Vitsaukset ja enemmänkin

Onnettomuudet ja niihin johtaneet syyt
Post Reply
User avatar
will
Posts: 2072
Joined: Tue Oct 11, 2011 10:47 am
Contact:

Vitsaukset ja enemmänkin

Post by will » Tue Jan 31, 2012 8:07 am

Pieni jääkausi (1450-1850) oli ilmastollisesti asteen viileämpää aikaa kuin ennen ja jälkeen. Euroopassa oli tuolloin Maan lämpötiloihin nähden keskimääräistä kylmempää. Maanviljely menestyi aikaisempaa huonommin ja ihmisten toimeentulo oli vaikeampaa. Oli nälkävuosia ja ruttoepidemioita. Kylmenemisen syyksi on tuoreessa julkaisussa esitetty tropiikissa vuodesta 1256 alkaen vuoteen 1300 asti tapahtuneita tulivuorenpurkauksia, joiden purkaustuotteet ilmakehässä estivät auringonvaloa ja ensiksi aiheuttivat Etelänapamantereen jäätiköiden lähtemisen kasvuun. Vaikka ensimmäinen aiheuttaja poistui ilmakehästä ennen varsinaisen kylmyysjakson alkamista niin seuraukset olisivat kestäneet vuosisatoja. Jäiden purkautuminen napa-alueelta Pohjois-Atlantille kylmensi Eurooppaa. Toisena vaikuttavana tekijänä olisi ollut Auringon infrapunasäteilyn väheneminen ilmastojakson myöhemmissä vaiheissa. Tutkimus perustuu Islannin ja Kanadan jäätiköiltä tehtyihin havaintoihin lämpötiloista ja kasvillisuudesta.

http://www.bbc.co.uk/news/science-environment-16797075


User avatar
will
Posts: 2072
Joined: Tue Oct 11, 2011 10:47 am
Contact:

Tulivuorten suurpurkaukset

Post by will » Thu Feb 02, 2012 11:35 am

Suuret tulivuorenpurkaukset levittävät niin paljon tuhkaa ilmakehään, että ne - estäessään auringon valoa - vaikuttavat paitsi säähän myös ilmastoon. Tulivuoren lähiympäristön täydellisen hävityksen lisäksi isolla purkauksella on siten vaikutusta kaikkien Maapallon ihmisten elämään ja ennakoiminen olisi tärkeää. Tähän asti on ajateltu, että ajankohta voitaisiin ennustaa vasta muutamaa kuukautta ennen, tulivuoren heräämisestä kertovien maanjäristysten perusteella.

Santorinilla tehdyt mineralogiset tutkimukset osoittavat nyt, että paikallisen suuren tulivuoren edellinen purkautuminen 3600 vuotta sitten olisi nykyisin menetelmin ollut ennustettavissa vuosikymmeniä etukäteen, mm. maanpinnan nopeutuneiden liikkeiden avulla. Päättely on tehty purkauksessa kiehuneesta kivisulasta jähmettyneen hohkakiven sisältämistä, vanhemmista mineraalikiteistä, jotka ovat järjestään muodostuneet muutaman kymmenen vuoden aikana ennen purkausta. Kiteytyminen on tapahtunut, kun magma purkauksen edellä on noussut kylmempään ympäristöön lähelle maan pintaa ja pullistanut sitä ylöspäin. Tämä siis on tapahtunut suhteellisen lyhyeyssä ajassa ennen tuhoa, eikä vuosituhansien ajan, vähän kerrassaan. Turvallisuusväli näyttäisi tällä perusteella olevan kymmeniä vuosia kuukausien asemesta. Syytä kivisulan nopean kertymisen alkamiseen ei tiedetä.

http://www.bbc.co.uk/news/science-environment-16834570

http://en.wikipedia.org/wiki/Supervolcano

User avatar
will
Posts: 2072
Joined: Tue Oct 11, 2011 10:47 am
Contact:

Suomen suuret nälkävuodet 1800-luvulla

Post by will » Sat Jun 03, 2017 2:56 pm

Maatalous-Suomessa sadon menetys, useammasta peräkkäisestä puhumattakaan oli vakava asia. Nälkävuosina 1866-68 menehtyi tai jäi syntymättä arviosta riippuen 8-12%:n suuruinen osa Suuriruhtinaanmaan väestöstä. Suomalaisia oli tuolloin n. 1,8 miljoonaa, joten suuruusluokalleen kuolonuhreja kertyi Intian Valtameren tsunamionnettomuutta vastaava määrä paljon pienemmästä väestöstä. Tilanne oli päällä 150 vuotta sitten, kun Suomi oli muotoutumassa kohti tulevaa itsenäistä valtiota.

STT ja Iltasanomat: http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005238 ... e=tf-other

User avatar
-Uta-
Posts: 2056
Joined: Mon Sep 22, 2014 11:55 am

Re: Vitsaukset ja enemmänkin

Post by -Uta- » Sat Jun 15, 2019 3:43 pm

https://kemijarvenmuseo.com/kulkutauti/

Kulkutauti ja muut vitsaukset

1700-luvulla kun Kemijärven kotiseutumuseona nykyään tunnettu tila sai alkunsa, elettiin vielä Ruotsin kruunun alaisuudessa, joka vielä paranteli 1700-1721 käydyn Suuren Pohjan sodan aikaansaamia haavojaan. 1700-luvulla alettiin kiinnittää enemmän huomiota väestöön, sen elintapoihin, keskimääräiseen elinikään ja yleisimpiin kuolinsyihin. Tästä syystä alettiin myös entistä enemmän kirjata ylös väestöä, niin syntyneitä kuin kuolleitakin. Lisäksi alettiin kirkonkirjoihin merkitä myös kuolemaan johtaneita syitä, kuten kulkutauti, jotka tarjosivat arvokasta tietoa väestöä tutkiville.
On kuitenkin huomioitava, että kuolinsyitä saattoivat merkitä kirkonkirjoihin täysin asiaan perehtymättömät ihmiset, joten ne eivät välttämättä ole täysin luotettavia. Toisaalta ne ovat myös ainoa käytettävissä oleva lähde, joka kuitenkin on sellaisenaan mittaamattoman arvokas.

Rokot ja kulkutauti runtelivat perheitä


Kemijärven kotiseutumuseoon ensimmäisenä muuttaneesta perheestä äiti, isä ja vanhin lapsi kuolivat 1700- ja 1800-lukujen taitteessa maassa jyllänneeseen rokkoon. Erilaiset rokot ja muut kulkutaudit olivatkin varsinainen vitsaus noihin aikoihin, sillä ihmisten liikkuvuus alkoi lisääntyä ja näin pääsivät leviämään myös erilaiset taudit pitkiäkin matkoja.
Muutenkin ihmiset kuolivat toki usein nuorempina kuin nykyään. Vielä 1700-luvulla ei ollut tietoakaan todistetusti parantavista lääkkeistä, vaan usein ihmisen kohtalo annettiin korkeamman huomaan. Toki myös tapaturmaiset kuolemat muodostivat suuren osan kuolintapauksista, sillä silloin ei kiinnitetty huomiota yhtä perusteellisesti erilaisiin turvallisuusseikkoihin kuin tänä päivänä.

Lääketiede otti suuria harppauksia 1800-luvulla

Vasta 1800-luvulla lääketiede alkoi edistyä huomattavasti entiseen nähden. Vuosisadan alkupuolella keksittiin esimerkiksi stetoskooppi ja samoihin aikoihin alettiin myös suorittaa entistä enemmän ruumiinavauksia keinona selvittää kuolinsyitä. Lääketieteen muuttumisen lisäksi 1800-luvulle tultaessa elämä muuttui merkittävästi myös siten, että myös Kemijärven suunnalla ja muissa hieman syrjäisemmissä suomalaisissa pitäjissä alettiin nähdä yhä enemmän tavaraa muualta Suomesta sekä maailmalta.
Yksi esimerkki tästä on tiettyjen elintarvikkeiden saapuminen Suomeen. Esimerkiksi sokerinkäyttö lisääntyi aluksi vauraampien säätyjen keskuudessa 1700-luvun lopulla ja seuraavalle vuosisadalle siirryttäessä Kemijärven talonpojatkin pääsivät herkuttelemaan sokerilla aina silloin tällöin. Sokeri ja muut uudet, muualta maailmasta saapuneet elintarvikkeet muokkasivat ihmisten elintottumuksia ja heijastuivat myös terveyteen.

Museot säilyttävät arvokasta tietoa

Kemijärven kotiseutumuseo ja monet muut vierailukohteet kertovat ihmiskunnan tarinaa uniikilla tavalla. Onkin todella mielenkiintoista perehtyä siihen, kuinka pienetkin asiat ovat mullistaneet ihmiskunnan elämää suuresti ajan kuluessa.

Post Reply