Ympäristöongelmat

Ihmisiin, yhteiskuntaan ja luontoon liittyvät onnettomuudet vuodesta 2010 alkaen.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Energiaa maalämmöstä Espoossa

Post by will »

Ensi kesänä ST1 kairaa 2 km syvän koereiän Espoon Otaniemeen, Fortumin voimalan lähelle selvittääkseen kallion rakoilua. Reiästä saatavaa tutkimustietoa on tarkoitus käyttää maalämpövoimalan suunnitteluun. Voimala perustuisi kahteen 6 km syvään reikään, joista toisesta syötettäisiin vettä kallion sisään ja toisesta otettaisiin kuumaa vettä ylös, käytettäväksi kaukolämmon lähteenä. Koereiän kustannukset ovat n. puoli miljoonaa euroa. Varsinainen voimala maksaa kymmeniä miljoonia.

Suunnitelmista kertoo aamun Helsingin Sanomat. Helsingin Yliopiston geofysiikan professori Ilmo Kukkosen mukaan suunnitelma on toteutuessaan ensimmäinen laatuaan Suomessa. Edellytyksiä onnistumiselle on olemassa.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1425881005987

http://hs12.snstatic.fi/webkuva/taysi/9 ... 390?ts=473

Aikaisemmin ST1 ja Fortum ovat kertoneet, että tällaisella maalämpövoimalalla saadaan lämpöenergiaa yhdyskuntakäyttöön lähes saasteettomasti. Professori Kukkosen johdolla on aiemmin kairattu Outokumpuun Suomen tähän asti syvin reikä, 2.5 km.
http://hejac.com/forum/viewtopic.php?f= ... =10#p12477

Helsingin sanomat kertoo hankkeen etenemisestä. Ensimmäinen reikä on porattu puoliväliin, toinen aloitettu ja voimalan on tarkoitus olla toiminnassa ensi vuonna.

http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1472612010687

Asiantuntijat ovat edelleen odottavalla kannalla siitä, miten syöttöreikään pumpattava vesi saadaan kiertämään seitsemän kilometrin syvyydessä veden ylöspumppausreikään, missä yhteydessä se on määrä lämmitä voimalan energiatuotantoa varten. Uusia vesikanavia ei ole syytä avata kallioon, vaan vanhoja geologisia rakoja pyritään saamaan nykyistä enemmän auki. Pientä jännitystä on hankkeen ympärillä. Mainiota, jos onnistuvat.

Tuotettavasta lämmöstä kaksi kolmasosaa on peräisin alueen maankuoren alkuaineiden radioaktiivisesta hajoamisesta vuosimiljoonien aikana ja yksi kolmasosa ns. Maan alkuperäistä lämpöä, joka Maan muodostuessa on vapautunut taivaankappaleiden törmätessä toisiinsa ja myöhemmin maapallon kerrostuessa. Tässä yhteydessä painavimmat alkuaineet ovat uponneet maan ytimeen, jolloin niiden painovoimaenergia on muuttunut lämpöenergiaksi. Maan sisäosien lämpö säilyy pitkään ja vähitellen johtuu maan pinnalle, yhdessä maankuoressa jatkuvasti syntyvän radioaktiivisen lämmön kanssa. Auringonsäteily puolestaan määrittää maan pintalämpötilan, jota kohden sisäosien lämpötila laskee.

Edit: Linkki voimalaprojektin seurantasivulle
https://www.st1.fi/geolampo
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Tuuli ja sen kuljetukset supertietokonemallilla

Post by will »

Ilmassa olevan häkäkaasun pitoisuutta maasta toiseen ja tuulen tuomien pienhiukkasten kulkeutumista on mahdollista seurata supertietokonemallilla, jossa kolmen vuoden historia ja lähipäivien ennusteet annetaan kolmen tunnin välein. Oheisissa linkeissä vertailupisteeksi on otettu Espoossa sijaitseva Ilmatieteen laitoksen Nuuksion sääasema, jonka korkeus merenpinnasta on n. 100m. Osoitekentän loppuun voi halutessaan muuttaa esim. oman kesämökin sääaseman koordinaatit, jotka voi lukea mm. Maanmittauslaitoksen karttapaikan avulla, elleivät muuten jo ole tiedossa. Karkeampaa vertailua varten uusi paikka kannattaa valita klikkaamalla taustakarttaa. Tuplaklikkaus suurentaa ja <shift> tuplaklikkaus pienentää kartan mittakaavaa, ts. kohdistaa näkymää pienempään tai laajentaa sitä suurempaan alueeseen.

Häkäkaasun pitoisuus ilmaistaan pohjan värillä, näyttölukeman yksikön ollessa miljardisosaa tilavuudesta. Tuulta kuvataan liikkuvilla viivoilla, joiden nopeus todelliseen nähden on havainnollisuuden vuoksi voimakkaasti ylikorostettu.

Tilanne heinäkuun 11 päivänä 2018:
https://earth.nullschool.net/#2018/07/1 ... 598,60.291

Tuore tilanne edellisen kolmen tunnin jakson lopussa:
https://earth.nullschool.net/#current/c ... 598,60.291

Ilmassa olevien pienhiukkasten (<10 mikrometriä) määrä ilmaistaan pohjavärillä, näyttölukeman yksikön ollessa mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa.

Tilanne heinäkuun 11 päivänä 2018:
https://earth.nullschool.net/#2018/07/1 ... 598,60.291

Tuore tilanne edellisen kolmen tunnin jakson lopussa:
https://earth.nullschool.net/#current/p ... 598,60.291


Osoitteen lisäksi parametrejä voi säätää valikosta, jonka saa esiin ja piiloon näppäämällä hiiren vasemmalla kytkimellä kartan earth-painiketta.

Suomessa on yleensa varsin puhdas ilma verrattuna taajaan asuttuihin maihin ja aavikoihin. Näyttäisi, että häkäisempää ja pölyisempää ilmaa tulisi paremminkin mantereen kuin Pohjois-Atlantin suunnalta. Tällä hetkellä esim. Kiinassa on ilmassa häkää n. kolminkertaisesti ja pienhiukkasia yli kymmenkertaisesti verrattuna Pohjoismaihin. Ei kumma, että kaukoidän matkailijat kiittävät pohjolan ilman laatua.

Edit: Ilmastonmuutosraporttiasiaa oheisessa linkissä
http://ilmasto.org/ilmastonmuutos/ilmas ... n-raportit

Olisi tehokasta vähentää ilmansaasteita siellä missä niitä syntyy paljon, varsinkin jos halutaan ilman puhdistumista eikä etupäässä hyvää osallistumista ja uusia bisneksiä. Häkäkaasun pitoisuus kertoo polttoprosesseista. Niitä pitäisi korvata muilla energialähteillä, joista pari on ylitse muiden.

Hiukkasia syntyy monella tavoin, ehkä eniten aavikoilla mineraalipölystä, valtamerten yllä suolavedestä ja metsissä puiden hengittämisen vuoksi, mutta myös ihmistoimien seurauksena. Vaikutukset vaihtelevat.

Alla terveydelle vaarallisten mikrometriluokan hiukkasten syntyalueita ja kulkeutumista:
https://earth.nullschool.net/#current/p ... 598,60.291
Tähän ihminen voi vaikuttaa.

Suomi ei kuitenkaan näyttäisi olevan merkittävä lähde kasvukauden aikana. Talvilämmitys on erikseen, vaikkei Suomen pieni väestö paljoa tuota näitä saasteita senkään puolesta. Väkirikkaiden maiden johtajilla on paljon ihmisiä takanaan ja siellä pyritään parempaan elintasoon. Mikä on prioriteetti, jos valitsemaan joutuu, elintaso ensin vaiko puhdas ilma? Sekään ei ole hyvä ilmanlaaturatkaisu, että harvaan asuttua pohjolaa kansoitetaan ylenmäärin lisää. Se kasvattaa talvilämmityksen tarvetta enemmän kuin lämpimissä maissa säästyy. Toivotaan, että löytyy parempia ratkaisuja kuin silmänkääntötemppuja, ja ettei täällä tarvitse ruveta kulkemaan hengityssuojainten kanssa, joita nykyään näkee käytettävän korkean mikrohiukkaspitoisuuden alueilla.

Edit2: HeSa kirjoittaa tärkeästä aiheesta, joka näkyy myös yllä olevista kulkeutumiskartoista.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005881691.html
WHO:n mukaan vuosittain kuolee 600 000 lasta ilmansaasteisiin koko maailman tasolla. Saasteet aiheuttavat merkittäviä sairauksia. Tälle ei yksittäinen ihminen voi paljoa tehdä vaan ratkaisut ovat poliitikkojen käsissä.
Tuoreimman tilannemallin mukaan Espoossa pienten mikrohiukkasten pitoisuus on 2, keskisessä Suomessa 1, pohjoisessa Lapissa 0 ja Kalixista Kantalahteen ulottuvalla kaarella 9 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa. Pohjois-Saksasta Balkanille ja Kaspian merelle ulottuvassa viuhkassa on laajalti 10 ug/m3 ylittäviä pitoisuuksia. Euroopan ulkopuolella pitoisuudet ovat paikoitellen yli kymmenkertaisia täällä mallin mukaan esiintyviin.
https://earth.nullschool.net/#2018/10/3 ... 598,60.291
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Ilmansaasteet

Post by will »

Pienhiukkaset aiheuttavat neljänneksi eniten ennenaikaisia kuolemia maailmanlaajuisesti. Vaarallisempia terveydelle ovat vain syövät yhteensä ja puutteellinen ravitsemus, kun taas tupakointi on suunnilleen yhtä vaarallista. Matalamman riskin syiksi on tilastoitu mm. malaria ja liikenneonnettomuudet. Noin joka kymmenes kuolema johtui saasteista vuonna 2017 ja ne lyhensivät syntyneiden lasten odotettavissa olevaa elinikää n. 20 kuukaudella, kirjoittaa Helsingin Sanomat,
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006057661.html
viitaten yhdysvaltalaistutkimukseen:
http://www.stateofglobalair.org/air

Kanada, pääosa Yhdysvaltoja, Pohjoismaat, pohjoinen Venäjä, Portugal, Espanja, Uruguay, Australia ja Uusi Seelanti ovat WHO:n määritelmän mukaista puhtainta aluetta. Silti Suomessa ennenaikaisesti kuolee ilmansaasteisiin n. 4000 ihmistä vuodessa.

Tätä kirjoittaessa 2,5 um (mikrometriä) kokoisten hiukkasten avulla määritelty hyväksyttävä ilmanlaatu (alle 10 ug/m3) on ollut mm. Espoon Nuuksiossa (9 ug/m3), pienehkön hiukkaspilven (17ug/m3) edetessä tuulen mukana Oulun korkeudella kohti Kuolan niemimaata. Porista Joensuuhun ulottuvalla vyöhykkeella on ollut puhtaampaa ilmaa (3-4 ug/m3).
Päivittyvä tilanne:
https://earth.nullschool.net/#current/p ... 598,60.291

Euroopassa 113 ihmistä 100 000 kohden on ennenaikaisesti menehtynyt ilmansaasteisiin vuonna 2015, vastaten eliniän odotteen laskua 2,2 vuotta/henkilö. Tämä johtuu suurelta osin pienhiukkasten vaikutuksesta sydämeen ja verisuonistoon, minne ne kulkeutuvat keuhkojen kautta, aiheuttaen tulehdustyyppisiä vaurioita.
https://academic.oup.com/eurheartj/adva ... 35/5372326

Suomen savupiipputeollisuus on asentanut suodattimia jo kymmeniä vuosia, mm. pienhiukkasten poistamiseksi palokaasuista. Kotimainen ongelma olisi nyt puun pienpoltto, mutta kun kulkeutumista katsoo, taitavat pahimmat pössähdykset tulla tänne etelämpää. Ehkä EU saisi asiaan jotain parannusta. 4000 vuotuiskuolemaa on paljon onnettomuusnäkökulmasta tarkasteltuna.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Talvivaaran ympäristöasioiden kehittäminen

Post by will »

will wrote: Wed Apr 30, 2014 9:21 am Talvivaara on saanut luvan erottaa uraania metallitehtaalle menevästä liuotteesta. Kolmisopen avolouhos ei ole saanut ympäristölupaa, nykytilanteessa. Ympäristövakuuksia on kasvatettu. Em. toimet pyrkivät vähentämään pitkäaikaisia ympäristöhaittoja.

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2014 ... ?ref=hs-no
Valtioneuvosto on antanut luvan Talvivaaran uraanin talteenottoon. Päätös on valituskelpoinen.
https://yle.fi/uutiset/3-11195313

Yhtiön tarkoituksena on ottaa uraania talteen oman rikastuslaitoksensa ja Harjavallan tehtaiden jätteistä, jolloin haitallinen alkuaine poistuu luonnon kierrosta, jätteiden ollessa siltä osin puhtaampaa tavaraa. Uraani myydään edelleen jatkojalostukseen. Sopimuksia ei ole vielä tehty, mutta periaatteessa lienee mahdollista saada takaisin ydivoimaloiden polttoainetta. Näin Talvivaara olisi EU:n ainoa fissioreaktorien polttoainelähde ja Suomi ainakin osittain omavarainen. Kuten tunnettua, Suomen fissioreaktoreiden käytetty korkea-aktiivinen polttoaine varastoidaan Olkiluodon Onkaloon, mistä se ei pääse luonnon kiertoon lähimmän sadantuhannen vuoden aikana, ja jos sitä tulevaisuudessa tarvitaan, tiedetään tarkkaan, missä sitä on.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Ilmansaasteet

Post by will »

Helsingin Sanomat käsittelee tilaajille tarkoitetussa yliopistoartikkelissaan mm. ilmansaasteiden mittausta. Asian merkitystä havainnollistetaan pienhiukkasten saannin tilastollisella vaikutuksella elinikään, viikon oleskelun osalta Suomen Itä-Lapissa.
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art ... 14896.html

Jos artikkelissa annetut tiedot skaalaa hieman eri lailla, esim. Intialaisen ja Pariisilaisen muuttaessa Suomen Lappiin ja asuessa siellä 20 vuotta, heidän pienhiukkasten saantinsa jäisi sen verran pienemmäksi kuin kotipaikalla, että keskimäärin edellinen eläisi lähes 40 kuukautta pidempään ja jälkimmäinen runsaan kuukauden. Me emme harvaväkisessä Suomessa saastuta ilmaa samalla lailla kuin etelän tiheästi asutuilla alueilla tapahtuu, mutta mutta ilman puhtauden vaaliminen luonnollisesti on hyväksi täälläkin.

Tätä kirjoittaessa Itä-Lapin Värriössä on PM1-pienhiukkasia ilmassa 1 ug/m^3 ja Espoon Nuuksiossa 6 ug/m^3. Jälkimmäiset pääosin tulevat ilmavirtauksen mukana Baltian kautta. Pariisissa vastaava lukema on 12 ug/m^3 ja Intian Delhissä 54 ug/m^3. Koronapandemian aikana mm. Kiinan ja Intian ilmansaastepitoisuudet ovat huomattavasti laskeneet.

https://earth.nullschool.net/#2022/02/0 ... 598,60.291
User avatar
skoune
Posts: 1145
Joined: Sun Jul 08, 2012 9:34 am

Re: Ilmansaasteet

Post by skoune »

will wrote: Sat Feb 05, 2022 11:48 am Helsingin Sanomat käsittelee tilaajille tarkoitetussa yliopistoartikkelissaan mm. ilmansaasteiden mittausta. Asian merkitystä havainnollistetaan pienhiukkasten saannin tilastollisella vaikutuksella elinikään, viikon oleskelun osalta Suomen Itä-Lapissa.
https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art ... 14896.html

Jos artikkelissa annetut tiedot skaalaa hieman eri lailla, esim. Intialaisen ja Pariisilaisen muuttaessa Suomen Lappiin ja asuessa siellä 20 vuotta, heidän pienhiukkasten saantinsa jäisi sen verran pienemmäksi kuin kotipaikalla, että keskimäärin edellinen eläisi lähes 40 kuukautta pidempään ja jälkimmäinen runsaan kuukauden. Me emme harvaväkisessä Suomessa saastuta ilmaa samalla lailla kuin etelän tiheästi asutuilla alueilla tapahtuu, mutta mutta ilman puhtauden vaaliminen luonnollisesti on hyväksi täälläkin.

Tätä kirjoittaessa Itä-Lapin Värriössä on PM1-pienhiukkasia ilmassa 1 ug/m^3 ja Espoon Nuuksiossa 6 ug/m^3. Jälkimmäiset pääosin tulevat ilmavirtauksen mukana Baltian kautta. Pariisissa vastaava lukema on 12 ug/m^3 ja Intian Delhissä 54 ug/m^3. Koronapandemian aikana mm. Kiinan ja Intian ilmansaastepitoisuudet ovat huomattavasti laskeneet.

https://earth.nullschool.net/#2022/02/0 ... 598,60.291
will, mielenkiintoista! Asuin muinoin Helsingissä ja olin aika usein sairas (hengitystievaivoja). Keuhkolääkäri neuvoi minua, että jos haluan elää pitempään, niin muuta ppois Hesasta. Siellä oli jo silloin tilastojen mukaan (etenkin keskustassa) niin korkeat pienhiukkaspitoisuudet, että se näkyi eliniän lyhentymisennusteissa ihan oikeesti. Siis joskus 10- 12 vuotta sitten.
Post Reply