Lääkintämajuri Sigurd Alfthanin epäselvä surma 1942 Mikkelissä
Posted: Tue Oct 09, 2018 11:17 am
Lääkintämajuri Sigurd Alfthan oli sodanaikaisessa Suomessa kunnioitettu mies. Hän oli työskennellyt Elimäen kunnanlääkärinä sekä Viipurin lääninsairaalan apulaislääkärinä. Kirurgian erikoislääkärinä hän työskenteli Mikkelin lääninsairaalassa ensimmäisenä alilääkärinä.
Talvisodassa Alfthan oli palvellut lääkintäkapteenina ja jatkosodassa ylennyksen saatuaan lääkintämajurina.
Alfthanilla oli kesähuvila Mikkelin lähellä. Siellä oli viettänyt aikaansa jopa marsalkka Mannerheim 1941. Tämä Mannerheimin vierailu mahtoi olla jopa syy Alfthanin kuolemaan, ainakin myöhempien spekulaatioiden mukaan.
8.11.1942 Sigurd Alfthan meni huvilalle 17-vuotiaan poikansa Olofin kanssa. Heitä odotti siellä piiloutuneena tuntematon mies, joka isän ja pojan mennessä sisään hyökkäsi tohtorin kimppuun. Kaksikon painiessa hyökkääjä ampui pistoolilla Sigurd Alfthania päähän kuolettavasti. Olofin käteenkin tuli osuma, mutta hän pääsi pakoon ja hälyttämään apua paikalle.
HS uutisoi asiasta 10.11 kertoen, että surmapaikalta oli pötkinyt pakoon rintama- ja vankikarkuri Aulis Kovanen, s.1921. Häntä pidettiin tekoon syyllisenä. Poliisi tavoitti karkurin Vaajakoskelta noin kuukausi Alfthanin surman jälkeen. Mies ei kuitenkaan suostunut antautumaan. Hän onnistui ampumaan yhtä poliisia haavoittaen tätä hengenvaarallisesti ja surmasi tämän jälkeen itsensä.
Aulis Kovasta siis pidettiin yleisesti tekijänä Alfthanin surmaan, mutta oliko hän tekijä ?
Varmuutta ei ikinä saatu.
Alfthanin surman yhteydessä puhuttiin mahdollisista Mannerheimin salamyrhayrityksistä, joista ei sodan aikaan, eikä jälkeen meteliä pidetty. Yksi mahdollinen syyllinen olisi voinut olla alueella liikkunut desantti.
Tohtori Alfthania jäivät kaipaamaan vaimo Ellen sekä lapset Ulla ja Olof. Olofistakin tuli isänsä tavoin kirurgi ja lopulta urologi sekä 61-vuotiaana Suomen ensimmäinen urologian professori.
Lähde: Viljakainen ja Silvander: Helvetinkone ja 49 muuta suomalaista henkirikosta
Talvisodassa Alfthan oli palvellut lääkintäkapteenina ja jatkosodassa ylennyksen saatuaan lääkintämajurina.
Alfthanilla oli kesähuvila Mikkelin lähellä. Siellä oli viettänyt aikaansa jopa marsalkka Mannerheim 1941. Tämä Mannerheimin vierailu mahtoi olla jopa syy Alfthanin kuolemaan, ainakin myöhempien spekulaatioiden mukaan.
8.11.1942 Sigurd Alfthan meni huvilalle 17-vuotiaan poikansa Olofin kanssa. Heitä odotti siellä piiloutuneena tuntematon mies, joka isän ja pojan mennessä sisään hyökkäsi tohtorin kimppuun. Kaksikon painiessa hyökkääjä ampui pistoolilla Sigurd Alfthania päähän kuolettavasti. Olofin käteenkin tuli osuma, mutta hän pääsi pakoon ja hälyttämään apua paikalle.
HS uutisoi asiasta 10.11 kertoen, että surmapaikalta oli pötkinyt pakoon rintama- ja vankikarkuri Aulis Kovanen, s.1921. Häntä pidettiin tekoon syyllisenä. Poliisi tavoitti karkurin Vaajakoskelta noin kuukausi Alfthanin surman jälkeen. Mies ei kuitenkaan suostunut antautumaan. Hän onnistui ampumaan yhtä poliisia haavoittaen tätä hengenvaarallisesti ja surmasi tämän jälkeen itsensä.
Aulis Kovasta siis pidettiin yleisesti tekijänä Alfthanin surmaan, mutta oliko hän tekijä ?
Varmuutta ei ikinä saatu.
Alfthanin surman yhteydessä puhuttiin mahdollisista Mannerheimin salamyrhayrityksistä, joista ei sodan aikaan, eikä jälkeen meteliä pidetty. Yksi mahdollinen syyllinen olisi voinut olla alueella liikkunut desantti.
Tohtori Alfthania jäivät kaipaamaan vaimo Ellen sekä lapset Ulla ja Olof. Olofistakin tuli isänsä tavoin kirurgi ja lopulta urologi sekä 61-vuotiaana Suomen ensimmäinen urologian professori.
Lähde: Viljakainen ja Silvander: Helvetinkone ja 49 muuta suomalaista henkirikosta