Liettualainen ihmissyöjä Ignas Montvydas

Suomen alueen ulkopuolella tapahtuneet henkirikokset
Post Reply
User avatar
Queen
Posts: 2736
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Liettualainen ihmissyöjä Ignas Montvydas

Post by Queen »

Ignas Montvydas, s.1940, meni naimisiin vuonna 1966. Avioliitosta syntyi neljä lasta ja naapurit kuvasivat miestä hyväksi isäksi. Rouva kuitenkin alkoi muutaman vuoden päästä avioliiton solmimisesta juoda ja tällöin perheen isä pelkäsi lastensa puolesta.
Eräänä päivänä Montvydas sanoi pojalleen, että jos vaimo vielä jatkaisi juomistaan, hän leikkaisi tältä rinnan irti ja myisi sen.

1980 vaimo oli jälleen juopottelemassa naapurin emännän kanssa. Montvydas lähetti tyttärensä hakemaan äitiä kotiin. Tytär palasi tyhjin toimin, sillä äiti halusi jatkaa juopotteluaan. Naapurin emäntä oli tuossa vaiheessa jo sammunut.
Niinpä miehen piti itse lähteä reissuun. Vaimo haukkui miestään, jolloin mies oli istunut vaimonsa päälle ja viiltänyt tältä kurkun auki keittiöveitsellä.

-Leikkelin pahasti. Sitten kun hän oli kuollut, leikkasin irti hänen rintansa ja avasin vatsalaukun. Kääräisin rinnat paperinpalaan ja vein ne kotiin. Tunsin itseni turtuneeksi, mies kertoi kuulusteluissa.
-Kotona leikkasin nännit irti ja syötin ne koiralle. Loput rinnoista laitoin pataan ja aloin keittää niitä.

Tässä vaiheessa poliisit olivat jo saaneet vihiä rikoksesta ja löysivät Montvydasin keittelemästä rintoja.
Mies oli ollut tyyni koko asian selvittelyn ajan, eikä mitenkään ollut muutellut kertomustaan. Todistajat kertoivat, että Montvydas oli normaali mies, eikä hänen elämässään heidän tietojen mukaan ollut mitään kummallista. Psykologiset testitkään eivät paljastaneet miehestä mitään outoa, vaan hänen katsottiin olleen syyntakeinen.

1982 Pasvalysin kaupungin oikeus määräsi miehen 11 vuodeksi vankeuteen. Montvydas pääsi vapaaksi jo vuonna 1990. Hän muutti kahden poikansa kanssa Kauksnujaihin ja sai työtä yövartijana paikallisessa kolhoosissa. Hän eli varsin rauhallista elämää elokuuhun 1991 saakka.

Tuolloin Montvydas poikkesi naapurissa asuvan naisen luokse. Muutaman päivän kuluttua naisen tytär löysi äitinsä kuolleena. Paikalle tulleita poliiseja kohtasi sanoinkuvaamaton näky.
Ruumis oli viipaloitu paloiksi, katkaistut kädet oli pantu kasvojen päälle. Jäännökset tuskin muistuttivat ihmistä.
Poliisi löysi Montvydasin istumassa talonsa ulkopuolelta naapureiden kanssa rupattelemasta. Aluksi hän kiisti tietävänsä mitään ko. rikoksesta. Ensimmäisellä kerralla poliisit eivät löytäneet hänen kotoaan mitään rikokseen viittaavaa. Toisella kertaa he löysivät ullakolta suolattuja ihmisen kehon kappaleita, jotka muistuttivat sianlihaa.

Montvydas päätti puhua. Hän oli mennyt naapuriin ja juonut hieman vodkaa naapurin naisen kanssa. Hän oli odottanut kunnes nainen oli ollut nukahtamaisillaan ja leikannut silloin tämän kurkun auki pienellä veitsellä.
Sitten hän oli alkanut leikata lihaa kuolleen naisen jaloista erottaen huolellisesti lihat luista. Sitten oli käsivarsien ja rintojen vuoro. Mies otti kaiken teurastamansa lihan mukaansa ja alkoi suolata sitä. Kun työ oli tehty, hän otti suolatut rinnat mukaansa ja lähti kolhoosiin peseytymään. Matkan aikana hän söi toisen rinnan. Toisen hän jätti kolhoosiin, mistä se myöhemmin löytyi.

Jälleen tutkittiin Montvydasin mielentilaa, mutta selvyyttä se ei tuonut asioihin. Hänellä ei todettu olevan mitään kroonista mielisairautta, eikä teon tehdessään tilapäistäkään sairautta. Hän oli tekohetkellä ollut jonkun verran päihtynyt, muttei niin, etteikö hän olisi tiennyt, mitä oli tekemässä.
16.6.1992 alkoi murhaoikeudenkäynti. Videonauha, joka oli tehty tunnustuksesta, järkytti pahanpäiväisesti. Siinä mies sanoi: Kyllä, tapoin hänet, koska halusin syödä hänen lihaansa.
Yhden kohdan hän halusi muuttaa aiempaan kertomukseensa; hän oli tappanut naisen, koska oli varastanut tältä 100 ruplaa. Tyynesti ja tunteettomasti hän kertoi oikeudessa tekosistaan. Uhrin tytär pyörtyi kesken oikeudenkäynnin.

Syyttäjä vaati kuolemanrangaistusta. Montvydasin asianajaja ajoi 15 vuoden vankeusrangaistusta esittäen perusteluksi, ettei hänen asiakkaallaan ollut varoja hautauskulujen peittämiseksi! Uhrin perhe sanoi, että jos se oli ainoa kuolemanrangaistuksen este, he maksaisivat hautauskulut.
Montvydas protestoi itse elinkautista vastaan, hänestä se oli liian ankara tuomio. Hän sanoi vetoavansa Liettuan parlamentin puhemiehistöön pyytäen tuomion alentamista 15 vuoteen. Hän sanoi uskovansa siihen, että olisi jonain päivänä vielä vapaa mies.
Montvydas valitti, että ihmiset pitivät häntä eläimenä. Vankitoverit eivät myöskään olleet suopeita miehelle. Eräs vanki hakkasi hänet päivittäin. Kannibaali Montvydas vietti syntymäpäiväänsä vankilassa ja hän oli anonut hakkaajaltaan, että saisi pitää syntymäpäivänä "vapaapäivän hakkaamisesta". Tämän vankitoveri soi hänelle, mutta otti vahingon takaisin seuraavana päivänä ja hakkasi hänet silloin kahdesti.
Montvydas tuomittiin elinkautiseen. Tuolloin hän lupasi, että työskentelisi kovasti vankilassa ja näin sovittaisi rikoksensa.
(Lähde: juttu on kirjoitettu Alibi 7/2008:ssa olleen artikkelin mukaan. Tapausta on Alibissa käsitelty jo 9/92 numerossa)
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Liettualainen ihmissyöjä Ignas Montvydas

Post by -Uta- »

Onpa kamala tapaus! Luulisi, että tekijä olisi katsottu täysin kaheliksi noiden tekojensa perusteella!
Post Reply