noin 500 markkaa. Teenpä tässä pientä selkoa jos toteat, että pankissa on edelleenkin vain se 100 markkaa, jonka keväällä jätin.

”Olen jokseenkin paljon lähetellyt tavaraa sinnepäin”

Älä huolestu, ei raha tee ketään onnelliseksi, sen olen kauniisti todennut oikeaksi sanonnaksi nähtyäni niin paljon täällä »maailmaa». Rahaa on hyvä olla, mutta sen toteaa vasta silloin kun sitä ei ole. Mitä minuun tulee, ei tarvitse yhtään murehtia, minä pidän aina sellaista 1000 markan vararahastoa sillä ei koskaan tiedä, ketä joutuu auttamaan. Kuitenkin olisi hyvä kun siellä kotonakin olisi rahaa tililläni, tehän ainakin voisitte hädän tullen auttaa itseänne.

No, ensinnäkin mulla pitäisi olla se 100 markkaa. Kesällä ostin tytöille leninkejä ja puseroita j.n.e ne olen merkinnyt yhteensä 50 markaksi. Oletko saanut rahat Leenalta ja Merviltä? Sitten siitä äidin kellosta olisin veloittanut 50 markkaa sillä se maksoi minulle 100 markkaa. Minä haluan kuitenkin puolittaa puolet. Pyydä tytöiltä osuutta siihen 50 mk, jonka pistät pankkiin. No, sitten tämä tekee jo 200 mk vai mitä? Sitten on vielä mun matkaradio rästissä. Seijalta pitäisi saada 100 markkaa siihen. Sitten Tepu on vihdoinkin luvannut maksaa velkansa 150 markkaa ja nyt ollaan jo 450 markassa. Viime kuussa lähetin kaksi pakettia, joissa oli tytöille pienet paketit. Leena, Mervi ja äiti kukin pulittakoon 10 markkaa. Lisäksi oli pusero ja liivihame, joista pitäisi tulla 20 markkaa yhteensä.

Huomaat, että olen jokseenkin paljon lähetellyt tavaraa sinnepäin ja vain tyttöjen uusista vaatteista heitä veloitan. Kaikkiaan tililleni voi kertyä siis 500 markkaa. Jos et nyt vielä tiedä hajuakaan näistä seteleistä, voit ainakin aloittaa jahdin niin, että saisit ne ennen tämän vuoden loppua. Sanokaamme, että teet kaikille selväksi jollain tavoin, että minä muka tarvitsen rahojani. Sitten kokoat rahat, otat siitä 200 markkaa »kasöörin joulurahaa» ja minulle jätät 300 markkaa pankkiin. Toivon että olet vielä »mukana» vaikka asiat näyttävätkin monimutkaisilta. Joka tapauksessa voitte käyttää 200 markkaa rahoistani johonkin tarpeelliseen. Olisi mukavaa jos ostaisitte sillä jotain tai maksaisitte jonkun ikävän laskun niin, että siitä olisi jotakin hyötyä. Eihän se nykyään ole niin paljon ole, mutta lähetän teille kotiin hauskan joululahjan. Se tulee kylläkin vasta joulun jälkeen, sillä en ole sitä vielä lähettänyt.

”On niin paljon hyviä tuumia ja ideoita tulevaisuuden varalle”

Todellakin joulu on pian ovella ja minä en ole talvea edes pahemmin huomannut. Kaikki on vihreää niin kuin kesällä, ei kuitenkaan ole paljon kukkaisia, mutta kuitenkin on outoa ajatella joulua näin kesäisillä maisemilla. Täällä ei ole pakkasiakaan. Joskus on vain kovia myrskyjä, mutta sitten taas on mukavan leutoa. Kyllä tämä Jerseyn ilmasto on erinomainen.

Pidän Jerseystä niin kovasti, että täällä varmaan on toinen kotini tulevaisuudessa. Yritän joskus, kun olen saanut kerättyä hieman pääomaa, aloittaa pientä Guest House tai motellibusinestä. Se on erittäin kannattava jos vain businesjärkeä ja tietää mitä tekee. Mulla on niin paljon hyviä tuumia ja ideoita tulevaisuuden varalle. Täytyy vain ensin löytää oikea henkilö, joka voi auttaa mua aluksi, sillä ulkomaalaisena en voi aloittaa mitään yritystä omissa nimissäni. Täällä Jerseyssä on niin ankarat lait näetsen. Ulkomaalainen ei edes voi valita työtä mielensä mukaan. Hotelli- ja ravintola-alat sekä kotiaputyöt ovat ainoat, joita ulkomaalainen voi uneksua tekevänsä. Asia on toinen heti jos menee naimisiin englantilaisen kanssa, muuten täytyy olla saarella 8 vuotta ennen kuin voi aloittaa mitään muuta. Aika vaikeaa vai mitä, mutta se vain johtuu vaikeista työnsaantimahdollisuuksista. Jersey on niin suosittu paikka, mutta jos täällä pääsee kiinni liikeyritykseen, niin siinä tekee rahaa sesonkiaikaan.

Rahalla taas en tee mitään itse, mutta se voi auttaa muita. Tämä on ainakin minun toiveeni, että pystyn auttamaan lähimmäisiäni mahdollisimman paljon. Sillä kun itse olen onnellinen, toivon, että muutkin olisivat ja lähinnä ajattelen omaa perhettäni ja lähimpiä omaisia. Toivon aina, että teillä olisi kaikki hyvin ja että olisitte tyytyväisiä. Itselläni minulla on kaikkea mitä ikäiseni tyttö voi kuvitella. Itsekin hämmästelen joskus, miten maailmassa olen pystynyt hankkimaan kaikki tavarat ja vaatteet ja nyt vielä auton, vaikka palkkani ei ole olekaan mikään päätähuimaava. Mutta se kai johtuu siitä, että minulle on suotu sen verran järkeä, että pystyn käsittelemään rahaa. Minä olen oiva esimerkki siitä, että suuret tulot eivät tee rikkaaksi, vaan pienet menot.

Autosta puheen ollen – tulin ostaneeksi käytetyn auton, että pääsen liikkumaan vapaasti. Täällä on näetsen niin kehno »bussi-service» talvella. Auto oli halpa ja bensiini on huokeata. Ja jos myyn autoni keväällä, jolloin hinnat jälleen nousevat, saan vielä soman voiton taskuuni. En kuitenkaan taida myydä tuota ”rukkia”, sillä se on hyvin hyödyllinen täällä ja jos menen Ranskaan, niin on helppoa käydä helssaamassa ystäviä Saksassa, Hollannissa ja Ranskassa. Ehkäpä tulen keväällä tai kesällä hyrrälläni, kukapa tietää. On vaikeata sanoa mitään varmaa kun en vielä ole ehtinyt Ranskaan saakka.

”Henkistä viisautta ei kai riitä kaikille”

Tämä on varmasti uuden romaanin tai jatkokertomuksen alkua sillä sivu on aina loppu. Kun aloitan ei loppua tule. Nytkään en ole vielä kunnolla aloittanut, niin paljon olisi vielä kerrottavaa. Olen usein kaivannut sinua ja niitä keskustelutuokioitamme. Muistatko? Olit todella paras keskustelukumppani, jonka olen tähän asti tavannut. Monta kertaa olisi niin hauskaa ja helpottavaa jos olisi joku, jonka kanssa voisi jutella kaikenlaisista asioista, varsinkin elämän ongelmista ja vakavammista seikoista. Mutta sellaista ihmistä en ole tavannut sen jälkeen kun sieltä kotoani lähdin. Kyllä on vaan kummallista, että vaikka olen tavannut satoja ja satoja tänä aikana, ei ole sattunut kohdalleni ketään, joka tajuaisi jotakin filosofiasta tai ymmärtäisi yhtään psykologiaa ja elämän viisautta. Yksin olen saanut pohdiskella monia asioita, kun ei ole kerrassaan ketään, jonka kanssa keskustella. En tiedä, mikä itse olen enkä yritä pitää itseäni muita parempana, mutta ihmisessä arvostan hänen henkistä kehittyneisyyttään. Sellaista ei ole joka oksalla, joka ymmärtää jotakin elämän filosofiasta, ei ainkaan täällä Jerseyssä ja luulen, että muualla Englannissa on sama juttu. Se johtuu heidän elämäntyylistään ja kaikesta toisarvoisesta, jota heille opetetaan jo koulussa. He ovat ikuisia lapsia, joita tarvitsee taluttaa ja ohjata. Monta kertaa tuntee itsensä oikein sairaaksi kun näkee ihmisten toilauksia ja menettelyjä erilaisissa tilanteissa. Ihan tosi, ei voi muuta kuin pudistaa päätään. Voisit tehdä katugallupin ja kysellä jotain yksinkertaisia arkielämän psykologiasta. 85 % varmaan pitäisi sinun kysymyksiäsi tieteen yläasteen nokkeluutena, asioina, joihin heidän aivonsa eivät ylety. Henkistä viisautta ei kai riitä kaikille näemmä, tasan eivät käy onnenlahjat kuten sanotaan. Siinä on vissi perä.

Niin vain kaipaan puhekumppania, että joskus aivan ikävystyn olooni. Tässä vaiheessa usein otan kynän käteeni ja rupean selvittelemään kasaantunutta kirjevelkataakkaani. Saan ainakin pistää ajatuksiani paperille ja sekin helpottaa. Toivon, että kun sinusta asiat näyttävät toivottomilta, etkä keksi mitään piristykseksi ja mielenylennykseksi, niin otat kynän käteesi ja kirjoitat minulle. Tee se heti ja huomaat ihmeeksesi, miten se muuttaa mielentilasi. Kokeile ja minä sanon kokemuksestani, että se keino tepsii. Minullehan voit kirjoittaa ja kertoa kaikista mahdollisista asioista, jotka painavat mieltäsi ja minä puolestani kerron omia mielipiteitäni kirjeen muodossa. Tosin tämmöinen keskustelu vie aikaa, mutta se on ainoa keino kun emme ole aivan kivenheiton päässä toisistamme. Tässä ei kynällä ja paperilla pysty pohdiskelemaan paljoa kerralla, muuten täytyisi tilata yksityiskone tuomaan kirje perille. Sillä kaikelle, mitä tahtoisi puhua ja pohtia, ei riitä kynää ja paperia maailmassa. Keskustelukenttä on niin laaja ja ajatuksen maailma niin suuri, että konkreettiset apuvälineet eivät milloinkaan riitä korvaamaan sitä, minkä voi puhuessa tuoda julki.

”Minulla ainakin on ollut onnellinen koti”

Kuten huomaat en ole vielä paljoakaan ehtinyt tuoda ajatuksiani päivänvaloon ja jo pinkka arkkeja käytetty ihan hetkessä. Täytynee tässä piakkoin lopetta, kun on jo niin myöhä. Olen sängyssäni istumassa ja siksi käsiala on niin kurjaa, mutta toivon että saat selvän. Huomenna rupean tekemään tekemään joulukortteja. Huh, niitäkin pitää saada kymmeniä aikaan. Sitten kirjoitan Leenalle ja Merville ja opastan heitä vähän niissä arkielämän kommelluksissa. Näin isona siskona he ottavat jotain varteen minun puheistani näetsen.

Älä turhaan murehdi heidän puolestaan, minä koetan auttaa minkä voin kirjoittamalla heille kun vain ensin kuulen, mistä kenkä puristaa. Äiti kertoi, että teillä on taas sähköä ilmassa. Se on muuten varma talven merkki. Mieliala madaltuu säiden huonotessa ja ankean pimeän ajan tullessa. Näin on ollut jo monet vuodet ja taas on samaa havaittavissa. Koita kuitenkin piristyä, kirjoita minulle pian. On niin ikävää kuulla, että siellä kotona on kahinaa ja huonoa tuulta kun aina tahdon ajatella, että minulla ainakin on ollut onnellinen koti ja hyvä perhesopu. On välillä hauskaa kun muistelen niitä iloisia huumorin täyttämiä hetkiä siellä kotona. Ja, usko tai älä, kun sitä piristyt ja olet hyvällä tuulella, niin kaikki muutkin tulevat olonsa kevyeksi, sillä sinähän olet se perheen pää. Kirjoita pian isä.

Rakkain terveisin tyttäresi Tuula


Tämä on aikoinaan Seurassa julkaistu kirje. Sen kopioimiseen kysyin luvan tähän yhteyteen.
Vuolaastihan Tuulalta tekstiä tuntuu tulleen.
Kaikenlaisia suunnitelmia ja energiaa.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.

User avatar
-Uta-
Posts: 2281
Joined: Mon Sep 22, 2014 11:55 am

Re: IS: Tuula Höökin murha: Poliisi kiinnostui etsivän tiedo

Post by -Uta- » Fri Oct 06, 2017 7:10 am

Tällainenkin Tuula Höökin murhaa koskeva artikkeli tuli vastaan :
https://seura.fi/asiat/historia/tuula-h ... alkeenkin/
Heikki Heinonen
Historia
21.8.2017 21:27


Tuula Höökin murha on ratkaisematta vielä 50 vuoden jälkeenkin
Jerseyn saaren ainoassa selvittämättömässä henkirikoksessa uhri oli nuori suomalaisnainen Tuula Höök.
Laajalti kuohuttaneesta murhasta on nyt kulunut 50 vuotta.
Image
Veriteko tapahtui tällä paikalla. Uhri oli raahattu tien sivuun.

Nuoren Robert Le Quesnen aamulenkki uudenvuoden aattona 1966 keskeytyi poikkeukselliseen löytöön. Le rue Laurens-tien ja mutaisen perunapellon välistä 19-vuotias löysi nuoren naisen ruumiin. Uhrin kasvot oli murjottu tunnistamattomiksi – tylpällä esineellä, kuten myöhemmin ilmeni – mutta vaatteet paljastivat, että kyseessä oli naisen ruumis. Pian nuoren Le Quesnen löytö tulisi järkyttämään koko pienen Jerseyn saaren arkipäivää vielä vuosiksi eteenpäin.
Mutta kuka oli uhri? Tunnistaminen oli vaikeaa ellei lähes mahdotonta mutta onnistui lopulta. Ratkaiseva vihje oli ylioppilaslahjaksi saatu hopeasormus, kuten lehdet tiesivät kertoa. Sormuksen oli juuri edelliskeväänä saanut sormeensa 20-vuotias Tuula Höök Helsingin Kruununhaasta. Suomalaisnaisen kohtalo – matkan pää sumuisessa St Helierin kaupungissa, Englannin kanaalin suurimmalla saarella – oli järkyttävä uutispommi myös Suomessa.
Selvittämätön murha askarruttaa edelleenkin, vaikka tapahtumista tuli vuoden vaihteessa täyteen 50 vuotta.

Haave Pariisista
Tuula Höök oli ensimmäisen kerran saapunut Jerseyhin jo edellisenä keväänä au pairin töihin kieltä oppiakseen. Nuori abiturientti oli ihastunut runsaan 60 000 asukkaan saareen, ja palattuaan Suomeen hän päätti tulla uudestaan ylioppilaskirjoitustensa jälkeen lähes paratiisiksi kokemaansa St Helieriin. Nuorella naisella oli koko elämä edessään.
Tuula oli lahjakas kielissä, joista englanti oli vahvin. Lisäksi hän puhui hyvin saksaa ja ranskaa.
Toinen kesä Jerseyssä: hän teki edelleen töitä au pairina, mutta toimen ihmisenä hän ehti työskennellä myös rantahotelli Pontac Housessa. Siellä työt kuitenkin loppuivat sesongin päätyttyä syksyllä, mutta talveksi hän sai töitä St Helierin sataman lähellä olleesta Southampton-hotellista.
Kirjeissään kotiin vanhemmilleen Lilian ja Tauno Höökille hän selitti suunnitelmaansa viettää kanaalisaarella talvi ja muuttaa Pariisiin helmikuun 1967 alussa. Haaveena oli mannekiinin ura. Eikä tämä ollut mitään haihattelua – tiettävästi hänellä oli alustava sopimus Diorin muotihuoneen kanssa ja kutsu koekuvauksiin. Työssään ahkera Tuula Höök oli paitsi seurallinen ja sosiaalinen myös hyvin kaunis. Nuoren neidon elämään ilmestyi kuitenkin pian käsittämätön varjo.
Seuran jutussa tammikuulta 1967 julkaistiin Tuula Höökin viimeinen kirje vanhemmilleen. Siinä paratiisisaari näytti vieneen voiton Pariisista. Kirje on päivätty 12. joulukuuta 1966, vain pari viikkoa ennen murhaa. ”Pidän Jerseystä niin paljon, että täällä varmaan on toinen kotini tulevaisuudessa. Yritän joskus, kun olen saanut kerättyä hieman pääomaa, aloittaa pientä Guest House tai motellibisnestä”, hän kirjoitti seikkaperäisessä kirjeessään.

Korjaamosähellys
Southampton hotelliin Tuula sai syksyn aikana uhkaavia puhelinsoittoja. Mitä ne olivat, on jäänyt mysteeriksi. Joka tapauksessa ne ilmeisesti saivat aikaan sen, että hän irtisanoutui hotellista ja meni töihin Plaza-pikaruokaravintolaan St Helierin keskustassa.
Aatonaatto 30.12. – Plazassa oli normaali aamuvuoro. Höök lopetti työt noin klo 14.00 ja lähti hakemaan hankkimaansa autoa – sellaisen hän oli uutteralla työnteollaan säästänyt – korjaamolta ystävänsä Jennyn kanssa. Ilmeisesti Jenny oli mukana osaksi siksi, että Tuula tarvitsi kuskin, koska hänellä ei vielä tuolloin ollut ajokorttia.
Auto, Hillman Imp, ei ollut tullutkaan kuntoon. Tuula ja Jenny joutuivat käymään myös toisessa korjaamossa.
Kunnostetulla Hillmanilla ajelevat nuoret naiset shoppailivat pian keskustassa ja kävivät kahvilla Jennyn työpaikalla Victoria Clubilla, sen henkilökuntapuolella. Klubi oli vain miehille tarkoitettu suljettu kerho, jonne naiset pääsivät ainoastaan työntekijöinä. Oliko joku klubilaisista tällöin iskenyt silmänsä ikävin aikein näyttävään Tuulaan?

Bussipysäkillä
Noin klo 19.00 Tuula soitti vanhaan työpaikkaansa Pontac Houseen tarkoituksena mennä tapaamaan entisiä työtovereitaan. Hän kertoi saapuvansa sinne kahdeksalta.
Tuulalla oli ilmeinen aikomus mennä rantahotellille autollaan, mutta hänen au pair perheensä isäntä oli pitänyt aietta liian riskialttiina, sillä eihän Tuulalla ollut ajokorttia ja autokin oikutteli. Höök lähtikin asunnoltaan Beach roadilta klo 19.30 jalkaisin kohti Victoria roadin bussipysäkkiä. Viimeisen kerran Tuula Höök nähtiin elossa kovassa sateessa odottamassa bussia. Bussien aikataulut olivat kuitenkin vuodenvaihteen vuoksi muuttuneet, ja Höökillä saattoi olla väärä tieto bussin kulkemisesta. Silminnäkijän, Tuulan tunteneen taksimiehen mukaan Tuulan kohdalle pysäkille pysähtyi henkilöauto. Tämä oli aiheuttanut jopa pienimuotoisen ruuhkan kadulle.

Murha ei vanhene
Rikoskomissario Lee Turner St Helierin poliisilaitokselta tutkii edelleen yli 50 vuotta vanhaa mysteeriä.
Siniseen pukuun ja violettiin solmioon pukeutunut Turner on kuin suoraan brittiläisestä poliisisarjasta. Analyyttisen terävä, selkeäpuheinen ja huumorintajuinen. Turner kertoo, että Englannissakin on voimassa periaate: murha ei vanhene koskaan.

Tutkinnanjohtaja Turner lupautuu oppaaksi ajamaan ja näyttämään Tuula Höökin viimeisen reitin.
Tuula ilmeisesti nousi autoon, joka alkuun ajoikin kohti Tuulan määränpäätä Pontac House Hotelia. Ensin Victoria roadia itään ja edelleen pitkin La Grande route de St Clementiä. Risteyksessä, jossa olisi pitänyt kääntyä oikealle kohti rantaa ja hotellia, Tuulaa kuljettanut auto olikin kääntynyt vasemmalle. Kapean, kirkon kohdalta kääntyvän tien nimi on Le rue Laurens. Juuri tämän tien varrelta Tuulan ruumis seuraavana aamuna löytyi.

Sumuhuntu
Aamuinen usva on laskeutunut saaren eteläosan ylle.
Laurens-tiellä oleva ruumiin löytöpaikka on nykyään aivan erinäköinen kuin viisikymmentä vuotta sitten. Paikalla silloin ollut peltinen parakki on ollut jo pitkään purettuna. Vuonna 1966 puusto oli huomattavasti runsaampi. Nyt jäljellä on vain jonkin verran matalahkoa pensaikkoa tien vasemmalla puolella etelästä saavuttaessa. Siksi vanhat 60-luvun valokuvat eroavat nykyisistä. Le rue Laurens -tien molemmin puolin on edelleen perunapeltoa. Ruumiin löytöpaikan kohdalla on nyt – ja oli myös silloin – ramppi pelloille

Salaperäinen Vauxhall
Välittömästi Robert Le Quesnen karmean löydön jälkeen kuolema arvioitiin liikenneonnettomuudeksi. Tämän vuoksi tutkinnassa tehtiin kohtalokas virhe. Paikallinen poliisipäällikkö James Axon antoi puhdistaa tien pientareen, mutta samalla tuhoutui tutkinta-aineistoa.
Pian tapahtumien kulku kuitenkin selkiintyi. Ensinnäkin voitiin havaita ja todeta henkilöauton peruuttaneen osittain peltorampille. Höökin ruumista oli raahattu maassa ja se oli ollut selällään pääpuoli kohti etelää rampin reunalla. Kasvot oli hakattu jollain tylpällä esineellä tunnistamattomiksi. Uhria ei ollut ryöstetty eikä hänelle ollut tehty minkäänlaista seksuaalista väkivaltaa. Merkkejä ruumiin piilottamisesta ei havaittu.
Tylppää murhavälinettä ei ole koskaan löydetty, mutta nyt Turner paljastaa aiheesta tietoa, joka on tähän asti ollut vain tutkintaviranomaisilla. Surmailtana Laurens-tien paikkeilla oli nähty Vauxhall Cresta -merkkinen henkilöauto.
Merkkiä enempää autosta ei kuitenkaan tiedetä, ei esimerkiksi väriä tai vuosimallia. Rankkasade kun heikensi näkyvyyttä. Cresta oli GM:n valmistaman Vauxhallin isoimpia malleja, parannettu versio Velox- ja Victor -malleista, ja tehty amerikkalaisten esikuvien mukaisesti. Turner kertoo, että tuollainen ajoneuvo oli alueella nähty, mutta on epävarmaa, liittyykö se välttämättä itse surmaan.

Vaiennettu todistaja
Viime vuoden lopulla Lee Turner sanoi löytäneensä viitteita, joiden mukaan Southampton hotellissa olisi harjoitettu prostituutiota. Olisiko Tuula saanut tietoon jotakin valonarkaa ja hänet olisi sen vuoksi vaiennettu? Murhan jälkeen esimerkiksi lehtien toimituksiin tuli nimettömiä kirjeitä, joissa vihjattiin tapahtumiin sekaantuneen monia ”merkittäviä henkilöitä”. Myös saarella vaikuttaneen Edward Paisnel -nimisen miehen – kutsumanimeltään The Beast of Jersey, Jerseyn elukka – mahdollista osuutta on puntaroitu. Noihin aikoihin oli saarella joutunut raa’an hyökkäyksen kohteeksi myös nuori lentoemäntä, joka kuitenkin oli selvinnyt tilanteesta ja nimennyt hyökkääjäksi Paisnelin. Paisnel kuoli 1994.
Tuula ei kuitenkaan olisi koskaan mennyt tuntemattomien kyytiin. Turner otaksuukin nyt Tuulan tunteneen murhaajansa.
Tunsiko murhaajan myös joku Tuulan laajasta työtoveri- ja ystäväpiiristä?
Aikaa on kulunut, mutta vielä voisi jollakulla olla kerrottavaa. Usva saaren ainoan ratkaisemattoman murhan ympärillä kuitenkin tihentyy vuosien vieriessä.

Uutinen järkytti
St Helierin kirjaston yläkerrassa on viihtyisä tila mikrofilmien katseluun. Osaston ystävällinen hoitaja opastaa katselulaitteen käytössä ja vanhojen paikallisten Jersey Evening Postin numeroiden etsinnässä. Hän kertoo muistavansa surman, tosin toteaa olleensa silloin vain 4-vuotias.
Yleisesti Jersey Evening Postin uutisissa käsitellään paitsi itse murhaa myös murhaajan jahtia ja tiesulkuja, joita poliisi järjesti rikosta selvittääkseen. Ainakin 300 autoa tarkistettiin, ja useita kuvia julkaistiin sekä autoista että kuljettajista.
Lehden numero 3.1.1967 tiistaina kertoo, että poliisi on ottanut tutkintaa varten käyttöönsä Tuula Höökin – sukunimi on kirjoitettu asuun Hoeoek – valokuvan, joka on otettu vain muutama päivä ennen surmaa. Kuva on tapaninpäivältä Victoria Clubilla pidetyistä henkilökuntajuhlista. Minkä henkilökunnan juhlista oli kyse, ei kerrota. Jos kyse oli Victoria Clubista, Tuula oli ilmeisesti ollut paikalla henkilökuntaan kuuluvan ystävättärensä Jennyn pyynnöstä ja seurana.
Perjantain 6.1.1967 lehti kertoo Tuulan vanhempien saapumisesta Jerseyn saarelle. Tauno Ja Lilian Höök olivat saaneet kuulla tyttärensä kohtalosta lehtien kautta, koska Suomen Lontoon suurlähetystöllä oli tuhraantunut kolme päivää viedä heille tieto asiasta.
Poliisi ei olisi näyttänyt Lilian-äidille Tuulan ruumista, mutta taipui lopulta äidin vaatimuksiin.
”Toivottavasti hän ymmärtää, miksi minun täytyi. Olisin aina epäillyt sydämessäni ja jälkeenpäin katunut. Olen nyt nähnyt totuuden ja saanut jonkinlaisen rauhan”, sanoo Tuula Höökin äiti Kaija Uptonin Suomen Kuvalehteen tekemässä jutussa. Myös muissa Suomen lehdissä aiheesta kirjoitettiin laajasti ja oltiin mukana vanhempien surussa. Jerseyn paikallislehti oli tavannut myös suomalaisia kollegoitaan, Uuden Suomen Lontoon kirjeenvaihtajan Pirkko Wardin ja Helsingin Sanomien Kari Kallion sekä legendaarisen kuvaajan Helge Heinosen.

Tutkimushankkeita
Poliisipäällikkö James Axon oli luvannut Tuulan vanhemmille, että murhaaja löydetään. Tätä lupausta hän ei kuitenkaan pystynyt lunastamaan. Runsas kymmenen vuotta sitten lähti liikkeelle ajatus tutkia Tuula Höökin murha uudestaan ja perinpohjin, nyt uusinta DNA-tekniikkaa hyödyntäen. Tuolloin virinneen julkisen keskustelun yhteydessä tuntematon mutta varakas jerseyläinen mies lupasi 50 000 punnan eli tuolloin runsaan 70 000 euron palkkion sille, jonka tiedot johtavat syyllisen tuomitsemiseen. Jerseyn poliisista eläkkeelle jäänyt ja yksityisetsivänä uraansa jatkanut Dal Watkins eteni kyllä omissa tutkimuksissaan, mutta lopullinen läpimurto jäi saavuttamatta. Seuraava suurisuuntainen yritys lähti liikkeelle Watkinsin tutkimusten pohjalta vuonna 2010 ja sitä seuraava 2013, kun mysteeriä kiinnitettiin ratkaisemaan neljä tutkijaa. Viisi vuosikymmentä ehti kuitenkin kulua siitä, kun Tuula Höökin nyt jo edesmenneet vanhemmat laskivat tyttärensä tuhkan Helsingin Maunulan uurnalehtoon.

User avatar
härkä
Posts: 5922
Joined: Tue Oct 11, 2011 1:26 am
Location: Laidun

Re: IS: Tuula Höökin murha: Poliisi kiinnostui etsivän tiedo

Post by härkä » Tue Nov 21, 2017 9:55 am

Image

Kartalla hyvin todellinen reitti, jota Höökiä kuljettanut auto ajoi.
Varsin lähelle Pontac housea siis päästiin.
Alkumatkasta saattoi olla yksi vaihtoehtoinen reittivalinta ,mutta sillä ei ole sen isompaa merkitystä.

En ole aivan varma silloisesta bussireitistä , mutta ko. reitti myötäillee sitä.
Nykyään reittejä on kaksi , joista toinen , pääreitti kulkee aivan rantaa myötäillen.

Sen voi päätellä , että astuessaan autoon, Höök saattoi havaita ko. auton olleen menossa samaan suuntaan kuin hänkin.
( Vas. puol. liikenne. )
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.

Post Reply