Impaktit ja muu uhka avaruudesta

Ihmisiin, yhteiskuntaan ja luontoon liittyvät onnettomuudet vuodesta 2010 alkaen.
Post Reply
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Lieksa, 2017

Post by will »

http://spinelli.gtk.fi/lieksan-rautameteoriitti/
http://hejac.com/forum/viewtopic.php?f= ... =30#p25371
Lieksan meteoriitti on läpimitaltaan 66 mm ja painaa 230 g.
Tunnistamisen jälkeen Lieksan löytöalueelta on haettu muita vastaavia meteoriitteja, toistaiseksi tuloksetta. Edellisen kerran Suomesta tunnistettiin meteoriitti vuonna 1980. Lieksan löytö oli järjestyksessään neljästoista maassamme.
Kesällä 2017 löytyi em. etsinnöissä kaksi muuta sulfidirautameteoriittia. Ursan tulipalloryhmä pitää mahdollisena, että alueella on ollut ns. rautasade: Kappaleiksi hajonneen rautameteoriitin palasia on pudonnut maahan laajalle alalle. Jos näin, se olisi kuudes Euroopasta tunnettu rautasade. Löydetyt meteoriitit ovat olleet lähellä maan pintaa n. 5cm:n syvyydellä, ja luultavasti pudonneet jääkauden jälkeen.

https://www.avaruus.fi/uutiset/tahtihar ... eeksi.html

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/2018012 ... 3_u0.shtml

On esitetty, että Kalevalan raudan synty olisi liittynyt Kaalin rautameteoriitin putoamiseen. Jos Lieksan rautasade olisi sattunut esihistoriallisena aikana, silläkin voisi olla jälkensä kansanrunoissa. Tunnetaanko Suomen rautakaudelta meteoriittirautaisia esineitä? Toisaalta, mitä maaperägeologit sanovat löydöistä; voisivatko ne olla mannerjäätikölle pudonneen rautasateen jäljiltä, jääden siihen, mihin jäätikkö ne kuljetti ennen sulamistaan pois.
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Impaktit ja muu uhka avaruudesta

Post by -Uta- »

Lukijan video: Kirkas tulipallo valaisi taivasta eteläisessä Suomessa – Ursan palveluun tulvi havaintoja
Kotimaa Julkaistu 04.02.2018 20:46 (Päivitetty 04.02.2018 22:05)
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/arti ... gs.lmVEb6g

Eteläisen Suomen taivaalla on nähty kirkas tulipallo. Tähtitieteellinen yhdistys Ursan Taivaanvahti-palveluun tuli lyhyessä ajassa lähes sata havaintoa tulipallosta. Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Ursan alustavan analyysin perusteella meteoroidin lento on päättynyt Turun saariston suunnalla.

Marraskuussa Lapissa nähtiin tulipallo, joka herätti paljon huomiota poikkeuksellisen kirkkautensa ja kovan äänensä takia. Kyseessä oli meteoriitti, jonka kappaleiden uskotaan pudonneen Pohjois-Lappiin. Ennen joulua nähtiin jälleen kirkas tulipallo, josta tehtiin havaintoja Kuusamosta Turun seudulle asti.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Impaktit ja muu uhka avaruudesta

Post by will »

Mopoauton-junanvaunun kokoluokassa olevia lähiohittajia näkyy kirjanpidon mukaan liikkuvan jatkuvasti, myös yllättäen
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_a ... th_in_2018
Tuorein oli 2018 CB, joka vasta viime pyhänä havaittuna pyyhälsi toissayönä Maan ohi runsasti viisinkertaisen etäisyyden päässä Maan läpimittaan nähden, nopeuden Maan suhteen ollessa n. 7 km/sek. Kohdalle sattuessaan se olisi aiheuttanut muutakin kuin otsikoita. Kommenteissa ohittajaa verrataan Tseljabinskin tulipallon aiheuttajaan 2013, jonka törmäämisestä ilmakehään ja räjähtämisestä syntynyt painevaikutus rikkoi ikkunoita.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005560631.html

Nasan tutkijan mukaan näin läheltä tapahtuu vastaavankokoisten pikkuasteroidien ohituksia kerran tai pari vuodessa.

Paras tottua ajatukseen, että jonain päivänä tulevaisuudessa jossain tulee isompaa vahinkoa kuin Tseljabinskissä, ellei näiden lukemattomien pikkumurikoiden olemassaoloa ratoineen saada kartoitettua ja törmäysuhan edessä asteroidia ajoissa ohjattua uudelle radalle.

Toisin kuin em. pienet, isommat, kilometrin luokkaa olevat, Maan lähistölle tulevat asteroidit on suurelta osalta jo löydetty, mutta niitä voi ilmaantua lisää, koska ne muuttelevat ratojaan planeettojen vetovoimien johdosta. Tällaiset ratamuutokset saattavat johtaa yllätysvierailuihin maan pinnalle asti.

Image

Kuva (linkki alla): Mahdollisten törmääjäasteroidien haussa tehtyjen löytöjen lukumäärä vuodesta 1995 alkaen puolivuosittain.
http://astrobob.areavoices.com/2018/02/ ... it-online/

Löytötaajuus on pyöreästi yksi uusi vähintään kilometrin luokkaa oleva, Maan rataa leikkaava asteroidi kuukaudessa. Tästä pohjalta tuntuu, että geologisella aika-asteikolla ilmpakti voisi olla melko tavallinen, joskin satunnainen ja suhteellisen pienialainen geologinen prosessi. Kumma, ettei niitä tunneta sen enempää. Eroosio varmaan on ne kuluttanut pois ja maa-aineksen kerrostuminen peittänyt näkyviltä. Roiskeiden (ejektan) kuitenkin luulisi muodostavan kerroksia, jotka kertoisivat törmäyksistä.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Tiangong-1

Post by will »

Kiinan ensimmäinen avaruusasema tuhoutuu ilmakehässä parin lähivuorokauden aikana. Joitakin yhtenäisiä osia saattaa pudota Maan pinnalle asti, todennäköisimmin merialueella. Suomeen näitä ei voi osua, koska aseman rata ei kulje pohjois-Euroopan kautta.

http://maanmittauslaitos.fi/ajankohtais ... aasiaisena

Kiinan vanha avaruusasema palaa Maahan pääsiäisenä
28.3.2018

Kiinan käytöstä poistettu Tiangong-1-avaruusasema putoaa Maahan ennusteiden mukaan 1. tai 2. huhtikuuta. Paikkatietokeskuksella on vastuu satelliittien ratojen ja putoamisennusteiden seurannasta ja tiedotuksesta Suomen pelastusviranomaisille. Tiangong-1:n putoamisella ei ole vaikutusta Suomessa.
Euroopan avaruusjärjestön päivittyvä tiedote:
http://blogs.esa.int/rocketscience/2018 ... y-updates/
Update 11:00 CET, 31 March 2018

The space debris team at ESA have adapted their reentry forecast over the last 24 hr to take into consideration the conditions of low solar activity. New data received overnight gave further confirmation that the forecast window is moving to later on 1 April.

The team now are forecasting a window centred around 23:25 UTC on 1 April (01:25 CEST 2 April), and running from the afternoon of 1 April to the early morning on 2 April. This remains highly variable.
Putoamisajankohdan ennuste on kehittynyt seuraavan kuvan mukaisesti (klikkaamalla saa näkyviin)
http://blogs.esa.int/rocketscience/file ... ow_1-7.png

Jos sikseen sattuu, Espanjassa asuvat suomalaiset saattavat nähdä jonkun näistä putoavista, palavista kappaleista. Aseman putoamista ei voi hallita maasta käsin, vaan se on ns. luonnonvoimien armoilla, jotka muuttelehtivat kaiken aikaa. Putoamispaikkaa rata-alueen puitteissa ei siten vielä voi ennustaa, vaikka ilmeisesti asema tulee alas viimeistään toisena pääsiäispäivänä jollain monista kierroksistaan Maan ympäri.

Edit:
ESA (Euroopan Avaruusjärjestö) on tehnyt viimeisen ennusteensa putoamisesta: Tiangong-1 putoaa aikavälillä, joka alkaa klo 02 ja päättyy klo 06 Suomen kesäaikaa toisena helluntaipäivänä. Tänä aikana se kiertää n. kolme kertaa Maapallon ympäri. Tarkempia ennusteita ESA ei pysty tekemään.

http://blogs.esa.int/rocketscience/2018 ... -complete/

Image
Kuva (Fraunhofer Instituutti, Bonn): Tiangong-1 -asema tutkakuvassa 161km:n korkeudella pääsiäispäivän aamuna, 1.4.2018. Kuvassa näkyvät aseman runko ja aurinkopanelit.

Edit 2: Kiinan miehitettyjen avaruuslentojen toimisto (CMSEO) on vahvistanut, että asema tuhoutui Maan ilmakehään saavuttuaanTyynen valtameren yllä alkaen n. klo 3.16 Suomen aikaa. Vajaa tonni aseman yhtenäisiä ja kuumuutta kestäviä osia - kuten moottoreita - on todennäköisesti päätynyt tuhkaantumatta mereen asti Tahitin luoteispuolella. Aseman paino kiertoradalla oli n. 8,5tn.

http://www.news.com.au/technology/scien ... 9d1ecb1b3e
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Impakti 12800 vuotta sitten muutti maailman?

Post by will »

Pohjois-Amerikan Clovis-kulttuuri ja mantereen megafauna hävisivät n 1200 vuotta kestäneen nuoremman Dryas-kauden aikana, jolloin jääkauden jälkeinen lämpeneminen vaihtui kylmemmäksi ajaksi, erityisesti Pohjois-Atlantin ympäristössä, mutta ei Antarktiksella.

Image

https://www.ncdc.noaa.gov/abrupt-climat ... er%20Dryas

Tähän on esitetty useita mahdollisia syitä, joihin muutama vuosi sitten lisättiin uusi: Impaktin ilmakehään syöttämä pölypilvi olisi aiheuttanut jäähtymisen. Perusteluna on kosmisessa törmäyksessä syntyneiden mikropallojen löytyminen nuoremman Dryaskauden geologisten kerrostumien pohjalta neljältä mantereelta.

Image
http://www.pnas.org/content/110/23/E2088

Artikkeli nuoremmalla Dryaskaudella tapahtuneista ilmaston muutoksista, joihin mm. liittyi Saharan kuivuminen.
http://people.oregonstate.edu/~carlsand ... 013_YD.pdf
Huomatkaa artikkelin käytön rajoitukset!

Suomessa on tuolloin vielä ollut vetäytyvä jäätikkö ja suurin osa sen alta paljastuneesta alueesta veden alla, joten täällä ei tiettävästi olisi ollut asukkaita. Jossakin heidän esi-isänsä kuitenkin ovat olleet, ja kärsineet ilmastoepisodin vaikutuksista. Kalevalassa kerrotaan Auringon ja Kuun katoamisesta. Vaikka runossa puhutaan maanviljelyksestä ja karjanhoidosta sen pohjalla saattaisi olla muistuma noinkin pitkän ajan takaa. Isoja tulivuorenpurkauksia on kuitenkin sattunut myöhemminkin, ja sellainen olisi myös voinut aiheuttaa pimenemistä joksikin aikaa.
Sin' on päivä paistamatta, kuu kulta kumottamatta
noilla Väinölän tuvilla, Kalevalan kankahilla.
Vilu viljalle tulevi, karjoille olo kamala,
outo ilman lintusille, ikävä imehnoisille,
kun ei konsa päivyt paista eikä kuuhuet kumota.
http://www.kaapeli.fi/maailma/kalevala/ ... TT%C4.html

Ylempänä oleva kosmisten mikropallosten jakautumakuva antaa aihetta pohtia, sattuiko impakti Pohjois-Atlantin alueelle, Pohjois-Amerikan rannikon eteen ja suhteellisen loivassa kulmassa (vain muutama aste), jolloin ejektapilvi olisi levinnyt sivuille päin, ei eteen eikä taakse. Tulosuunta olisi siinä tapauksessa ollut kaakon ja etelän väliltä tai päinvastaisesta suunnasta, Maan ratatason ulkopuolelta. Kraatterin pitäisi olla löydettävissä Atlantin pohjasta, kunhan sitä osataan sieltä katsoa. Rannikoilta löytyisi tsunamikerrostumia, joskin merenpinnan nousu olisi peittänyt niiden alempia osia. Nykyiseen maailmaan osuessaan vastaava törmäys olisi dramaattinen tapaus. Tuhat vuotta on pitkä aika selviytyneiden populaatioiden odottaa lämpenemistä, kun ravintoakin olisi niukalti. Evoluutio etenisi taas askeleen verran.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Impaktit ja muu uhka avaruudesta

Post by will »

Kiinan Tiangong 2 avaruusasema käytettiin muutamaksi päiväksi alemmalla korkeudella ja palautettiin takaisin entiselle. Syytä pohditaan. Oma arvaus on, että joko on tarkoitus saada se kohdistumaan tietyyn paikkaan tulevaisuudessa nykyistä tarkemmin tai raketti-insinöörit ovat saaneet pyyhkeitä suunnitelmatalouden johtajilta sen vuoksi, että kevättalvella pudonnut Tiangong 1 ei avaruuslentonsa loppuaikona ollut enää heidän hallinnassaan, vaikka niin väitettiin, tai molemmat syyt yhdessä. Sitten olisi järjestetty tällainen säätö ilman enempiä selittelyjä.

https://www.sciencealert.com/tiangong-2 ... xplanation
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005732651.html

Tämä avaruusasema ei ole vaarassa pudota Suomen alueelle, kuten ei ollut edellinenkään Tiangong.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Impaktit ja muu uhka avaruudesta

Post by will »

Sen sijaan aina on tilaa vielä yhdelle impaktilöydölle, joiden ammoin aiheuttamia kraattereita löytyy maa- ja kallioperästämme yhä uudestaan, niin kauan kun geoalan osaajat suhtautuvat avoimin mielin sellaisen mahdollisuuden olemassoloon. Maamme järjestyksessä 12. tieteellisesti raportoitu impaktikraatteri on löydetty Keski-Suomesta, näkymättömistä Summasjärven pohjasta. Summaseksi ristityn kraatterin pohjasyvennys on läpimitaltaan 2,5km. Iso jytky sen on aiheuttanut, vaikkei läheskään yhtä iso kuin Lappajärven 17-kilometrisen kraatterin synnyttänyt. Järven ympäristöön on levinnyt impaktin kivituotteita, joista on päätelty sen todella tapahtuneen lähistöllä joskus muinaisuudessa. Kraatteri ei ole syntynyt aivan äskettäin, koska jääkautinen mannerjäätikkö on siirtänyt impaktikiviä. Törmäyksen tarkempaa ikää ei vielä ole määritetty, vaikka tieteellinen välineistö siihen on käytettävissä, kunhan sopiva näyte löytyy. Löydöksen tutkiminen lähti liikkeelle Geologian tutkimuskeskuksen lentogeofysikaalisen kartoitustulosten käyttämisestä maaperäkartoituksen apuna.

https://onlinelibrary.wiley.com/doi/ful ... maps.13134

Image
Kuva (GTK): Korkeus- ja syvyyssuhteet, Summasjärven rantaviiva ja sen pohjalle hahmoteltu impaktikraatterin paikkaa kuvaava ympyrä.
http://www.gtk.fi/ajankohtaista/media/u ... ssReleases

Edit: Korkeuskarttaa katsellessa tulee vaikutelma, että kraatteriksi merkitty alue muodostaisi sisemmän syvänteen (D=2,5km) laajemmassa ja laakeammassa syvänteessä (D>7km), mihin löytäjätkin viittaavat. Tämä kraatterin sisäkkäinen kaksoismuoto voisi syntyä, mikäli impakti olisi tapahtunut peruskallion peittona olleisiin kerroskiviin. Siihen sopivat olosuhteet olisivat vallinneet muutama sata miljoonaa vuotta sitten, kun jo tasaiseksi kuluneen peruskallion päälle oli Viron tapaan asettunut kerroskiveä, eikä se vielä ollut kulunut pois, kuten nykyään on asian laita. Mm. Lappajärven impaktikraatterin reunaosien vajoamista tavataan em. kerroskiviä n. 70 miljoonan vuoden takaisen geologisen tilanteen mukaisina.

Kraatterien löytämisestä kiinnostuneiden kannattaa katsella lehdistötiedotteen indeksikarttaa
http://www.gtk.fi/export/sites/fi/_syst ... manen1.png
Uusia kraatterereita olisi helpoiten tunnistettavissa samasta vyöhykkeestä, mistä niitä on tähänkin asti löytynyt. Erilaisen maankohoamisen vuoksi ne ovat saattaneet kulua pois toiselta puolelta vyöhykettä kun taas toiselta täyttyneet maalajeilla, eivätkä erotu kraatterin muotoisina.

Mitä tulee ketjun ja viestin otsikoihin, Summasesta aikanaan lähtenyttä ejektaa on lentänyt kutakuinkin kaikkien Suomen nykyisten kotitonttien paikoille asti, silloiselle maanpinnalle. Geologiset prosessit ovat kuitenkin siivonneet sen sieltä pois tai peittäneet, eikä sitä sikäli kannata etsiä perunannoston yhteydessä kauempaa kuin kraatterin lähialueesta. Uusi vastaava impakti ejektapurkauksineen sen sijaan tekisi pahaa tuhoa. Lähellä se hävittäisi kirjaimellisesti kaiken, kauempana tulisi isoja henkilö- ja omaisuusvahinkoja.

Nyrkkisääntö on, että Maahan syntyvä impaktikraatteri kaivautuu kolmanneksen syvyyteen halkaisijaansa nähden, ja tämä aines lentää pääosin ympäristöön, osittain putoaa takaisin kraatteriin ja osin jää pölynä ilmakehän yläosiin, mistä leviää ympäri Maapallon. Aurinkokunnan sisäisillä impaktinopeuksilla törmääjä aiheuttaa läpimittaansa nähden n. 50 kertaisen kraatterin. Summasen tapauksessa impaktori olisi ollut kooltaan luokkaa 50-150m, jollaiset eivät kaikki vielä ole kansainvälisen asteroidiseurannan kirjanpidossa, eivätkä niiden kohtaamisaikataulut Maan kanssa tiedossa.

Sivusto geologiasta yleisemmin kiinnostuneille:
http://kielo.luomus.fi/uusigeo/
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Beringinmeri 18.12.2018

Post by will »

Yhdysvaltojen ilmavoimat havaitsi satelliitillaan tulipallon Beringinmeren yllä 18.12.2018. Sen räjähdysvoima vastasi n. kymmentä Hiroshiman atomipommia, ollen alle puolet Tseljabinskin tulipallon räjähdyksestä. Vahinkoja ei aiheutunut, koska alue on asumaton, eikä samasta syystä ole suoria ihmisten tekemiä näköhavaintoja.
Japanilaissatelliitista kuvattiin tulipallon lähes kohtisuora törmäysreitti ilmakehään (palojätteet) ja hälvenevän savuvanan varjo.
https://www.bbc.com/news/science-environment-47607696

Aika 18.12.2018 puolipäivä
Paikka Beringinmeri Kamtshatkan edustalla
Saapumisnopeus: 32 km/s
Törmäyskulma 7 astetta
Törmääjän läpimitta useita metrejä
Räjähdyskorkeus 25,6 km
Räjähdysenergia 176 kTon
Ennakkotietoa törmäyksestä ei ollut.
Tapauksen todennäköisyys 2-3 kertaa / 100 vuotta

Tapauksesta kertoi Helsingin Sanomat viitaten em. BBC:n uutiseen

Todennäköisyys perustuu pääasiassa maa-alueilla tehtyihin aikaisempiin havaintoihin. Jos merialueiltä olisi kattavia havaintoja, arvioitu todennäköisyys voisi olla suurempi.
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Impaktit ja muu uhka avaruudesta

Post by -Uta- »

Sininen valoilmiö hämmästytti St. Louisissa
- kirkas tulipallo näkyi peräti kahdeksan osavaltion alueella

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006305936.html
Julkaistu: 13.11. 9:29

Yhdysvallat - Meteorista levisi nopeasti kuvamateriaalia ympäri internetin.

Maanantai-iltana julkiset turvakamerat, ihmisten kotien ovikellokamerat ja autojen kojelautakamerat tallensivat huikean näyn Yhdysvaltojen Keskilännessä, kun avaruudesta maahan syöksynyt meteori valaisi hetkellisesti tumman taivaan.

Kenties komein video tallentui Missourin osavaltiossa, St. Louisin kaupungissa sijainneesta kamerasta, joka kuvasi suurkaupungin horisonttia pilvenpiirtäjineen. Videolla näkyy, kuinka meteori valaisee taivaan kaupungin ikonisen Gateway Arch -monumentin yllä. Monumentin suunnitteli 1960-luvulla suomalais-amerikkalainen Eero Saarinen, joka oli muun muassa Helsingin päärautatieaseman suunnitelleen Eliel Saarisen poika.

Asiasta kirjoittaneen CNN:n mukaan American Meteor Society sai tulipallosta yli 120 ilmoitusta kahdeksan osavaltion alueelta. Eniten ilmoituksia tuli juuri Missourista, mutta meteori nähtiin myös Illinois’ssa, Kansasissa, Minnesotassa, Nevadassa, Nebraskassa, Oklahomassa ja Wisconsinissa.

Tähdenlento oli osa vuotuista Eteläisten Tauridien meteoriparvea. CNN:n mukaan kyseessä näytti olevan nimenomaan tulipallo, eli poikkeuksellisen kirkas meteori.

Teemu Kuusijoensuu /IS
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Kiinalainen kantoraketti tulee ilmakehään 8.6.2021

Post by will »

Hesarin seurannan mukaan alas vaipuva kantoraketti on tällä hetkellä enää vajaat 30 km ilmakehän yläpuolella, radalla Etelä-Amerikasta kohti Afrikan eteläpuolista merialuetta ja Intian valtamerta, mistä sen hehkuva loppusyöksy mahdollisesti alkaa.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007964815.html

Edit: Olipa ennenaikainen arvio. Onko tullut uutta tutkatietoa vai mitä tapahtunut, mutta raketinromu ottaa lisää korkeutta, kun se vielä puoli tuntia sitten tuli vauhdilla alaspäin. Ei pitäisi tuolla olla geoidissakaan suuria kuhmuja. Tai ehkä animaatio perustuu malliin, jota on justeerattu. Tai pikemminkin siis, öö, 21 tonnia rautaa ja muuta hardwarea (umpikuorisen rautatietavaravaunun verran) on alenevalla, soikealla radalla, joka jollain kierroksella tulee ilmakehän ylärajalle 122 km:n tekniseen korkeuteen, kaasunvastus rupeaa hidastamaan menoa ja sitten maaemo kutsuu. Tällä kierroksella se käväisi 150km: korkeudella Brasilian yläpuolella ja rupesi sitten loittonemaan.

Edit 2 15:33. Romu on Indonesian yllä 186km:n korkeudella päiväntasaajalla, missä Maapallon pinta ulottuu korkeimmalle. Litistyneisyys on n. 1/298 osa maan päiväntasaajasäteestä, n. 21km. Seuraavan kerran raketinjämä on päiväntasaajalla Etelä-Amerikan länsirannikon tuntumassa. Jos kiertäisi ympyräradalla sen pitäisi nyt loitontua maan pinnasta, kunnes taas alkaa lähestyä päiväntasaajaa. Ja niinhän siinä käy, korkeus on Pohjoisella Tyynellämerellä jo yli 200 km, ts. Lat 42N korkeutta 203km. Elliptisen radan polttopiste näkyy olevan eteläisellä pallonpuoliskolla, missä pudokas käy lähimpänä maata, ja minne se kaiketi putoaa. Siellä on enemmän merta kuin pohjoisella pallonpuoliskolla.

Edit 16:15. Pitkä Marssi on taas päiväntasaajan yllä, korkeus 158km. Ero edelliseen ylitykseen on -28 km. Tämä on pääosin radan elliptisyyden vaikutusta, mutta kapistus lienee myös pudonnut hieman lisää. Minimikorkeus 150km oli eteläisen Brasilian kohdalla n. klo 16:25. Putoamisnopeus on alle kilometri rundia kohden, kun vielä 28 km on jäljellä ennen ilmakehää. Lat 42S, korkeus 156km, mistä rata taas kohoaa kohti pohjoista pallonpuoliskoa, joskin myös referenssiellipsoidin pinta kohoaa päiväntasaajalle asti ja vähentää elliptisyyden vaikutusta ratakorkeuteen.

Edit 16:59 Täysi kierros takaisin päiväntasaajalle on matkattu. Kesti 86 min ja ylityskorkeus 182km, putosi neljällä kilometrillä. Seuraavalla kierroksella uhka avaruudesta ylittää itäistä Aasiaa ja itäistä Afrikkaa, lyhyehkösti myös Etelä-Amerikan eteläosia, missä rata on matalimmillaan mantereen yllä. Radan matalin piste on seuraavaksi moniaita kierroksia veden yllä, Eteläisellä Tyynellämerellä.

Edit 17:21 Radan pohjoinen käännepiste Kamtshatkalta etelään, Lat 42N, korkeus 198 km, eli viitisen kilometriä alempana kuin edellisellä pyyhkäisyllä.

Edit 22:00 Minimikorkeus 146km n. klo 22:25 Etelämerellä. Kantoraketti vajoaa radallaan n. 700m tunnissa ja saavuttaa sillä nopeudella ilmakehän rajan 34 tunnin kuluessa. Odotettu valoilmiö nähtäisiin siinä tapauksessa vasta maanantain puolella. Putoamisnopeus ei kuitenkaan ole vakio vaan kasvaa loppua kohden ja saattaa hetkellisesti hidastuakin.

Edit 7:00+24:00 Raketti saapui ilmakehään klo 5:24, syttyi palamaan ilmanvastuksen aiheuttaman kitkan vuoksi ja putosi Intian valtamereen. Kuivaa maata oli lähimmillään Malediiveillä. Jonkin aikaa lennon loppuvaiheissa ennakoitiin, että putoaminen tulisi tapahtumaan Välimereen, mutta pitkäksi meni. No, eihän tämä hallitsemattoman putoamisen ennustelu ole rakettitieteen kovaa ydintä.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007964815.html
Post Reply