Sumatran Toba-järvellä turistikohteessa maanantaina huonossa säässä kaatuneen ja uponneen Sinar Bangun -nimisen kaksikantisen lautan mukana on todennäköisesti yhä kateissa 192 matkustajaa. Heistä osalla ei ollut matkalippua, vaan olivat vain rynnänneet kyytiin. Lastiksi oli otettu 60 moottoripyörää. Eloonjääneet ja jo kuolleina löydetyt mukaan lukien lautalla oli 213 henkeä, vaikka sille oli rekisteröity vain 43 matkustajapaikkaa ja varattu liivejä 45 henkilölle. Sukeltajat ja vedenalainen robotti etsivät uhreja. Järvi on yli 500m syvä. Aluksen kapteeni on saatu elävänä viranomaisten huostaan, mutta hänen käsitystään onnettomuuden kulusta ei ole kerrottu. Uhrien omaiset ovat suruissaan ja vihoissaan. Onnettomuuspäivänä vietettiin vuotuista Eid-juhlaa.
https://www.cbsnews.com/news/indonesia- ... ared-dead/
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005727113.html
Toban kraatterijärvi Googlen kartalla:
https://goo.gl/maps/gue5DsvpSkG2
Toban supertulivuori räjähti 74000 vuotta sitten aiheuttaen tuhkapilvellään 6-10 vuotta kestäneen vulkaanisen talven, joka pohjoisilla leveysasteilla oli 15astetta tavanomaista kylmempi, ja tuhat vuotta kestäneen kylmän ilmastojakson. Esitetyn, vaikka kiistellyn mallin mukaan ihmislajin katsotaan tuolloin harvenneen sukupuuton partaalle. Purkausta pidetään suurimpana tulivuoren räjähdyspurkauksena viimeisten 25 miljoonan vuoden aikana. Nykyinen Toba-järvi on syntynyt purkautuneen tulivuoren kalderaan, vajoamakraatteriin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Lake_Toba
Kuva: Panorama Toba-järveltä turistilauttoineen (Wikimedia commons)
Edit:
Kuvasarja onnettomuudesta. Sää ei vaikuta kovin karhealta, mutta väkeä on ollut päällä kokolailla.
Lähde:
http://wow.tribunnews.com/2018/06/18/bn ... a-itu-hoax
Uimasilleen joutuneista säilyi elossa 18 henkeä, heidän joukossaan aluksen kapteeni ja omistaja Tua Sagala. Alemmalla kannella olleista kaikki eivät päässeet ulos ennen aluksen kaatumista. Hylkyä ei ole vielä löydetty järven pohjasta.
https://www.bbc.com/news/world-asia-44560262
Riipaiseva kuvasarja, jos rupeaa miettimään, mitä siinä tapahtuu: Satakunta uimataidotonta ihmistä polkee vettä henkensä hädässä, kohta vajotakseen satojen metrien syvyyteen, mistä heitä ei mahdollisesti koskaan nosteta omaistensa haudattaviksi. Saman verran ihmisiä on loukussa kaatuneen lautan sekasortoisissa uumenissa. Monen perheen tulevaisuuden toivo katoaa kohta järven pinnan alle.
Ehkä on paikallisen kulttuurin mukaista, että kaikki otetaan kyytiin. Niin se oli nuoruudessani vielä Suomessakin ainakin maakuljetusten kanssa. Espoon auton kuljettaja saattoi Munkkiniemen pysäkillä kääntyä istuimellaan taaksepäin ja ohjeistaa teekkareita täpö täynnä olevaa matkustamoa: Tiivistäkää vielä takana, täältä on tulossa matkustajia. Pysäkille ei jäänyt ketään, ovi saatiin runtattua kiinni ja kaikki ehtivät aikomalleen luennolle Otaniemeen. Siinä ylikuormassa ei kuitenkaan ollut kyse vesimatkasta.
Maaseudun lossit olivat toinen luku. Sinne ei otettu ylikuormaa, vaikka lossionnettomuuksiakin sattui. Matkustajat nousivat bussista ja kävelivät lossille omin jaloin lossikuskin osoittamiin paikkoihin, kunhan onnikka oli ensin asemoitu sille tasapainoon. Sitten miehet kiskoivat kapuloilla vetoköydestä tukea ottaen lossin vastarannalle, minä aikana ei ryntäilty laidalta toiselle, kuten tehtiin selväksi lapsillekin. Kokemuksen kautta sekin oppi kai oli yhteisölle saatu.
Edit 2.
Poliisi kuulustelee kapteeni Tua Sagalaa ja kahta miehistön jäsentä onnettomuudesta. Viranomaiset antavat ymmärtää, ettei aluksella ollut liikennöintilupaa, ja että paikallisen tavan mukaan se oli täyteen ahdettu. Tarkoitus oli ajaa kalderan keskuskohoumaa edustavalta saarelta mantereelle n. 40 minuutin matka. Eloonjääneiden mukaan alus oli alkanut täristä puolimatkassa, minkä syyksi he otaksuvat tuulen ja aallokon.
Aluksen ja uhrien paikantamiseksi on viranomaiskäyttöön hankittu Sonar-laite, jonka teho riittää 600m:n syvyyteen asti. Näin toivotaan, että turman uhreja saataisiin paikannettua mahdollista nostoa varten ja lisätietoa onnettomuusaluksesta. Singaporelaislehden mukaan pelastuneita oli 18, kuolleina löydettyjä kolme ja kadonneita todennäköisesti ainakin 193. Matkustajakirjanpidon puuttuessa kadonneiden nimiä on jouduttu selvittämään haastattelemalla otaksuttujen uhrien omaisia ja tuttavia.
Parikymmentä vuotta sitten järvellä hukkui lähes 80 henkeälauttaonnettomuudessa ja yhdeksän vuotta sitten yli 300 henkeä Sulawesin ja Borneon välillä matkustajalautan kaaduttua kovassa merenkäynnissä.
https://www.straitstimes.com/asia/se-as ... s-troubles
Alus oli toki korkea ja otti tuuleen, mutta tärinä olisi voinut johtua myös mekaanisesta viasta esim. koneessa tai voimansiirrossa. Aalloista katsoen tuuli ei vaikuta kovin voimakkaalta. Se on kuitenkin voinut painaa korkeaprofiilista alusta sivuun, minkä vuoksi konetta olisi ajettu täydellä teholla ja joku paikka pettänyt. Ensimmäisen kuvan perusteella potkurivirta olisi perästä keulan suuntaan ja jotain järvessä keulan edessä. Olisiko ruvettu tuulen vuoksi ruvettu ajamaan perä edellä vai yritetty saada mukaan jotain järvellä ajelehtivaa? Aluksen kallistuessa kannella on paljon väkeä ja potkurivirta pysähtynyt laivan luona. Ensin elävän kuorman ja lopulta 60 moottoripyörän siirtymät kansilla olisivat saattaneet kaataa ajelehtivan aluksen yhdessä tuulikuorman kanssa. Voi vain toivoa, että onnettomuuden osatekijät saataisiin selville. Yllä mainitussa, vielä suuremmassa onnettomuudessa viime käden syy taisi jäädä epäselväksi, lautta kun oli kapteenin mukaan mennyt kumoon tuosta vaan. Hirviöaalto ehkä oli lopullinen haverin syy.