Hannu Saarentaa tuomittiin vaimonsa taposta, Tampere 1997

Selvitetyt tapaukset taustoineen, rikosten tekijöiden profiilit
Post Reply
User avatar
Queen
Posts: 2070
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Hannu Saarentaa tuomittiin vaimonsa taposta, Tampere 1997

Post by Queen » Sun Dec 30, 2018 5:07 pm

Tampereen Villilä 1997
Hannu Saarentaa oli ollut naimisissa vaimonsa kanssa päivää vaille 23 vuotta. Eroakin oli jossain vaiheessa hankittu, vaimon toimesta. Hannu oli jäänyt tuolloin kiinni vaimonsa pettämisestä. Eron haku kuitenkin raukesi ja avioliittoa jatkettiin. Avioparin suunnitelmissa oli avata kahvila Tampereelle. Ennestään heillä oli grillikioski.

Keväisenä lauantaipäivänä kaikki muuttui. Vaimo oli lähtenyt grillikioskilta aiemmin kotiin ja Hannu jäi vielä töihin. Kello 18 aikaan hänkin kotiutui. Pöydällä oli lappu, jossa luki: "Ruoka on hellalla".
Hannu ajatteli vaimon menneen katsomaan sukulaisensa kissaa, jota tämä oli luvannut hoitaa näiden matkan aikana. Toinen vaihtoehto oli, että vaimo olisi hevostalleilla.

Hannu meni lauantain kunniaksi saunaan ja nautti samalla pari olutta. Hän kertoi katselleensa Triangeli-nimistä tietokilpailuohjelmaa tv:stä. Ohjelma päättyi klo 19.45. Tämän jälkeen Hannu päätti lähteä käymään hevostalleilla. Heillä oli oma hevonen, jota pidettiin asunnon lähellä olevalla tallilla.
Yleensä pariskunta oli käynyt yhdessä lauantai-iltana saunassa. Nyt vaimon puhelinkin oli jäänyt kotiin. Tallille lähtiessään Hannu kirjoitti vaimolleen viestin siltä varalta, jos hän tuleekin kotiin sillä aikaa, kun on itse tallilla:
”Ota puhelin ja kello seuraavalla kerralla mukaan.”
Hannu Saarentaa kertoi myöhemmin, että tämäkin viesti käännettiin häntä vastaan.

Saarentaa meni talleille, vetäisi oven auki ja vaimo oli heti oven takana. Hän kysyi, mikä vaimolla oli. Hän epäili tämän saaneen epilepsiakohtauksen, koska vaimolla oli ko. sairaus. Hannu kokeili vaimonsa pulssia, mutta ei tuntenut mitään ja totesi tämän kuolleen. Hän kertoi menneensä sekaisin. Hannu soitti poliisin hätänumeroon 10022 sen sijaan, että olisi soittanut yleiseen hätänumeroon 112. Jälkeenpäin tämä aiheutti spekulaatiota siitä, miksi hän soitti poliisin numeroon, jos epäili vaimon saaneen sairauskohtauksen.

Hannu meni ulos odottamaan poliisia ja ambulanssia. Hän käveli tienvarteen ja soitti uudelleen poliisille. Partio tulikin pian. Komisario Jari Kinnunen puhutteli miestä ja Kinnusen mielestä Hannu käyttäytyi omituisesti. Mies itse kertoi myöhemmin olleensa sokissa ja ehkä käyttäytyneensäkin sekavasti.
Paikalle saapui perheen tytär, joka totesi jotenkin niin, että "Äitini on varmaan kuollut. Onko isä tehnyt jotain?”

Esitutkinnan ja oikeusprosessin aikana Hannua syytettiin siitäkin, että hän muistaa asiat liian hyvin.
– Ihmettelen sitäkin, että kun tutkimukset hevostallilla olivat kesken ja vaimoni oli riisuttu alastomaksi, eräs ulkopuolinen nainen päästettiin talliin viemään hevosille heiniä.
Virkavalta tutki vainajan ja tapahtumapaikan. Uhri oli vielä lämmin, mutta pulssia ei kaulavaltimolta enää tuntunut. Nenän sivussa ja ohimolla oli joitakin ruhjeita. Hannu teki virheen siinäkin, kun hän muun muassa tapahtumapaikalla kertoi poliisille, että hevonen on vikuri.

Poliisi ryhtyi syyllistämään minua siitä, että olen yrittänyt laittaa vaimoni kuoleman hevosen syyksi.
Senhän takia me juuri se hevonen hankittiinkin, että se on helposti käsiteltävä. En minä vikurilla sitä tarkoittanut. Kaikki hevosethan ovat hieman arvaamattomia, Hannu sanoo.

Hannu Saarentaa vietiin poliisilaitokselle. Hänet puhallutettiin ja tulos osoitti 0,3 promillea. Poliisi ilmoitti, että Hannua epäiltiin vaimon surmaamisesta ja hän tarvitsi avustajan. Sellaiseksi saatiin Pertti Patrikainen.

Hannua vastaan nostettiin syyte vaimonsa taposta. Ensimmäinen oikeudenkäynti oli 23.4.1997. Kuolinsyyksi todettiin heijasteellinen sydänpysähdys. Sellainen voi syntyä muun muassa hetkellisen kaulaan kohdistuvan iskun seurauksena.
Kuolema oli tapahtunut klo 19.00-19.45 välisenä aikana.
Hannu itse piti todennäköisenä, että hänen vaimonsa oli surmattu lähellä olevan talon portailla ja kannettu talliin.

Ennen seuraavaa oikeudenkäyntiä Hannu vapautettiin. Hän pääsi vastaamaan syytteeseen vapaalta jalalta.
Tampereen käräjäoikeus tuomitsi Hannun vaimonsa taposta 9 vuodeksi vankeuteen. Päätös syntyi äänestämällä, kahden tuomarin ja lautamiesten kokoonpanolla.
Saarentaa ei osallistunut oikeuskäsittelyyn. Hän kertoi asianajajan kertoneen, ettei hänen tarvinnut paikalle tulla. Hänen kaverinsa oli soittanut lopputuloksesta.

Eräät henkilöt olivat todistaneet, että Hannu oli ollut aggressiivinen, mutta Hannun omasta mielestä ainakaan mitkään tapahtuma- ja löytöpaikan tutkimukset eivät tukeneet hänen syyllisyyttään.
Poliisi kävi noutamassa Hannun poliisilaitokselle, josta hänet kuljetettiin Kylmäkosken vankilaan.

Tuomiosta valitettiin Turun hovioikeuteen. Hannu vaati valheenpaljastus -testiäkin. Testiä ei tehty, koska tapahtumasta oli jo kulunut niin paljon aikaakin. Hypnoosi kuitenkin järjestettiin. Sitä seurasi Hannun asianajaja sekä syyttäjä. Hannu koki hypnoosin aikana itkupurkauksen. Muuta selvyyttä hypnoosi ei kait tuonut.

Hovioikeus piti käräjäoikeuden päätöksen ennallaan. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Puheenjohtaja olisi vapauttanut Hannun.
Korkein oikeus ei antanut valituslupaa.
Hannu Saarentaa vakuutti syyttömyyttään ja ryhtyi nälkälakkoonkin, josta tv:n ajankohtaisohjelmakin kertoi. Hannu anoi armoa myös presidentti Tarja Haloselta. Ei auttanut.
Hannu vapautui 25.11.2001.

Hannu sai puhelun tamperelaiselta poliisilta, joka halusi järjestää palaverin Villilän hevostallilla. Paikalla oli lisäksi muita henkilöitä, joita on esitutkinnan aikana kuulusteltu, muun muassa hevostallien lähellä asuvia henkilöitä.
Tuolloin paljastui, että yksi todistajista oli esitutkinnassa valehdellut. Hannu laati keskustelusta pöytäkirjan ja pyysi poliisimiestä toimittamaan sen eteenpäin. Tuolloin poliisimies tokaisi: ”Minä olen täällä siviilihenkilönä.”
Hannu pyysi todistajaa kotiinsa katsomaan asiakirjoja ja paikalla oli kaksi muutakin henkilöä. Hannu teki tilaisuudesta pöytäkirjan. Tämä todistaja kertoi, ettei kaikkia pihassa tapahtumahetkellä olleita ole edes kuultu esitutkinnassa. Todistaja kertoi Hannulle näiden henkilöiden olleen "Niitä sun pitkävetokavereitas.”
Seppo (nimi muutettu) ojensi minulle kätensä. Tartuin siihen. Hän sanoi, että ”lupaan kertoa sulle totuuden ennen kuin kuolen”. Sanoin Sepolle, että älä odota kuolemaasi. Se voi olla sitten myöhäistä. Sitten Seppo kertoi.
Todistaja on siis nyt jälkeenpäin kirjoittanut nimensä paperiin, jossa hän myöntää esitutkinnassa kertoneensa asiat toisin kuin on totuus. Todistaja myöntää tietävänsä, ettei tekijä ole Hannu Saarentaa.

Lähde: Alibi nro 1/ 2005, omat muistiinpanot, nettikeskustelut
---
Tähän tapaus sitten taisi tyssätä. Vai onko tälle mitään jatkoa? Näin ilman esitutkintamateriaalia on vaikea sanoa miehen syyllisyydestä tai syyttömyydestä yhtään mitään.


Post Reply