Murha Ulvilassa 1.12.

Selvitetyt tapaukset taustoineen, rikosten tekijöiden profiilit
User avatar
will
Posts: 2072
Joined: Tue Oct 11, 2011 10:47 am
Contact:

Re: Murha Ulvilassa 1.12.

Post by will » Wed Apr 25, 2018 12:42 pm

Sodan aikana on mustaan pörssiin saanut maksettua ylimääräisiä rahoja ilman, että se on näkynyt ulospäin. Jos taas varat katosivat jo ennen paloa, pitää kysyä, varastettiinko niitä diakonissalta vähän kerrassaan vai siirrettiinkö ne ajoittain kolehtilippaasta säilytykseen muualle, mistä niitä ei enää olisi löytynyt satavuotisjuhlan yhteydessä. Sisar Piirilä olisi saattanut siinä tapauksessa sanoa asiasta sanasen, kuten että tähän asiaan vielä' palataan. Joten olisi ollut hyvin käytännöllistä, että varat olisivat näyttäneet palaneen rukoushuoneen mukana, vaikkei sen raunioista juurikaan töytynyt rahametallia. Sitä olisi pitänyt olla yhdessä kasassa toistakymmentä kiloa, minkä puuttuminen vahvasti viittaa siihen, että rahasto oli siirretty muualle joko pienemmissä tai suuremmissa erissä ennen paloa.

Kustaa Fallila luonnollisesti muodosti itselleen alibia näkemällä lauttarannasta käsin sähkövaloa rukoushuoneelta, koska hänen lähtönsä työpaikalta oli tiedossa ja kotiinsa hän olisi kulkenut rukoushuoneen ohi juuri niinä aikoina, jolloin siellä tehtiin tutkinnanalaisia rikoksia. Näkymät ovat olleet hänelle hyvin tuttuja työmatkansa varrella, joten luulisi hänen tienneen, mistä ikkunasta lankeaa minkäkin lainen valo. Diakonissan ikkunat kuitenkin olivat talon toisella puolella, joten mahdollisesti hän kuitenkin olisi nähnyt valoa seurakuntasalin tai rakennuksen muiden tilojen puolelta, kuten sakastista (jos sellainen oli), tai konttorihuoneesta (jos olikin sellainen).

Olisi hyvä saada jostain arkistosta rakennuspiirustukset ja asemapiirros tai muu yksityiskohtainen kartta, jotta voisi päätellä, mitä on voitu nähdä mistäkin suunnasta. Tällaisia papereita voisi olla oikeudenkäynnin pöytäkirjojen liitteenäkin. Ne saattaisivat nykyään olla jossain maakuntamuseossa, jos vain osattaisiin kysyä oikeasta paikasta. Juttuhan on loppuun käsitelty ja paperit joko hävitetty tai arkistoitu.

Pappisluettelon ja siinä mainittujen kirkkoherrojen matrikkelitietojen mukaan nämä näyttäisivät palvelleen loppuun asti. Siten rukoushuone olisi rakennettu jo Karl Stenbäckin virassa ollen, ja seurakuntaan palkattu rukoushuoneella asunut ja sieltä käsin toiminut diakonissa, joka olisi ehtinyt palvella laupeudentyössään kolmen kirkkoherran aikana, ja mm. kansalaissodan ja sen jälkeisten hieman vaikeiden aikojen yli. Ulvila oli punainen pitäjä suhteessa valkoisiin n. 10:1.

Rukoushuoneen aikaiset kirkkoherrat:
Karl Emil Stenbäck (1878-1919)
Juuso Säntti (1919-26)
Aukusti Mikko Halla-Seppälä e Pukkila (1928-49)
http://hiski.genealogia.fi/seurakunnat/ ... ML&LANG=FI


User avatar
Queen
Posts: 1852
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Re: Murha Ulvilassa 1.12.

Post by Queen » Fri Apr 27, 2018 8:41 am

Näitä avustusrahoja ei ainakaan ole voitu etukäteen pikkuhiljaa kähmiä, Sillä diakonissa oli hakenut ne (muistini mukaan) vasta edellispäivänä pankista. Hän oli ottanut ne pieninä rahoina, koska ne oli tarkoitus jakaa avun tarvitsijoille joulukuun alkupäivinä.

Kun tätä perheen äitiä ajattelee, niin on vaikea uskoa sitäkään, että hän ei olisi tiennyt mitään miehensä ja anoppinsa puuhista. Perhe asui pienessä mökissä, jossa ei käsittääkseni tainnut tuvan lisäksi juuri muita huoneita ollakaan. Ja mistä nainen olisi ajatellut miehensä saaneen tuon 30 mk keskellä yötä ellei rikollisilla puuhilla? Ei ole tarvinnut olla kummoinen ruudin keksijä, että olisi osannut liittää palon ja rahat toisiinsa, etenkin kun Sandra tohkeissaan oli tullut hartaustilaisuudessa ja heti sen jälkeen poikansa kanssa lähtenyt ulos.
Lisäys: Niin tämä Stenbäck rakennutti tämän rukoushuoneen omilla varoillaan ja jätti sen sitten perinnöksi seurakuntalaisilleen.

User avatar
will
Posts: 2072
Joined: Tue Oct 11, 2011 10:47 am
Contact:

Re: Murha Ulvilassa 1.12.

Post by will » Sat Apr 28, 2018 7:53 am

Queen wrote:
Sat Feb 24, 2018 11:27 am

ULVILASSA TAPAHTUNUT MURHA JA KIRKON TUHOPOLTTO 1.12.1934 VASTAISENA YÖNÄ

---

Pastori antoi tietoa rahavaroista, joita siis oli kolehti sekä 20.000 mk. Hänen mukaansa kolikoita oli suurin osa rahoista. Niitä ei kuitenkaan löytynyt palojätteistä, ei edes sulaneina. Pastori kertoi, että 20.000 mk:n summakin oli pääasiassa kolikoina, sillä niitä ei oltu vaihdettu setelirahoiksi, koska ne oli helpompi jakaa kolikkoina avuntarvitsijoille.

.....

Johanssonit tarkistivat rakennuksen ja heidän mukaansa lähti heidän kertomansa mukaan
* 3 kpl 20 mk:n seteleitä
* n.300 mk kolikoita lippaassa
* hopealusikoita
* pakka flanellia ja nyytti avustukseen tarkoitettuja vaatteita

----

Tämän jälkeen he ryhtyivät miettimään jälkien peittämistä ja ottivat kotoaan tervaksia mukaansa palaten rikospaikalle. He sijoittivat sytykkeet ruumiin ympärille, lisää sytykettä he ottivat rukoushuoneen puulaatikoista ja pian leimahtivat liekit rakennuksessa.

.....

Edelleen nimismies ei oikein ollut tyytyväinen lausuntoihin, olihan niitä muuteltukin pitkin matkaa. Seurakunnan kassassa piti olla 20.000 mk, mutta missä rahat siis olivat. Johanssonitkin kiistelivät rahojen määrästä, toinen ilmoitti summaksi 384 mk ja toinen 234 mk.

....

Tapaus jäi sikäli avoimeksi, että mihin joutui anastettu omaisuus? Miten kävi tuon 20.000 markan, kun tuomioissakin katsottiin saaliiksi vain noin 300 mk. Kätkettiinkö rahat tulevaisuuden varalle? Ja entä se mahdollinen kolmas apuri?

Ketjun alustuksesta jää vaikutelmaksi, että rahasto olisi kerätty pääasiassa kolikkoina, mahdollisesti kolehtina, ja säilytetty sellaisena, viemättä sitä rahalaitokseen, jolloin se olisi päätynyt tilille. Edelleen näyttäisi, ettei rahastoa edustanutta kirkkoherraa olisi uskottu siltä osin, että juhlatilaisuuden jälkeen rahat olisivat olleet säilytettyinä rukoushuoneella. Paloiko myös rahaston kirjanpito? Seurakunnan rahastonhoitaja antoi Rimpiläisen kirjan mukaan tietoa lähinnä vakuutusarvoista. Ulvilan seurakunnan arkistossa on vanhemmilta ajoilta yksityiskohtaisesti kirjattu näitä kirkollisen sosiaalitoimen varoja. Oliko käytännöstä luovuttu äskettäin tai jo jonkin entisen kirkkoherran aikana, ja mitä kirkkolaki sellaisesta sanoi?

Jos seurakuntasisar olisi nostanut pankista 20 000 mk palon alla, suurelta osin rahanpesuun sopivina kolikkoina, hänet sitten olisi tapettu ja rahat kadonneet, luulisi, että tästä yhteydestä olisi yritetty saada jonkinlainen syyte aikaiseksi, koska olisihan summa näkynyt pankkitililtä ja todennäköinen kolikkotilaus pankin papereista. Mutta kun ei, arvelen että rahojen olemassolo, tai ainakin niiden säilytys rukoushuoneella oli jäänyt poliisille epäselväksi. Ehkä tämän vuoksi olisi tarvittu nimismiehen mainitsemia kokeneita rikosetsiviä Porista.

Tunnustuksen mukaan kumpareella seissyt pariskunta olivat Mattson ja äitinsä, mutta entä jos tunnustus olikin väärä, kuten Mattson oikeudessa väitti. Hän siis alkujaan muun ohessa kertoi asetelleensa sytykkeitä ruumiin viereen polttaakseen tämän. Kuka tämän uskoo, kun kuivaa puutavaraa oli riittävästi ympärillä useammankin ruumiin polttamiseen tunnistamattomaksi! Jos pariskunta ei ollut se, joka tuomittiin, keitä he olivat?

User avatar
Queen
Posts: 1852
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Re: Murha Ulvilassa 1.12.

Post by Queen » Sat Apr 28, 2018 8:32 am

Kyllä, tämä raha-asia on tosiaan kovin monimutkainen. Pastori Seppälä lausui (PPK-kirjan mukaan) seuraavaa keskustelussaan nimismies Karhavaaran kanssa:

"Sanoin vain, että palossa tuhoutui edellisenä iltana kerätty kolehti kokonaisuudessaan, mutta sen lisäksi myös varoja ainakin 20.000 mk arvosta. Joulukuun ensimmäisinä päivinä neiti Viirilän piti jakaa avustukset seurakunnan hädänalaisille."
"Melkoinen summa. Onko pastori mahdollisesti tietoinen siitä, olivatko rahat paperi - vai metallirahoina?"
"Metallirahoinahan ne. Ainakin kolehti. Mutta kyllä neiti Viirilä tapasi myös pyytää pankista noita avustusrahoja kolikkoina. Se helpotti jakamista ja eiväthän ne summat toki suuria ole, että niitä seteleillä maksettaisi."
---
Selkeästi Mattson kertoo, että ruumis jätettiin oven suuhun makaamaan. Hänen äitinsä oli pannut oven säppiin, ettei asuntoon tulisi kukaan ja pääsisi yllättämään. He panivat oven kiinni myös lähtiessään saaliin kanssa ja hakiessaan sytykkeitä. Avaimen he ottivat mukaansa ja tulivat sillä sitten sisään, kun palasivat polttamaan asunnon.
---

Kerään hieman seuraavaan viestiin tuota aikataulua.
Last edited by Queen on Sat Apr 28, 2018 9:04 am, edited 1 time in total.

User avatar
Queen
Posts: 1852
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Re: Murha Ulvilassa 1.12.

Post by Queen » Sat Apr 28, 2018 9:02 am

LISÄYS RAHOJEN NOSTOON: Myöhemmin PPK-kirjassa lukee vielä näin: Sanni Viirilän ilmoitettiin nostaneen paloa edeltäneenä päivänä seurakunnan kassasta lähes 20.000 mk.
Eli kovin on sekavasti tämä artikkeli kirjoitettu. Pappi puhui pankista ja sitten puhutaankin srk:n kassasta.

Kello lähenteli iltakymmentä, kun Sandra saapui kotiinsa hartaustilaisuudesta.
Melko pian tämän jälkeen äiti ja poika lähtivät kohti rukoushuonetta.
Pari viipyi vajaan tunnin surma-varkaushommissaan.
Sen jälkeen varastetut tavarat käytiin kätkemässä Kulmalan suuliin.
Sitten mentiin kotiin hakemaan sytykkeitä ja palattiin rikospaikalle. (En löytänyt nyt sitä kohtaa, mutta muistini mukaan jompikumpi kertoi kellon käyneen tuolloin puoltayötä)
Iltayön tunteina liekit löivät rakennuksesta. Silminnäkijähavainto kahdesta hahmosta kumpareella oli palon alkuvaiheesta. Myöhemmin paikalta saatiin talteen kengänjälki, joka oli yhteneväinen Mattsonin kenkien kanssa - ruutukuvio.
Jälkisammutuksen ollessa käynnissä aamun tunteina, nimismiehelle tuotiin sana ruumiista.
Muutama päivä myöhemmin Sandra kertomansa mukaan kävi muuttamassa kätköpaikan metsikköön, minkä alueen hän vain summittaisesti näytti tutkijoille.

User avatar
will
Posts: 2072
Joined: Tue Oct 11, 2011 10:47 am
Contact:

Re: Murha Ulvilassa 1.12.

Post by will » Sat Apr 28, 2018 2:00 pm

Kiitos, tämä selvensi asiaa. Seurakuntasisar siis kuittasi ja nosti juhlapäivänä tai sitä edeltäneenä päivänä seurakunnan kassasta käteistä lähes 20 000 Mk pieninä seteleinä ja kolikkoina, edelleen jaettavaksi avuntarvitsijoille muutaman päivän kuluessa. Näistä rahoista ei ollut mitään jälkeä, kun palopaikkaa tutkittiin tarkemmin, joten
- Ne oli jo annettu pois, mutta rahaa saaneista kukaan ei muistanut saaneensa mitään ja kuittaukset olivat palaneet rakennuksen mukana. Tämä tuntuu epätodennäköiseltä.
- Ne oli varastettu tai ryöstetty diakonissan hallusta palon alkamiseen mennessä. Rahoista tai niiden käyttämisestä ei ole jääänyt merkkiäkään. Tämä puhuu sitä vastaan, että Mattsonit olisivat ottaneet ne.
- Diakonissan kuittaus kassasta ei olisikaan ollut hänen omansa vaan väärennetty, jolloin rahat eivät olisi koskaan olleetkaan hänen hallussaan. Tämä puolestaan olisi voinut johtua esim seuraavista:
-- Mahdollinen seurakunnan kassavaje olisi tullut ilmi rikoksen tutkinnassa, joten joku vastaava kuittaus nostosta oli syytä saada kirjoihin ennen sitä. Diakonissan kuolema olisi tarjonnut mahdollisuuden käyttää hänen nimeään jälkikäteen.
-- Palo olisi mahdollistanut kohtalaisen summan nostamisen seurakunnan kassasta diakonissan nimellä tulipalon jälkeen, ellei väitetyllä alkuperäisellä nostolla olisi ollut todistajaa. Vakuutusyhtiö olisi mahdollisesti korvannut tämän tappion. Nämä kaksi viimeisintä vaihtoehtoa olisivat vaatineet kylmähermoista henkilöä toteuttajakseen.

Ajankohdasta: Kustaa Fallilan mukaan hän palasi töistä Friitalan puolelta lautalla Vanhan Ulvilan rantaan ja jatkoi siitä kotiinsa Ravanin kylään. Hän näki lyhyen aikaa joen takaa sähkölampun valoa rukoushuoneelta kellon ollessa 20 minuuttia vaille yksi yöllä, mutta ei havainnut muuta rakennuksen tienoilla kotimatkansa aikana. Tulipalon on täytynyt syttyä vasta hänen mentyään, yhden maissa tai sen jälkeen, ellei sytyttämisessä ole tunaroitu. Ilmiliekkejä tuskin on näkynyt ulos asti ennen kello yhtä yöllä. Mattsonin tai äitinsä arvio siitä, että rakennus sytytettiin puolen yön maissa ei tuon todistuksen mukaan pitäisi paikkaansa. Mattson ilmeisesti asui lähellä, koska tulipalo aamukuuden maissa näkyi hänen kotinsa pihaan.

Edit: Kustaa Fallila näytti tunteneen diakonissan asunnon huoneiden ja niiden ikkunoiden, ovien ja valaisimien sijoittelun, joten hän lienee joskus käynyt yksityispuolella. Mahdollisesti hän on auttanut diakonissaa kantamalla klapeja tai vaihtamalla lampun tai tekemällä joitakin muita silloisia ns. miesten töitä. Poliisi on epäilemättä uskottavasti selvittänyt, ettei hän ollut sinä yönä käynyt rukoushuoneella vaan kulkenut sen ohitse.

Edit 2: Googlen StreetView kuvassa Ulvilan pappila joen rannalla idästä länteen kuvattuna, joki pappilan takana. Takaoikealla n. 700m:n päässä oli palanut rukoushuone ja takavasemmalla n. 800m:n päässä hautausmaa, nykyisin kappelilla varustettuna. Jälkimmäistä reittiä kulkien pääsi edelleen itärannan maantielle ja sitä pitkin Ravanin kylään. Lautalta pappilaan oli n. 400m, kuvassa oikealta Kokemäenjoen suuntaisesti tullen.

https://goo.gl/maps/gPvmLGJqHuT2

User avatar
Queen
Posts: 1852
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Re: Murha Ulvilassa 1.12.

Post by Queen » Sun Apr 29, 2018 1:46 pm

Hyviä ajatuksia willillä. Tuo voisi olla mahdollista, että rahat eivät edes olisi olleet diakonissan hallussa.
Se tässä jutussa on kummallista, että kummatkin rahavarat (kolehti+avustusrahat) ovat kadonneet.

User avatar
härkä
Posts: 5634
Joined: Tue Oct 11, 2011 1:26 am
Location: Laidun

Re: Murha Ulvilassa 1.12.

Post by härkä » Wed May 02, 2018 5:58 pm

Tuohon Fallilan havaintoon:

Pappila on / oli silloinkin aivan joen rannalla.
Palanut rukoushuone selkeästi kauenpana. Niin , että väliin jäi metsääkin.
Pitäisin mahdottomana ,että moinen havainto oltaisiin voitu tehdä joen toiselta puolelta.

Fallila on hyvinkin voinut kulkea palaneen rakennuksen ohi ja nähnyt valoa.
Ilmaisu seikasta on saattanut tulla väärin kirjatuksi ko.papereihin ?
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.

User avatar
Queen
Posts: 1852
Joined: Sun Dec 11, 2011 10:42 am

Re: Murha Ulvilassa 1.12.

Post by Queen » Fri May 04, 2018 9:11 am

Minusta tässä jutussa on muuan outo seikka, itseasiassa useitakin.
Nosti diakoni avustusrahat nyt sitten joko pankista tai seurakunnan kassasta, niin olettaisi, että hän on esim. papin kanssa keskustellut siitä, mihin hän kätkee näin suuren rahasumman.
Ainakaan PPK-kirjassa ei ole mitään mainintaa siitä, että pappi olisi puhunut tällaisesta sopimisesta mitään. Jos on, miksi kaikkein tärkein olisi jätetty pois tästä jutusta?
Jos avustusrahojen kanssa pelaaminen oli säännöllistä, ehkä on sovittu jo ensimmäisellä kerralla, miten diakoni aikoo rahojen kanssa toimia. Olisihan ollut mahdollista, että diakoni olisi esim. sairastunut vakavasti tai peräti kuollut luonnollisen kuoleman. Papin olisi ollut pakko mennä pönkimään diakonin huusholli löytääkseen varat.
Itse olisin olettanut, että pappi olisi osannut sanoa summittaisen paikan, johon diakoni on rahat pannut (esim. "Hän kertoi panevansa ne makuuhuoneen komeron ylähyllylle metallilippaaseen tms.").
Ja kuten taisin jo aiemmin kirjoittaa, ei kai hän tätä suurta summaa kätkenyt huonommin kuin kolehtivaroja, olihan niitäkin varten varattu metallilipas. Eikö seurakunta ollut hankkinut mitään tukevaa lipasta avustusvaroja varten, kun ei diakonin kotona ollut kassakaappia?

User avatar
will
Posts: 2072
Joined: Tue Oct 11, 2011 10:47 am
Contact:

Re: Murha Ulvilassa 1.12.1934

Post by will » Sun May 06, 2018 7:38 am

Kun pappi ei ole maininnut mitään, ei mitään erillistä säilytyspaikkaa ehkä ollutkaan, koska sitä ei olisi tarvittu. Ei tunnu mahdottomalta, että kolehtihaavien sisältö olisi vain kerätty johonkin paikkaan sellaisenaan ja sieltä otettu sopivia määriä avustusvaroja, kun niitä tarvittiin. Säilytyspaikka olisi voinut olla pankin holvi, missä näille varoille olisi ollut erillinen lokero osana seurakunnan kassaa. Sieltä siis olisi haettu kyseisenä päivänä, tai olisi pitänyt hakea, tai diakonissa tiesi, ettei ollutkaan haettavaa, koska kuormasta olisi syöty, tai ehkä se tuli hänelle yllätyksenä.

Tilanteen tultua ilmi juhlan alla tai viimeistään heti sen jälkeen olisi jo seuraavana yönä usutettu lähistöllä asuva rutiköyhä perhe olemassa olevien kolehtirahojen varkaisiin, jottei näyttäisi siltä, että kassa oli vajunut itsekseen. Se olisi raskas juttu, ellei diakonissa ollut mukana juonessa. Olisi pitänyt alunperin jo ajatella, että hänen suunsa näin tukittaisiin.

Mutta kuka tai ketkä? Viittaa sisäpiiriin, koska ei ketä tahansa päästetä seurakunnan tallelokerolle paikkakunnalla, missä kaikki tuntevat toisensa. Tarvittaisiin lisätietoa noiden rahojen säilytystavasta ja kirjanpidosta. Kirkossa varmaan myös kerättiin kolehtia. Luonnollista olisi, että nekin varat olisi viety suhteellisen säännöllisesti "kassaan", ja holvilla olisi sen vuoksi säännöllisesti käynyt kaksi tai useampia henkilöitä. Olisiko suntio tai kirkkoherran rouva tuonut kirkossa kerätyt kolehtivarat säilytykseen, ja diakonissa rukoushuoneelta?

Post Reply