Surma Estonian jälkimainingeissa 12.6.1996 Pietarsaari

Selvitetyt tapaukset taustoineen, rikosten tekijöiden profiilit
Post Reply
User avatar
Queen
Posts: 2736
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Surma Estonian jälkimainingeissa 12.6.1996 Pietarsaari

Post by Queen »

Tässä vihdoin lupaamani kooste Estonian jälkimainingeissa sattuneesta henkirikoksesta (kts. palkintokysymysketju).

12.6.1996 klo 8.43 ilmoitettiin Pietarsaaren poliisille M/S Fennialta, mikä oli saapunut aiemmin aamulla satamaan, että joku oli kaatunut laivalla. Poliisit hieman ihmettelivät asiaa matkatessaan laivalle: Miksi heidät kutsutaan kaatumisen vuoksi paikalle, oliko kyse korvausten saamisesta?
Laivalle saapuessaan poliiseille selvisi, että kyse ei ollut kaatumisesta, vaan oli tapahtunut ampumatapaus. Tekijää ei oltu otettu kiinni, mutta tilanne oli hallinnassa.
Tullessaan pakkakannelle poliisit näkivät, että sairasauton henkilökunta elvytti keski-ikäistä miestä, Karl Niemistä, jolla oli yllään siniset haalarit.
Muutaman metrin päässä hänestä istui oranssihaalarinen Jussi Huttunen murtuneen oloisena.
Elvytys ei tuottanut tulosta.
Jussi Huttunen vietiin kuultavaksi hyttiin. Hän oli itkuinen ja luhistuneessa tilassa. Hän kertoi, ettei tuo mies (uhri) ollut täältä, vaan helvetin syövereistä, koska tämä oli upottanut Estonian ja ihmiset.

Pakkakannella oli tapahtuma-aikaan ollut kaksi henkilöä, Janne Öström ja Matti Suuronen. He kertoivat, että Huttunen oli ollut heidän kanssaan, kun he olivat korjaamassa kannen maalauksia. Tällöin sinne tuli haalariasuinen Nieminen.
Pian kuului kaksi pamausta ja sen jälkeen Huttunen kävi raivokkaalla hyökkäyksellä Niemisen kimppuun. Huttunen löi tätä puukolla useita kertoja ja potkaisi maassa makaavaa miestä ainakin kaksi kertaa voimakkaasti. Huttunen lopetti vasta, kun Nieminen makasi liikkumattomana.

Tutkinnan kannalta asia oli selvä sikäli, että Huttunen oli surmannut Karl Niemisen ampumalla tätä ensin Union-merkkisellä aseella, mutta aseen toimintahäiriön vuoksi aseella oli ammuttu vain kaksi kertaa. Sen jälkeen Huttunen oli iskenyt Niemistä useita kertoja veitsellä kaulan alueelle.
Huttunen tunnusti asian ja sanoi, että kyseessä oli hänen tai toisen henki. Jussi Huttusen mukaan Karl Nieminen yritti taivuttaa hänet uudelleen muistamattomuuden tilaan tai mahdollisesti jopa surmata hänet.
Molemmat miehet tunnettiin pitkältä ajalta työkavereina, ammattimiehinä.
Huttusen kerrottiin olleen hiljainen ja sympaattinen kaveri, kun taas Nieminen oli seuramies ja puheliaampi. Heidän välillään ei tiedetty olevan mitään riitaisuuksia.

Kun Huttuselle kerrottiin ensimmäisessä kuulustelussa, että Karl Nieminen oli kuollut, Huttunen kertoi asian olevan vapauttava, koska kyseessä oli jomman kumman henki.
Huttunen kertoi ensin ampuneensa 2-3 kertaa Niemistä kohti, mutta ase meni toimintahäiriöön. Nieminen oli kaatunut kannelle, mutta yrittänyt nousta. Tällöin Huttunen oli hyökännyt hänen kimppuunsa. Hän arvioi lyöneensä uhria 3-5 kertaa, mutta todellisuudessa uhrin kaulalla oli 15 pistojälkeä.
Jussi Huttunen oli kovasti huolestunut sekä omasta että perheensä puolesta ja kertoi, että ratkaisu oli välttämätöntä heidän kaikkien pelastamisen kannalta.

Huttunen, 46 v., ja Nieminen, 50 v., olivat tunteneet toisensa vuodesta 1980 saakka. Tuolloin he aloittivat työskentelynsä Viking Sallylla, Huttunen kansimiehenä ja Nieminen remonttimiehenä. Myöhemmin laiva sai nimen Wasa King ja lopulta siitä tuli Estonia.
Kun laiva siirtyi Viroon 1993 alussa, Huttunen ei enää työskennellyt siinä, mutta Nieminen jäi puoleksi vuodeksi konsultoimaan uusia omistajia.

Huttunen kertoi, että Karl oli luvattomalla korjauksellaan upottanut Estonian ja tämän jälkeen vaivuttanut hänet hypnoottisen muistamattomuuden tilaan, josta hän alkoi herätä vuoden kuluttua. Tällöin hän alkoi kerätä kaikenlaista tietoa Estonian uppoamisesta. Samalla hänen omat henkilökohtaiset paineet ja pelkotilat kasvoivat. Ne kävivät sietämättömiksi ja hän alkoi pelätä omasta ja perheensä puolesta.

Viking Sallyn/Estonian korjauksia

1980 alussa Viking Sallyn keulavisiirin nostohydrauliikassa oli vikaa. Visiiri laskeutui hieman vinossa ala-asentoon ja atlantinlukon lukitusnappia oli vaikea saada kulkemaan läpi korvakkeista. Karl korjasi korvakkeet hitsaamalla, mutta Jussi Huttunen teki tästä toisen korjausmiehen, Börje Forsin kanssa ilmoituksen tarkastajille. Tarkastajien määräysten perusteella korjaus tehtiin uudelleen asiallisemmin. Karl sai Jussin mukaan huomautuksen väärästä korjauksesta.
Huttusen mukaan kesällä 1993 Börje Fors ilmoitti Estonialta Jussille, että Karl aikoi jälleen tehdä samanlaisen korjauksen, mistä oli jo huomautuksen saanut, koska jälleen hydrauliikassa oli vikaa.
Jussi Huttusen mukaan Fors soitti useita puheluja hänelle tästä asiasta.
Jussi pyysi Börjeä estämään keinolla millä hyvänsä moisen korjauksen. Börje kuitenkin soitti ja kertoi, että korjaus on jo tehty. Kalle soitti myös Jussille ja ilmoitti, että korjaus on vain väliaikainen ja lukkoasia hoidetaan kyllä kuntoon.

1993-94 vuodenvaihteessa Jussi kertoi tavanneensa korjausmies Mats Backin, joka oli kertonut, että se lukko taisi jäädä sinne edellisen kesän korjauksen jäljiltä ja että sitä ei olisi sen jälkeen korjattu. Karl Nieminen oli vakuuttanut, että kyllä lukko kestää.
28.9.1994 Estonia upposi, koska sen visiirin lukitus repeytyi irti syysmyrskyssä.

Estonia-onnettomuuden tutkinta/Mauno Kervinen

Näiden tapahtumien jälkeen Jussin kertomus korjaustöistä kirjattiin sanatarkasti 10-sivuiseksi selonteoksi Estonia-onnettomuuden tutkintakomissiolle. Komission jäsen Mauno Kervinen, joka on perehtynyt aluksen visiirin ja lukkojen toimintaan antoi lausuntonsa Jussin kertomuksesta. Hän oli myös oikeuden kuultavana Pietarsaaren käräjäoikeudessa.

Oikeudenkäynti

Asianomistaja Karlin asianajaja painotti tapahtumien erityistä raakuutta. Hän korosti, että Karl oli ollut täysin viaton ja Estoniakytkennät olivat täyttä fantasiaa. Karlin oli ollut tarkoitus tapahtuma-aikaan käydä kannella vain tupakalla, koska hänen piti mennä eräästä hytistä avaamaan viemäri. Hytin matkustajat eivät kuitenkaan olleet vielä lähteneet, joten hän ajatteli pitää odotellessa tupakkatauon.
Jussi kertoi oikeudessa, että Karl oli tullut kannelle ja sanonut jotain, mutta hän ei muistanut mitä. Karl oli käyttänyt tasaista, yksitoikkoista ääntä ja yrittänyt näin hypnotisoida hänet.
Jussin asianajajan mukaan Estoniakytkentä oli kieltämättä hyvin epätodennäköinen, muttei mahdoton.

Jussin vaimo, Marja-Leena kertoi menneensä Jussin kanssa naimisiin 1970. Elämä oli sujunut hyvin, kunnes 1992 syksyllä heidän vanhempi, aikuisikää lähestyvä poikansa, katosi ravintolaillan jälkeen.
Jussi otti vapaata töistään etsiäkseen poikaansa pitkin Aurajoen rantoja, jäteastioista jne. Jussi ja Marja-Leena olivat niin poissa tolaltaan, että heidän oli turvauduttava lääkärin apuun. Poika löytyi 2,5 kk:n jälkeen hukkuneena Aurajoesta. Jussi tunsi syyllisyyttä poikansa kuoleman johdosta. Hänen olisi pitänyt olla pojalle parempi esimerkki.
Jussi oli kertonut vaimolleen myös tästä Estonian visiiriongelmasta ja Niemisen osuudesta laivan uppoamiseen.
1995 syksyn jälkeen Jussi antoi ohjeita kotona miten puhelimeen tulevia soittoja tulisi seurata ja kirjata ylös. Vaimoa alkoi pelottaa miehensä psyykkinen tilanne ja puheet. Jussi ei kuitenkaan koskaan ollut väkivaltainen.
Vaimolle Jussi oli kertonut pitävänsä vanhaa asetta itsepuolustuksen vuoksi Karlia vastaan. Keväällä 1996 mies oli kertonut heittäneensä aseen pois. Union 6,35 cal aseen mies oli hankkinut jo parikymmentä vuotta aiemmin tarkkuusammuntaan mökillä.
Marja-Leena ei ollut ikinä tavannut Karl Niemistä.

Aiemmin mainittu Mauno Kervinen oli kansainvälisen Estonia-tutkimusryhmän yksi suomalaisjäsen. Hän oli tavannut Jussi Huttusen kolme kertaa ennen surmatapausta käsitellessään Estonian lukkoihin liittyviä asioita. Lisäksi he olivat keskustelleet puhelimessa.
Kervinen piti Huttusta ehdottomasti asiantuntijana lukkoon liittyvässä asiassa.
Ensimmäisessä tapaamisessa keulaportista ja lukosta oli keskusteltu yleisluontoisesti.
Myöhemmin esille tuli Jussin oma teoria Estonian uppoamisesta. Tällöin Jussi oli sanonut, että joku vahva auktoriteetti pönkittää valtansa muuttamalla keulaportin konstruktiota.
Tämä puhe oli tehnyt Kerviseen omituisen vaikutelman, mutta Jussi oli vaikuttanut hänen mukaan avoimelta ja rehelliseltä.

Kervisen 1.7.1996 allekirjoittaman lausunnon mukaan komissio ei ole saanut mitään tietoja atlantinlukon muutostöistä kuulemiltaan miehistön jäseniltä, korjaustelakoiden työlistoista tai luokituslaitoksen arkistoista. Kertomuksessa mainitut tarkastajat ovat luokituslaitoksen tarkastajia ja siksi laitoksella pitäisi olla tieto lukon muutostöistä.
Kaikkien tutkimusten jälkeen raportissa todetaan, ettei komissio usko, että atlantinlukkoa olisi muutettu.

Korjausmies Börje Fors kertoi, että ei ole ottanut mitään yhteyttä Jussiin tällaisessa asiassa ja että hän työskentelikin eri vuorossa kuin Nieminen. Hän ei myöskään ollut kuullut mitään korjaustoimenpiteistä tai ongelmista, jotka olisivat koskeneet visiiriä tai sen lukituksia.

Oikeudenkäynnissä kuultiin myös hypnoosiasiantuntija Raimo Kaukosta.
Hän kertoi, että hypnoosilla voidaan vaikuttaa hyvinkin merkittävästi muistiin, joko parantamalla sitä tai häivyttämällä muistia.
Kaukonen totesi, että syvä masennus voi vaikuttaa suggestioalttiutta lisäävästi. Vaikutus on kuitenkin epäsuora vaikuttaen henkilön luonteenlaadun kautta. Suoraan masennus ei juurikaan vaikuta.
Kaukonen totesi myös, että tiedostamaton hypnoosi on mahdollista ja yleistäkin. Tätä käyttävät mm. kaatajapapit. Kuitenkaan pakkoon perustuva hypnoosi ei ole hänen mukaansa mahdollista, ellei hypnotisoitava ole alun alkaen suostunut siihen.
On myös mahdollista, että hypnositoiva muistaa sinänsä asiat, mutta hypnoosi on saanut aikaan välinpitämättömyyden.

Tutkijoiden huomioita Huttusesta

-Huttunen vaikutti olevan hyvin vilpitön asiassaan ja tuntui vahvasti itse uskovan siihen.
-Huttunen oli sympaattinen ja asiallinen.
-Hänellä oli tavallisen suomalaisen elämänarvot ja hän oli hyvin perhekeskeinen.
-Niemisestä puhuttaessa Huttunen tunsi selvästi olonsa raskaaksi ja painostavaksi ja hänelle tuli tunteenpurkauksia.
-Välillä Huttuselle oli tullut epäuskon hetkiä: "Olisi se kamalaa, jos tämä olisi syntynyt vain hänen omassa päässään ja siitä olisi seurauksena tällainen teko". Perään hän totesi, että kyllä tämän täytyy olla totta.
-Huttunen totesi, että pahinta olisi, että hänet todettaisiin hulluksi ja koko asia hautautuisi.

Tuomio

Jussi oli mielentilatutkimuksessa. Tuomio annettiin 3.1.1997 Pietarsaaren käräjäoikeudessa.
Oikeuden päätöksellä hänet tuomittiin taposta, mutta oikeus totesi hänen olleen tekoa tehdessään ymmärrystä vailla ja hän on toiminut harhaluuloissaan, minkä vuoksi tekoa ei voida luokitella murhaksi. Samasta syystä tekotapaa ei voida pitää erityisen raakana, eikä sitä voi muutenkaan pitää törkeänä.
puolustusasianajaja ilmoitti tyytymättömyytensä tuomion syyksilukemiseen ja tuomittuihin korvauksiin.

(Lähde PPK 2000)
---------
Tämän mukaan siis Jussi Huttunen mitä ilmeisemmin ohjattiin saamaan hoitoa, eikä ymmärtääkseni puolustusasianajajakaan tätä pitänyt virheellisenä tuomiona, mutta sitä en tiedä, sorvattiinko syyksilukemista ja korvauksia edelleen korkeimmissa oikeusasteissa. Myöskään korvausten määrästä minulla ei ole tietoa.
User avatar
skoune
Posts: 1145
Joined: Sun Jul 08, 2012 9:34 am

Re: Surma Estonian jälkimainingeissa 12.6.1996 Pietarsaari

Post by skoune »

Queen wrote:Tässä vihdoin lupaamani kooste Estonian jälkimainingeissa sattuneesta henkirikoksesta (kts. palkintokysymysketju).
Kiitos mielenkiintopisesta koosteesta!
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Surma Estonian jälkimainingeissa 12.6.1996 Pietarsaari

Post by härkä »

Kiitti kun näpyttelit tuon Queen.
Itsellä olisi ollut pokkarin kanssa vaikeaa.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
User avatar
Vulvados
Posts: 1899
Joined: Tue Nov 29, 2011 11:07 am
Location: Vulvania

Re: Surma Estonian jälkimainingeissa 12.6.1996 Pietarsaari

Post by Vulvados »

Kiitos seikkaperäisestä kuvauksesta! :D Siitähän selviää muuten kiinnostavasti sellaiset psyykkiset prosessit, jotka varmasti vaikuttavat monien salaliittoepäilijöiden ajatusmaailmaan ja erityisesti siihen intensiteettiin, joskin harvoin he onneksi ihan yhtä pitkälle menevät kuin tämä Huttunen. Toisaalta harvemmat spekuloijat itse näinkin läheisesti pohtimaansa kohteeseen liittyvätkään.

Ja joku vielä sanoo, että visailuketjut ovat turhaa ajanhukkaa! Ei toki, ilman tätäkään tapausta koskenutta kysymystä, ei tämäkään tapaus olisi varmaan noussut esille eikä ainakaan omaan huomiopiiriini! Lisää hyviä kysymyksiä, ja ai niin, saa siihen toiseenkin ketjuun toki vastata, vaikkei siellä yhtä ruhtinaallisia palkintoja tiettävästi luvassa olekaan. Eikös loputon määrä mainetta ja onnistumisen iloa riitä kuitenkin niidenkin ratkaisijoille! :-D Pitääpä lisäillä muuten uusia vinkkejä... :ugeek:
"Tekemätöntä ei saa tekemättömäksi." -- Matti Nykänen
User avatar
Queen
Posts: 2736
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Re: Surma Estonian jälkimainingeissa 12.6.1996 Pietarsaari

Post by Queen »

Kiitos kiitoksista!
Tämä on kyllä noin psykologisesti aika mielenkiintoinen tapaus.
Olen aiemminkin miettinyt, mistä johtuu, että henkirikoksen tekijä eräässäkin tapauksessa oli puukottanut uhria toistasataa kertaa ja kun häntä asiassa kuultiin, hän kertoi lyöneensä pari-kolme kertaa. Suojeleeko ihmisen alintajunta "muistamattomuudella"? Teko on liian raaka edes ihmisen itsensä ymmärtää. Vai vähätteleekö tekijä tieten tahtoen tekoaan?

Tässä Huttusen hypnotisointitapauksessa leikittelin ajatuksella:
Jos Karl Nieminen tiesi Huttusen tietävän, että hän oli väärin korjannut visiirin, niin Huttusen kertoman mukaanhan remonttimies Fors tiesi myös tästä korjauksesta. Hän kuitenkin kiisti soittaneensa Huttuselle tai muutenkaan olevansa tietoinen ko. korjauksesta. Oliko Nieminen hypnotisoinut hänetkin? :mrgreen:
Minusta tämä Mats Backin osuus jäi myös hieman epäselväksi. Huttusen mukaanhan Back oli kertonut, että korjaus taisi jäädä silleen. Kuultiinko häntä lainkaan oikeudessa ja jos, niin oliko hänellä todellakin käsitys, että taas kerran oli korjailtu hitsaamalla visiiriä? Oliko hänetkin hypnotisoitu?
Olisi myös mielenkiintoista kuulla, mitä Jussi Huttuselle kuuluu nykyään. Mahtaako hän edelleen olla jossain hoidossa. Onko hänen oma mielipiteensä surmasta ja sen motiivista muuttunut.
Post Reply