15v. tyttö surmattu,Seinäjoki 28.4.2015, tekijä 15v. tyttö

Ratkaisemattomat henkirikokset vuodesta 2010 alkaen
Forum rules
Uusien ketjujen nimissä tulisi mainita vähintäänkin tapahtumapaikka ja vuosi.
Post Reply
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: 15v. tyttö surmattu,Seinäjoki 28.4.2015, tekijä 15v. tyt

Post by härkä »

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/2018042 ... =aamulehti

Tyttö tuomittiin 9 vuoden vankeuteen nuorena henkilönä alentuneesti syyntakeisena tehdystä murhasta, mutta alle 21-vuotias rikoksentekijän voi vapautua ehdonalaiseen suoritettuaan kolmasosan tuomiosta. Teinisurmaajan tapauksessa se tarkoittaa kolmea vuotta vankeutta.
Seinäjoen teinisurmaajan asianajaja Kaarle Gummerus vahvisti Iltalehdelle syksyllä 2016, että tytöllä oli istuttavanaan enää puolitoista vuotta. Tuolloin asianajaja kertoi tytön olleen koko ajan hoidossa.

Iltalehden nyt tavoittama Gummerus ei kiistä tai vahvista mahdollista vapautumista.
- Lähtökohtaisesti hänen ikäisensä voi vapautua ehdonalaiseen kun yksi kolmasosa on kärsitty, Gummerus toteaa.


Ote linkistä.
Pian se aika kulahtaa.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: 15v. tyttö surmattu,Seinäjoki 28.4.2015, tekijä 15v. tyttö

Post by -Uta- »

16 veitseniskua
Seinäjoen järkyttävästä teinisurmasta tulee kuluneeksi tasan viisi vuotta. Iltalehti kertoo tässä jutussa, mitkä seikat tekevät tapauksesta poikkeuksellisen Suomen rikoshistoriassa
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/fc37 ... 1e443aa31c
Tänään klo 6:36 / KIA KILPELÄINEN

16 veitseniskua. Ne päättivät 15-vuotiaan Nellin elämän 28.4.2015, tasan viisi vuotta sitten.
Tekijä oli Nellin samanikäinen luokkakaveri Vilma, joka surmasi kaverinsa raa’asti omassa kodissaan. Teon taustalla oli mustasukkaisuus pojasta.


Nelli ja Vilma eivät ole nuorten oikeita nimiä, mutta niitä on käytetty esimerkiksi tässä Iltalehden jutussa.

1. Nuori ikä
Viisi vuotta sitten huhtikuussa kaverukset Nelli ja Vilma kävivät peruskoulun kahdeksatta luokkaa. Kumpikin oli alkuvuonna täyttänyt 15 vuotta, Vilma oli myös juuri saanut mopokortin.
Vilma oli vuodenvaihteen jälkeen ihastunut erääseen samalla luokalla olleeseen poikaan. Pojalle hän ei ollut ihastuksestaan kertonut. Vilmaa alkoi yhä enemmän ja enemmän ärsyttää se, että poika tuntui viihtyvän hyvin Nellin kanssa. Nämä muun muassa hakeutuivat toistensa seuraan välitunnilla ja istuivat koulussa tiiviisti vierekkäin. Vilma pelkäsi, että Nelli ja hänen ihastuksensa tykkäsivät toisistaan. Vilma oli turhautunut tilanteeseen. Hän ei keksinyt muuta ratkaisua kuin surmata Nellin.

Osallisten nuori ikä tekee tapauksesta poikkeuksellisen Suomen rikoshistoriassa.
– Molemmat olivat täyttäneet 15 vasta alkuvuoden aikana. Yleensä alaikäiset tekijät ovat kuitenkin jo täysi-ikäisyyden kynnyksellä, sanoo jutun syyttäjänä toiminut aluesyyttäjä Kimmo Lampinen.

2. Tekotapa ja suunnitelmallisuus
Vilma alkoi etsiä netistä tietoa vaarallisista aineista, jotka tappaisivat uhrin vasta hetken kuluttua niiden nauttimisesta, jotta Vilmaa ei osattaisi yhdistää tekoon. Vilma muisti, että heidän kotinsa autotallissa oli lasinpesunestettä. Hän ei tarkalleen tiennyt, miten se elimistössä vaikuttaisi, mutta arveli sen olevan myrkyllistä ja tappavaa.

Erään huhtikuisen viikonlopun aikana Vilma kävi hakemassa lasinpesunestettä pulloon huoneeseensa siltä varalta, että hän pystyisi sitä jossain vaiheessa käyttämään. Maanantaina Vilma ehdotti Nellille ja toiselle kaverilleen, että he lähtisivät ajelemaan hänen mopoautollaan. Vielä maanantaina asia ei edennyt, joten Vilma otti ajelun uudelleen puheeksi tiistaina, 28.4.2015. Toinen kaveri olisi ehtinyt olla ajelulla vain vähän aikaa, joten Nelli ja Vilma lähtivät kahdestaan. Se oli ensimmäinen kerta, kun he varsinaisesti viettivät aikaa kaksin ilman muita kavereita.

Mopoautoajelun jälkeen tytöt menivät Vilman aloitteesta hänen kotiinsa. Vilma tiesi isänsä olevan kotona, mutta kun tämä lähti töihin, Vilma tiesi tilaisuutensa tulleen. Hän kaatoi lasin pohjalle lasinpesunestettä ja mehua päälle. Nelli kuitenkin maistoi juomassa oudon sivumaun ja jätti mehun juomatta. Vilma ajatteli, että hänen olisi keksittävä jotain muuta. Tytöt olivat menneet olohuoneeseen, ja Vilma laittoi musiikin soimaan. Sitten hän sitoi Nellin silmät väittäen Nellille, että tämä voisi rentoutua paremmin sillä tavoin. Todellinen syy oli kuitenkin se, ettei Nelli näkisi, mitä tapahtuu.

Vilma haki keittiöstä veitsen ja iski sen lattialla maanneen Nellin rintaan. Nelli nousi istumaan, otti siteen pois silmiltään ja yritti huutaa apua. Vilma löi uhriaan veitsellä useita kertoja. Viimeisten lyöntien jälkeen hän meni ulos ja vei veitsen ja lasinpesunestettä sisältäneen pullon läheiseen ojaan. Nesteen hän kaatoi pois. Sisälle palattuaan Vilma varmisti Nellin kuolleen, soitti isälleen ja sepitti tarinan ulkopuolisesta tekijästä.

– Tämän ikäisen tekemänä tällainen hyvin suunnitelmallinen sekä raaka ja julma teko on harvinainen, Lampinen sanoo.

3. Kuulustelujen määrä
Teon peittely ei kuitenkaan onnistunut, vaan poliisi otti Vilman kiinni jo samana päivänä. Pari päivää myöhemmin hänet vangittiin todennäköisin syin epäiltynä taposta. Tekoväline löytyi ojasta, jonne Vilma oli sen piilottanut. Lampinen muistaa tytön toistaneen aluksi myös kuulusteluissa tarinan ulkopuolisesta tekijästä.

Esitutkinnasta vastaa luonnollisesti poliisi, mutta syyttäjä tekee tiiviisti yhteistyötä poliisin kanssa. – Ensimmäinen versio oli, että joku ulkopuolinen oli tullut taloon ja tehnyt tämän. Kohtuullisen alkuvaiheessa kuulusteluja kuitenkin jo tämä ensimmäinen versio putosi pois.
Juttua tutkittiin alun perin tappona. Epäiltyä oli kuulusteltu jo lähes kymmenen kertaa ennen kuin tutkintanimike muuttui murhaksi. – Se oli tämä suunnitelmallisuus ja myrkyttämisasia, joka tuli sitten ilmi. Hän kertoi sen itse kuulusteluissa.

Poliisi oli jo tässä vaiheessa saanut muun tutkinnan kautta tietoja, joiden perusteella suunnitelmallisuutta epäiltiin. Myös motiivi tuli lopulta ilmi tytön itsensä kertomana, vaikka poliisi oli saanut tästäkin viitteitä jo muun tutkinnan kautta. Viitteitä motiivista saatiin muun muassa Vilman kavereilleen lähettämistä whatsapp-viesteistä, joissa hän ilmaisi olevansa turhautunut tilanteeseen. Lampinen kertoo, että tekijää kuulusteltiin poikkeuksellisen monta kertaa siihen nähden, että kyse oli yhdestä yksittäisestä teosta. – Häntä kuulusteltiin muistaakseni yhteensä suunnilleen kymmenkunta kertaa. Syynä tähän oli se, että muussa tutkinnassa oli tullut ilmi viitteitä siitä, ettei epäilty ollut kertonut kaikkea.

4. Sukupuoli
Jokseenkin harvinaista tapauksessa oli myös se, että sekä uhri että tekijä olivat naisia.
– Monesti nämä ovat miehen ja naisen välisiä välienselvittelyjä, sanoo Lampinen.
Kaikkein tyypillisimmin henkirikoksen tekijä ja uhri ovat Suomessa molemmat miehiä. Suurimmassa osassa henkirikoksia tekijä on päihtynyt. Tapauksia, joissa sekä tekijä että uhri ovat olleet naisia, on kuitenkin Suomen rikoshistoriassa muitakin. Esimerkiksi Oulun käräjäoikeudessa puitiin viime viikolla tapausta, jossa nuorta parikymppistä naista syytetään toisen naisen taposta. Motiiviksi epäillään sitä, että naisilla oli ollut suhde samaan mieheen. Laihialla puolestaan suurperheen äiti surmasi kesällä 2018 rakastajansa vaimon. Käräjäoikeus tuomitsi naisen taposta.

5. Yhteiskunnallinen keskustelu
Vilma sai oikeudessa murhatuomion joulukuussa 2015. Vilmalle tehtiin ennen oikeudenkäyntiä mielentilatutkimus, jonka tulos oli, että hän oli tekohetkellä alentuneesti syyntakeinen.
Mielentilatutkimuksessa hänellä todettiin psykoottinen personallisuus. Tutkimuksissa hänellä ilmeni vakavaa tunne-elämän poikkeavuutta, merkittäviä sosiaalisten tilanteiden tulkintaan liittyviä ongelmia, epäluuloisuutta, empatiakyvyttömyyttä sekä välinpitämättömyyttä.
Vilma tuomittiin Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa nuorena henkilönä alentuneesti syyntakeisen tehdystä murhasta yhdeksän vuoden vankeuteen. Hovioikeus ei muuttanut tuomiota.

Lampisen mukaan henkirikos herätti poikkeuksellisen paljon voimakkaita reaktioita paikallisten keskuudessa ja koko yhteiskunnassa. – Tapauksen seurauksena syntyi paljon yhteiskunnallista keskustelua eri näkökulmista. Henkirikokset eivät tavallisesti aiheuta näin voimakasta keskustelua. Tapaus herätti yhteiskunnallista keskustelua muun muassa nuorten tekijöiden rangaistuksista muun muassa siitä näkökulmasta, ovatko nuorten saamat rangaistukset liian lieviä. Vilma istui tuomiosta vain kolmanneksen. Hän on nyt jo vapautunut vankilasta.

Vilman ja Nellin nimet on muutettu heidän yksityisyytensä suojelemiseksi. Jutussa on käytetty lähteenä tapaukseen liittyviä käräjä- ja hovioikeuden asiakirjoja.
Post Reply