Impaktit ja muu uhka avaruudesta

Ihmisiin, yhteiskuntaan ja luontoon liittyvät onnettomuudet vuodesta 2010 alkaen.
User avatar
will
Posts: 1939
Joined: Tue Oct 11, 2011 10:47 am
Contact:

Re: Tulipallo Inarissa 16.11.2017

Post by will » Fri Nov 17, 2017 10:31 pm

YLE:n 17.11.2017 klo 20:30 uutisissa kuullun Ursan tiedottajan, Anne Liljeströmin mukaan Inarin meteori-ilmiöstä on maahan asti pudonnut kymmeniä kiloja avaruusmateriaalia, meteoriittia. Hänen mukaansa tämän suuruusluokan tapahtuma toistuisi Suomessa keskimäärin.15 vuoden välein.

Suomen meteoriittiluettelon mukaan kymmeniä kiloja tarkoittaisi toiseksi tai kolmanneksi painavinta meteoriittia kahteen sataan vuoteen. Paljon on jäänyt löytämättä näiden tulipallojen aiheuttajista. Katsokaa siis ihmiset joskus takapihaanne ja sienipaikkaanne sillä silmällä. Ennalta ei voi tietää, missä joku monista löytymättömistä meteoriiteista makaa. Tuntomerkkinä: Niissä on sulamiskuorta päällä, tavallisesti ainakin jollakin puolella.
Olisihan se kiinnostavaa, jos uusia löytyisi.

Edit: Helsingin Sanomissa on kolmas video tulipallosta.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005452937.html
Uutisen mukaan URSA:n tulipalloryhmä alustavasti arvioi meteorin olleen ilmakehään tunkeutuessaan yli satakiloinen, ja hajonneen kilon kokoluokan ja sitä pienemmiksi kappaleiksi, osin pölyksi. Murskaleista koostuva meteoriittiviuhka lienee muodostunut Inarinjärven eteläpäähän, vaihtelevasti rannalle, järveen ja saariin. Saapumisnopeus ilmakehään on ollut n. 13 km/sek ja arvioitu hajoamiskorkeus 20-30 km.

Tältä pohjalta meteoriitit saattaisivat olla kivimeteoriittia, alunperin omasta aurinkokunnasta.

Marraskuun meteoriparvista Taurideissa toisinaan esiintyy tulipalloja.
http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/meteorit/parve.html

Edit 2:
Iltasanomien yhteenvetoa: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005454497.html
Jos löydätte meteoriitin kappaleen, merkitkää paikka tarkkaan, ottakaa murikka talousfolioon (tai puhtaaseen muovipussiin), pakatkaa kunnolla ja lähettäkää Geologian tutkimuskeskukseen (kansannäytteenä Kuopioon, jolloin ei mene postimaksua). Omat yhteystiedot mukaan.


User avatar
will
Posts: 1939
Joined: Tue Oct 11, 2011 10:47 am
Contact:

Re: Tulipallo Inarissa 16.11.2017

Post by will » Sun Nov 19, 2017 7:26 pm

URSA:n tulipalloryhmän mukaan meteorista jääneet meteoriitit ovat pudonneet Inarinjärven itäpuolelle, missä ei saa ajaa moottorikelkalla. Niinpä piakkoin lähtevä etsintäryhmä suunnittelee hiihtovaellusta. Tutkijaryhmä pyrkii videokuvien perusteella johtamaan kiertoradan pudokkaalle, jahka maasta löytyy osia siitä ja niiden koordinaatit saadaan mukaan laskuihin. Koostumuskin voi kertoa jotain. Jos sulamiskuoren alla olisi kerroksellista Mars-kiveä, vetäisi kiinni Hesarin otsikko siitä, että kappale Marsia saattoi pudota Inarin tienoille. Koostumuksen tietämiseen on kuitenkin vielä matkaa. Ehkä jonkun autiotuvan räystään alta löytyisi hitunen kasaantunutta pölyä sitten keväällä, kun lumet ovat sulaneet ja vedet tuoneet ilmankehästä laskeutuneet hiukkaset alas maahan. Kaistale suodatinkangasta voisi olla paikallaan. Ehkä jonkun teknis-tieteellisen mittalaitteen tai radiomaston laitteistojen suojalaatikkoa pyyhkimällä löytyisi jotain ihan pientä, mutta harvinaisen kiinnostavaa katseltavaksi mikroskoopissa ja analysoitavaksi fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksiensa suhteen. Taikka, kuten toivottavinta, löytyisi oikea kivenmurikka, jonka Geologian tutkimuskeskuksen asiantuntijat selvitystensä jälkeen julistaisivat meteoriitiksi, vieläpä aivan äskettäin pudonneeksi.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005455857.html
Uutiseen sisältyvät kaikki kolme tulipallosta tunnettua videota.

User avatar
-Uta-
Posts: 1663
Joined: Mon Sep 22, 2014 11:55 am

Re: Impaktit ja muu uhka avaruudesta

Post by -Uta- » Tue Nov 21, 2017 7:55 am

Turun Sanomien vanhan artikkelin (15.2.2013) selitys :
Meteoroidi, meteori vai meteoriitti?

Asteroidit (pikkuplaneetat) ovat planeettoja pienempiä kiinteitä kappaleita. Valtaosa asteroideista kiertää Aurinkoa Marsin ja Jupiterin ratojen välissä.

Meteoroidit taas ovat avaruudessa liikkuvia pieniä kappaleita, jotka Maan ilmakehään osuessaan aiheuttavat meteorin (tähdenlennon). Ne ovat peräisin asteroideista tai komeetoista.

Meteorit (tähdenlennot) ovat Maan ilmakehään osuvan kappaleen aiheuttama valoilmiö. Maan pinnalle asti päässyttä kappaletta kutsutaan meteoriitiksi.

Meteoriitit ovat avaruudesta Maan pinnalle pudonneita, kivimäisiä kappaleita. Koostumuksensa puolesta meteoriitit jaetaan kolmeen luokkaan: kivimeteoriitit, rautameteoriitit ja kivi-rautameteoriitit.

IL:n jutusta 17.11.17: Lapissa harvinaisen kirkas meteori valaisi kaamoksen torstai-iltana, ja meteoriitteja putosi Inarijärven seudulle. Harvinaisen kirkkaita meteoreja, eli tulipalloja, on havaittu viime päivinä myös Saksan ja Ranskan taivailla, sekä Yhdysvalloissa Ohion ja Arizonan osavaltioissa. Kaikki neljä havaintoa tehtiin tiistain ja keskiviikon välisenä yönä, kymmenen tunnin sisällä toisistaan.
Miten noin samaan aikaan? Ovatko nämä meteoriitit alunperin lähtöisin samasta asteroidista tai meteorista, vaiko miten? Vai liekö siellä avaruudessa nyt ruuhkaa ja olisi meneillään vaikkapa joku asteroiditaisto? :)

Mutta miten ihmeessä nuo meteoriitit osaavatkin useimmiten pudota jonnekin mereen tai järveen tai erämaahan (joka tietysti onkin paljon parempi tapa kuin esim. talojen tai ihmisten tai eläinten päälle putoaminen) ?

User avatar
will
Posts: 1939
Joined: Tue Oct 11, 2011 10:47 am
Contact:

Re: Impaktit ja muu uhka avaruudesta

Post by will » Tue Nov 21, 2017 11:11 am

-Uta- wrote:Ovatko nämä meteoriitit alunperin lähtöisin samasta asteroidista tai meteorista, vaiko miten?
Vielä ei tiedetä. Koska tulipalloja on nähty useita suunnilleen samoihin aikoihin, niiden yhteinen syy voisi olla meteoroidiparvi, joka kiertää Aurinkoa kuten Maakin. Kiertoradat leikkaisivat toisiaan ja nyt olisi sattunut, että Maa ja osa parvea ovat samaan aikaan tällä leikkausalueella. Jotkut kappaleet parvesta (meteoroidit) olisivat osuneet Maan ilmakehään, kuumentuneet ja näkyneet tulipalloina. Parven meteoroidien alkuperä voisi olla yhteinen, irtokappaleet olisivat syntyneet esim. hajonneesta pikkuplaneetasta tai komeetasta törmäyksessä tai lähiohituksessa jonkun toisen taivaankappaleen kanssa. Parvessa voisi olla meteoroideja molemmista kohtaamiseen osallistuneista isommista taivaankappaleista.

Asiasta voidaan tietää enemmän, kun meteoriittejä näiden juuri nähtyjen tulipallojen jäljiltä on tulevaisuudessa mahdollisesti löydetty. Toki jos tällaisesta Aurinkoa kiertävästä parvesta olisi tullut alas Maan pinnalle ja saatu talteen näytteitä jo aikaisemmin, tietoa olisi olemassa, vaikkei sellaisesta ole vielä kerrottu.
Mutta miten ihmeessä nuo meteoriitit osaavatkin useimmiten pudota jonnekin mereen tai järveen tai erämaahan...
Se on sattumaa. Todennäköisyydet ovat suhteessa ihmisasutuksen ulkopuolle jäävään osuuteen Maan pinnasta. Meret peittävät valtaosan Maasta ja ihmiset asuvat vain osaa kuivan maan alasta. Mitä isommasta meteoroidi- tai asteroidikokoluokasta on kysymys sitä vähemmän niitä lukumääräisesti on olemassa ja vastaavasti todennäköisempää, ettei sellaisen edustaja osu maahan, saati tömähdä ihmisasutuksen lähelle yhden sukupolven aikana. Runsaslukuista avaruuspölyä laskeutuu tasaisemmin, mutta vähemmän huomiota herättävästi.

Suomessa on edellisen sukupolven aikana pudonnut meteoriitti verkkovajan katolle, Sitä edeltänyt sukupolvi koki suuriruhtinaanmaan taivaalta Porvoon lähelle pudonneen tulipallon aiheuttaman säikähdyksen. Nykyiset sukupolvet saivat tietoa ja meteoriiriittinäytteitä Tseljabinskissa muutama vuosi sitten näkyneestä, ydinräjähdykseen verrattavasta tulipallosta, joka aiheutti vahinkoja miljoonakaupungissa, vaikkei edes kohdalle osunut. Suomalaisten esihistorian aikaan Saarenmaalle putosi rautameteoriitti, jonka saapumisesta ilmeisesti kerrotaan Kalevalassa, ja jonka sirpaleista lienee valmistettu siihen aikaan käytettyjä työvälineitä, kuten miekkoja.

Euroopan kraattereista esim. Lappajärvi, Ries ja Siljan sijaitsevat nykyään asutuilla alueilla. Ihmislajia ei vielä ollut olemassakaan, kun ne synnyttäneet impaktit sattuivat. Astronomis-geologinen ja ihmisen aikaskaala ovat perin erikestoisia. Voi toivoa, ettei vastaavaa katastrofia osuisi Maan kohdalle lähitulevaisuudessa. Suuri määrä impakteja tulee vielä tapahtumaan, kun aikaa kuluu tarpeeksi. Jos Maassa on tällaisen uhkan ilmetessä tekninen mahdollisuus sen torjumiseen, voi törmäys siirtyä tulevaisuuteen, mutta muuten ne jatkuvat kuten ennenkin.

User avatar
will
Posts: 1939
Joined: Tue Oct 11, 2011 10:47 am
Contact:

Re: Tulipallo Inarissa 16.11.2017

Post by will » Wed Nov 22, 2017 1:01 pm

Inarin tulipallon radasta on laskettu sekä putoamispaikka, joka on Suomen alueella Vätsärin erämaassa Inarinjärven koillispuolella, että vastaavan meteoroidin kiertorata Auringon ympäri, joka on ollut soikea, hieman Maan radan sisäpuolelta. Marsin radan taakse, kiertoajan ollessa n. 2.6 vuotta. Maahan pudonneita meteoriitteja arvioidaan olleen kymmeniä kiloja. Niitä aioitaan etsiä alustavasti lähiaikona ja pääosin lumien mentyä ensi kesänä.

Meteoroidin läpimitta tyypillisen kivimeteoriitin tiheyden mukaan laskettuna on ollut n. puoli metriä, paino 100-300 kg, saapumisnopeus ilmakehään 13 km/h, tulipallon syttymiskorkeus 91 km ja sammumiskorkeus n. 20 km, näiden välinen näkyvä yliäänilento 9,5 sek ja sitä seurannut palojen putoaminen sammuneena n. 60 km2:n alueelle muutamia minuutteja. Tulipallovaiheensa aikana meteoroidi hajosi pienempiin osiin neljään otteeseen.

Ursan tiedote:
https://www.ursa.fi/palvelut/tiedotusva ... ariin.html

Image
Kuva 1., pienempi versio: Tulipallon lentoradan mallinnus jpg Kuva Jarmo Moilanen / Google / Ursa
Kuvan selitys: Tulipallon lentoradan mallinnus. Keltainen viiva näyttää tulipallon valoisan lennon vaiheen. Musta kaareva nuoli kuvastaa pimeän lennon vaihetta, jonka aikana suuri määrä palasia on päätynyt Vätsärin erämaahan punaisella merkitylle seudulle.

Kuva 1. isompana: https://www.ursa.fi/fileadmin/ursa2010/ ... fiikka.jpg

Meteoroidi on radallaan käynyt asteroidivyöhykkeellä, joten se saattaisi olla murskale jostain asteroidista, synnyttyään kahden asteroidin törmätessä keskenään. Toisaalta, kun rata kerran tulee Marsin takaa, meteoroidi periaatteessa voisi olla Mars-impaktista taivaalle ejektan mukana karannut kimpale, vaikka on isonpuoleinen sellaiseksi. Ei sitä kuitenkaan varman voi pitää, koska isoissa törmäyksissä syntyy isojakin lohkareita, pienten lisäksi.

Laskentaryhmän selvittämissä kahdessa aikaisemmassa, ulkomaisessa tapauksessa meteoriittejä on löydetty arvioidulta putoamisalueelta. Siten näyttäisi putoamisennusteen puolesta olevan hyvät mahdollisuudet saada talteen myös näitä kiviä. Maasto tosin on vaikeakulkuista ja vaihtelevan kokoisia muita kiviä runsaasti. Mahtaisiko koira oppia tunnistamaan meteoriitin ensi kesään mennessä. Malmilohkareita koirat ovat oppineet merkkaamaan.

Yötaivaalta, Maan radan ulkopuolelta tullut meteoroidi on ollut lähestymässä ellipsiratansa alempää käännepistettä, nopeuden ollessa n. kolmasosan suurempi kuin Maan ratanopeus Auringon ympäri. Se on tullut ilmakehään sille puolelle palloa, missä Maa kiertyy poispäin meteoroidin tulosuunnasta, millä on ollut muutaman prosentin pienentävä vaikutus kohtaamisnopeuteen. Tämä on aavistuksen pidentänyt tulipallon kestoaikaa.

Tulipallon pitkä kesto on pääosin johtunut sopivan loivasta kohtaamiskulmasta. On ollut tapauksia, joissa tarpeeksi loivasti ilmakehään tullut meteoroidi on syttynyt ja hehkunut pitkän tovin, kunnes on ohittanut Maan ja palannut takaisin avaruuteen. Esim. Grand Teton 1972, video ja seloste alla.
https://uk.video.search.yahoo.com/searc ... tion=click
https://www.youtube.com/watch?v=OOrE2wuSepM

Muita tulipallovideoita: https://www.youtube.com/watch?v=fSE3Uz-IzZM

User avatar
härkä
Posts: 5174
Joined: Tue Oct 11, 2011 1:26 am
Location: Laidun

Re: Impaktit ja muu uhka avaruudesta

Post by härkä » Mon Nov 27, 2017 11:18 pm

https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/b ... 085e87ab55

Mikkelin meteoriitti pani seinät tärisemään ja ikkunat helisemään — Lue yli sata vuotta sitten pudonneen taivaankiven tarina!
Inarissa etsitään kiivaasti meteoriittia. 107 vuotta sitten Mikkelissä sellainen putosi maanviljelijän eteen.

Lapissa runsas viikko sitten komeana tulipallona pudonnut meteoriitti herätti taas keskustelun meteoriiteista. Meteorin tiedetään osuneen maahan Inarinjärven koillispuolelle Vätsärin erämaahan, ja sitä on etsinyt Ursan nelihenkinen retkikunta.
Kuten Inarissa, oli varmasti myös Mikkelissä meteoriitti vahvasti kaikkien mielessä, kun se tänne putosi vuonna 1910.

Kivi putosi kohti talonpoikaa

Mikkelin Sanomat kirjoitti silloin aiheesta näin: ”Meteoori pudonnut. Sunnuntai-iltana klo puoli 6 aikoihin, huolimatta pilvisestä taivaasta ja sakeasta lumipyrystä, valkeni ilma äkkiä huikaisevan kirkkaasti. Jonkun hetken kuluttua tämän tapahduttua tuntui ankara paukaus ja kovaa ukkosen kaltaista jyrinää, joka pani seinät tärisemään ja ikkunat helisemään”.
Kappaleet toimitettiin sadan markan kauppahinnasta Suomen Geologisen toimiston kokoelmiin.
Toisin kuin esimerkiksi nyt Inarin meteoriitin kanssa, tuon S:t Michel -meteoriitin löytö ei ollut erityisen vaivalloista. Se putosi kohti talonpoika Daniel Honkasta, joka löysi sen 200 metrin päästä pellon laidasta.

Meteoriitti oli jo ilmassa jakautunut kahteen osaan, joista toinen löytyi hieman myöhemmin. Yhteensä 16,5 kilon painoinen kivi oli rikkoutunut 6,8 ja 9,7 kilon osiin.
Mikkelin meteoriitin kappaleet toimitettiin sadan markan kauppahinnasta Suomen Geologisen toimiston kokoelmiin.
Suur-Savo kirjoitti siitä näin: ”Warikonhoitaja hra Edwin Ullén käwi meteoriitin ostamassa ja yliopistomme dosentti tohtori Borgerström, joka wiime lauanwantaina käwi täällä ottamassa selwää meteorin kulusta y.m. sitä koskewista seikoista, wei meteoriitin mukanaan Helsinkiin, jossa se geologisen toimiston kokoelmiin tulee säilytetäwäksi.”

Erikoinen kiviaines

Mikkelin meteoriitin tekee erikoiseksi sen kiviaines. Meteoriitti on kuin erillisistä kivistä yhteen liimautunut, ja siitä erottuu tummia shokkijuovia. Lisäksi sen pinnalla on kaunis ja tumma sulamiskuori.
Nykyään meteoriittia säilyttää Helsingin luonnontieteellinen museo, jonka geologiset kokoelmat sijaitsevat Kumpulan kartanossa.

Vaikka tämä S:t Micheliksi nimetty on ainoa Mikkelistä löydetty meteoriitti ei se ole ainoa täällä pudonnut. 20.3.2016 nähtiin tulipallon putoavan Otavaan. Etsinnöistä huolimatta meteoriittia ei löydetty.
Viimeisinä 200 vuotena Suomesta on löydetty ja saatu talteen 14 meteoriittia, ensimmäinen 1800-luvun alussa ja tuorein toukokuussa 2017. Nähtäväksi jää, tuleeko tänä vuonna Inarin myötä jo toinen löytö — 40 vuoden tauon
jälkeen.

Kirjoittaja on 9.-luokkalainen tet-harjoittelija Mikkelin Urheilupuiston koulusta.

AIHEET
METEORIITTI
VILJAMI KEMPPINEN


Honkanen vissiin möi satasella avaruuven mualleen tulleen kiviaineksen. :D
Näky on ollut melkoinen.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.

User avatar
will
Posts: 1939
Joined: Tue Oct 11, 2011 10:47 am
Contact:

Re: A/2017 U1 ohittaa aurinkoa

Post by will » Wed Dec 13, 2017 8:38 am

will wrote:Suurella nopeudella Aurinkokuntaan sen planeettojen ratatason ulkopuolelta tullut pieni taivaankappale on ohittamassa Aurinkoa, ratalaskelmien mukaan palatakseen tähtienväliseen avaruuteen.Tällaiset vierailijat ovat sikäli harvinaisia, ettei vastaavaa ole ennen suoraan havaittu. Väriltään kappale vastaa Kuiperin vyöhykkeen kohteita. Se punertaa.

https://en.wikipedia.org/wiki/A/2017_U1.....

https://giant.gfycat.com/VictoriousTestyChickadee.mp4
Animaatio: Asteroidin vierailu Auringon läheisyydessä, Merkuriuksen radan sisäpuolella syksyllä 2017
kts. https://www.theguardian.com/science/201 ... gdnscience

Suomeksi tapahtumasta kertoi IS:
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005427125.html
Tätä ulkoavaruuden kappaletta on pyritty seuraamaan ja tutkimaan tarkemmin, koska sellainen nyt kerran tuli pistäytymään täällä niin, että myös havaittiin, ja kohta häipyy sille tielleen. Sille on annetu havajinkielinen nimi Oumuamua, mikä englannikielisen käännöksensä mukaan tarkoittaisi tiedustelija-lähettiä. Valoisuuden vaihtelun perusteella sen on tulkittu olevan hyvin pitkänomainen ja lähes täysin valoa heijastava. Väriltään se on tummanpunainen.

Tästä illasta alkaen sitä seurataan radioteleskoopilla siltä varalta, että se olisi radiolähde. Samalla saadaan tietoa sen mukana kulkevista kaasuista ja mahdollisesta vedestä. On lausuttu julki, että se voisi olla keinotekoinen kappale, esim. avaruusasema tai -alus, vaikka todennäköisimmin se kuitenkin olisi luonnon tekemä.

On myös arvioitu, että aurinkokunnasta menee vuosittain läpi tuhatkunta ulkoavaruuden kappaletta, vaikkei niitä huomata lainkaan. Tästä nimenomaisesta ei ole ollut vaaraksi Maalle, koska lähimmilläänkin se oli lähes sata kertaa kauempana Maasta kuin Kuu. Mutta jos se olisi jonkun vieraan elämän edustaja, niin bioaineksen mahdollinen ripsuminen matkan varrelle voisi periaatteessa yhä muodostaa ongelman täälläkin. Saattaisi tulla oikea, avaruudessa sitkeähenkinen vieraslaji testaamaan Maan olosuhteiden sopivuutta sille.
"Oumuamua may well have been wandering through the Milky Way, unattached to any star system, for hundreds of millions of years before its chance encounter with the solar system," Dr Karen Meech, from the Institute for Astronomy in Hawaii, said.

"This unusually large variation in brightness means that the object is highly elongated," she added.

"We also found that it has a dark red colour, similar to objects in the outer solar system, and confirmed that it is completely inert, without the faintest hint of dust around it."
https://news.sky.com/story/oumuamua-los ... m-11136251
https://news.sky.com/story/oumuamua-mys ... e-11167415

Suomeksi: https://www.is.fi/tiede/art-2000005487971.html

Omana kommenttinani pohdin, voisiko muodosta johtuvaksi tulkittu valoisuuden vaihtelu johtua siitä, että asteroidi olisi eri lailla heijastava eri puoliltaan. Luonnon kappaleena se olisi kiertäessään jotain tähteä aikaisemmin voinut altistua voimakkaalle säteilylle toiselta puoleleltaan, mikä olisi muuttanut sen heijastavuutta. Mahdollisena keinotekoisena kappaleena se olisi voitu pinnoittaa eri tavoin eri puoliltaan, jotta sopivan kyljen esiin kääntämällä voisi joko ottaa vastaan tai heijastaa pois ulkoa tulevaa säteilyä. Kiehtova ajatus kuitenkin, että se olisi 400m pitkä, mutta vain muutamia kymmeniä metrejä läpimitaltaan: sikarin muotoinen kuten sitä yleisesti kuvataan mediassa.

Edit: Ensimmäisten analyysien mukaan mikään asteroidissa ei viittaa sen keinotekoiseen alkuperään. Radioteleskoopilta saatu avaruusdata on julkaistu, jotta kuka tahansa voi itse tehdä haluamansa tutkimukset sille.
http://breakthroughinitiatives.org/opendatasearch
Seuraavan kerran asteroidia tutkitaan radioteleskoopilla perjantain ja lauantain aikana.

Edit: Maanantaiaamuun mennessä asteroidista ei ole saatu vieraan sivilisaation merkkejä.
Wikiin on koottu asiatietoa kappaleen historiasta, mm maininta siitä, että sen valoisuuden vaihtelu on tyypillistä asteroideille. Tämä on se ominaisuus, jonka perusteella kappaletta on pidetty pitkänomaisena.
https://en.wikipedia.org/wiki/%CA%BBOumuamua

User avatar
will
Posts: 1939
Joined: Tue Oct 11, 2011 10:47 am
Contact:

Pentagonin UFO-tutkimus

Post by will » Sun Dec 17, 2017 11:31 am

Yhdysvaltojen puolustusministeriöllä, Pentagonilla on ollut UFO-tutkimusohjelma 2007-2012. Se maksoi 20MUSD, kunnes lopetettiin kustannussyistä. Ohjelmasta kertyi selittämättömiä havaintoja, muttei mitään tieteellisesti pitävää näyttöä vieraan teknologian esittäytymisestä täällä. Venäjää ja Kiinaa epäiltiin mm.

http://www.bbc.com/news/world-us-canada-42379749
https://yle.fi/uutiset/3-9981293

Edit: New York Timesin uutisen mukaan hankkeen vuosikustannus oli 22MUSD, ja sitä on muiden tehtävien ohella jatkettu muodollisen päättymisvuoden 2012 jälkeen. Selittämättömistä kohteista on julkaistu kaksi videota, jotta hankkeen tarkoitus tulisi ymmärrettävämmäksi.

https://www.nytimes.com/2017/12/16/us/p ... google.com
https://www.is.fi/ulkomaat/art-20000054 ... e=tf-other

Linkki toiseen videoon: https://nyti.ms/2k1tU7U

Videota katsellessani en voinut välttää vaikutelmaa havaintojärjestelmässä olevasta roskasta. Toki en ole lentäjä, saati tukialushävittäjälentäjä, joita havainnon tehneet pilotit olivat; kovan tason ammattilaisia. Ei tullut selväksi, oliko molemmilla koneilla yhteinen havaintojärjestelmä, jonka näkymästä pilotit keskustelivat, vai toistuiko UFO samanlaisena kahdessa eri järjestelmässä? Jos UFO:ista olisi ollut kaksi toisistaan riippumatonta samanaikaista havaintoa, niin selvittämistarpeen hyvin ymmärtäisi.

User avatar
-Uta-
Posts: 1663
Joined: Mon Sep 22, 2014 11:55 am

Re: Impaktit ja muu uhka avaruudesta

Post by -Uta- » Sat Dec 23, 2017 9:29 pm

Taas kirkas tulipallo Suomen yllä:
”vajaan tunnin sisällä yli 25 havaintoa” - saitko kuvan tai videon?
Perjantai 22.12.2017 klo 21.53 (päivitetty klo 22.54)
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/2017122 ... 6_u0.shtml :

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa kertoo Taivaanvahti-sivullaan, että Suomen yllä on perjantai-iltana havaittu kirkas tulipallo: Tulipallotyöryhmän Matias Takalan alustavan, karkean mallinnuksen mukaan kappaleen lento on päättynyt Keski-Suomen suunnalla. Kello 22.45 mennessä havaintoja tulipallosta oli kertynyt Taivaanvahtiin jo yhteensä 72 - niiden joukossa ei ollut vielä ainuttakaan kuvaa.

---

Ursan kartta näyttää mihin tulipallon sirpaleita varisi
- muutaman kymmenen kilon mötikkä oli harvinaisen kirkas

Lauantai 23.12.2017 klo 15.03
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/2017122 ... 2_u0.shtml :

Tulipallo hajosi Kinnulan ja Pihtiputaan kuntiin.
Perjantai-illan tulipallon lentoradan mallinnus on valmistunut, kertoo Tähdet ja avaruus -lehti. Kappale hajosi ja suurimmaksi osaksi tuhoutui ilmalennon aikana. Sirpaleet päätyivät Pihtiputaan ja Kinnulan kuntien alueelle.

Vaikuttavan kirkas tulipallo näyttäytyi Suomen yllä perjantai-iltana kello 20.06. Meteoroidi eteni idästä länteen ja hajosi palasiksi ilmalennon aikana.Tulipallotyöryhmän Matias Takalan eilinen alustava arvio sijoitti kappaleen sammumisen Keski-Suomen pohjoisosien ylle. Tämä Taivaanvahdin kansalaishavainnoista tehty tulkinta sai vahvistuksen tänään. Tarkemman mallin laativat tulipallotyöryhmän Esko Lyytinen ja Janne E. Sievinen. Sen pohjana käytettiin kamera-asemien dataa. Putoamisalue on nyt tarkentunut Kinnulaan ja Pihtiputaaseen.

- Avaruudesta saapuneella kappaleella oli massaa alun perin muutamia kymmeniä kiloja. Meteoroidi suurimmaksi osaksi tuhoutui ilmakehässä. Lähinnä pieniä sirpaleita päätyi Pihtiputaan ja Kinnulan kuntien alueelle., matemaatikko Esko Lyytinen kertoo Tähdet ja avaruus -lehdelle. Putoamiseen liittyi yliäänijyrinöitä ja -pamaus, mikä osaltaan viittasi siihen, että kappale tunkeutui syvälle ilmakehään.

Nähtiin ympäri maan
Perjantai-illan tulipallosta on saapunut Ursan Taivaanvahti-palveluun jo noin 250 havaintoa. Ilmiö oli näkyvissä pohjoisinta Lappia ja Suomen eteläisintä rannikkoa myöten. Näin kirkkaita ja huomiota herättäviä tulipalloja havaitaan Suomen yllä vain noin 2-3 vuodessa. Edellinen merkittävä tapaus koettiin marraskuun puolivälissä. Tuolloin Inarin yllä lentänyt ja kookkaampi meteoroidi hajosi palasiksi Vätsärin erämaan eteläosan eli Kessin yllä.

User avatar
will
Posts: 1939
Joined: Tue Oct 11, 2011 10:47 am
Contact:

Re: Impaktit ja muu uhka avaruudesta

Post by will » Thu Jan 11, 2018 1:37 pm

härkä wrote:https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/b ... 085e87ab55

Mikkelin meteoriitin tekee erikoiseksi sen kiviaines. Meteoriitti on kuin erillisistä kivistä yhteen liimautunut, ja siitä erottuu tummia shokkijuovia. Lisäksi sen pinnalla on kaunis ja tumma sulamiskuori.
Nykyään meteoriittia säilyttää Helsingin luonnontieteellinen museo, jonka geologiset kokoelmat sijaitsevat Kumpulan kartanossa.
Nykyisen Nubian hiekka-aavikon paikalle putosi 28 miljoonaa vuotta sitten jotain, jonka on katsottu sulattaneen maankuorta lasiksi ja särkyessään jättäneen itsestään pieniä murusia hyvin poikkeuksellista kiveä, jota tuoreen arvion mukaan pidetään aurinkokunnan ulkopuolelta tulleena. Tämäkin kivi koostuu useasta eri tyyppisestä aineksesta, kuitenkin niin, ettei vastaavaa ole tavattu ennen.

https://www.youtube.com/watch?v=NvM7XcFBOUw
Löytyneet muruset ovat pieniä, hiekotussepelin raeluokkaa ja harvinaisen mikrotimanttipitoisia.
https://www.sott.net/image/s22/443628/f ... errest.jpg
https://www.sott.net/article/373590-Hyp ... status-quo

Aiheesta kertoi Tekniikka ja Talous:
https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/av ... Uutiskirje

Tässä olisi jäännös eksoottisesta vierailijasta, joka on todennäköisesti törmännyt suurella nopeudella ja jos olisi ollut iso ja sisältä umpinainen, se olisi osin höyrystynyt ja osin sulanut yhteen Maan aineksen kanssa. Koska murusia kuitenkin on jäljellä, sen koko lienee ollut junanvaunun-pienen laivan luokkaa. Mahdollinen onttous olisi auttanut sen hajoamista murkuloiksi ilmakehään tullessa, sen sijaan, että sen atomit olisivat joutuneet erilleen toisistaan lopullisessa shokkitörmäyksessä kiinteään alustaan. Erikoiset metallisen alumiinin, raudattoman nikkeliseoksen ja runsaan hiilen esiintyminen sekä villissä luonnossa tyypillisten silikaattien puuttuminen kokonaan viittaavat tutkijoiden mukaan toiseen alkuperään kuin mistä muut Maahan pudonneet meteoriitit ovat lähtöisin. Tällaisella maallikkojen keskustelupalstalla voi lausua kysymykseksi ajatusyhtymän, saattaisiko kyseessä olla ollut jonkin vieraan sivilisaation avaruusrakennelma, joka on osunut Maahan, kauan ennen ihmislajin syntyä, mutta vuosimiljoonia dinosaurusten tuhoutumisen jälkeen? Edelleen, jos niin, olisiko heistä jäänyt mitään muuta tälle planeetalle?

Tietellisempi selitys on, että muualla maailmankaikkeudessa on ollut erilaista luontoa kuin omassa aurikokunnassamme, mikä ilmenisi mm. sieltä tulevasta aineksesta.

https://newatlas.com/hypatia-stone-inte ... sis/52900/

Edit:
Kiven sisäosat ovat syntyneet hyvin kylmässä ympäristössä, alle 196 Celciusta. Perusmassassa on runsaasti hiiltä, ja vain vähän piitä, eikä lainkaan piipohjaisia mineraaleja (silikaatteja), joista Maan kuori ja vaippa sekä taivaalta pudonneet silikaattimeteoriitit muodostuvat. Massassa on em. erikoisia mineraaleja, kuten raudaton nikkeli-fosfori-yhdiste ja metallista alumiinia. Kiven pintaosat ovat (mahdollisesti) enemmän maan kaltaista kiveä, vaikkei tämä aivan selväksi tulekaan. Jos näin kuitenkin olisi, kivi saattaisi olla palanen impaktisulaa, jossa sattumalta olisi säilynyt pieni murskale törmänneestä taivaankappaleesta. Toisen samalaisen löytäminen saattaa olla vaikeaa, koska pääosa näistä impaktisulista on Maan ainesta ja vain häviävän pieni osuus törmääjää. Lisäksi näyttää siltä, että näitä impaktisyntyisiä kiviä on kerätty aavikolta tuhansia vuosia, ja ovat joutuneet monenlaiseen käyttöön. Erityisesti mikrotimanttipitoiset osat olisivat sopineet erikoistyökaluiksi kovuutensa vuoksi.

Kun puhutaan aavikkolasin impaktialkuperästä, olisi kiinnostava tietää, missä impaktikraatteri sijaitsee. Sen pohjalta ja pohjan sisään tunkeutuneina juonina voisi löytyä enemmän impaktisulaa, mistä tällaista mahdollista ulkoavaruuden kiveä voisi etsiä lisää. Kuitenkin, jos näissä kivissä olevilla mikrotimanteilla rupeaisi olemaan taloudellista merkitystä, löydöistä ei välttämättä pitkälle riittäisi tieteelliseen tutkimukseen maailman synnystä. Kaivostoiminta on bisnestä, eikä tutkimusryhmillä ole suuria rahavaroja käytettävissään aineistojen ostamiseen. Timantit voivat toisaalta auttaa löytämään tätä ulkoavaruuden ainesta, mutta samalla estää sen päätymisen tieteellisen tutkimuksen kohteeksi.

On esitetty, että lasi olisi syntynyt samalla kuin Kebiran kraatteriksi nimetty, satelliittikuvien perustella tunnistettu pinnanmuotojen kehämuodostuma samalla alueella. Se olisi n. 30 km:n läpimittainen, useampivaiheinen impaktikraatteri, jollainen ensin törmäyksessä kaivautuu kallioon, ja sen perään pohja nousee keskeltä ylös sekä lopulta reunat sortuvat sisäänpäin. Ajan mukana kraatteri täyttyy kerroskivillä. Aiheuttaja olisi tässä tapauksessa iso, yli 500 m. läpimitaten, tosin sen törmätessä tähtienvälisellä nopeudella tai ollessa painavaa ainesta koko voisi olla pienempikin. Otaksutussa kraatterissa on hiekkakiveä, joten pohjaa ei pääse tutkimaan, mutta keskuskohoumasta ja ympärysvallista saattaisi löytää impaktisulaa juonina. Paikka on kuitenkin vielä tutkimatta, eikä ole varmuutta siitä, onko muodostuma impaktikraatteri vai maan omissa geologisissa prosesseissa syntynyt. Wikipediassa referoidun artikkelin mukaan keskuskohouma olisi kerroskivien eroosiojäänne, eikä syvältä noussutta maankuoren tai vaipan kiveä, kuten kraatterissa olisi. Aavikkolasin alkuperäistä paikkaa ei ole saatu selville.

https://en.wikipedia.org/wiki/Kebira_Crater

Edit 2: Impaktissa syntyneiden mikrotimanttien säilyminen viittaa siihen, että Hypatia-kiven aines on nopeasti jäähtynyt impakti-iskun jälkeen. Pidempiaikainen kuumana säilyminen muuttaisi ne hiilidioksidiksi. Siten kivi lienee sisältynyt impaktissa syntyneeseen sueviittiin, joka on puoliksi sulanutta, puoliksi murskautunutta ja ilmaan lentänyttä alustan kiveä, jossa voi olla vähäisiä jäännöksiä törmääjästä. Sueviittia esiintyy kraatterin ympäristössä, mistä se nopeasti kuluu pois ja kraatterissa, missä se peittyy kerroskivien alle. Kebiran kraatterin kerroskivistä löytyvät mineraalit ovat hivenaineiltaan erilaisia kuin aavikkolasi, joten sieltä se ei ehkä ole peräisin. Impakti voi olla vanhempikin kuin 28Ma. Hyvin kiinnostavaa olisi tietää, missä tämä maailmojen kohtaaminen on nykyisille kartoille merkittynä tapahtunut. Ainoa se ei varmaankaan ole, mutta yksi varma paikka olisi jo selvästi enemmän kuin ei yhtään.

Edit 3:
Yhteenveto Afrikan impaktikraattereista, tieteellisesti osoitetut, ehdotetut ja tutkittuna hylätyt:

Image
http://www.sciencedirect.com/science/ar ... 017X#s0120

Mahdollisiin impaktimuodostumiin liittyy tavallisesti myös muita selityksiä. Nubian impaktilasin ja hiilipitoisen aineksen mikrotimantit voidaan nykytiedolla selittää myös Maan omista kivisulista syntyneiksi, ilman ulkopuolisen törmäyksen energiaa. http://www.b14643.de/Sahara/LDG/

Asiasta tullaan ilmeisesti keskustelemaan edelleen. Seuraava vastaus endogeenisten prosessien tutkijoiden puolelta tullee mahdollisesti koskemaan Hypatia-kiven sisäosien erikoisia mineraaleja, joita on pidetty vieraina aurinkokunnassamme. Siitä näyttäisi vallitsevan yksimielisyys, että aavikkolasi on syntynyt 28 miljoonaan vuotta sitten, jolloin alueella myös oli vulkaanista aktiivisuutta. Hypatia-kiven mineraalien ikää ei ole määrätty vastaavalla tavalla.

Post Reply