-Uta- wrote:
Hmm... maapallon pyörimisnopeus hidastunut, miksi? Miten ja mistä tiedetään, että hidastuminen on vain väliaikaista?
Mitä lie tapahtuisi, jos pyöriminen lakkaisi kokonaan?
Maan pyörimisnopeus hidastuu jatkuvasti vuorovesien kuluttaessa planeetan pyörimisenergiaa Kuun ja Auringon suhteen. Näin on ollut aikojen alusta asti, jolloin Maan vuorokausi oli nykyistä huomattavasti lyhyempi. Hidastuminen etenee, muttei sillä ihmispolven aikana ole mitään tavallisessa elämässä havaittavaa vaikutusta päivän pituuteen.
Kuun pyörimisnopeus Maan suhteen on tunnetusti pysähtynyt siten, että se aina näyttää saman kraatterien peittämän puolensa Maahan päin. Tätä näkymää kutsutaan Kuu-ukoksi. Kuun toinen puoli on eri näköinen, ja kraatterit paljon pienempiä. Mahdollisesti Maan puoleiset Kuun kraatterit ovat seurausta alkujaan Maahan tähdänneiden asteroidien hutiin menneistä lähestymisistä, jotka ovat paremman puutteessa päätyneet Kuuhun, pääosin jo neljä miljardia vuotta ennen nykyaikaa. Tai sitten ei, ja kraatterijakautumaan on joku muu syy.
Jos Maan pyörimisliike akselinsa ympäri hidastuisi vastaavalle tasolle Auringon suhteen, jäisi toinen puoli ikuiseen varjoon ja toinen paahteeseen. Mahdollinen elämä sellaisella planeetalla olisi jakautunut vyöhykkeisiin sen mukaan, paljonko auringonvaloa minnekin tulee, kuten nytkin, mutta korostetusti. Lisäksi olisi vaikutuksia ilma- ja vesikehään sekä myös kivikehän puolelle. Kraattereitakin voisi syntyä epäsymmetrisesti.
Maan pyörimisliikkeessä esiintyy pientä nopeuden huojumista, ts. nopeus vähän aikaa kasvaa, sitten taas hidastuu tuon yllä mainitun pitkäaikaisen muutoksen lisäksi. Tämä johtuu massajakautuman muuttumisesta, periaatteessa vastaavasti kuin luistelijan piruetissa. Mitä lähempänä massat ovat pyörähdysakselia, sitä nopeammin luistelija tai Maapallo pyörii. Tässä suhteessa liikkkuvia massoja ovat luistelijan raajat ja pää. Maakaan ei ole aivan paikallaan itsensä suhteen vaan liikkuvaa ainesta esiintyy sen kaasukehän, vesikehän, kiinteän maan ja syvien sisäosien alueella.
Kuten aikaisemmassa uutisessa kerrottiin, pelkkä rankkasade saattaa muuttaa massajakautumaa, mikä samantien hippusen vaikuttaa myös pyörimiseen. Jäätiköiden syntyminen ja sulaminen puolestaan vaikuttavat pyörimiseen pidemmän ajan kuluessa, kuten myös maankuoren hitaat liikkeet. Akillisiäkin muutoksia esiintyy, koska esim. isojen maanjäristysten jälkeen voidaan usein todeta Maan pyörimisnopeuden hieman poikkeavan aikaisemmasta. Rankkasadetta ja maanjäristystä edeltäneet massan (vesihöyryn, veden ja maankuoren) siirtymiset ovat vaikuttaneet omalta osaltaan pyörimisnopeuteen jo ennen äkillistä luonnonmullistusta.
Erityisen havainnollista maankuoren massan siirtymistä havaitaan tulivuorenpurkausten yhteydessä, jolloin kaasuja, nesteitä ja kiveä siirtyy maankuoresta ilmakehään tai toiseen paikkaan maankuoressa. Näitä siirtymiä turistit käyvät katselemassa, jopa oman henkensä uhalla. Harva heistä luonnontunteensa vallassa varmaankaan ajattelee, että nyt se päivä taas pikkuisen pitenee tämän ulospäin purskumisen takia.
Ihmisen tekemät tai aiheuttamat massan siirtymiset luonnollisesti vaikuttavat myös kokonaismassajakautumaan ja pyörimisnopeuteen omalta osaltaan, tavallisesti vain hyvin vähän mutta suurten patoaltaiden kohdalla jo havaittavasti. Mannerjäätiköiden sulaminen lienee suurin massamuutoksen laji, joka voidaan laskea ihmisen aiheuttamaksi Jäätiköt ovat tosin tavanneet sulaa ennen omia aikojaan, mutta nyt se olisi ihmisen ansiota. Tämä on poliittisesti niin tärkeä kysymys, etten ota siihen kantaa luonnontieteen puolelta. Ehkä poliitikoilla on ruuvi, mistä todella voivat säätää ilmastoa ja siten myös vaikuttaa Maapallon pyörimiseen, jos niin haluavat. Ei sitä tiedä, ennenkuin kokeilee.
Pyörimisliikkettä (rotaatio) hidastavat Kuun ja Auringon vetovoimat johtavat maan prekessioon (pyörimisakselin huojumiseen) ja nutaatioon, joiden johdosta esim. napapiirit ja kääntöpiirit päiväntasaajasta puhumattakaan eivät ole aivan samassa paikassa vuodesta toiseen. Tämä muuttuminen vääntelee osittain kiinteää, osittain sulaa Maapalloa omalta osaltaan mm. 18 vuoden ja 26 000 vuoden jaksoissa. Jälkimmäinen jakso on samaa suuruusluokkaa kuin missä viimeisimmän käsityksen mukaan Maapallolla keskimäärin tapahtuu supertulivuoren purkaus ja edellinen suuruusluokaltaan n. puolet siitä jaksosta (32 vuotta), missä tilastojen mukaan tapahtuu poikkeuksellisen paljon epätavallisen voimakkaita maanjäristyksiä.
Kääntöpiirin vaellusta kuvaavia tauluja Meksikossa. Kuva on lainattu Wipedia commonsista.
Maapallon liikkeistä Wikipediassa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maa#Rata_ ... %B6riminen