härkä wrote:https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/b ... 085e87ab55
Mikkelin meteoriitin tekee erikoiseksi sen kiviaines. Meteoriitti on kuin erillisistä kivistä yhteen liimautunut, ja siitä erottuu tummia shokkijuovia. Lisäksi sen pinnalla on kaunis ja tumma sulamiskuori.
Nykyään meteoriittia säilyttää Helsingin luonnontieteellinen museo, jonka geologiset kokoelmat sijaitsevat Kumpulan kartanossa.
Nykyisen Nubian hiekka-aavikon paikalle putosi 28 miljoonaa vuotta sitten jotain, jonka on katsottu sulattaneen maankuorta lasiksi ja särkyessään jättäneen itsestään pieniä murusia hyvin poikkeuksellista kiveä, jota tuoreen arvion mukaan pidetään aurinkokunnan ulkopuolelta tulleena. Tämäkin kivi koostuu useasta eri tyyppisestä aineksesta, kuitenkin niin, ettei vastaavaa ole tavattu ennen.
https://www.youtube.com/watch?v=NvM7XcFBOUw
Löytyneet muruset ovat pieniä, hiekotussepelin raeluokkaa ja harvinaisen mikrotimanttipitoisia.
https://www.sott.net/image/s22/443628/f ... errest.jpg
https://www.sott.net/article/373590-Hyp ... status-quo
Aiheesta kertoi Tekniikka ja Talous:
https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/av ... Uutiskirje
Tässä olisi jäännös eksoottisesta vierailijasta, joka on todennäköisesti törmännyt suurella nopeudella ja jos olisi ollut iso ja sisältä umpinainen, se olisi osin höyrystynyt ja osin sulanut yhteen Maan aineksen kanssa. Koska murusia kuitenkin on jäljellä, sen koko lienee ollut junanvaunun-pienen laivan luokkaa. Mahdollinen onttous olisi auttanut sen hajoamista murkuloiksi ilmakehään tullessa, sen sijaan, että sen atomit olisivat joutuneet erilleen toisistaan lopullisessa shokkitörmäyksessä kiinteään alustaan. Erikoiset metallisen alumiinin, raudattoman nikkeliseoksen ja runsaan hiilen esiintyminen sekä villissä luonnossa tyypillisten silikaattien puuttuminen kokonaan viittaavat tutkijoiden mukaan toiseen alkuperään kuin mistä muut Maahan pudonneet meteoriitit ovat lähtöisin. Tällaisella maallikkojen keskustelupalstalla voi lausua kysymykseksi ajatusyhtymän, saattaisiko kyseessä olla ollut jonkin vieraan sivilisaation avaruusrakennelma, joka on osunut Maahan, kauan ennen ihmislajin syntyä, mutta vuosimiljoonia dinosaurusten tuhoutumisen jälkeen? Edelleen, jos niin, olisiko heistä jäänyt mitään muuta tälle planeetalle?
Tietellisempi selitys on, että muualla maailmankaikkeudessa on ollut erilaista luontoa kuin omassa aurikokunnassamme, mikä ilmenisi mm. sieltä tulevasta aineksesta.
https://newatlas.com/hypatia-stone-inte ... sis/52900/
Edit:
Kiven sisäosat ovat syntyneet hyvin kylmässä ympäristössä, alle 196 Celciusta. Perusmassassa on runsaasti hiiltä, ja vain vähän piitä, eikä lainkaan piipohjaisia mineraaleja (silikaatteja), joista Maan kuori ja vaippa sekä taivaalta pudonneet silikaattimeteoriitit muodostuvat. Massassa on em. erikoisia mineraaleja, kuten raudaton nikkeli-fosfori-yhdiste ja metallista alumiinia. Kiven pintaosat ovat (mahdollisesti) enemmän maan kaltaista kiveä, vaikkei tämä aivan selväksi tulekaan. Jos näin kuitenkin olisi, kivi saattaisi olla palanen impaktisulaa, jossa sattumalta olisi säilynyt pieni murskale törmänneestä taivaankappaleesta. Toisen samalaisen löytäminen saattaa olla vaikeaa, koska pääosa näistä impaktisulista on Maan ainesta ja vain häviävän pieni osuus törmääjää. Lisäksi näyttää siltä, että näitä impaktisyntyisiä kiviä on kerätty aavikolta tuhansia vuosia, ja ovat joutuneet monenlaiseen käyttöön. Erityisesti mikrotimanttipitoiset osat olisivat sopineet erikoistyökaluiksi kovuutensa vuoksi.
Kun puhutaan aavikkolasin impaktialkuperästä, olisi kiinnostava tietää, missä impaktikraatteri sijaitsee. Sen pohjalta ja pohjan sisään tunkeutuneina juonina voisi löytyä enemmän impaktisulaa, mistä tällaista mahdollista ulkoavaruuden kiveä voisi etsiä lisää. Kuitenkin, jos näissä kivissä olevilla mikrotimanteilla rupeaisi olemaan taloudellista merkitystä, löydöistä ei välttämättä pitkälle riittäisi tieteelliseen tutkimukseen maailman synnystä. Kaivostoiminta on bisnestä, eikä tutkimusryhmillä ole suuria rahavaroja käytettävissään aineistojen ostamiseen. Timantit voivat toisaalta auttaa löytämään tätä ulkoavaruuden ainesta, mutta samalla estää sen päätymisen tieteellisen tutkimuksen kohteeksi.
On esitetty, että lasi olisi syntynyt samalla kuin Kebiran kraatteriksi nimetty, satelliittikuvien perustella tunnistettu pinnanmuotojen kehämuodostuma samalla alueella. Se olisi n. 30 km:n läpimittainen, useampivaiheinen impaktikraatteri, jollainen ensin törmäyksessä kaivautuu kallioon, ja sen perään pohja nousee keskeltä ylös sekä lopulta reunat sortuvat sisäänpäin. Ajan mukana kraatteri täyttyy kerroskivillä. Aiheuttaja olisi tässä tapauksessa iso, yli 500 m. läpimitaten, tosin sen törmätessä tähtienvälisellä nopeudella tai ollessa painavaa ainesta koko voisi olla pienempikin. Otaksutussa kraatterissa on hiekkakiveä, joten pohjaa ei pääse tutkimaan, mutta keskuskohoumasta ja ympärysvallista saattaisi löytää impaktisulaa juonina. Paikka on kuitenkin vielä tutkimatta, eikä ole varmuutta siitä, onko muodostuma impaktikraatteri vai maan omissa geologisissa prosesseissa syntynyt. Wikipediassa referoidun artikkelin mukaan keskuskohouma olisi kerroskivien eroosiojäänne, eikä syvältä noussutta maankuoren tai vaipan kiveä, kuten kraatterissa olisi. Aavikkolasin alkuperäistä paikkaa ei ole saatu selville.
https://en.wikipedia.org/wiki/Kebira_Crater
Edit 2: Impaktissa syntyneiden mikrotimanttien säilyminen viittaa siihen, että Hypatia-kiven aines on nopeasti jäähtynyt impakti-iskun jälkeen. Pidempiaikainen kuumana säilyminen muuttaisi ne hiilidioksidiksi. Siten kivi lienee sisältynyt impaktissa syntyneeseen sueviittiin, joka on puoliksi sulanutta, puoliksi murskautunutta ja ilmaan lentänyttä alustan kiveä, jossa voi olla vähäisiä jäännöksiä törmääjästä. Sueviittia esiintyy kraatterin ympäristössä, mistä se nopeasti kuluu pois ja kraatterissa, missä se peittyy kerroskivien alle. Kebiran kraatterin kerroskivistä löytyvät mineraalit ovat hivenaineiltaan erilaisia kuin aavikkolasi, joten sieltä se ei ehkä ole peräisin. Impakti voi olla vanhempikin kuin 28Ma. Hyvin kiinnostavaa olisi tietää, missä tämä maailmojen kohtaaminen on nykyisille kartoille merkittynä tapahtunut. Ainoa se ei varmaankaan ole, mutta yksi varma paikka olisi jo selvästi enemmän kuin ei yhtään.
Edit 3:
Yhteenveto Afrikan impaktikraattereista, tieteellisesti osoitetut, ehdotetut ja tutkittuna hylätyt:
http://www.sciencedirect.com/science/ar ... 017X#s0120
Mahdollisiin impaktimuodostumiin liittyy tavallisesti myös muita selityksiä. Nubian impaktilasin ja hiilipitoisen aineksen mikrotimantit voidaan nykytiedolla selittää myös Maan omista kivisulista syntyneiksi, ilman ulkopuolisen törmäyksen energiaa.
http://www.b14643.de/Sahara/LDG/
Asiasta tullaan ilmeisesti keskustelemaan edelleen. Seuraava vastaus endogeenisten prosessien tutkijoiden puolelta tullee mahdollisesti koskemaan Hypatia-kiven sisäosien erikoisia mineraaleja, joita on pidetty vieraina aurinkokunnassamme. Siitä näyttäisi vallitsevan yksimielisyys, että aavikkolasi on syntynyt 28 miljoonaan vuotta sitten, jolloin alueella myös oli vulkaanista aktiivisuutta. Hypatia-kiven mineraalien ikää ei ole määrätty vastaavalla tavalla.