Impaktit ja muu uhka avaruudesta

Ihmisiin, yhteiskuntaan ja luontoon liittyvät onnettomuudet vuodesta 2010 alkaen.
Post Reply
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Impaktit ja muu uhka avaruudesta

Post by will »

Foorumin testaamiseksi aloitan ketjun impakteista.

Impaktit ovat ilmakehässä tai maapallon pinnalla tapahtuvia räjähdyksiä, jotka aiheutuvat suurella nopeudella (>20 km/sek) saapuvan pienen taivaankappaleen ja planeetta Maan räjähdysmäisestä kohtaamisesta. Räjähdys aiheutuu liike-energian äkillisestä muuttumisesta lämmöksi.

Suuresta nopeudesta johtuen pienimmät vieraat kaasuuntuvat jo ilmakehässä tähdenlentoina ja tulipalloina näkyen. Meteoriittikokoiset, muutamaan metriin asti saattavat pudota maan pinnalle ehjinä tai useammassa osassa, vain pinnalta sulaen. Isojen kappaleiden nopeus ei ehdi vaimentua ilmakehässä, vaan ne iskeytyvät maan pintaan sulaen ja kaasuuntuen. Syntynyt impaktikraatteri on läpimitaltaan kymmeniä kertoja suurempi kuin törmännyt kappale.

Kansainvälisesti tunnetuin Suomen meteoriiteista on Porvoon lähelle Bjurböleen 1899 pudonnut monisatakiloinen meteoriitti, jonka liekehtivä saapuminen näkyi koko eteläisessä Suomessa. Huomattava osa meteoriitista nostettiin merenlahden pohjasta, minne se putosi jään läpi. Helsingin yliopiston laajaa meteoriittikokoelmaa on sittemmin rakennettu vaihtamalla Bjurbölen meteoriitin kappaleita muualta löydettyihin meteoriitteihin.

Taivaankappaleiden putoamisesta aiheutuvat vahingot ovat hyvin harvinaisia historiallisessa aikaskaalassa, mutta niitäkin sattuu. Silloin ne voivat olla kohtalokkaita, ja verrattavissa ydinräjähdyksen tuhoon. Tätä koskevasta kansaperinnetiedosta on tullut osa kulttuuriamme, vaikka yhteys ei aina olekaan selvä. Esim. tunnetun sarjakuvan kyläpäällikkö Aladobix on muotoillut pelkäävänsä vain sitä, että taivas putoaa hänen niskaansa. Tämä vanha uskomus voisi tarkoittaa nimenomaan impaktin painevaikutusta.

Taivas ilmeisesti putosi Saarenmaan Kaalijärven synnyttäneessä impaktissa jonkin onnettoman asujainjoukon niskaan muutamia satoja vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Tapahtumasta saattavat juontaa juurensa mm. kalevalaiset runot tulen ja raudan synnystä. Rautatievaunun kokoinen nikkelirautakappale aiheutti räjähtäessään satametrisen kuopan ja ympäröivät tammimetsät kaatuivat laajoilta alueilta kraatterista poispäin. Kauempana vaikutusalueella olleet eloonjääneet ovat epäilemättä kertoneet kauhistuttavia tarinoita jälkipolvilleen.

Onneksi näitä sattuu erittäin harvoin. Uhkan vuoksi parikymmentä vuotta sitten perustettu NASA:n seuranta antaa varoituksen etukäteen. Torjuntaa mietitään vakavissaan.

Aihe on mielenkiintoinen ja aika-ajoin NASA:n seurannan kautta saapuvien mahdollisten impaktorien ohitusilmoitusten johdosta jatkuvasti ajankohtainen.

Impakteilla on erityisesti ollut merkitystä geologisessa aikaskaalassa. Suurin Suomen nykyisellä alueelle sattunut impakti on 70 miljoonaa vuotta vanha tapahtuma. Se synnytti Lappajärven altaan (impaktikraatterin jäännöksen), Kärnäsaaressa tavattavan kiven (kärnäiitin) ja peitti kivimurskalla (ejektalla) satojen kilometrien läpimittaisen alueen. Vastaava tapahtuma näinä aikoina tuhoaisi törmäyshetkellä maan pinnalla olevat asukkaat ja infrastruktuurin maamme kokoisella alueella ja aiheuttaisi vakavia vaurioita koko maanosassa sekä vuosien ajan poikkeuksellisia säitä koko maapallolla.

Seuraavasta isosta tapauksesta ei ole minkäänlaista täsmällistä tietoa, vaikka on todennäköistä, että kaukana tulevaisuudessa - ihmiskunnan lakattua olemasta jo vuosimiljoonia ennen - tapahtuu jotain vastaavaa uudelleen, jopa moneen kertaan.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Impaktit

Post by will »

Tiede-lehdessä kerrotaan (2011-11-uutinen no 12), että Nasan tuoreiden laskujen mukaan asteroidivyöhykkeellä on 19 500 yli sadan metrin läpimittaista kivilohkaretta, eli merkittävästi vähemmän kuin aikaisemmin otaksuttiin. Osa näistä kulkee maan radan poikki matkallaan auringon ympäri.

Tuorein ohilento oli viime yönä (2011-11-09), jolloin asteroidi 2005YU55 kulki Kuun rataa leikaten kohti kauempana radallaan olevaa Kuuta, joka kuitenkin kiertyi alta pois ennen asteroidin saapumista.

Kuva asteroidista ja sen radasta Maan läheisyydessä:
http://www.jpl.nasa.gov/asteroidwatch/n ... e=2011-346

Rata-animaatio:
http://www.nasa.gov/images/content/5414 ... proach.gif

Kuuhun sopivasti osuessaan asteroidi olisi voinut aiheuttaa vähäiseltä osaltaan Maahan asti ulottuvan kiviryöpyn (ejektakartion) kuun pinnalta. Maahan olisi "ropissut" pieniä kuukiviä jonkin aikaa törmäyksen jälkeen.

Asteroidi 2005 YU55:n nopeus oli 13,7 km/sek. Pakonopeus kuusta on 2,4 km/sek. Se osuus ajatellun törmäyksen ejektasta, jonka nopeus olisi vähintään 20% törmääjän nopeudesta voisi irrota kuun painovoimakentästä.

Toki pitkän päälle lähistölle tuleva asteroidi osuu harvemmin Kuuhun kuin Maahan, Kuun pienemmän koon vuoksi.

OT: Apollo XVII-lennolta peräisin olevaa aito kuukivi on esillä Geonäyttelyssä, Otaniemessä.

http://www.gtk.fi/geotieto/jokamies/geonayttely/

Näyte on yksi NASA:n keräämistä yli 160 000 avaruuskivinäytteestä ja saatu Suomeen valtionpäämiesten välisen lahjojen vaihdon yhteydessä. Paitsi virallisia lahjoja, NASA:lla on ollut muuta hävikkiä varastostaan: http://www.hs.fi/ulkomaat/Nasa+on+hukan ... 5551001064. Osa aineistoista on voinut hävitä analyyseihin. Kivillä on mm. keräilyarvonsa, mikä osaltaan voisi selittää katoamisia. Raportin hallinnollinen maininta siitä, että näytteet (avaruuskivet) ovat rajallinen resurssi, on NASA:n varaston osalta totta mutta toisaalta myös hupaisa, koska eivät kivet sieltä ylhäältä kesken lopu. Kaiken aikaa tavaraa varisee pölynä ja leimahtelee tähdenlentoina maan ilmakehässä.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Impaktit

Post by will »

Eilen illalla, 3.1.2012 Suomen yli laskeutui jotain palavaa, joka voisi olla esim. avaruusromua, päätellen siitä, että irronneet kappaleet paloivat eri värisinä.
http://www.avaruus.fi/index.php?id=4104

Alimmillaan tulipallo lienee havaittu alle 50 km:n korkeudella, missä se jätti räjähdyksen äänen jälkeensä. Romua tai muita kappaleita voi löytyä. Ratalaskut tarkentavat mahdollisen putoamispaikan.

Ursan havaintokartta:
http://www.taivaanvahti.fi/observations ... start_time

Edit: Ursan mallinnuksen mukaan kappaleen nopeus oli 19 km/s, joten se ei ollut avaruusromua. Tulipallon sammuttua siitä on pudonnut suurimmillaan kilon luokkaa olevia kappaleita Jämsän keskustan läheisyyteen ja pienempiä sitä ennen Jämsästä kaakkoon, mistä tulipallo tuli. Kappaleet ovat meteoriitteja ja pudonneet maan pinnalle vapaasti, suhteellisen pienellä nopeudella ilmakehään saapumiseen nähden. Impaktiräjähdystä ei ole tapahtunut, vaan meteoriittien ja mahdollisten pienten putoamiskuoppien voi odottaa olevan maan pinnalla näkyvissä, sikäli kun putoaminen ei osunut veteen.

http://www.avaruus.fi/index.php?id=4108

http://www.ursa.fi/~msuomine/tulipallomallinnus.jpg
Lähde: Tähdet ja Avaruus / Mikko Suominen / Celestia
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Avaruusluotaimen laukaisu jäi lyhyeksi

Post by will »

Venäjän lähettämä Mars-luotain ei päässyt Maata kiertävää rataa pidemmälle kantoraketin vian vuoksi. Nyt se on putoamassa takaisin planeetan pinnalle. Luotaimen laskettu rata ei kulje Suomen yli, mutta maan hallitus ja sen alaiset organisaatiot ovat valmiina torjumaan uhkan, mikäli sellainen ilmenisi.
... luotaimen arvioidaan putoavan radaltaan tänään kello 14-22 välisenä aikana, virhemarginaali on 3-12 tuntia.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012011 ... 4_uu.shtml
Avainministerit ovat tässä tilanteessa pääministeri Jyrki Katainen (kok), ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd), liikenneministeri Merja Kyllönen (vas) ja peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd).

Useat viranomaistahot Suomessa ovat valmiudessa ja seuraavat tilannetta tarkasti. Tilannetta seuraavat ainakin Ilmatieteen laitos, Geodeettinen laitos, STUK, Ulkoministeriö ja Valtioneuvoston tilannekeskus.

- Seuraamme tilannetta tarkasti. Tarkempi putoamispaikka tiedetään vasta muutama tunti ennen putoamista, Härkönen kertoo.

Hän muistuttaa, että on häviävän pieni mahdollisuus, että luotain putoaa Suomeen.

- Mutta varautua pitää, hän muotoilee.
Samalla pääsevät testaamaan valmiusorganisaatioita, arkitöiden häiritsemättä.

Ja hyvä niin, koska vielä ennen vaaleja taivaalta saattaa tulla jotain muuta harmillista, kuten lunta sähkölinjojen ympäristöön.

Edit: Hesarin referoiman venäläistiedotteen mukaan Phobos Grunt putoaa 19:30-21:12 Suomen aikaa.

http://www.hs.fi/ulkomaat/Ven%C3%A4j%C3 ... 5553413977

Ajanjakson laskettu rata on alimmillaan Pohjois-Afrikan länsirannikolla ja kulkee sen jälkeen mm. Toscanan yli. Costa Concordian turmapaikalta voi mahdollisesti nähdä luotaimen palavien kappaleiden syöksyn ilmakehässä. Laskettu rata suuntautuu Etelä-Venäjälle Italian ylityksen jälkeen. Tällä hetkellä (19:10) luotaimen rataparametreistä laskettu nopeus on 28 000 km/h, korkeus 135 km ja sijainti Tyynenmeren länsiosissa. Lähimmillään luotain on käynyt n. 1000 km:n päässä Suomesta etelään.


Image

19:37: laskettu rata saavutti lakipisteen, n. 140 km ja alkoi laskea, venäläisten arvioiden mukaan viimeistä kertaa. Paketti on tosiasiassa alempana. Todellista korkeutta ei ole saatavissa.

Edit: Putoamisaikaa on päivitetty: 19:50-20:34. Todennäköinen paikka olisi Etelä-Atlantti.

Edit 2. Putosi 19:45 Tyyneen mereen. Lähde http://www.russianspaceweb.com/
Jos onnistuivat jarruttamaan sen sinne, niin hyvä paikka turvallisuuden kannalta. Yritystä kontrollin saamiseen on ollut.

Ilmatieteen laitos seurasi putomista: http://ilmatieteenlaitos.fi/ajankohtaista/467134
Yleisemmin: Avaruusromu aiheuttaa ongelmia radalla. Maan pinnalla ei ole tapahtunut merkittäviä vahinkoja, vaikka läheltä on pitänyt.

Luotaimen rakenne ja historia: http://www.russianspaceweb.com/phobos_grunt.html

Edit 3. Luotaimen paluuhistorian sivut: http://www.spaceflight101.com/phobos-gr ... ation.html

Image

Kuvassa keskimääräinen ratakorkeus.

Image

Kartakkeella rata tuhoutumispaikalle, linkissä lisäksi arvioitu paluupaikka omana kuvanaan.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Avaruussää

Post by will »

Avaruussää tarkoittaa Aurinko-tähden aktiivisuuden vaikutusta sen ympäristöön ja meidän ihmisten kannalta erityisesti Maa-planeetan lähiavaruuteen ja osin sen kiinteään osaan sekä tänne rakennettuihin teknisiin järjestelmiin. Asiaa kuvataan Ilmatieteen laitoksen eilisessä tiedotteessa, n. klo 17 alkaen Maahan ulottuneen aurinkomyrskyn tiimoilta.
Ilmatieteen laitos wrote:Aurinkomyrskyt ravistelevat maapallon lähiavaruutta

24.1.2012 17:48

Auringosta irronnut suuri magneettinen pilvi lähestyy Maata. Tiistai-Illan ja keskiviikkoaamun kuluessa on odotettavissa revontulia, mikäli taivas on pilvetön ja pilven magneettinen rakenne on revontulille suosiollinen.

Avaruusmyrsky voi vahingoittaa lähiavaruuden satelliitteja tai häiritä kommunikointia HF-taajuusalueen radioaalloilla, mutta tämänkertaisen myrskyn ei odoteta aiheuttavan haittaa sähköverkolle tai muille maanpäällisille systeemeille.

Pilven suuren korkeaenergisten hiukkasten lukumäärän ja energioiden kannalta katsottuna tätä magneettista pilveä voidaan pitää suurimpana kuuteen vuoteen. Viime vuosina Aurinko onkin ollut harvinaisen hiljainen pitkään. Yhtäjaksoisia auringonpilkuttomia päiviä on ollut vuodesta 2004 lähtien yhteensä 821.

Nyt Auringosta irronnut magneettinen pilvi etenee suurella nopeudella avaruudessa ja ensimmäiset merkit sen saapumisesta Maan lähiavaruuteen havaittiin tiistai-iltana 24.tammikuuta noin klo 17. Magneettisen pilven etenemistä seurataan avaruussääsatelliiteilla. ACE-satelliitti, joka monitoroi Auringon aktiivisuutta noin 1,5 miljoonan kilometrin etäisyydellä Maasta jatkuvasti, on jo osittain tilapäisesti sokeutunut pilven kantamien korkeaenergiaisten hiukkasten vuoksi.

Auringon aktiivisuuden vaihtelut vaikuttavat eniten maapallon ilmakehän ylimpiin kerroksiin sadan kilometrin korkeudesta ylöspäin. Auringosta purkautuvat hiukkaset sytyttävät ilmakehässä revontulia ja aiheuttavat muita avaruussäähäiriöitä. Äärimmäisissä tapauksissa niillä on haittavaikutuksia geostationaarisella radalla olevien satelliittien toimintaan ja esimerkiksi GPS-signaaleihin. Viimeksi tällaisia haittoja oli merkittävissä määrin vuonna 2003.
http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/472331

Iltalehti uutisoi ja kuvittaa lukijansa otoksin: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012012 ... 8_uu.shtml

-------

Magneettikentän vaihtelua ja siihen liittyvää revontulien esiintymistä Suomessa voi tosiajassa seurata geomagneettisten observatorioiden havaintojen perusteella, mm. Ilmatieteen laitoksen revontulipalvelussa, osoitteessa
http://aurora.fmi.fi/public_service/

Ursan osoitteen kautta pääsee useille muille avaruussäätä esitteleville sivustoille:
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/revontu ... steet.html
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Asteroidi 2012 BX34:n ohitus

Post by will »

Eilen Maan ohitti suhteellisella nopeudella 10 km/sek kaksi päivää ennen ensi kerran havaittu 8-18 -metrin kokokoluokkaa ollut asteroidi 2012 BX34, n. 10 Maan säteen etäisyydeltä. Astronomit laskevat ohituksen top 20 joukkoon. Lähin viimeaikainen se ei ollut, kuten alla oleva taulukko osoittaa, eikä ollut vaaraa sen osumisesta maahan.

Image
Ohitus näkyy kuvassa "tähdenlentona" pitkästä valotusajasta johtuen. Kuvan ottivat Guido, G. Sostero & N. Howes Gras-teleskoopilla Uudessa Meksikossa, USA:ssa.

Image
2000-luvulla sattuneita ja tulevia lähiohituksia, ohitusetäisyydet suhteessa Kuun ja Auringon etäisyyteen Maasta.

Lähde:http://remanzacco.blogspot.com/2012/01/ ... roach.html

Iltalehden uutinen: http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201201 ... 4_ul.shtml

Lähiavaruudessa liikkuvien asteroidien tutkimusohjelman sivut (NASA): http://neo.jpl.nasa.gov/

...

Nyt havaitun ohitusetäisyyden määrittelevän kehän sisäpuolelle tulevilla asteroideilla on n. prosentin keskimääräinen, tilastollinen törmäysriski maahan. Tämän kokoinen asteroidi useimmiten aiheuttaa impaktiräjähdyksen, jonka voimakkuus riippuu nopeudesta ja massasta. Maa-alueella tyypillisenä lopputuloksena on läpimitaltaan muutaman sadan metrin suuruusluokkaa oleva kraatteri. Vaikutukset ulottuisivat pienehkön eurooppalaisen valtion kokoiselle alueelle. Asteroidi tuhoutuisi räjähdyksessä. Materiaalista riippuen siitä voisi jäädä sirpaleita löydettäväksi.
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Impaktit ja muu uhka avaruudesta

Post by härkä »

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201203 ... 1_ul.shtml

Tappaja-asteroidi uhkaa Maata


Sunnuntai 4.3.2012 klo 19.31

Kookas asteroidi voi osua Maahan helmikuussa 2013.


Yhdysvaltain avaruus- ja ilmailuhallinto Nasan tietojen mukaan asteroidi 2012 DA14 on pyyhältämässä Maan ohi kosmisessa mittakaavassa todella läheltä, alle 27 000 kilometrin päästä.

Täpärä ohitus on herättänyt pelon törmäyksestä. Nasan asiantuntijan David Dunhamin mukaan törmäys on mahdollinen, mutta sen todennäköisyyttä täytyy vielä arvioida tarkemmin.

Kivenmurikka on 40-95 metriä läpimitaltaan, eli suunnilleen samaa kokoa kuin Siperiaan vuonna 1908 osunut asteroidi. Tunguskan räjähdyksenä tunnetussa tapahtumassa kaatui puita peräti 2 150 neliökilometrin alueelta. Pinta-ala on suunnilleen samaa luokkaa kuin Luxemburgin valtiolla.

Venäläisille yliopisto-opiskelijoille puhunut Dunham sanoi, että vaarallinen asteroidi voidaan yrittää hajottaa osiin. Erikoisempi ratkaisu olisi maalata asteroidi. Maalatun asteroidin kyky heijastaa auringonvaloa muuttuisi, mikä vaikuttaisi sen lämpötilaan ja pyörimisnopeuteen - ja suistaisi sen radaltaan. Menettely voisi kuitenkin tehdä asteroidista vielä vaarallisemman, kun se palaa seuraavan kerran Maan lähelle.

2012 DA14 -asteroidin suhteen juuri mitään ei kuitenkaan ole tehtävissä. Kaikkiin operaatioihin vaadittaisiin avaruusalus, jonka rakentaminen kestää ainakin kaksi vuotta.

Vaikka asteroidi osuisikin Maahan, seuraukset voivat jäädä pieniksi. Se voi hajota saapuessaan ilmakehään, jolloin suurin osa sen massasta ei koskaan edes tavoita Maan pintaa.

Lähteet: RT, Ria Novosti

IL


Tuossa uutisessa kiinnittyi huomio uhkaavan asteroidin maalaamiseen.
Miten asteroidi maalataan ?
Kuka sen maalaa ?
Minkälaiset valmiudet siihen ovat olemassa ?
Alle sadan metrin maalattava kohde ei sinänsä tunnu näin maallikolta mahdottomalta , mutta kuka sitä sutii noissa nopeuksissa ? :D
Mikko Alataloko ? Hänhän se lauloi aikoinaan taivaanrannan maalarista.

No , tämä nyt oli humoristinen huomio ehkäpä varteenotettavasta vaaratilanteesta.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Impaktit ja muu uhka avaruudesta

Post by will »

Onneksi 2012 DA14 taitaa mennä ohi. Muuten tuon kokoinen "kosminen luoti" tyypillisesti aiheuttaisi kuivalle maalle osuessaan parin kilometrin läpimittaisen ja yli 600 m:n syvyisen impaktikraatterin. Kraatterin muodostuessa taivaalle lentävä noin kuutiokilometri kiviainesta päätyisi osin murikoina laajalle ympäristöön, osin pölynä ilmakehään. Paineaalto kaataisi puita ja särkisi rakennuksia. Mereen osuessaan 2012 DA14 aiheuttaisi hyökyaallon, joka rannoilla käyttäytyisi tsunamin tavoin.

2012 DA14:n nopeus on keskimäärään verraten suhteellisen alhainen, n. 6 km/sek, joten kraatteri olisi tavanomaista pienempi. Koostumus vaikuttaa myös: nikkelirauta merkitsee suurempaa törmäysenergiaa, jää pienempää. Tunguskan asteroidi on tulkittu jääkappaleeksi, joka räjähti ilmakehässä. Kaalijärven synnyttänyt nikkelirauta-asteroidi taas hajosi tullessaan useampaan osaan, joista isoin aiheutti mittavat paikalliset tuhot. Hengissä selvinneet ovat voineet kuvata tapahtumaa esim. taivaan putoamisena heidän niskaansa.

NASA:n seurantaa 2012 DA14:n liikkeistä: http://neo.jpl.nasa.gov/news/news174.html
Lentoradassa näkyy hyvin Maan vetovoiman vaikutus asteroidin ohitusvaiheessa.

NASA:n riskianalyysiä: http://neo.jpl.nasa.gov/risk/
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Oslon breksiameteoriitti

Post by will »

Oslossa siirtolapuutarhamökin katon rikkonut kivenkappale on rakenteeltaan breksia. Mm. Nasan tutkija pitää sitä meteoriittina: http://www.folkebladet.no/nyheter/innen ... 530676.ece

Ei ole selvää, koska kivi tuli katolle ja toinen puoli siitä pomppasi pihalle, eikä myöskään se, millä perusteella täsmällisesti ottaen se on meteoriitti, eikä esim. räjäytystöistä lentänyt, alkujaan Oslon alueen syväkiviin muodostunut breksia. Lisätietoja varmaan saadaan piakkoin.

Breksia siis on kahden tai useamman kivilajin sekoitus, missä ainakin yksi kivilaji esiintyy murtokappaleina toisessa. Niitä syntyy mm. kallion ruhjoutuessa, tulivuoritoiminnassa ja molemmissa yhdessä. Esimerkiksi 4-tien kallioleikkauksissa Helsingin ja Heinolan välillä on nähtävissä syväkivibreksioita.

Maallisiin breksioihin liittyen: Kittilän jaspisbreksia on kaunis ja tunnettu korukivi. Oheisen linkin kuvissa esitellään sen käyttöä puukonkahvan koristeena: http://www.puukkosivut.net/phpbb2/album ... d71750e959

Hesarin uutinen Oslon meteoriitista: http://www.hs.fi/ulkomaat/Pala+meteorii ... 5557680192

Edit: Mars-tutkija Hans Amundsenin mukaan meteoriitti olisi kivilajiltaan impaktibreksia, ts. se olisi syntynyt impaktissa jonkin toisen taivaankappaleen pinnalla ja myöhemmin, toisessa törmäyksessä lentänyt aurinkoa kiertävälle radalle ja päätynyt maahan. Norjan geologian museo määrittää tyypin tarkemmin.
http://www.newsinenglish.no/2012/03/12/ ... oslo-roof/
Niin ollen siinä pitäisi olla jotain impakteille tyypillistä mineraalia, kuten coesiittia, jotta se erottuisi tulivuoribreksiasta.

Kuvia: http://www.vg.no/nyheter/utrolige-histo ... d=10078768
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Impaktit ja muu uhka avaruudesta

Post by härkä »

Söderfjärden

Vaasapedia

Söderfjärden on arviolta 520 miljoonaa vuotta vanha meteoriittikraateri lähellä Vaasaa.


Söderfjärden on eräs hienoimmista geologisista erikoisuuksista joita Suomessa on. Kraatterin pitkän historian aikana elämä maapallolla on kehittynyt yksinkertaisista eliöistä tämän päivän luonnoksi. Söderfjärdenillä tehdyissä kairauksissa on löydetty pienen pieniä selkärangattomien eläinten fossiileja, mm. trilobiittien ja lonkerojalkaisten kappaleita.
Söderfjärden on havainnollinen esimerkki siitä, mitä tapahtuu kun taivaankappaleet törmäävät maahan. Tätä maailmankaikkeuden alkuvoiman aiheuttamaa kraatterin räjähdysmäistä syntymistä voi ehkä verrata megatonnien ydinräjäytykseen.

Söderfjärden on nykyään viljava salaojitettu peltoaukea, jossa on suuria yhtenäisiä peltolohkoja yhteensä 2 300 ha. Ympäristöystävällinen säännöstelty salaojitus valmistui 1990-luvun lopulla. Maanviljelys on elinvoimaista ja nykyaikaista. Mutta Söderfjärden on myös lintujen paratiisi. Mm. kurjet levähtävät alueella erityisesti syksyisin useiden viikkojen ajan. Syksyllä 2002 laskettiin parhaana päivänä alueella n. 6000 kurkea. Syksyisin alueella levähtävien kurkien yhteismäärä lähentelee 10 000 yksilöä, joten Söderfjärden on ylivoimaisesti tärkein kurkien levähdyspaikka Suomessa. Syysiltaisin komeat kurkiparvet lentävät alueelta saaristoon yöpymään.
Satovahinkojen vähentämiseksi kurkia on yritetty ruokkia erityisillä riistapelloilla. Söderfjärden on sisällytetty EU:n Natura 2000 -verkostoon johtuen suurelta osin juuri kurkien esiintymisestä ja alue on luokiteltu myös kansallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi pitkän viljelyperinteensä johdosta.

Virallista statusta tälle hankkeelle ei ole kuitenkaan saatu paikallisten jakokuntien ja yhdistysten vastustuksesta johtuen. Alueen asukkaat pelkäävät, että maisema-alueeksi julistaminen haittaisi elinkeinoja ja rakentamista.



Tuolloin 520 miljoonaa vuotta sitten , oli kyseinen paikka veden peitossa. Massiivinen taivaankappale syöksyi veteen jonkinasteen kulmassa ja työntyi maaperään , nostaen sen reuna-alueet ylöspäin. Kraateria kiertää kehämäinen töpäs , joka on yhdeltä sivultaan samalla koko seutukunnan korkein kohta.
Niin korkea , että sinne on voitu rakentaa pienimuotoinen laskettelurinnekin. Tältä rinteeltä on päästy jopa alppihiihtomaajoukkueeseen. Meteoriitti aikaansai myös tsunamin.

Vasta noin 25 vuotta sitten selvisi , että kyseessä on meteoriitin aikaansaama kraateri. Alueella tehtiin kairauksia , jolloin asia huomattiin ja kartoitettiin.Monelle maanomistajalle täytyi tulla hämmentynyt olo kuultuaan , että heidän omistamassa maaperässään onkin meteoriitin mukanaan tuomia terveisiä. Peltoaukio on laaja. Siten se on myös varsin tuulinen , mikäli säätyyppi senkaltaiseksi äityy. Talvisin peltoaukiolla onkin kuulemma aikamoinen viima , mikäli lumimyräkkä osuu kohdalle tuulen kanssa. Kehän reuna-alueen taloissa on silloin tehtävä kuulemani mukaan erityisjärjestelyjä , koska tuulen vimma on erityisen raju.

Keskellä aukeaa on Meteoriihi , josta linkitän oheen erikseen. www. sivuilla on paljon tietoa aiheesta ja siellä esitetään myös erittäin mielenkiintoista dokumenttia tapahtuneesta silloin 520 miljoonaa vuotta sitten.Meteoriihessä on käynyt vierailijoita useista eri maista. Heitä on kiinnostanut itse maahan syöksynyt taivaankappale ja sitten myös alueella 1900 - luvulla tehdyt maan kuivatukset ja salaojitukset. Varsinkin hollantilaiset ovat kertoman mukaan olleet kiinnostuneita , mikä lienee hyvinkin ymmärrettävää. Alue on myös lintujen mieleen , varsinkin kurkien. Meteoriihen yhteydessä on myös lintutorni. Paikallisen vaasalaisen tähtitieteellisen seuran kanssa yhteistyössä , on paikalle rakennettu myös observatorio.

http://www.meteoria.fi/
Meteoriihen sivut :
http://www.sundom.fi/?id=85&lang=2&pid=49&mid=63
Sundomin sivut :

Image

Kuvasta saa käsityksen alueen laajuudesta.
Sinne on rakennettu myös Tellus Time - Line , joka kuvaa kehitystä meteoriitin syöksystä tähän päivään saakka.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
Post Reply