Jämijärvi 20.4.14 Useita uhreja - laskuvarjokerho

Ihmisiin, yhteiskuntaan ja luontoon liittyvät onnettomuudet vuodesta 2010 alkaen.
Post Reply
User avatar
härkä
Posts: 5940
Joined: Tue Oct 11, 2011 1:26 am
Location: Laidun

Jämijärvi 20.4.14 Useita uhreja - laskuvarjokerho

Post by härkä » Sun Apr 20, 2014 7:38 pm

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194895 ... desta.html

Jämijärven turmakoneessa oli 11 henkilöä – Poliisi: kolme tai neljä selvisi onnettomuudesta
TIMO PIHLAJAMÄKI
jami_WWWKOTIMAA | 20.4.2014 | 19:52 | PÄIVITETTY 19:533
STT, Alma Media

Jämijärvellä Satakunnassa lentoturman jälkeen kateissa olleista ihmisistä ainakin kolme on löytynyt hengissä. He ovat ilmeisesti hypänneet laskuvarjolla. Kukaan näistä kolmesta ei loukkaantunut vakavasti.
Poliisin mukaan on vähäinen mahdollisuus, että koneesta olisi pääsyt hyppäämään laskuvarjolla myös neljäs henkilö.
Pudonneessa pienkoneessa oli kaikkiaan 11 henkilöä. Useita ihmisiä on vielä kateissa. Poliisin mukaan kuolleita on enemmän kuin kolme.
Pelastuslaitos sai ilmoituksen tapahtuneesta kello 15.40. Lentoturmaan joutunut kone putosi lähelle Jämijärven lentokenttää. Onnettomuuspaikalta on kentälle noin kaksi kilometriä.
Maahan syöksynyt pienkone kuljetti laskuvarjohyppääjiä. Kaikilla koneessa olleilla oli laskuvarjot, kertoi Onnettomuustutkintakeskuksen johtava lento-onnettomuustutkija Ismo Aaltonen.
Onnettomuuskone oli tyypiltään omavalmistekone Comp Air 8.
Kone joutui ongelmiin saatuaan moottorivian noin neljän kilometrin korkeudessa. Osuessaan maahan kone syttyi tuleen ja paloi pahasti.
Turman tutkijat eivät ole vielä pystyneet varmistamaan, monenko kuolonuhrin ruumiit palaneessa koneessa on, kertoi Kankaanpään poliisin ylikonstaapeli Leo Leinonen.
Jämijärven lentokenttä on Suomen suosituimpia purjelentokeskuksia. Kenttä sijaitsee muutaman kilometrin etelään Jämijärven keskustasta.
Onnettomuustutkintakeskus lähettää tutkijaryhmän turmapaikalle.


Image

Surullinen päätös kauniille kevätpäivälle.

Kenttä on Tampereen laskuvarjokerhon kotikenttä.
Minulle sikäli tuttu , että olen muissa yhteyksissä käynyt kentän vieressä ja jopa yöpynyt siellä.
Paikalla on myös hiihtoputki , curling-rata ja muita aktiviteetteja.

Mikä sitten on ollut itse turman syy ?
Se selvinnee aikanaan.
Image
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.


User avatar
Iitin Tiltu
Posts: 132
Joined: Fri Apr 20, 2012 8:40 pm

Re: Jämijärvi 20.4.14 Useita uhreja - laskuvarjokerho

Post by Iitin Tiltu » Sun Apr 20, 2014 8:47 pm

Kahdeksan uhria , eli kolme pelastui.

http://www.baaa-acro.com/2013/archives/ ... -2-killed/

Vastaavanlainen kone alastulon jälkeen Brasiliassa.

User avatar
härkä
Posts: 5940
Joined: Tue Oct 11, 2011 1:26 am
Location: Laidun

Re: Jämijärvi 20.4.14 Useita uhreja - laskuvarjokerho

Post by härkä » Mon Apr 21, 2014 7:16 pm

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014042 ... _source=al

Johtava tutkija:

Tästä onnettomuus johtui - näin eloonjääneet pelastautuivat


Maanantai 21.4.2014 klo 19.45

Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Ismo Aaltonen kertoi hetki sitten uhrien omaisille, mistä onnettomuuden uskotaan johtuneen.
Omaisille järjestettiin tiedotustilaisuus onnettomuudesta Tampereella. (JUHA VELI JOKINEN)

Onnettomuuden aiheutti koneen pituusohjauksessa sattunut nokan painauma alaspäin ja siitä syntynyt syöksykierre maahan. Ohjaaja pyrki oikaisemaan nokan painaumaa tuloksetta.

Aaltosen mukaan siivet eivät irronneet eivätkä katkenneet. Ne ovat saattaneet olla vinossa ja poissa paikaltaan maahan tullessa, mutta ne olivat kuitenkin koneessa kiinni. Myöskään peräsimet eivät irronneet.
Aaltonen kertoi, että kolme henkeä pelastautui koneen etuovesta, josta pilotti oli hypännyt ensimmäisenä selässään pilotin pelastusvarjo. Pelastusvarjo pitää itse laukaista. Kaksi muuta pelastautunutta hyppäsi pilotin perässä etuovesta.

G-voima ja koneen syöksy tekivät hyppyoven avaamisesta mahdotonta. Ismo Aaltonen kertoi, että omaiset tekivät tilaisuudessa paljon kysymyksiä ja heitä tullaan informoimaan tutkinnan edetessä.

JUHA VELI JOKINEN


Monia spekulaatioita on näköjään ehditty esittää.
Edellämainitun tavalla on kaiketi käynyt. Wikipedian mukaan kone on 7+1 paikkainen. Siitä tulee vissiin se Comp Air 8 tyyppikin ?? Siis se alkuperäinen jenkkityyppi.

Mistä lie sitten tuo nokan painauma johtunut ?
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.

User avatar
will
Posts: 2212
Joined: Tue Oct 11, 2011 10:47 am
Contact:

Re: Jämijärvi 20.4.14 Useita uhreja - laskuvarjokerho

Post by will » Fri Apr 25, 2014 1:21 pm

Onnettomuustutkintakeskuksen tiedotustilaisuudesta 25.4.2014 klo 14:00.

http://www.hs.fi/kotimaa/J%C3%A4mij%C3% ... 8393370784

Esitettiin raportti viiden päivän tutkinnasta: Syyt ovat vielä avoimia.

Alustava tutkinta, 5 henkeä kentällä,
a) kuulemiset maanantaina, silminnäkijöitä paljon, 3 selviytynyttä.
b) Video- ja kuvamateriaalilla näkyy syöksy, muttei tapahtuman alkua. Siivestä pursuaa kerosiinia aiheuttaen usvavanan, joka näkyy kuvissa.
c) Hylyn tutkinta: Lasi- ja hiilikuituinen kone paloi pahoin, tutkinta oli hidasta turvallisuussyistä. Ohjainpintojen ja rakenteiden metalliosat lähetetään erillistutkimuksiin, jotka kestävät aikansa.

Hylky siirrettiin torstaina Niinisalon varuskuntaan.

Yksi tallennin on purettu.

4 km:n korkeudella koneen nokka painui alas. Kone oikeni hetkeksi mutta painui uudelleen selkäsyöksyyn, jolloin annettiin käsky hätäpoistumisesta. G-voimien vuoksi oikea siipi katkesi, muttei irronnut. Yli kilometrin korkeudella ohjaaja pääsi ulos ja perässä kaksi hyppääjää, joiden varavarjot laukesivat automaattisesti. Jälkimmäinen hyppääjä on päässyt ulos alle 200 m:n korkeudella. Kone putosi kylki edellä maahan ja syttyi palamaan. Syöksy neljästä kilometristä kesti minuutin.

Tallentimien avulla pyritään muodostumaan kuva lennon vaiheista, mikä kuitenkin on epävarmaa, koska laitteet ovat palaneet.

Tutkinnan kohteena ovat lentokoneen

A. rakennekysymykset: ohjaimien toiminta, huolto, rakentaminen, suunnittelu, tarvitaan yhteydet ulkomaille, josta on luvattu apua.

B. Aerodynaamiset tekijät: millaiset lento-ominaisuudet, painopiste, hyppääjien massan jakautumisen vaikutus lento-ominaisuuksiin, sakkausominaisuudet, koelentotulokset Suomessa.

Poliisi tunnistaa uhrit.

Tutkintaryhmä aloittaa tämän jälkeen työnsä eri kysymysten asiantuntijoiden voimin. Raportin valmistuminen vie noin vuoden.

Keskustelusta ilmeneni, että onnettomuus oli lentäjälle täydellinen yllätys.
Mahdollinen ylikuorma tulee selviämään muutamassa viikossa.
Vain ohjaajalla oli istuin, hyppääjät istuivat lattialla.
G-voimat ovat saattaneet muuttaa istumajärjestystä.

Tutkinta on lakisääteinen ja keskittyy onnettomuuden syiden selvittämiseen. Oikeudellista vastuuta varten tehdään tarvittaessa erillinen poliisitutkinta.

User avatar
will
Posts: 2212
Joined: Tue Oct 11, 2011 10:47 am
Contact:

Re: Jämijärvi 20.4.14 Useita uhreja - laskuvarjokerho

Post by will » Wed Sep 24, 2014 10:19 am

Koneen siipituessa oli vanha murtuma. Tuen pettäminen ilmassa osaltaan vaikutti onnettomuuteen.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... ntent=site

Toisin sanoen on lennetty viallisella koneella. Rakennemateriaalien väsyminen lentokonekäytössä on tunnettu ja tarkastuksissa silmällä pidettävä asia. Pelkkä tuen katkeaminen olisi ollut vakava tapahtuma, ilman henkilövahinkojakin.

Edit: Murtumaa ei ole ollut mahdollista havaita normaalissa tarkastuksessa. Siitä on ilmoitettu koneen rakennussarjan valmistajamaan viranomaisille. Koneessa ei ollut ylikuormaa.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194929 ... +vika.html

Mahtaako osoittautua väsymiseen liittyväksi tyyppiviaksi, olisiko yksittäinen valmistusvika osissa tai kokoonpanossa vai olisiko sattunut jokin tapahtuma, missä tukea olisi ylikuormitettu? Esimerkkinä rankan käytön mahdollisista myöhemmistä vaikutuksista lentomestari Juutilainen kertoo muistelmissaan, kuinka hän joutui ylittämään tehtaan antamat raja-arvot omalle hävittäjälleen. Koneen tarkastuksessa ei löytynyt vikoja. Myöhemmin kone hajosi ilmassa, toisen pilotin saadessa surmansa.

User avatar
will
Posts: 2212
Joined: Tue Oct 11, 2011 10:47 am
Contact:

Re: Jämijärvi 20.4.14 Useita uhreja - laskuvarjokerho

Post by will » Tue Jan 20, 2015 3:44 pm

Raportti valmistuu maaliskuussa, siihen pyydettyjen täydennysten jälkeen.
Onnettomuuden välitön syy oli siipituen murtuminen, muiden siihen vaikuttaneiden seikkojen lisäksi.
Omaisille on tiedotettu.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015012 ... 6_uu.shtml

User avatar
will
Posts: 2212
Joined: Tue Oct 11, 2011 10:47 am
Contact:

Re: Jämijärvi 20.4.14 Useita uhreja - laskuvarjokerho

Post by will » Sun Apr 16, 2017 10:39 am

Aamulehden haastattelu uusintana:

http://www.aamulehti.fi/ihmiset/kolme-v ... -24411955/
Kolme vuotta järkyttävästä Jämijärven turmasta: Tamperelainen Marko Mäkelä oli toinen selviytyneistä
Laskuvarjohyppääjiä kuljettanut kone syöksyi maahan Jämijärvellä 20.4.2014. Koko maata järkyttäneessä onnettomuudessa sai surmansa kahdeksan laskuvarjohyppääjää. Kesäkuussa 2014 toinen pelastuneista hyppääjistä, tamperelainen Marko Mäkelä, kertoi ensimmäisenä tarinansa Aamulehdelle. Julkaisemme nyt uudelleen hänen haastattelunsa.
Ihmiset16.04. 09.49

Emilia Kangasluoma

Kolme vuotta järkyttävästä Jämijärven turmasta: Tamperelainen Marko Mäkelä oli toinen selviytyneistä

Aamulehti haastatteli tamperelaista Marko Mäkelää kesäkuussa 2014.

Marjaana KarhunkorpiAamulehti

Nyt pihalle!

Tamperelainen Marko Mäkelä, 41, muistaa Jämijärven lentoturmasta nämä kaksi sanaa.

Hän käskytti itsensä ulos koneesta tajuttuaan, että edessä on katastrofi.

Mäkelä tunsi, miten hyvä ystävä työnsi häntä selästä kohti avointa lentäjän ovea, joka oli ainoa väylä elämään.

Ovella tuntui, että työntämisen lisäksi häntä myös vedettiin ulos koneesta.

– Suojelusenkelit olivat paikalla. En ymmärrä, mitä muuta se olisi voinut olla.

Ystävä ei ehtinyt koneesta ulos.

Kun tapahtumavyöry Jämin taivaalla käynnistyi, jäi pelastautumiseen niukalti aikaa. Kaikki oli ohi alle minuutissa.

Mäkelä muistaa, miten ryömi pimeässä ainoaa valoa, lentäjän ovea, kohti.

Hän ei käsitä, miten mahtui lentäjän ovesta ulos liitopuku päällään ja laskuvarjo selässään. Aukko oli pienempi kuin auton ovi.

Yhtäkkiä hän oli jo ulkona ja vältti kuin ihmeen kaupalla törmäämästä koneen rakenteisiin, siipitukeen tai peräsimeen.

– Kaikki tapahtui refleksinomaisesti. Ei siinä voinut jäädä mitään miettimään, vaikka tylyltä tuntuu, kuinka itsekkäästi ihminen tuollaisessa tilanteessa toimii.

– En olisi mitenkään ehtinyt tai pystynyt auttamaan taakseni jääneitä hyppääjätovereita muuten kuin poistumalla itse edestä, Mäkelä sanoo.
”Mee itte museoon, tää mekko kuuluu taivaalle!”

Yleensä Mäkelä istuu hyppykoneessa pilotin penkin takana, mutta tällä kertaa hän otti paikan koneen etureunasta lentäjän vierestä.

Hyppykoneessa istutaan lattialla kylki kyljessä ilman turvavöitä.

– Omat hyppyvarusteeni olivat tuolloin huollossa, ja minulla oli lainassa toinen laskuvarjokokonaisuus. Varjolle piti saada hyppykertoja, sillä sen pakkaaminen helpottuu muutaman sadan hypyn jälkeen, Mäkelä kertoo.

Laskuvarjon lisäksi hänen yllään oli puku, jolla on monta kutsumanimeä: liitopuku, siipipuku ja leikkisästi mekko. Sen omisti koneessa mukana ollut hyppääjä.

– Puvun omistaja oli huippukaveri minulle ja mahtava tyyppi, joka eli aina täysillä. Sain myöhemmin puvun omakseni hänen läheisiltään.

– Mietin jo hetken, että liitopuvun paikka olisi museossa. Kuulin korvissani ystäväni aina niin iloisen äänen, joka sanoi, että mee Mäkelä itte museoon, tää mekko kuuluu taivaalle! Päätin siksi käyttää sitä ja olen jo käyttänytkin.

Tässä kohdin sanat loppuvat.

Mäkelä kokoaa itsensä ja jatkaa:

– Olin oikein odottanut hyppykauden alkua, joka tapahtui Jämijärven Pääsiäis-Boogiessa.

– Meitä istui koneessa neljä mekkoilijaa. Yksi aikoi lentää omaa showtaan. Me kolme kaverusta halusimme katsoa, miten saamme mekot lentämään korkealla ja yhden meistä piti lentää selällään. Se on ihan oma elämyksensä.
Yksi Suomen uusimmista koneista

Ennen onnettomuuden alkutahteja Mäkelän ranteessa oleva korkeusmittari osoitti lukemaa 4 270 metriä. Se merkitsee sopivaa hyppykorkeutta.

– Siihen asti kaikki sujui täysin normaalisti. Lensimme jo lentokentän päällä ja katselimme hyppypaikkaa. Emme olleet oikeassa uloshyppykohdassa, joten halusimme uuden lentolinjan.

Kun turmaan johtaneet tapahtumat käynnistyivät, ei koneessa todennäköisesti ehditty käydä mitään erityistä sananvaihtoa. Mäkelä ei olisi sitä edes kuullut, koska käyttää hypätessään korvatulppia.

Hänen muistikuvansa tapahtumien kulusta jäivät osittain hatariksi.

Mäkelä ei muista esimerkiksi sitä, kuka oli määrätty lennon vanhimmaksi eli henkilöksi, joka määrittelee lentolinjan sekä määrää uloshyppypaikan ja hyppyjärjestyksen sekä tarvittaessa hätähypyn.

Kaikki kävi niin äkkiä, että hyppääjät eivät olisi edes ehtineet saada hätähyppykäskyä saati noudattaa sitä.

Sen Mäkelä muistaa hyvin, miten mukavissa merkeissä päivä oli siihen asti sujunut.

Suomen Urheiluilmailijoiden omistama Comp Air 8 -tyyppinen potkuriturbiinikone nousi taivaalle ensimmäisenä pääsiäispäivänä kello 15.30.

Kone oli ilmailuharrastajien omin käsin rakentama ja ainoa laatuaan Suomessa.

– Se tehtiin rakkaudella koneeksi, jolla pystyy operoimaan hyvin. Se oli yksi Suomen uusimmista koneista ja ehti lentää vain vajaat viisi vuotta, Mäkelä kertoo.

Hän halusi kavereineen hypätä vasta iltapäivällä, koska edellinen ilta venähti pitkäksi.

Yhtenäinen, hyvällä fiiliksellä toimiva ja elämäniloinen porukka oli saunonut, jutellut ja järjestänyt videokilpailun.

Iltapäivä oli aurinkoinen ja tuuleton, mutta viileähkö.

Elämä hymyili.
Hypännyt aiemmin yli 2000 kertaa

Tätä ennen Mäkelä oli hypännyt lentokoneesta 2 191 kertaa. Pian luku täydentyisi yhdellä uudella mahtikokemuksella.

Seuraavista vaiheista Mäkelä kertoo sanansa tarkkaan valiten, koska ei tiedä tarpeeksi. Hän ei halua spekuloida eikä osoittaa mitään tapahtumaa varmaksi, koska onnettomuustutkinta on kesken.

Sen hän muistaa selvästi, miten havahtui neljässä kilometrissä koneen tekemään epämääräiseen liikkeeseen.

Tuntui siltä kuin koneen nokka olisi nyökännyt alas. Se aiheutti samanlaisen tunteen kuin auto, joka ajaa lujaa ison töyssyn yli.

– Hypähdimme kaikki ilmaan kattoon asti. Otin käsillä vastaan.

Mäkelä tajusi, että nyt on tosi kyseessä.

Mäkelä näki jälkikäteen omasta korkeusmittaristaan sekunnin välein, miten tapahtumat etenivät.

Mittari osoittaa koneen pudonneen aluksi maata kohti 200 kilometrin tuntivauhtia.

Syöksyn aikana siipi murtui, mutta ei irronnut. Siivet ja peräsin olivat kiinni koneessa vielä sen osuessa maahan.

Mitä koneen sisällä niinä lyhyinä sekunteina tapahtui?
Habakaan ei olisi auttanut

Hyppykoneessa on normaalistikin varjoisaa, mutta Mäkelä havaitsi koneen pimenneen.

Syynä saattoi olla murtunut siipi, joka peitti näkyvyyden sillä seinustalla, millä sijaitsee hyppääjien käyttämä liukuovi.

– Minun takanani koneessa olleet hyppääjät yrittivät ovea auki aivan varmasti sen pienen hetken, minkä mahdollisesti pystyivät. Se ei avautunut. Syynä saattoi olla keskipakoisvoiman aiheuttama paine. En tiedä tätä varmaksi.

– Itse en edes yrittänyt päästä liukuovelle päin. Siinä oli liikaa ihmisiä edessä. Olosuhteet olivat niin rajut, etteivät siellä pystyneet tekemään mitään edes ne, joilla on habaa saati ne pienet tytöt siinä välissä.

Koneen syöksyvauhti kiihtyi korkeusmittarin mukaan yli 300 kilometriin tunnissa. Se putosi yli 4 000 metristä maahan noin 50 sekunnissa.

Keskipakoisvoimasta voi saada käsityksen nopeasti pyörivässä karusellissa, missä tuntuu kuin painuisi karusellin ulkokehää kohti.

Keskipakoisvoima vaikutti turmakoneessa niin, että hyppääjät liimautuivat paineen voimasta seinille. He eivät sen jälkeen pystyneet tekemään mitään.
Lentäjä poistui ensin, onneksi

Mäkelä näyttää punaista nappia laskuvarjoreppunsa selkäosassa. Napin takana oleva elektroniikka haistelee vapaapudotusta ja on tärkeä osa hyppääjän turvavälineitä.

Automaattinen painelaukaisin avaa tarvittaessa varavarjon noin 230 metrin korkeudessa. Päävarjoa ei noissa metreissä enää avata.

Kaikkien koneeseen sisälle jääneiden varjot pamahtivat auki, kun kone oli ratkaisevassa korkeudessa. Kone täyttyi laskuvarjokankaasta.

Kaksi hyppääjää ja normaalia varjoa pienemmällä pelastusvarjolla pelastautunut lentäjä olivat tuossa vaiheessa jo ulkona.

Nopean ratkaisun tehnyt lentäjä saa Mäkelältä kiitoksen.

– Jos hän ei olisi lähtenyt omasta ovestaan ulos, emme me kaksi hyppääjääkään olisi sieltä pois päässeet.

Toinen pelastuneista hyppääjistä on harrastuksensa alkutaipaleella. Hänellä oli pääsiäisenä koossa vasta 70 hyppyä.

– Muistan hänen lasittuneen katseensa edessäni: mitä tapahtuu?!

– Työnsin kaverin kohti lentäjän auki jättämää ovea ja näin, miten hän pääsi ulos.
Männyt pehmensivät pudotusta

Eteneminen oli hyvin hankalaa.

– Ennen ulospääsyä myös minun on pitänyt ylittää jotenkin lentäjän tuoli. Otin jopa ohjaussauvasta kiinni kokeillakseni, voisiko konetta vielä vakauttaa.

Ehtikö Mäkelä yhtään havainnoida sitä, kuinka matalalla kone jo oli?

– Näin ikkunasta, että tosi matalalla. Mittaria en ehtinyt katsoa, hän kertoo.

Painelaukaisin avasi Mäkelän varavarjon korkeusmittarin mukaan 230 metrissä.

Se tarkoittaa suunnilleen samaa kuin hyppäisi laskuvarjolla Näsinneulasta.

– Planeetta tuli todella nopeasti vastaan, Mäkelä kuvaa.

Koneesta hän ei tehnyt mitään havaintoa.

200 metrin korkeudessa Mäkelän vauhti maata kohti oli vielä hurja: yli 200 kilometriä tunnissa.

Varavarjon avautuminen hidasti putoamista, ja puiden latvoihin tarttunut varjo pysäytti lopun liikkeen.

Mäkelä suojasi päätään käsivarsillaan ja käänsi kylkeään niin, että isku maahan lieventyisi. Hän osui mäntyihin, jotka jarruttivat pudotusta.

Onnettomuuspaikalta otetuissa lehtikuvissa näkyy hänen repeytynyt varjonsa.

Lentokone roihusi putoamispaikan lähellä täydellä liekillä.
Emilia Kangasluoma
Mäkelä sai liitopuvun menehtyneen ystävän omaisilta omakseen.

Mäkelä sai liitopuvun menehtyneen ystävän omaisilta omakseen.
Shokki sekoitti ajatukset

Mäkelä tunsi niskassaan ja selässään kipua, mutta muuten ei mitään. Liitopuku suojasi hyvin naarmuilta.

– Riisuin kamat ja panin mittarit taskuuni. Lähdin kiertämään konetta ja tajusin, ettei mitään ole tehtävissä, hän kertoo.

– Otin jostain syystä palasen tuulilasin pleksiä käteeni. Kuin muistoksi, en tiedä. Kuulin happipullojen suhisevan.

Putoamispaikalta on välimatkaa Jämin ilmailu- ja vapaa-ajankeskukseen kilometri. Laskuvarjokerhon väkeä ja pelastajia riensi paikalle muutamassa minuutissa.

– He kysyivät, mitä tapahtui ja onko muita elossa. Minulla oli aluksi väärä muistikuva, että olisin työntänyt kaksi kaveria edeltäni ulos. Siksi siellä haettiin hetki neljättä eloonjäänyttä.

– Olin shokissa ja etsin hukassa olevia aurinkolasejani niin kuin niillä olisi jotain väliä. Menin lentäjän juttusille. Hänellä olivat nilkat huonona. Toista hyppääjää en siinä tavannut.

– Pian ambulanssi vei minut kerholle, minne jätin mittarini luotettaville kavereille. Sitten lähdettiin kohti Tampereen yliopistollista sairaalaa.
Vaimo ajoi samalla autoa

Samaan aikaan Mäkelän avovaimo Maarit Horttanainen ajoi Tampereella kohti kotia. Hän oli ollut kyläilemässä ja lenkkeilemässä ystävänsä luona.

– Odotin Markoa kotiin illaksi. Puhelimeni soi ajon aikana ja ystäväni kysyi, että ei kai Marko ole enää Jämillä.

– On se, sanoin.

– Tiesin, että aamu-unisena hän hyppäisi vasta iltapäivällä.

Kaveri kehotti ajamaan tien sivuun ja pysähtymään. Hän kertoi onnettomuudesta sen vähän, mitä tiesi.

– Järkytyin pahoin ja yritin soittaa Markolle. Hän ei vastannut.

Siitä alkoivat Horttanaisen elämän pisimmät minuutit.

– Vähän ajan päästä Marko soitti minulle, ja helpotus oli valtava. Voin kuvitella niiden läheisten tilanteen, joiden puhelin ei soinut. Se on mielessäni jatkuvasti, Horttanainen kertoo.
Henkinen toipuminen kesken

Marko Mäkelän puhelin soi ja piippasi tekstiviestejä tauotta. Tieto levisi salamana myös vanhempien talvehtimiskotiin Espanjaan. Isä soitti heti ja sai kuulla pojan olevan kunnossa.

Mäkelä pani nopeasti Facebookiin lyhyen päivityksen, jotta kaverit saisivat tietää hänen olevan yksi pelastuneista.

Sairaalassa todettiin, että Mäkelä selvisi onnettomuudesta vähin vammoin. Selkää ja niskaa jomotti, ja kämmenselässä oli pisaman kokoinen nirhauma. Ei muuta.

Henkinen puoli oli toinen juttu. Mies oli täysin tolaltaan. Lääkäri määräsi kahden viikon sairausloman, jotta hän pääsee alkuun henkisessä toipumisessa.

Toipuminen on yhä kesken. Sen huomaa, kun Mäkelä haastattelun yhteydessä yrittää avata läppäriltä kuva- ja videolinkkejä selventääkseen lentokoneisiin ja hyppäämiseen liittyviä teknisiä yksityiskohtia.

Päreet palavat, kun linkit eivät aukea tarpeeksi nopeasti. Se ei ole Mäkelän tapaista.

– Olen kummalla tavalla äkäinen, ja pinna on tiukalla.

Mäkelä tietää, että ärtymys kuuluu traumanjälkeisen stressihäiriön oireisiin.

– Olen saanut kriisiapua alusta asti, ja puhuminen on auttanut.
Emilia Kangasluoma
Marko Mäkelä ja hänen avovaimonsa Maarit Horttanainen ovat käyneet onnettomuuden jälkeen pitkiä keskusteluja, jotka ovat helpottaneet kummankin oloa.

Marko Mäkelä ja hänen avovaimonsa Maarit Horttanainen ovat käyneet onnettomuuden jälkeen pitkiä keskusteluja, jotka ovat helpottaneet kummankin oloa.
Paluu taivaalle viikko onnettomuudesta

Ammattiavun lisäksi Mäkelä arvostaa häntä tukenutta ja kuunnellutta hyppääjäyhteisöä. Miestä on halattu kaksin käsin enemmän kuin koko tähänastisen elämän aikana yhteensä.

Taivaalle hän palasi runsas viikko onnettomuuden jälkeen Utissa Suomen laskuvarjokerhon hyppytapahtumassa.

Viime sunnuntaina hän tuli kotiin runsaan viikon reissulta vuosittaisesta hyppääjien kokoontumisesta Kolomnasta Venäjältä. Siellä mukana oli myös toinen Jämillä pelastuneista hyppääjistä.

– Elämä pitää elää nyt. Se ajatus on vahvistunut entisestään, Mäkelä sanoo.

– Surulle on oma aikansa, mutta sen jälkeen minun on elettävä kavereidenkin edestä. Niin he haluaisivat.

Kuolemalta varjeltuneiden suuri kysymys seuraa myös Mäkelää.

– Miks just mä? Tämmöinen 40-vuotias mies, kun mukana oli pariskuntia ja nuoria, joiden elämä oli päässyt vasta vauhtiin.

– Minulla on lapsi, mutta siellä takana istui kaveri, joka oli kahden lapsen isä, hän sanoo.

Mäkelä palaa enkeleihin, joiden tunsi nykäisevän hänet ulos koneesta viimeisellä sekunnilla.

Hän kaivaa kaapista esille uuden, täysvalkoisen liitopukunsa.

– Tilasin tämän jo helmikuussa, enkä ymmärrä, miksi valitsin hankalan, valkoisen värin.

– Nyt ymmärrän. Tästä tuli minun enkelipukuni.


Post Reply