Hejac

Kuvien kehittäminen on käytännöllisintä suorittaa keittiössä.
Tarvitaan vetta kehitteelle ja kiinnetteelle. Ja lopuksi vielä huuhtelu.
Nuo altaat sopivat tiski , tai ruokapyödälle. Itse kone vie myös oman tilansa.
Sitten vielä kuvien kuivausvaihe. Siihenkin on oma laitteensa.

Itse ainakin kehitin kyökissä. Se olisi ollut pirun hankalaa muualla. Tosin tuolloin ei ollut samankaltaisia kylppäreita kuin nykyään.

Bock liittyy kyllä huolestuttavan useasti näihin juttuihin.

Etelästä otetussa lintuperspektiivikuvassa näkyvät pihasiipi (C-rappu) pitkin harjaa, talon itäpuolinen piha ja porttikäytävä kadulta. Numero 14 on vaalea talo, jossa kaksioisaiset ikkunat porttikäytävän yläpuolella:

http://ak.t0.tiles.virtualearth.net/til ... 206&g=2177

Ympäristöä voi laajemmin katsella osoitteesta;

http://www.worldmapfinder.com/BingMaps/ ... sinki.html

Vuorimiehenkatu löytyy Ullanlinnasta Neitsytpuiston länsipuolelta.

Alla olevan linkin kuvassa oikealla ylhäällä C-siipeä Idästä katsottaessa näkyvät toinen, kolmas ja neljäs kerros. Jussi Helasvuon toisen kerroksen ikkunat ovat rännin kahta puolta.

http://ak.t2.tiles.virtualearth.net/til ... =dir_w&n=z

Etelän lintuperspektiivikuvasta näkyy länsipuolella taloa oleva, C-siiven suuntainen piharakennus, jossa voisi olla autotalleja. Sinne ajetaan C-siiven alitse kulkevan porttikäytävän kautta talon itäpuolen pihalta, kuten dokumenttifilmin pätkästä ilmenee. Autoliikennettä C-rapun editse lienee ollut säännöllisesti.

Kaksioksi kutsutun huoneiston pohjapiirros auttaisi hahmottamaan paikkaa. Suuruudeltaan seuraavan huoneistotyypin nimenä oli kaksi huonetta ja keittiö. Mahdollisesti Helasvuon asunnossa ei ollut erillistä keittiötä vaan keittonurkkaus toisessa huoneista.

Niin Töölössä, Kalliossa kuin Kampissa ja Punavuoressa, varsinkin 40- ja 50-luvun talot ovat kauttaaltaan ns. pahviseiniä asuntojen välillä. Pienemmät ja halvemmat asunnot tuossakin tapauksessa rakennettu sisäpihalle siipirakennukseen. Oliko C-rapun lisäksi D-rappu vai käsittikö C-rappu koko siipirakennuksen? Punavuori oli myöskin työläisväestön aluetta tuohon aikaan, kuten on nykyäänkin, vaikkakin palkat ja koulutustaso parempia.

JH on voinut kuvia ottaa sieltä ja täältä ja varmaan ottanutkin. Mutta se että jos joku kieltää kuvaamasta, tai pyytää kuvia jälkikäteen takaisin, ei sen perusteella mitä JH:sta lukenut, tule mieleen että JH itsepäisesti kieltäytyisi vain kieltäytymisen syystä. JH myös itse pyöri 'vaihtoehtopiireissä', eikä ollut mikään dokumentaristi ... joka olisi kuvia myynyt lehteen tms. En usko että mistään kuvista on ollut motiivissa kysymys. Kaiken lisäksi kuvien hävittämiseen ei tarvitse murhata ketään.

IB:n temppelityömaa alkoi 1987 ei se silloin ollut laajasti tunnettu juttu. Iltapäivälehdet 90-luvun alussa revittelivät lööppejä hasiksen poltosta (!) ja säilytyksestä Sipoossa. IB:n porukat tuskin mitään peruslätkää poltteli, varmaan itse toivat tavaraa Intiasta.

härkä wrote:...
Pitäisi selvittää , voiko kongista ajaa pakulla ovelle ?
...

Hejac-kuva kesäkuulta 2014

Porttikäytävästä mahtuu iso paku. Pihan leveys käytävän takana on n. 5m. Voi vaihtoehtoisesti joko ajaa porttikäytävästä C-ovelle ja peruuttaa siitä takaisin kadulle, tai peruuttaa kadulta pihalle oven kohdalle ja palata ajamalla takaisin kadulle. Voi myös tulla D-portaan porttikäytävästä pihan perällä ja ajaa ovelle. Sitä ennen auton on voinut kääntää D-portaan puoleisella pihalla, jos on ensin ajanut sen sinne nokka edellä molempien porttikäytävien kautta.

kts. http://hejac.com/forum/viewtopic.php?f= ... 8033#p8033

Kuten kuvasta näkyy, portit, joista pääsee sisäpihalle ja asuntoihin, ovat lukossa. Nykyään niissä on ovikoodit mutta tuskin oli vuonna 1988, esimerkiksi itse tein aloitteen ja sain sen läpi aikaisemmassa taloyhtiössä jossa asuin vuonna 2007 ovikoodien asentamiseksi, se helpotti huomattavasti sisäänpääsyä ja vieraille ei tarvinut availla ovia.
On sitten kysymys erikseen, käykö portteihin ja rappukäytäviin/asuntoihin sama avain? Ja jos käy nykyään niin kävikö vuonna 1988?

Vanhastaan alueen porttikäytävissä on ollut näkösuojan antavat, teljettävät peltiportit, joissa oli erillinen, lukittava jalankulkuovi. Autoportin avain on yleensä ollut isännöitsijällä, talonmiehellä ja autopaikkojen/autotallien haltijoilla. Jalankulkuoven avain lienee ollut kussakin huoneistossa, toki talon tavoista riippuen. Vuorimiehenkatu 14 D-rapun pihalle näyttää ilmakuvan mukaan aikanaan rakennetun autotalleja. Sinne ajetaan kuvan portista. Nykyään talon alla on autohalli, minne ajetaan suoraan Korkeavuorenkadulta omasta portistaan.


Portteja, Vuorimiehenkatu 12-14. Hejac-kuva, kesäkuu 2014.

Vuorimiehenkatu 14:n sisäpihalle C-rapun eteen pääsee myös numero 12:n portin kautta jalan kulkien, mutta ei autolla.

Edit talo on rakennettu 1940. Portti on mahdollisesti uusittu, koska tuollaisia ei Helsingissä näkynyt vielä 1940 luvulla.

^
Kiitoksia kuvista. Tuo mb:n kysymys on hyvä. Asia lienee selvitettävissä.

Uhrin omat avaimet olivat asunnossa. Ruumis pakattuna sohvaan.
Voisi olla mahdollista , että koko paketti olisi voitu ajatella siirtää es. pakulla.

Joko joku unohti uhrin avaimet sisälle , tai mukana teossa oli toinen henkilö , joka omasi avaimet ??
Syystä tai toisesta paketin nouto meni sitten pieleen. Ehkä ?

Edit : Will ehtikin lähes samanaikaisesti tarkentaa.

Jospa tekijätaho ei tiennyt , että jalankulkuoveen ja autoporttiin käyvät eri avaimet ??

Yleensä nuo avainasiat olivat talossa ja naapuritaloissa hyvin tiedossa ja lukotkin toisinaan silmin nähden erilaiset. Vanhoissa ajoporteissa oli usein riippulukko.

Jos teko olisi ollut suunnittelematon, tekijä tullut numero 12:n pihan kautta, heitellyt kivenmurusia toisen kerroksen ikkunaan ja Helasvuo päästänyt sisään, niin ongelma olisi tullut siinä vaiheessa, kun portti olisi pitänyt saada auki kuljetusta varten. Helasvuon auto lienee ollut kadun varressa, joten hänellä ehkä ei ollut portin avainta.

Toki jos ajoportti on ollut tullessa auki autotalliliikennettä varten ja suljettu illalla esim. klo 21, niin se on voinut aiheuttaa talon tapoihin perehtymättömälle siirtosuunnitelmien hylkäämisen. Siinä tapauksessa mustaa muovia mahdollisesti on ollut Helasvuolla saatavilla tai tekijällä mukanaan, toiseen tarkoitukseen juuri ostettuna.

Ruumiin paketoiminen viittaa siirtoaikeeseen.

Uhrin isä , löytäessään poikansa , meni sisään talkkarin kanssa. Ehkä hänellä ei ollut avaimia?
Sisko taas oli käynyt aiemmin paikalla omilla avaimillaan. Siis uhrin sisko.

Sisäpihan ovien lukitus on tosiaan voinut olla epäselvää joillekuille. Lukittuja sisäpihoja on enimmäkseen vain Helsingin vanhalla keskusalueella.
Es Tampereella niitä on huomattavasti vähemmän. Hämeenlinnasta en muista äkkiseltään kuin aivan muutaman.
Toki sellainen voi olla ihan pienelläkin paikkakunnalla , mutta se silloin tunnettaisiin.

Voi olla , että Helasvuolla oli vain pikkuoven avain ? Muuton aikaan olisi näin ollen saanut ison portin avaimet talkkarilta tms.
Joku Jussin tuntema olisi voinut saada tällöin väärän kuvan porteista ??