https://kemijarvenmuseo.com/kulkutauti/
Kulkutauti ja muut vitsaukset
1700-luvulla kun Kemijärven kotiseutumuseona nykyään tunnettu tila sai alkunsa, elettiin vielä Ruotsin kruunun alaisuudessa, joka vielä paranteli 1700-1721 käydyn Suuren Pohjan sodan aikaansaamia haavojaan. 1700-luvulla alettiin kiinnittää enemmän huomiota väestöön, sen elintapoihin, keskimääräiseen elinikään ja yleisimpiin kuolinsyihin. Tästä syystä alettiin myös entistä enemmän kirjata ylös väestöä, niin syntyneitä kuin kuolleitakin. Lisäksi alettiin kirkonkirjoihin merkitä myös kuolemaan johtaneita syitä, kuten kulkutauti, jotka tarjosivat arvokasta tietoa väestöä tutkiville.
On kuitenkin huomioitava, että kuolinsyitä saattoivat merkitä kirkonkirjoihin täysin asiaan perehtymättömät ihmiset, joten ne eivät välttämättä ole täysin luotettavia. Toisaalta ne ovat myös ainoa käytettävissä oleva lähde, joka kuitenkin on sellaisenaan mittaamattoman arvokas.
Rokot ja kulkutauti runtelivat perheitä
Kemijärven kotiseutumuseoon ensimmäisenä muuttaneesta perheestä äiti, isä ja vanhin lapsi kuolivat 1700- ja 1800-lukujen taitteessa maassa jyllänneeseen rokkoon. Erilaiset rokot ja muut kulkutaudit olivatkin varsinainen vitsaus noihin aikoihin, sillä ihmisten liikkuvuus alkoi lisääntyä ja näin pääsivät leviämään myös erilaiset taudit pitkiäkin matkoja.
Muutenkin ihmiset kuolivat toki usein nuorempina kuin nykyään. Vielä 1700-luvulla ei ollut tietoakaan todistetusti parantavista lääkkeistä, vaan usein ihmisen kohtalo annettiin korkeamman huomaan. Toki myös tapaturmaiset kuolemat muodostivat suuren osan kuolintapauksista, sillä silloin ei kiinnitetty huomiota yhtä perusteellisesti erilaisiin turvallisuusseikkoihin kuin tänä päivänä.
Lääketiede otti suuria harppauksia 1800-luvulla
Vasta 1800-luvulla lääketiede alkoi edistyä huomattavasti entiseen nähden. Vuosisadan alkupuolella keksittiin esimerkiksi stetoskooppi ja samoihin aikoihin alettiin myös suorittaa entistä enemmän ruumiinavauksia keinona selvittää kuolinsyitä. Lääketieteen muuttumisen lisäksi 1800-luvulle tultaessa elämä muuttui merkittävästi myös siten, että myös Kemijärven suunnalla ja muissa hieman syrjäisemmissä suomalaisissa pitäjissä alettiin nähdä yhä enemmän tavaraa muualta Suomesta sekä maailmalta.
Yksi esimerkki tästä on tiettyjen elintarvikkeiden saapuminen Suomeen. Esimerkiksi sokerinkäyttö lisääntyi aluksi vauraampien säätyjen keskuudessa 1700-luvun lopulla ja seuraavalle vuosisadalle siirryttäessä Kemijärven talonpojatkin pääsivät herkuttelemaan sokerilla aina silloin tällöin. Sokeri ja muut uudet, muualta maailmasta saapuneet elintarvikkeet muokkasivat ihmisten elintottumuksia ja heijastuivat myös terveyteen.
Museot säilyttävät arvokasta tietoa
Kemijärven kotiseutumuseo ja monet muut vierailukohteet kertovat ihmiskunnan tarinaa uniikilla tavalla. Onkin todella mielenkiintoista perehtyä siihen, kuinka pienetkin asiat ovat mullistaneet ihmiskunnan elämää suuresti ajan kuluessa.