Luonnononnettomuudet maailmalla

Ihmisiin, yhteiskuntaan ja luontoon liittyvät onnettomuudet vuodesta 2010 alkaen.
Post Reply
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Luonnononnettomuudet maailmalla

Post by will »

^Scientific American kirjoittaa, että öljynporausreikien kautta maankuoreen joutuu jätevettä, joka (esim. pienentämällä kitkaa) helpottaa maanjäristysten syntymistä. Ilmiö olisi vastaava kuin Norjan Mannen-vuorella, jonka sortumaa on yritetty saada aikaiseksi pumppaamalla vettä rakovyöhykkeen alueelle.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005412716.html
Kiinassa 24.6.2017 sattunutta sortumaa on pidetty rankkasateiden laukaisemana, vaikka olisi sattunut joskus joka tapauksessa. Rankka vedentulo on yleinen välitön maanvyörymien aiheuttaja.

Jos maankuoren jännitykset eivät purkaudu plastisesti vaan kasautuvat, maanjäristys seuraa joka tapauksessa, sitä suurempi, mitä enemmän energiaa on latautunut maankuoreen. Toisen näkökulman mukaan veden pumppaaminen öljynporausreikiin voisi laukaista pieniä maanjäristyksiä usein, kun ilman tätä voitelua sattuisi muutama iso harvoin.
-Uta- wrote:Miksi muuten on öljyä siellä maan syvyyksissä? Luulisisi olevan haitallista kun sitä otetaan sieltä pois? Eikö voisikin ajatella, että se toimii ikäänkuin voiteluaineena vaikkapa niille mannerlaatoille? Joten voisi siis ajatella, että maanjäristykset lisääntyvät kun voiteluaine poistetaan?
Öljy syntyy orgaanisesta aineksesta joka on pinnalta käsin kerrostunut mineraaliaineksen sekaan, kunhan kerrosten paksuus, paine ja lämpötila kasvavat sopivasti. Maankuoren laatat liikkuvat pääosin paljon syvemmällä esiintyvää astenosfääriä pitkin, jossa kiteisen kiviaineksen seassa on hieman sulaa kiveä. Siellä öljy ei säily vaan muuttuu mm. metaaniksi, grafiitiksi, sjungiitiksi tai timantiksi ulkoisista olosuhteista riippuen. Öljyn ja kaasun pumppaaminen pois maankuoren ylemmistä kerroksista tekee niihin tilaa, joka ajan mittaan painuu kasaan ja jonka katto saattaa romahdella maanjäristyksinä.
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Luonnononnettomuudet maailmalla

Post by -Uta- »

Tuo Mannen-vuori... ehkä se haluaa romahtaa omia aikojaan sitten kun aika on. Mutta miksi se yleensä romahtaisi? Miksi se liikehtii? Olisiko sen alle muodostunut jotain tyhjää tilaa?

Tuo jonnekin maan uumenin jäävä tyhjä tila (kun sieltä on otettu jotain pois) on tavallaan toinen asia kuin se tarkoittamani "voiteluaineen" sieltä pois ottaminen, mutta lopputuloksena kait jotain samaa haitallista kuitenkin... eli maanjäristyksiä aiheuttavaa.

Mistä tiedetään, että öljy muuttuu siellä laattojen syvyyksissä esim. timantiksi? Miten öljyä on tai olisi sinne syvyyksiin joutunut, jos se ei kerta sinne kuulu?

Ja miten niitä mannerlaattoja on yleensä pystytty tutkimaan? Onko porailtu reikiä sinne saakka, ja niitä reikiä pitkin olisi sitten valunut laatoille hiukan öljyäkin... Ja sitten olisi huomattu, että ohos, siitä tulikin timantti? :)

PS. Kuten ylläolevasta huomaa, en ymmärrä näistä asioista mitään, mutta silti minua on jo aikoja sitten ruvennut mietityttämään se, että syvälle maan syvyyksiin kaivautuminen miten milloinkin ei varmaankaan ole ihan hyvä asia pallomme eheydelle ja tukevuudelle.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Luonnononnettomuudet maailmalla

Post by will »

Eroosio on kuluttanut Mannen vuoren juurelta pois kiveä. Rinteestä on tullut liian jyrkkä, jotta se kestäisi siinä pitkään, ja rinteen yläosan kalliot ovat ruvenneet valumaan alaspäin kalliossa olevia rakoja pitkin.

Öljy syntyy siten, että merissä elää kasveja ja eläimiä, jotka kuoltuaan vajoavat pohjalle, niiden päälle kerrostuu veden tuomaa maa-ainesta ja tämä jatkuu vuosimiljoonia, meren pohjan jatkuvasti vajotessa yhä syvemmälle. Lopulta lämpötila ja paine ovat riittävän suuria, jotta mineraaliaineksen seassa oleva orgaaninen aines muuttuu öljyksi. Merenpohja vajoaa paikoitellen, koska mannerlaatat liikkuvat toistensa suhteen ja reunoillaan työntyvät toistensa alle ja päälle. Alle menevälle laatalle muodostuu kerroskiviä ja päälle tuleva muodostaa vuoriston tai saarikaaren, joka rupeaa kulumaan pois, kun mm. joet tuovat sieltä mineraaliainesta mereen sen alemman laatan päälle. Tulivuoriakin siinä yhteydessä saattaa esiintyä, joten tuhka- ja laavakerroksia muodostuu jokien tuomien ja elämän synnyttämien kerrosten väliin. Yhä syvemmälle vajotessaan alas menevän laatan orgaaninen ja myös mineraaliperäinen aines kiteytyy, ja edelleen muuttuu kiderakenteeltaan toisenlaiseksi, metamorfoituu. Mineraaleista tulee tiiviimpiä, painavampia ja toisinaan myös kovempia, kuin lähellä pintaa syntyneistä. Tarpeeksi syvälle päätyvä orgaaninen hiili saattaa eri vaiheiden lopuksi kiteytyä timantiksi.

Laattojen syvärakennetta on tutkittu mm. maanjäristysten lähettämien värähtelyjen, magneettikentän muutosten ja painovoiman avulla. Syvältä pinnalle laattaliikeiden seurauksena työntyneista mineraaleista on päätelty olosuhteista siellä, mihin ihmisen suora näytteenotto ei ulotu. Syvimmät kairatut reiät ovat suhteellisen matalia (hieman yli 10km) verrattuna timantin syntysyvyyteen (150-200km). Toki timantteja voi syntyä myös lähellä maan pintaa, esim. jos asteroidi törmää maan pintaan sellaisessa kohdassa, missä on hiiltä kerrostuneena. Näin on käynyt mm. Lappajärven meteoriittikraatterin syntyessä. Timantit tosin ovat siellä pieniä ja epäsäännöllisiä eivätkä ollenkaan perinteisiltä jalokiviltä näyttäviä, mutta mineralogisesti timantteja kuitenkin.

Laattatektoniikasta on selkeä artikkeli osoitteessa:
http://www.geologia.fi/index.php/2011-1 ... ektoniikka

Geologia, geofysiikka ja geodesia ovat kiehtovia tieteenaloja, joiden osaamisella on suuri merkitys nykyaikaiselle hyvinvoinnille, vaikka usein monien vaiheiden kautta.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Öræfajökull, Islanti, marraskuu 2017

Post by will »

Öræfajökull-jäätikköön on viikon aikana ilmaantunut painauma, viitaten sen alla olevaan tuoreeseen vulkaaniseen lämmönlähteeseen. Paikalla oleva tulivuori purkautuu harvakseltaan, viimeksi 1362 ja 1727. Laava on hapanta (runsaasti piihappoa sisältävää) ja sen vuoksi purkaukset räjähdyksenomaisia. Sellaisen sattuessa lähiseudun asukkaiden on syytä päästä nopeasti evakkoon ja lentoliikenteen varoa tuhkapilviä. Islannin Ilmatieteen laitos ja pelastusviranomaiset seuraavat tilanteen kehittymistä.

https://lechaudrondevulcain.com/blog/20 ... e-chillan/
http://www.tiedetuubi.fi/luonto/islanni ... mein-eloon


Kymmenen vuotta sitten julkaistun tiedeartikkelin mukaan silloin ei ollut tietoa merkittävästä magmasäiliöstä tulivuoren alla. Viimeksi sattuneiden kahden purkauksen tyypit ovat olleet erilaisia. Asiantuntijat ovat odottavalla kannalla, millainen purkaus nyt tapahtuu, jos on tapahtuakseen.

https://www.sciencedirect.com/science/a ... 7306003362

Islannin tulivuoret: https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_v ... in_Iceland

Image

Öræfajökull ilmasta, Islannin ilmatieteen laitoksen kuvassa
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Maanjäristyksiä luvassa 2018

Post by will »

Helsingin Sanomat referoi Guardianin, tiedelehti Sciencen ja tieteellisen julkaisufoorumin Geophysical Research Letters:in artikkeleita, joiden mukaan on havaittu ilmeisen todellinen tilastollinen yhteys Maapallon pyörimisnopeuden tavanomaista voimakkaamman hidastumisen ja erittäin voimakkaiden (magnitudiltaan yli 7 Richterin asteikolla) maanjäristysten vuotuisen lukumäärän välillä maapallollamme kokonaisuutena.

Sikäli tämä on uutinen, että Maan pyöriminen on nyt taas erityisesti hidastunut useana vuonna peräkkäin, joten kohta olisi odotettavissa isoja järistyksiä tavanomaista enemmän, mahdollisesti tuplasti. Järistykset arvattavasti sattuisivat siellä, minne ne muutenkin keskittyvät pitkän päälle, kuten laattarajoille ja niistä erityisesti Tyynenmeren tulirenkaaseen. Ei varsinaisesti meille Suomeen.

Havaintoa pidetään tieteellisesti mielenkiintoisena, mutta maanjäristysten täsmällistä ennustamista yhtä vaikeana kuin ennenkin.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000005456081.html
https://www.theguardian.com/world/2017/ ... arthquakes
http://www.sciencemag.org/news/2017/10/ ... arthquakes

Julkaistu kritiikki tähtää siis täsmällisen ajan ja paikan ennustamisen yhä säilyvään epätarkkuuteen. Käytännön ongelmana on mm., että kunkin järistysalueen hallinnon pitäisi saada tulevat vahinkopaikat evakuoitua ajoissa, muttei niin ajoissa, etteivät asukkaat ehdi palata takaisin omin päin. Se helposti tapahtuu muutamassa päivässä. Turhat hälytykset maksavat ja vievät uskottavuutta varoitusjärjestelmiltä. Tilastollinen malli ei valitettavasti kerro mitään päivän eikä kaupungin tarkkuudella.

Joten ongelmallista on edelleen, jos pitää taata järistysherkällä alueella asuvien turvallisuus, mutta tuo tilastollinen yhteys on kyllä hyvä havainto. Äkkiä katsoen ja perusfysiikan mukaan nopeuden muutos merkitsee, että voima vaikuttaa. Kun voima vaikuttaa jonkin aikaa, se kerryttää energiaa. Jos energia ei vapaudu samassa suhteessa, se kasaantuu. Jos se kasaantuu epätasaisesti maankuoreen, muodostuu jännityksiä, jotka jossain vaiheessa ylittävät maankuoren lujuuden. Ja sitten jytisee. Eli heuristisesti hyvänoloinen malli. Onnea matkaan, että siitä voitaisiin johtaa jotain väestönsuojelun hyväksi.

Meillä Suomessa ei ole näitä tuoreita, järistysalttiita laattarajoja, mutta voivathan toki vanhatkin hieman nitkua sopivana vuonna ja jos sikseen sattuu. Jää nähtäväksi.
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Luonnononnettomuudet maailmalla

Post by will »

Hirmumyrsky Harvey satoi Teksasiin ja lähialueille 127 gigatonnia vettä, mikä painoi maankuorta kuopalle keskimäärin sentin verran, enimmillään 1,8cm. Painuma korjaantui takaisin, kun tulva laski. Tällaiset maankuoren muutokset saattaisivat vaikuttaa maanjäristyksiin, kun kaiketi oljyn pumppaaminenkin. Tämänkertainen uutinen ei kuitenkaan kertonut järistyksistä Teksasissa, vaan tarkoista GPS-mittauksista, joiden avulla painuma havaittiin.
https://eos.org/articles/weight-of-wate ... Buzz121517

.
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Luonnononnettomuudet maailmalla

Post by -Uta- »

Yli 56 000 ihmistä on paennut Mayon-tulivuoren raivoa Filippiineillä
Filippiinien itäosassa evakuoitujen määrä kasvaa maan aktiivisimman tulivuoren Mayonin aloitettua purkautumisensa.
https://yle.fi/uutiset/3-10037527
24.1.2018 klo 05:36

Yli 56 000 ihmistä on evakuoitu kodeistaan kolmessa kaupungissa ja viidessä kylässä, jotka sijaitsevat tulivuoren juurella, kertoo Albayn provinssin hätätilavirasto. Viranomaiset ovat evakuoineet asukkaita pois tulivuoren juurelle asetetun kahdeksan kilometrin vaaravyöhykkeen sisältä, kertoo uutistoimisto DPA. Lisäksi alueen viranomaiset ovat perustaneet vyöhykkeen ympärille kilometrin pituisen turva-alueen tulivuoren täydellisen purkautumisen varalta.

Albayn kuvernööri Al Francis kertoo manilalaisen DZMM-radiokanavan haastattelussa, että alueen asukkaat ovat kauhuissaan tulivuoren jyrisevästä äänestä. Pelottava ääni on saanut kauempanakin asuvat ihmiset paniikin valtaan. – Kaukana vaaravyöhykkeestä asuvat ihmiset ovat paenneet kodeistaan, koska he ovat peloissaan. Meidän täytyy siten majoittaa heidät.

Filippiinien vulkanologian ja seismologian laitos kertoo, että tulivuori on sylkenyt alkuviikon aikana satunnaisesti laavasuihkuja noin 700 metrin korkeuteen. Yksittäinen laavasuihku on kestänyt 3-30 minuuttia kerrallaan. Lisäksi vuoren uumenista nousee tuhkapilviä lähes neljän kilometrin korkeuteen kraatterin yläpuolelle.

Vulkanologian ja seismologian laitos nosti maanantaina tulivuoren hälytystason viisiportaisella asteikolla tasolle neljä, mikä tarkoittaa, että raju purkaus on odotettavissa tuntien tai lähipäivien aikana.
Tuhkapilvien takia Filippiinien sisäiset lennot on peruttu Albayn provinssin alueelle. Myös alueen kouluja on suljettu.
2 463 metriä korkea kerrostulivuori Mayon sijaitsee noin 300 kilometriä Filippiinien pääkaupungista Manilasta kaakkoon. Se on maan aktiivisin tulivuori.

---

Image
Mayon vuonna 2004

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mayon
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Luonnononnettomuudet maailmalla

Post by will »

Viime vuonna kuusi tulivuorta on ollut erityisesti tarkkailtavana mahdollisesti tämän vuoden puolella alkavan tuhoisan purkauksen vuoksi:
Kirisihima (Japani), Merapi (Indonesia), Öræfajökull (Islanti), Popocatépetl (Mexiko), Villarrica (Chile) ja Kilauea (Hawaji).
Purkausaktiivisuus on lisääntynyt. Vuoden jokaisella viikolla purkautui 14-27 tulivuorta.

https://www.popsci.com/volcano-eruption ... ce=#page-2
https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tu ... aa-6694614

Purkausaktiivisuuden lisääntyminen voisi olla yhteydessä samaan indikaatioon, jonka nojalla maanjäristysaktiivisuuden odotetaan kasvavan tänä vuonna, ts. Maan pyörimisnopeuden väliaikaiseen hidastumiseen.
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Luonnononnettomuudet maailmalla

Post by -Uta- »

Will wrote:
...on havaittu ilmeisen todellinen tilastollinen yhteys Maapallon pyörimisnopeuden tavanomaista voimakkaamman hidastumisen ja erittäin voimakkaiden (magnitudiltaan yli 7 Richterin asteikolla) maanjäristysten vuotuisen lukumäärän välillä maapallollamme kokonaisuutena.

Sikäli tämä on uutinen, että Maan pyöriminen on nyt taas erityisesti hidastunut useana vuonna peräkkäin, joten kohta olisi odotettavissa isoja järistyksiä tavanomaista enemmän, mahdollisesti tuplasti. Järistykset arvattavasti sattuisivat siellä, minne ne muutenkin keskittyvät pitkän päälle, kuten laattarajoille ja niistä erityisesti Tyynenmeren tulirenkaaseen. Ei varsinaisesti meille Suomeen.
Hmm... maapallon pyörimisnopeus hidastunut, miksi? Miten ja mistä tiedetään, että hidastuminen on vain väliaikaista?
Mitä lie tapahtuisi, jos pyöriminen lakkaisi kokonaan?

Onko maapallosta tullut niin raskas (kun mm. rakennetaan paljon ja aika epätasapainoisesti, ja vielä pihistetään maan voiteluaineet), ettei se enää jaksa ihan samaa vauhtia kuin ennen? Oikeastaanhan tuollainen hidasteleminen voi vaikuttaa niinkin, että vuodenajat jäävät ikään kuin hiukan jälkeen aikataulustaan. Ja tuo jäljessä oleminen voisi vuorostaan vaikuttaa vaikkapa säätiloihin ja ilmastonmuutokseen? Tai no... on tainnut maapallon ilmasto jääkausineen, kasvihuoneilmiöineen ja revontulineen vaihdella olemassaolonsa aikana moneen kertaan... joten ehkäpä nämä ns. meneillään olevat maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset "vain" enteilevät joitain uusia mannermuutoksia ja sen sellaista. :)

Vaarallinen tulirengas aktivoitunut: Johtanut kuolemiin ja evakuointeihin Tyynellämerellä
https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/art ... gs.4iTVupY
Julkaistu 24.01.2018 20:18

Image
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Luonnononnettomuudet maailmalla

Post by will »

-Uta- wrote: Hmm... maapallon pyörimisnopeus hidastunut, miksi? Miten ja mistä tiedetään, että hidastuminen on vain väliaikaista?
Mitä lie tapahtuisi, jos pyöriminen lakkaisi kokonaan?
Maan pyörimisnopeus hidastuu jatkuvasti vuorovesien kuluttaessa planeetan pyörimisenergiaa Kuun ja Auringon suhteen. Näin on ollut aikojen alusta asti, jolloin Maan vuorokausi oli nykyistä huomattavasti lyhyempi. Hidastuminen etenee, muttei sillä ihmispolven aikana ole mitään tavallisessa elämässä havaittavaa vaikutusta päivän pituuteen.

Kuun pyörimisnopeus Maan suhteen on tunnetusti pysähtynyt siten, että se aina näyttää saman kraatterien peittämän puolensa Maahan päin. Tätä näkymää kutsutaan Kuu-ukoksi. Kuun toinen puoli on eri näköinen, ja kraatterit paljon pienempiä. Mahdollisesti Maan puoleiset Kuun kraatterit ovat seurausta alkujaan Maahan tähdänneiden asteroidien hutiin menneistä lähestymisistä, jotka ovat paremman puutteessa päätyneet Kuuhun, pääosin jo neljä miljardia vuotta ennen nykyaikaa. Tai sitten ei, ja kraatterijakautumaan on joku muu syy.

Jos Maan pyörimisliike akselinsa ympäri hidastuisi vastaavalle tasolle Auringon suhteen, jäisi toinen puoli ikuiseen varjoon ja toinen paahteeseen. Mahdollinen elämä sellaisella planeetalla olisi jakautunut vyöhykkeisiin sen mukaan, paljonko auringonvaloa minnekin tulee, kuten nytkin, mutta korostetusti. Lisäksi olisi vaikutuksia ilma- ja vesikehään sekä myös kivikehän puolelle. Kraattereitakin voisi syntyä epäsymmetrisesti.

Maan pyörimisliikkeessä esiintyy pientä nopeuden huojumista, ts. nopeus vähän aikaa kasvaa, sitten taas hidastuu tuon yllä mainitun pitkäaikaisen muutoksen lisäksi. Tämä johtuu massajakautuman muuttumisesta, periaatteessa vastaavasti kuin luistelijan piruetissa. Mitä lähempänä massat ovat pyörähdysakselia, sitä nopeammin luistelija tai Maapallo pyörii. Tässä suhteessa liikkkuvia massoja ovat luistelijan raajat ja pää. Maakaan ei ole aivan paikallaan itsensä suhteen vaan liikkuvaa ainesta esiintyy sen kaasukehän, vesikehän, kiinteän maan ja syvien sisäosien alueella.

Kuten aikaisemmassa uutisessa kerrottiin, pelkkä rankkasade saattaa muuttaa massajakautumaa, mikä samantien hippusen vaikuttaa myös pyörimiseen. Jäätiköiden syntyminen ja sulaminen puolestaan vaikuttavat pyörimiseen pidemmän ajan kuluessa, kuten myös maankuoren hitaat liikkeet. Akillisiäkin muutoksia esiintyy, koska esim. isojen maanjäristysten jälkeen voidaan usein todeta Maan pyörimisnopeuden hieman poikkeavan aikaisemmasta. Rankkasadetta ja maanjäristystä edeltäneet massan (vesihöyryn, veden ja maankuoren) siirtymiset ovat vaikuttaneet omalta osaltaan pyörimisnopeuteen jo ennen äkillistä luonnonmullistusta.

Erityisen havainnollista maankuoren massan siirtymistä havaitaan tulivuorenpurkausten yhteydessä, jolloin kaasuja, nesteitä ja kiveä siirtyy maankuoresta ilmakehään tai toiseen paikkaan maankuoressa. Näitä siirtymiä turistit käyvät katselemassa, jopa oman henkensä uhalla. Harva heistä luonnontunteensa vallassa varmaankaan ajattelee, että nyt se päivä taas pikkuisen pitenee tämän ulospäin purskumisen takia.

Ihmisen tekemät tai aiheuttamat massan siirtymiset luonnollisesti vaikuttavat myös kokonaismassajakautumaan ja pyörimisnopeuteen omalta osaltaan, tavallisesti vain hyvin vähän mutta suurten patoaltaiden kohdalla jo havaittavasti. Mannerjäätiköiden sulaminen lienee suurin massamuutoksen laji, joka voidaan laskea ihmisen aiheuttamaksi Jäätiköt ovat tosin tavanneet sulaa ennen omia aikojaan, mutta nyt se olisi ihmisen ansiota. Tämä on poliittisesti niin tärkeä kysymys, etten ota siihen kantaa luonnontieteen puolelta. Ehkä poliitikoilla on ruuvi, mistä todella voivat säätää ilmastoa ja siten myös vaikuttaa Maapallon pyörimiseen, jos niin haluavat. Ei sitä tiedä, ennenkuin kokeilee.

Pyörimisliikkettä (rotaatio) hidastavat Kuun ja Auringon vetovoimat johtavat maan prekessioon (pyörimisakselin huojumiseen) ja nutaatioon, joiden johdosta esim. napapiirit ja kääntöpiirit päiväntasaajasta puhumattakaan eivät ole aivan samassa paikassa vuodesta toiseen. Tämä muuttuminen vääntelee osittain kiinteää, osittain sulaa Maapalloa omalta osaltaan mm. 18 vuoden ja 26 000 vuoden jaksoissa. Jälkimmäinen jakso on samaa suuruusluokkaa kuin missä viimeisimmän käsityksen mukaan Maapallolla keskimäärin tapahtuu supertulivuoren purkaus ja edellinen suuruusluokaltaan n. puolet siitä jaksosta (32 vuotta), missä tilastojen mukaan tapahtuu poikkeuksellisen paljon epätavallisen voimakkaita maanjäristyksiä.

Image
Kääntöpiirin vaellusta kuvaavia tauluja Meksikossa. Kuva on lainattu Wipedia commonsista.

Maapallon liikkeistä Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maa#Rata_ ... %B6riminen
Post Reply