Tavanomaista vaihtoehtoisempi Bodom-keskustelu

Vaihtoehdot ratkaistuina pidettyihin rikoksiin ja onnettomuuksiin, salaliittoteoriat
Eks-EkstroVertti
Posts: 3083
Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm

Re: Tavanomaista vaihtoehtoisempi Bodom-keskustelu

Post by Eks-EkstroVertti »

^Muistutan, että Urho Somersalmi on ensisijaiselta statukseltaan murhaaja, ei itsemurhaaja.

Kiitos, kun laitoit kuvat. Väinämöisen roolin Sampo-elokuvassa Somersalmi näytteli siis vuonna 1959. Tuo toinen on otettu varmaan vähän ennen Aili Somersalmen murhaa 12.4.1962?

Somersalmet viettivät aikaansa paikallishistoriikin mukaan muutamana kesänä Korson Nikinmäessä ns. Talaksen torpassa.

He lomailivat toisinaan myös Karjalohjan Lohjantaipaleella Passin talon "pikkurakennuksessa".

Ja löysin Vääksyn vanhalta huvila-alueelta, Joutsenkujalta ns. Somersalmen huvilan, jossa hänen pikkuveljensä, eli Kansallisteatterin näyttelijä ja oopperalaulaja Yrjö Somersalmi (k.1929) ja hänen vaimonsa Hilma os. Gustafsson, ovat ammoin asustelleet. Mitään mainintaa en löytänyt Urhon ja Ailin oleskelusta ko. huvilassa.

Mauri Sariola-seuran lukupiirin keskustelusta löysin salamyhkäisen maininnan nimimerkiltä T.H:

" Urho ja Aili Somersalmen kohtalo traaginen. Kesäpaikka oli ja on vieläkin sukulaisilla -----pitäjän, ---- järven rannalla. Tytär Armi E, jolla kolme tytärtä. Urho S. oli paikkakunnan kuuluisuus."

Somervuorihan sai murha-aseena käyttämänsä kirveen lahjana Suomen Näyttelijäliitolta eläkkeelle jäädessään nimenomaan sen takia, että hänet tiedettiin ns. mökki-ihmiseksi.

Taunokin kauhistui. Jukka-Pekka Palo muistelee Seura-lehdessä:

”Liitto antoi Somersalmelle lahjaksi työkalupakin, jossa oli myös kirves. Eräänä iltana faija tuli kotiin kalpeana ja otti tukea jääkaapista. Hän oli selvästi tosi järkyttynyt jostain. Sitten hän sai sanottua, että nyt se tappoi vaimonsa sillä meidän antamalla kirveellä.”
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla

Luminol
Eks-EkstroVertti
Posts: 3083
Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm

Re: Tavanomaista vaihtoehtoisempi Bodom-keskustelu

Post by Eks-EkstroVertti »

Viitteitä on siitä, että Somersalmien oma huvila olisi ainakin aiemmin sijainnut keskisessä Suomessa.

Runoilija Eino Leino vietti kesäänsä heinäkuun alussa 1919 viikon verran Jämsässä. Hänen kerrotaan asuneen läheisten ystäviensä, näyttelijäpuolisoiden Aili ja Urho Somersalmen vieraana.

Laulu Päijänteelle - runon Eino Leino kirjoitti heinäkuun 11. päivänä tai sen vastaisena yönä v. 1919 nähtävästi Päijänteen –laivassa paluumatkallaan Jämsästä, ja se painettiin Helsingin Sanomiin jo 13.7. Runoilija näyttää luomustaan kiireesti lehteen toimittaessaan epähuomiossa jättäneen neljännen säkeistön keskeneräiseksi: painetun runon mainittu säkeistö päättyy näet vaillinaiseen säkeeseen: ”kun kauneus, min saa”.



Laulu Päijänteelle


Jäi laajat lahdet, seljät

ja salmet Päijänteen,

yöpilvet pitkät, heljät,

ja kuulas hohto veen;

kun jäänyt vaan ei muuta ois,

mun mennyt rinnan rauha pois,

jos vei sen päivät Päijänteen,

ma palaan uudelleen.



Mut tänne tullen toisti

ei täällä oisi hän,

min sielu mulle loisti

kuin silmät ystävän;

kun mennyt vaan ei muuta ois,

myös ystävyyden usko pois

ja usko unten häilyväin,

kuin kuudan päilyväin.



Jos hänet löytäisinkin,

kai toisna tapaisin:

pois katoo kaunehinkin,

pois herkin, hempein;

kun mennyt vaan ei muuta ois,

ijäksi lemmen leikki pois,

miss´ itki haaveen haikeus

ja elon vaikeus.



Mut ei voi vaikeroida,

kell´ onni ollut on,

siks suotta enää soida

lie laulun kantelon;

kun mennyt vaan ei muuta ois,

tuo vierryt virren ponsi pois,

kuin kauneus, min saavuttaa

(ja jälleen kadottaa)



Siks jääkää salmet, seljät

ja saaret Päijänteen,

kuin kultapilvet heljät

te jäitte sydämeen;

kun jäänyt vaan ei muuta ois,

sen muisto, mik´ ei menne pois,

mi päilyi päällä maan ja veen –

en palaa uudelleen.


Asiasta siis toiseen...

Kysyisin käsityksiänne, mikä mahtaa olla ns. Uhrikuvassa puolittain näkyvä, Björklundin jalan edessä oleva kaarevahko esine, jossa 9 pystysuuntaista raitaa kolmen sarjoissa. Onko se mahdollisesti vuoden 1960 tutkintayhteenvedossa mainittu harmaa huopa vihreällä raidoituksella (kuvassa rullalle kierrettynä)? Minusta se ei välttämättä ole.

Samalla kyselen verijälkiin perehtyneiltä, olisiko mielestänne kenttälapio sopiva astaloksi. (Tarkoitan nimenomaan sopivuutta verijälkiin ja vammoihin, toki se on tehokas lähitaisteluase taitettuna tai suorana).

Taitettava SA kenttälapio m-58.

Omasta mielestäni se olisi sopiva... Esim. se, mitä aiemmin pidin mahdollisena pajapihtien leukaosan jälkenä, vaikuttaakin nyt kokoontaitettavan kenttälapion taitososan hahlon jättämältä.
Lisäksi mm. Boismanin oikeassa ohimossa oli teräväreunainen viiltomainen reikä ja vastaavalla kohdalla telttakankaassa viiltomainen reikä. Astalosta näyttäisi siis syntyneen jälkiä, joiden perusteella se on paitsi laakeapintainen ja osittain tylppä, myös toisilta osin terävä ja leikkaava. Kenttälapio ja sen kuokkamaiseen kulmaan käännetty teräosa voinevat selittää void-alueen muodostumisen.
Kenttälapio sopii hyvin myös esim. kaivamiseen (matojenkin). Se saattaisi kuulua sotilas-mp:n varusteisiin.

"Yllätystodistajaan" liittyen totean vielä, että Kolkekannaksentien punaisissa vuokraparakeissa (sittemmin puretuissa) asui Alibi-jutun aikaan hyvinkin värikästä ja osin yhteisöllistäkin seurakuntaa, joista osa edelleen elossa ja joista muutamaan voinee edelleen silloin tällöin törmätä esim. alueen baareissa. Näiltä ihmisiltä voi kysellä mielipidettä "yllätystodistajasta", jos asia kovasti kiinnostaa. Kuolleista siellä asuneista muistuu mieleen mm. harmaahapsinen tappi, toisaalta myös ojaanajo jehovantemppelin luona.
Asiainlaita selvinnee helpohkosti mutta koska minkään ei mielestäni pidä olla lähtökohtaisesti yksiselitteistä, niin muistutan vaihtoehtoisesti myös tästä:

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004216879.html


Yli palstarajojen on vielä tarpeellista huikata täältä, että kyllä se oli jo 80-luvun alussakin laajalti paikallisten tiedossa, että kuka espoolaisista bussikuskeista oli Bodomin eloonjäänyt. Gustafsson oli ulkonäkönsä puolesta helppo tunnistettava. Kyllä Virpikin hänet tiesi ja oli suhteellisen varmasti ollut Nilsin ohjaaman bussin kyydissä vuonna -82. Aivan kuten kymmenet tuhannet muutkin espoolaiset ennen ja jälkeen. Sitä en epäile lainkaan.
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla

Luminol
Eks-EkstroVertti
Posts: 3083
Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm

Re: Tavanomaista vaihtoehtoisempi Bodom-keskustelu

Post by Eks-EkstroVertti »

On periaatteessa mahdollista, että tilanhoitajan vaimo Karjalainen näki aamulla keskiniemellä Sepin ja Nissen, mutta he eivät olleet Boisman ja Gustafsson.
Mikäli ruumiit löytäneelle Nils-Erik Blomqvistille tulisi keksiä lempinimi, se varmaankin olisi luontevasti Nisse. Seppo Vuolio olisi taasen Sepi.
Näin ollen olisi mahdollista, että mikäli laulukirjan lapulla tosiaan lukisi "Sepi ja Nisse" sillä olisi voitu viitata myös muihin kuin Boismaniin ja Gustafssoniin.
Onko yleensäkään satavarmaa, että Nils Gustafssonia kutsuttiin vuonna 1960 nimenomaan Nisseksi? Jos, niin mistä sellainen tieto?

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että hyökkäys retkeläisten kimppuun on tapahtunut kahdessa vaiheessa.

Bodomiakin sivuten:

https://yle.fi/uutiset/3-11672799
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla

Luminol
Eks-EkstroVertti
Posts: 3083
Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm

Re: Tavanomaista vaihtoehtoisempi Bodom-keskustelu

Post by Eks-EkstroVertti »

Leirintäalueella Turun Ruissalossa vuonna 1974 Pekka Juhani Blomqvistin hengiltä puukottanut ja myöhemmin vanginvartijaa veitsellä haavoittanut amerikkalainen Clarence Eugene McCutcheon sopisi mainiosti epäillyksi myös Bodomin kolmoismurhaan. Pitäisi vain löytää tieto hänen mahdollisesta oleskelustaan Suomessa vuonna 1960.

Jakomielitautiseksi todettu McCutcheon karkotettiin Suomesta takaisin Yhdysvaltoihin. Siellä hän syyllistyi vielä kolmeen murhaan ja pommiuhkailuun lentokoneessa.

https://www.northcoastjournal.com/NewsB ... ears-later

https://camemorial.org/honor-roll/tribute/gene-w-cox/

https://www.murha.info/rikosfoorumi/vie ... php?t=7727

Bodomin murhien aikaan McCutcheon oli n. 28-vuotias. Tässähän lie pieni mahdollisuus, että McCutcheon oli toinen niistä seiloreista, joiden tapaamisesta Turussa Björklundin ystävätär Ilse Blomfelt tarinoi.

"Kun kansakoulun kahdeksannella teimme luokkaretken Turkuun, oli meillä Immen kanssa hassu seikkailu.
Tutustuimme kadulla kahteen poikaan, jotka olivat 18-vuotiaista merimiehiä. Pojat halusivat näyttää meille kaupunkia. Imme sanoi, että hänen puolestaan se kyllä sopii. Minä en puhunut mitään, kun minun kurkkuni oli kipeä. Ja pojat tulkitsivat vaiteliaisuuteni myöntymisen merkiksi. Kävimme heidän kanssaan elokuvissakin ja jatkoimme tuttavuutta kirjoittelemalla. Immen äiti ei kuitenkaan antanut Immen kirjoittaa tälle toiselle, joka nyt on Etelä-Amerikassa, sillä äiti oli erehtynyt luulemaan poikaa 56-vuotiaaksi mieheksi, kun oli kerrottu pojan olleen merillä vuodesta –56 lähtien. Sain juuri eilen kirjeen toiselta pojalta, joka tällä hetkellä on sotaväessä, ja hän lähetti terveisiä Immelle. Mutta kai hän on nyt lukenut lehdistä… Voi, nyt pojat saavat tietää meidän oikeat ikämme! He luulivat meitä paria vuotta vanhemmiksi! "

Pätkä Eeva-lehdestä 1960

Voi olla, että jannutkin pyöristelivät ikiään, mutta alaspäin. Tuossa jutussahan ei tosin kerrota poikien olleen 18-vuotiaita, vaan että he olivat olleet 18-vuotiaista lähtien merimiehiä ja toinen pojista merillä esim. yhtäjaksoisesti vuodesta -56 asti.

Pikkuisen kun näkökykyään sekä mielikuvitustaan pinnistää, niin Metskaa-massassa saattaa nähdä McCutcheonin, tai jonkun muun Merillä, maassa tai maaLLa.

Naapuripalstan eeppistä Arska-saagaa tarinoivalle Wagnerille terkkuja!

Tiedät kai, että poliisijohtoa on vuosikymmenten aikana kestinnyt yks sun toinenkin, ja lahjoitellut heille autojakin. Niilo Tarvajärven lisäksi ainakin Otava-konserni ( Heikki Reenpää, Tekniikan maailma-lehti) on lahjoittanut poliisille seuraavat autot:

TM-25 (v. 1978): Dodge Aspen Police Special
TM-30 (v. 1983): Volvo 245
TM-35 (v. 1988) Audi 90 Quattro
TM-50 (v .2003) Jaguar S-Type R
TM-60 (v. 2016) Mercedes-Benz CLS 350 CDI BE

Enpä pitäisi kauppaneuvos Rydmania saabiensa kanssa erityisen poikkeuksellisena, enkä etenkään epäilyttävänä virkavallan suosijana. Ehkä hänen motiivinaan oli puhtaasti yhteiskunnallinen vastuunkanto. Sellainen kuului aikoinaan Suomessa ns. sivistyneistön ominaisuuksiin: omaksuttuun velvollisuudentuntoon. Näissä autolahjoituksissa kyseessä oli kuitenkin pitkälti myös pr-toiminta brändinäkyvyyden kasvattamiseksi.
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla

Luminol
Eks-EkstroVertti
Posts: 3083
Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm

Re: Tavanomaista vaihtoehtoisempi Bodom-keskustelu

Post by Eks-EkstroVertti »

Ei pidä myöskään unohtaa läheltä murhapaikkaa löydettyä keltaista kaulahuivia, joka ei kuulunut uhreille.
Olen antanut itseni ymmärtää McCutcheonin olleen Vietnamin sodan veteraani. Ratsuväen keltainen kaulaliina oli USA:n helikopterijoukkojen tunnus. Se oli myös sähköiseen sodankäyntiin erikoistuneen aselajin, Electronic Warfaren (EW) tunnus. McCutcheon oli ammatiltaan tietokoneoperatööri.

https://www.youtube.com/watch?v=TKAeB5k7sJg

https://www.youtube.com/watch?v=Jts9suWIDlU
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla

Luminol
Eks-EkstroVertti
Posts: 3083
Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm

Re: Tavanomaista vaihtoehtoisempi Bodom-keskustelu

Post by Eks-EkstroVertti »

Voi olla, että "yöllä ylös" onkin RaiKas eikä esim. "2aikaa", RaiLaa, RaiLoa tai Reinoa? Saattaa olla, että siinä seisoo jopa

...2 ai... Kas
Sepä oli 1"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Raikas

https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/raikas.html

Raikas on suomalainen miehen etunimi. Sen tarkoitus on ilmaista vanhempien lapselleen toivomia ominaisuuksia. Sen nimipäivänä oli suomalaisessa almanakassa 6. lokakuuta vuosina 1929–1949. Raikas on ollut Suomessa nimenä alle 300 henkilöllä. Suosituimmillaan se oli aikavälillä 1920–1939, jolloin sen sai 172–176 ihmistä. Vuonna 2019 Raikas oli etunimenä 92 miehellä.

Raikas tunnetaan myös sukunimenä. Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan se on ollut tässä käytössä 71 suomalaisella (mukana vain ne, jotka eivät ole kuolleet aiemmin kuin 1964–1968). Tunnettuja Raikas-nimisiä henkilöitä ovat:

Pirkko Raikas (s. 1924), viestijuoksija ja pituushyppääjä
Teppo Raikas (1883–1916), näyttelijä, elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja
Yrjö Raikas (1888–1962), yrittäjä ja maaseudulle karkotettu kansallissosialistinen poliitikko.

Raikasta käytetään fiktiivisen henkilön nimenä ("Dödö", oikealta nimeltään Raikas Poikolainen) Matti Yrjänä Joensuun romaanissa Harjunpää ja kiusantekijät.

Lisäksi tulee huomata, että myös Raikaa on suomalainen sukunimi. Vuonna 2019 Raikaa-nimisiä oli Suomessa 72.

https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/raikaa.html

Venäjäksi Райкаа tarkoittaa nimeä Raikaa.

Tietty nyt jännään yöllä, että nouseeko Bodomin kolmoismurhan tutkimusaineistosta ylös henkilö, jolla on nimi Raikas, Raikaa tai Райкаа.

Itseäni jaksaa aina kiehtoa se tosiasiana pitämäni seikka, että Bodomin ratkaisu voi periaatteessa olla kiinni yhden ainoan kirjaimen oikeasta tulkinnasta. Arvaan, ettei moni yhdy näkemyksiini.
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla

Luminol
monoliitti
Posts: 1372
Joined: Tue May 30, 2017 5:04 pm

Re: Tavanomaista vaihtoehtoisempi Bodom-keskustelu

Post by monoliitti »

Kyllikki Saaren murhasta on Juho Saari julkaissut kirjan ja Teemu Keskisarjan kirja tarkoitus julkaista ensi vuonna. Kirjojen kerrotaan perustuvan tutkinta aineistoon ,joka äskettäin täysin vapautettu ,kun arvioidaan potentiaalisten syyllisten jo kuolleen.
Onkohan mahdollista kohta sama Bodom aineistossa. Paljonko on tutkintamateriaalia ,jota ei Hejac arkistossakaan ole?
Eks-EkstroVertti
Posts: 3083
Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm

Re: Tavanomaista vaihtoehtoisempi Bodom-keskustelu

Post by Eks-EkstroVertti »

^ Noin 3000 ihmistä on kuultu tai kuulusteltu vähintään kerran. Siitä voinee päätellä kokonaistutkintamateriaalin kokonaismäärän olevan valtavan.

Vaihteeksi laulukirjan noottiin: Sanoisin, että joku on yrittänyt matkia Björklundin tapaa kirjoitella sanojen sisäisiä konsonantteja isoja kirjaimia käyttäen. Tekstistä on kuitenkin mystisesti löydetty viitteitä nimenomaan Mäen käsialasta. Mielestäni on mahdollista, että kirjoitus on ollut alun perin venäjää.
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla

Luminol
Eks-EkstroVertti
Posts: 3083
Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm

Re: Tavanomaista vaihtoehtoisempi Bodom-keskustelu

Post by Eks-EkstroVertti »

Onkohan tietoa teillä siitä, mitä kangasta tyynyliina on? Onko se puuvillaa vai pellavaa, tai jotain muuta. Palttinaa mainitaan sen olleen mutta se on sidostyyppi eikä kangasmateriaali. Pellava= mm. linen ja Leinen.
Kysyn tätä siksi, että laulukirjan tekstin alapuolella oleva painuma näyttää tällä hetkellä viittaavan sanaan (die) Leinwand, joka tarkoittaa mm. pellavaista kangasta ja liinavaatetta: Leinwand tarkoittaa myös "erittäin hyvää", "mahtavaa", "upeaa" = "sehr gut", "großartig", "toll". Erityisesti ja tarkemmin se tarkoittaa "liinaseinää" ja sillä viitataan kahden tukipisteen, esim. seipäiden väliin pingotettuun kankaaseen, mm. elokuva- , taulu- ja telttakankaaseen. Sanan Leinwand voi murrealueesta riippuen kirjoittaa monella tavalla esim. Leiwand, Leiward, Leiwond, Leiwaund tai myös muulla tavoin, kuten Leiwund.

Bedeutungen und Beispiele (Dudenin mukaan)

1. festes Gewebe in Leinwandbindung, vor allem aus Leinen und Hanf

grob gewebte Leinwand; Säckchen aus Leinwand (= karkea, luja ja kestävä kangaskudos erityisesti pellavasta ja hampusta )

2. auf einen Holzrahmen gespanntes Stück Leinwand (1), auf das der Kunstmaler seine Farben aufträgt (= taidemaalarin taulu-/maalauskangas)

3. Projektionswand für Filme (im Kino) und für Dias (=valkokangas, projektorikangas)

eine transportable Leinwand

〈in übertragener Bedeutung:〉 einen Roman auf die Leinwand bringen (verfilmen)
〈in übertragener Bedeutung:〉 einen Schauspieler auf der Leinwand (im Film) sehen, von der Leinwand (vom Film, vom Kino) kennen
〈in übertragener Bedeutung:〉 eine saubere Leinwand (den Verzicht auf die Vorführung von allzu freizügigen Filmen in den Kinos) fordern

Synonyme zu Leinwand:
Leinen
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla

Luminol
Eks-EkstroVertti
Posts: 3083
Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm

Re: Tavanomaista vaihtoehtoisempi Bodom-keskustelu

Post by Eks-EkstroVertti »

Maanantaina 13 päivänä kesäkuuta 1960 keskusrikospoliisissa komisario Niilo Jaakolan kuulustelemana:

Todistaja, myymäläharjoittelija Martti Kalevi Haapalainen, osoite Helsinki, Porvoonkatu 55.A. 10. puh. kotiin 770138, ilmoitti syntyneensä 4 päivänä lokakuuta 1945 Helsingissä ja olevansa kirkonkirjoissa Alppilan seurakunnassa.
Asian johdosta kuultuna Kalevi Haapalainen kertoi lauantaina 4 päivänä kesäkuuta 1960 menneensä vanhempiensa omistamalle Bodomjärven eteläpäässä itäisellä rannalla Högnäsin alueella sijaitsevalle kesähuvilalle. Tämän huvilan välittömässä läheisyydessä on kesähuvila Salosen perheelle ja siellä asuvan kertojan poikakaveri Heikki Salosen kanssa kertoja oli päättänyt seuraavana aamuna eli 5 päivänä kesäkuuta 1960 lähteä tarkkailemaan lintuja Bodomjärven rantamille ja sen välittömään läheisyyteen. Tälle matkalle he olivat lähteneet sanottuna aamuna kello 5.35 aikaan sillä kertojan isä oli hänet herättänyt 5.30 aikaan, Yhdessä Salosen kanssa kertoja oli lähtenyt kävelemään Bodomjärven etelärannassa olevaa polkua pitkin länteen päi havaitsematta vielä tällöin mitään erikoista. Heidän saavuttua ehkä noin 15 minuutin kuluttua eli siis kello 5.50 – 5.55 aikoihin Bodomjärven etelärannassa olevan itäisen niemekkeen (murhaniemekkeen) läheisyyteen he olivat kuulleet jotain ääntä niemen suunnasta. Tähän ääneen he eivät olleet kuitenkaan kiinnittäneet erikoista huomiota, mutta kertojalle on jäänyt siitä sellainen käsitys, että se oli ihmisääntä, kertojan voimatta tarkemmin määritellä millaista ääntä. Tästä äänestä välittämättä sen kummempaa he olivat jatkaneet matkaa sanotun niemekkeen itärantaa kulkevaa polkua pitkin, mutta nähtyään niemekkeellä teltan, he olivat kääntyneet jyrkästi vasempaan ja nouseet niemekkeellä olevan harjanteen päälle, josta he olivat paremmin havainneet teltan ja sen välittömässä läheisyydessä kaksi moottoripyörää, jotka olivat kertojan käsityksen mukaan olleet paikalla kasvavia koivupuita vasten nojollaan. Moottoripyörät havaittuaan kertoja oli nähnyt jonkun lähtevän teltan vierestä alas rantaan eli itärantaan. Tästä liikkujasta kertoja ei voinut sanoa muuta kuin, että se oli ilmeisesti mieshenkilö ainakin koosta ja ruumiinrakenteesta päätellen, mutta kertoja ei osannut sanoa olisiko tämä ollut ilman päähinettä ja vaatetukseen nähden kertoja sanoi vaan, että se ei missään tapauksessa ollut tumma. Mies oli ilmeisesti pysähtynyt puiden ja pensaiden varjoon sillä jos tämä olisi lähtenyt kävelemään siitä maihin päin, niin kertoja olisi sen varmasti havainnut. Kertoja oli lisäksi nähnyt, että joku mies makasi kasassa olevan teltan päällä. Miestä oli näkynyt vain vyötäröstä alaspäin, joten kertoja oli nähnyt tällä olevan päällään tummat housut ja oli kertoja olettanut miehen ottavan aurinkoa. Kertoja oli huomauttanut toverilleen, että mentäisiin katsomaan moottoripyöriä, mutta hänen toverinsa Salonen oli sanonut, ettei mentäisi häiritsemään leirillä olijoita. Tämä havaintojen teko oli kestänyt ehkä noin 5 minuuttia, minkä jälkeen he olivat lähteneet kävelemään k.o. paikalta länteenpäin lähtevää polkua pitkin. käymättä kuitenkaan sanotun niemekkeen välittömässä läheisyydessä olevalla läntisellä niemekkeellä, vaan jatkaneet matkaansa polkua pitkin ja nähneet sitten viimemainitun niemekkeen länsipuolella olevalla kallioluodolla istuvan noin 10-vuotiaan pojan, jonka lähemmistä tuntomerkeistä kertoja ei osannut lähemmin sanoa mitään. Kertoja oli toverinsa kanssa jatkanut matkaa pitkin mainittua polkua ja ylittänyt maantien sekä sen jälkeen kierrellyt Oittaan kartanon länsipuolella olevassa metsikössä ja palannut kesämökilleen Korsbackan kautta läpi metsikön ja saapunut sinne kello 10.00 aikoihin. Paluumatkalla he eivät olleet havainneet mitään erikoista.

Luettu ja omistettu
Kalevi Haapalainen

Tätäkin ihmettelen. Miten oli mahdollista nähdä teltta niin kaukaa alhaalta itärannalta ollenkaan, jos/kun se kerran oli lytyssä? Ei ollut mahdollista, väitän. Mikäli teltta näkyi sinne telttana, on teltan idänpuoleisen päädyn täytynyt olla jotenkuten pystyssä tuolloin. Mielestäni asian tulisi olla melko selvä niille, jotka ovat reittiä tallustelleet.
Yhdessä todella epämääräisen näköhavainnon kanssa mahdollistuu periaatteessa, että teltan vierestä rantaan häivähtänyt mieshahmo olikin itse asiassa teltan suuaukkosivu, joka kaatui maahan jonkun laitettua itsensä salamannopeasti teltan päälle pitkälleen. Lintuheppujen poistuttua niemeltä ja sen läheisyydestä, ylävartalopiiloutuja repi Gustafssonin telttakankaan alta siihen, missä oli hetkeä aikaisemmin itse maannut. Telttanäkymä muuttui jonkin verran. Jalatkin muuttuivat kengättömiksi yksinkertaisesti siitä syystä, koska ne olivat nyt kokonaan toisen ihmisen jalat.
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla

Luminol
Post Reply