Tulilahti (Heinävesi) v. 1959

Kansakuntaa järisyttäneet ja avoimeksi jääneet rikostapaukset
Post Reply
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Tulilahti (Heinävesi) v. 1959

Post by härkä »

https://vanhatkartat.fi/#12.86/62.43144/28.61606
Kartta vuodelta 1974.
Siinä vanha tielinjaus , joka on pääpiirteittäin sama kuin 1959 oli.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
User avatar
-Uta-
Posts: 5925
Joined: Mon Sep 22, 2014 12:55 pm

Re: Tulilahti (Heinävesi) v. 1959

Post by -Uta- »

-Uta- wrote: Fri Feb 21, 2020 9:13 pm
Minfon kirjoittaja paccasucco » La Syys 21, 2019 4:49 pm
Kauhasen Teuvo ei suinkaan ollut ainoa käräjäjätuvassa hetkellistä pahoinvointia kokenut todistaja. Vanttera ja isokokoinen Sven Hemdal oli lähellä pyörtymistä todistajalausuntoa antaessaan. Poliisin oli kiirehdittävä tukemaan häntä käsivarresta ja toisen tuotava hänelle tuoli alle.( Uusi Kuvalehti 33/1960)
Image
Kuvassa huonovointinen S.H. nojaamassa pöytään.
Muistan nähneeni tuon kuvan jossain aiemminkin, mutta en ollenkaan muista miten nimi Sven Hemdal liittyy Tulilahden tapaukseen. Muistaisiko tai tietäisikö joku muu hänestä jotain?
MurhaInfo, kirjoittaja snufkin » Pe Maalis 13, 2020 5:05 pm
Tämä kyseinen toinen oikeudenkäynnissä "melkein pyörtynyt" henkilö on oikealta nimeltään Sven Hemdahl (ei Hemdal kuten aiemmin väitettiin).

Hänen todistusvuoronsa on liittynyt siihen, että hän on kertomansa mukaan nähnyt Runarin juhannuspäivänä 1959 jossain "Lostenissa" ajamassa sinisellä mopolla morapuukko vyöllään. En nyt löytänyt tuota paikkaa mistään, mutta ilmeisesti jossain Runarin kotikonnuilla sijaitsee. Hemdahl on ollut Runarin kanssa samaan aikaan sotapalveluksessa ja puhui vain ruotsia.

Mainittakoon vielä, että Hemdahl ei tunnistanut oikeudenkäynnissä ollutta puukkoa samaksi kuin jonka hän oli väittämänsä mukaan nähnyt Runarilla. Hänen näkemänsä oli isompi.
^Kiitos tiedosta nimimerkki snufkin'ille!

Tuo "Losten" voisi mahdollisesti olla esim. Lostenen eli Ilveskivi Pedersören kunnan Yli-Purmon kylässä.
https://www.google.com/maps/d/viewer?mi ... 73849&z=10
https://retkipaikka.fi/ilveskivi-pohjan ... tolohkare/
Eks-EkstroVertti
Posts: 3083
Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm

Re: Tulilahti (Heinävesi) v. 1959

Post by Eks-EkstroVertti »

Nyt kysellään, että miksikö Ruuskanen etsiskeli myöhemmin Tulilahden rannalta tuohilipposia, kun voisi kai yhtä hyvin kysyä, että minkä takia hän oletti niiden jääneen tytöiltä jälkeen, eli olleen laveine kirjoituksineen muistoesineiksi kelpaamattomia.
Muistan ehkä väärin mutta todistajat Koistinen ja Puustinen nimenomaan kielsivät kuulleensa mitään ääniä telttapaikan suunnalta. Mistä on lähtöisin väite "iloisen kisailun" kuulemisesta? Sen sijaan he kertoivat nähneensä tuntemattoman miehen alueella ja vakuuttivat, että jos hän olisi ollut paikkakuntalainen, olisivat he hänet kyllä tunnistaneet.
Koira ei haukkunut rekonstruktionkaan aikana.
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla

Luminol
User avatar
will
Posts: 2814
Joined: Tue Oct 11, 2011 11:47 am

Re: Tulilahti (Heinävesi) v. 1959

Post by will »

^ Tansseissa oli naureskeltu poikien yritykselle kaupunkilaistyttöjen perään tuohikulttuurin avulla?

Tuntematon oli ollut menossa lanssipaikan suuntaan. Hieman aikaisemmin lahteen oli tullut tuntematon moottorivene. Oliko sovittu kuljetuksesta puutavarayhtiön veneellä pinojen luota?

Maanmittarin apulainen poistui paikkakunnalta ilman, että syytä yleisesti tiedettiin. Pöytäkirjoista kohtapuolin toivottavasti näkee, tiesikö poliisi sen syyn, ja mitä apulainen mahdollisesti tiesi.

Puutavarayhtiöiden miesten ja maanmittareiden toimenkuvaan kuului käydä taloissa. Työmaat kestivät viikkoja tai kuukausia.

Edit: Jos mies ei ollut metsiä pitkin kävellyt puutavaranostaja eikä maanmittari, kuka muu hän olisi voinut olla? Vainolahden etelärannalle oli edeltäneessä myrskyssä syntynyt tuulenkaatoaukkoja, joista oli kertymässä vahinkotappiota metsänomistajille. Valtiovaltaan oli voimakkaasti vedottu korvauksen saamiseksi. Päättyneissä hengellisissä juhlissa oli todennäköisesti ollut ulkopaikkakuntalaisia paikkakunnalla metsää omistavia henkilöitä. Kulkija voisi liittyä jompaan kumpaan tahoon. Jos uskonveli olisi käynyt kävelemässä läpi omia ja naapurinsa metsäntuhoalueita, ollut siis asiallisella asialla, ei olisi tuntunut hyvältä ajatukselta mainita häntä kateissa olevan murhaajan etsinnän yhteydessä. Vielä suuremmalla syyllä, mikäli Valtio oli lähettänyt vahinkotarkastajan tutustumaan tilanteeseen, hänet olisi laskettu veneestä Vainolahden pohjukkaan ja otettu takaisin kyytiin Tulilahdessa, ei hänen murhapaikan läheisyydessä tapahtuneen näkemisensä julkista mainitsemista olisi pidetty hyvänä enteenä korvauksen saamiselle hänen tulevan lausuntonsa perusteella. Mutta, kunhan saataisiin loputkin, valtaosa tutkinta-aineistoa nähtäville, olisi paremmin mahdollista arvioida tapauksen historiaa.
Eks-EkstroVertti
Posts: 3083
Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm

Re: Tulilahti (Heinävesi) v. 1959

Post by Eks-EkstroVertti »

^Yhtäläistä Bodomin kanssa olisi silloin myös paikalle sattumalta osunut valtion virkamies. Bodomilla sellainen oli siis Sigurd "Sigge" Oma Veli Vuolasmaa, joka oli paikalla jo ennen/yht´aikaa kirvesmiestä, hänen kanssaan.

Tulilahteen liittyvässä, heinävetiselle nimismiehelle suunnatussa "tunnustuskirjeessä", josta täällä ollut juttua, väittää kirjoittaja tehneensä metallitöitä konepajalla.
Nyt, kun Mysteeriossa ilmeisen virheellisellä nimellä mainittu, murhaniemellä Aurasaaren ja Knuutisten kanssa käynyt Eino Johannes Iäs, joka varmaan olikin sukunimeltään oikeasti karjalaisperäinen Ijäs, koskapa Iäksiä ei ainakaan henkilöinä minun tietääkseni ole olemassakaan, oli ammatiltaan sorvari, niin olisiko Aurasaari sitten ollut maanmittari tahi vahinkotarkastaja?
Voi melkein sanoa, että hän saapui sepin niemeen, muttei sorvari seppä ole. Vaikkakin vähän sinne päin.

Bodomin lappusen "2" näyttää minun silmääni vieläkin mm. A.B. Kemi O.Y:n mäntypaperipuiden uittoleimamerkiltä. :roll:
Löikö leimaa kirveellä vai moskalla, oliko puu elantonsa, onko tapauksia yhdistävä asia puumassa ja/tai/eli sellussa. Vaiko moskaako lie.
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla

Luminol
Eks-EkstroVertti
Posts: 3083
Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm

Re: Tulilahti (Heinävesi) v. 1959

Post by Eks-EkstroVertti »

Ei tätä nyt kukaan halua vieläkään näemmä selvittää, että oliko toinen tuokkosista läheistä sukua Leo Pelkoselle. Pelko sen on Happosen jutun kollektiivisen vaikenemisen taustalla.
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla

Luminol
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Tulilahti (Heinävesi) v. 1959

Post by härkä »

Pitää yrittää muistaa kysellä tuosta.
Aivan yksiselitteinen ei sukulaisuus ehkä ole.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
User avatar
härkä
Posts: 7725
Joined: Tue Oct 11, 2011 2:26 am
Location: Laidun

Re: Tulilahti (Heinävesi) v. 1959

Post by härkä »

MUILUTUS MUUTTUI MURHAKSI

”Savon Lapuaksi” nimetyn Heinäveden kunnallislautakunnan sosiaalidemokraattinen esimies Onni Happonen murhattiin kyydityksen päätteeksi syyskuun ensimmäisenä maanantaina 1930. Onni Happosen pahoinpidelty ruumis virui matalassa metsähaudassa Heinäveden Papinniemessä lähes kaksi vuotta. Happosta oli ammuttu päähän takaapäin. Kyyditsijät olivat repineet Happosen vasemman käden sormet irti kämmenluusta ja asettaneen ruumiin päälle muurahaispesän.

Happosen surmasta tuomittiin työmies Otto Pakarinen ja vahtimestari Anselm Puustinen Heinävedeltä. He olivat kuitenkin maksettuja uhrilampaita. Onni Happosen todennäköisiä tappajia ei saatu koskaan kiinni.

Onni Happosen kohtaloksi tuli hyväosaisten viha. Heinäveden vähäosaiset olivat valinneet sanavalmiin Happosen edustajakseen kunnan luottamustehtäviin. Vuonna 1930 Onni Happonen oli vasta 31-vuotias, mutta johti jo kunnallislautakunnan (nykyinen kunnanhallitus) esimiehenä vasemmistoenemmistöisen (14–9) kunnan talousasioita.

Tätä poliittista voimaa hän käytti esimerkiksi verottamalla suurtilallisia ankarimman mukaan. Erityisesti Happosta vihasivat talolliset Leo Pelkonen ja Evert Sallinen sekä nimismies Onni Hartio. Taksoituslautakunta oli määrännyt Emil Sallisen perinnölle ankaramman veroasteen. Happonen oli tuolloin lautakunnan jäsen. Kotilanmäen Pelkonen oli jättänyt ilmoittamatta verotukseen suurimman osan miljoonaperinnöstään. Happonen valvoi kunnan etuja, ja Pelkonen joutui pulittamaan perinnöstään suuren osan kunnan kassaan. Nimismies Onni Hartio hävisi Happoselle tieriidan. Tien oli rakentanut Happosen johtama työporukka. Hartio väitti tietä liian kapeaksi, ja komensi miehet lisätöihin Happosen laskuun. Happonen valitti nimismiehen päätöksestä lääninoikeuteen. Hartio sai kaivaa ylimääräiset tientekorahat omasta pussistaan. Happonen leimattiin kommunistiksi. Kommunisti hän tuskin oli, mutta epäilemättä herkästi kiivastuva ja jyrkkäotteinenkin ajaessaan hyväksi katsomaansa linjaa Heinäveden kunnallispolitiikassa.

Happonen sai tutustua ”Lapuan lakiin” ensimmäisen kerran 3. heinäkuuta 1930. Iltamyöhäisen kotitarkastuksen päätteeksi Leo Pelkonen sekä suojeluskunnan paikallispäällikkö Aulis Hänninen ja maanviljelijä Matti Luostarinen kyyditsivät Happosen ja köyhäinhoitolautakunnan esimiehen Emil Luostarisen Liperin Pöytälahteen. Liperin kyyditys oli varoitus järeämmistä toimenpiteistä, elleivät miehet luopuisi luottamustoimistaan. Lapualaisten organisoima kansalaiskokous vaati 9.8. valtuustoa erottamaan 12 sosiaalidemokraattista jäsentä. Happonen erotettiin vastoin tahtoaan. Hän ei pitänyt itseään kuitenkaan eronneena.

Heinäveden lapualaiset siirtyivät lopullisen ratkaisun tielle. Leo Pelkonen ja Aulis Hänninen ryhtyivät organisoimaan Happoselle kyytiä itärajan taakse. Apuun pyydettiin lapualaiset aateveljet Kuopiosta. Suomen Lukon kuopiolaiset johtomiehet, aluepäällikkö majuri Hugo Kahva, liikemies V. A. Niinivaara ja piiriasiamies, hovioikeuden auskultantti Uolevi Kotilainen nähtiin liikuskelemassa Heinävedellä. Yhdysmiehenä ja organisaattorina Kuopiossa toimi liikeapulainen Edvard Kuvaja. Ratkaiseva yhteenotto suunniteltiin valtuuston seuraavaksi kokouspäiväksi syyskuun ensimmäiseksi. Iskuryhmään lähti Kuopiosta kaksi autoa ja seitsemän miestä. Happonen varautui pahimpaan: hän hankki Mauser-pistooliinsa panoksia. Ostolupa hankittiin nimismieheltä, panokset Ratian kaupasta kirkonkylältä. Kun käytön aika tuli, osoittautuivat panokset kelvottomiksi.

Syyskuun 1. päivänä kirkonkylässä oli väkeä. Huhu mahdollisesta kyydityksestä oli kiirinyt ympäri pitäjää. Ulkopaikkakuntalaisiakin oli 50–60, heistä suurin osa Kuopiosta. Lapualaisjoukko tuli kunnantalolle, kun valtuuston kokous oli hajoamassa. Miehiä tuli myös sisälle. Muiden vasemmistovaltuutettujen tavoin Happonen pyrki ulos talosta. Leo Pelkonen sulki Happosen tien. Happonen perääntyi ja yritti soittaa apuun konstaapeli Onni Piirosen. Se ei onnistunut. Suojeluskunnan paikallispäällikkö Hänninen oli kieltänyt yhdistämästä puheluja kunnantalolle.

Happonen hyppäsi kunnantalon ikkunasta pistooli ampumavalmiina sadetakin alla. Takapihalla piikkilanka-aita katkaisi paon. Happonen aikoi hädissään yrittää vapauteen väkisin etupihan kautta. Talollinen Erkki Koponen yritti pysäyttää Happosen, jolloin tämä laukaisi aseensa olkansa yli. Panos oli viallinen, nalli tupsahti vaimeasti ja luoti jäi piippuun. Väkijoukko kuitenkin kuuli sen. Lapualaisjoukko hyökkäsi Happosen kimppuun ja väkivalloin kiskoivat häntä autoja kohti. Happosen henkivartijat yrittivät estää, mutta turhaan.

Nimismies Hartio oli vetäytynyt kunnantalon sivuhuoneeseen. Valtuutettu Pekka Mikkonen tuli pyytämään, että Hartio pelastaisi Happosen. Hartio hakikin Happosen ja ilmoitti pidättävänsä tämän ampumisen vuoksi.

Happonen halusi mennä putkaan suorinta tietä pihan poikki. Matti Luostarinen ja Leo Pelkonen vaativat, että oli kuljettava maantiellä seisovan väkijoukon läpi. – No, mennään sieltä mistä kansa vaatii, nimismies Hartio vastasi nykäisten Happosen kohti väkijoukkoa ja talutti hänet suoraan kyyditsijöiden käsiin. Aseistettu Hartio ei tehnyt elettäkään, kun Matti Luostarinen, Leo Pelkonen, Frans Ranta, Evert ja Eero Sallinen ja Matti Tuovinen tarttuivat ja paiskasivat hänet autoon. Happonen rimpuili ulos autosta. Hänet ruhjottiin lyönnein takaisin. Kolmen kyyditysauton letka lähti liikkeelle.

Onni Happosen katoamisen jälkeen lapualaisten uho kasvoi. Kaksi päivää kyydityksen jälkeen Heinäveden lapualaiset tulittivat kiväärein Pölläkän koulun opettajan Anna Turkian asuntoa. Yksi luoti pysähtyi vuodepatjaan. Lapualaisten ”epäisänmaalliseksi” luokittelema opettajatar oli sosiaalidemokraattien kansanedustajan Matti Turkian tytär. Matti Turkian suureksi erheeksi taas langetettiin osuus sisällissodan aikaiseen punaiseen terroriin. Anna Turkiaa ei nähty sen koommin Pölläkällä. Nuori opettaja pakeni Helsinkiin.

Heinäveden ilmapiiri kiristyi ahdistavaksi. Epämääräiset huhut lainehtivat. Happosen jutun todistajia peloteltiin kuolemalla. Tutkinta eteni vitkastellen. Tutkintaa hidasti virkavallan myötäsukaisuus lapualaisia kohtaan. Happosen omaiset ja Heinäveden sosiaalidemokraatit vaativatkin, että jutun tutkintaan on saatava objektiivisempi henkilö kuin nimismies Onni Hartio.

Sisäministeri määräsi tutkijaksi poliisitarkastaja Hanno Kunnaksen. Tutkinta alkoi edetä. Lokakuussa 1930 Happosen kuopiolaiset kyyditsijät ilmoittautuivat Kunnakselle. Selvisi, että Happosen kyyditys oli suunniteltu elokuun viimeisenä päivänä Kuopion Seurahuoneella Heinäveden lapualaisten pyynnöstä.

https://www.google.com/maps/place/79700 ... 28.6317663
Linkissä Kotilanmäki , jossa Leo Pelkosen tilan sanotaan olleen.

Kyselin Leo Pelkosen suhteessa Heikki Pelkoseen.
Varmuutta en saanut, mutta vaikuttaisi , ettei ainakaan lähisukulaisuutta olisi.
Happosen jutussa mukana olleen Pelkosen tila olisi Kotilanmäellä , liki Kerman kanavaa.

Happosen tapaus on saattanut olla vaikenemisen takana muistakin syistä.
Vainajan kysymys - Vain ajan kysymys.
Eks-EkstroVertti
Posts: 3083
Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm

Re: Tulilahti (Heinävesi) v. 1959

Post by Eks-EkstroVertti »

^Hei kiitti!

Hyvä tiivistelmä Happos-murhasta. Syyn niskoilleen ottanut Pakarinen taisi olla Pelkosen renkimies.
Tuokkospojat kävivät Kerman kanavalla laivaa katsomassa. En tiedä, miksi. Varmaan jännä asia.

Pidän mahdollisena, että Leo Pelkonen oli Heikki Pelkosen setämies mutten voi väittää varmaksi.

Ilmetköön, että toinen Tulilahden uhreista oli sukua Happoselle, tai lähisukulaisensa oli punikiksi leimattu, niin en hämmästy.
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla

Luminol
Eks-EkstroVertti
Posts: 3083
Joined: Mon Mar 20, 2017 10:45 pm

Re: Tulilahti (Heinävesi) v. 1959

Post by Eks-EkstroVertti »

Oikeastaan ainoa "järkevä" syy mikä Holmströmillä olisi ollut nähdä rutosti vaivaa uhrien kanniskelussa sekä hautaamisessa on se, että hän olisi ollut nekrofiliaan taipuvainen, ja aikomuksenaan oli myöhemmin palata rikospaikalle toteuttamaan mielihalujaan.
5 pro viis ja sil´ pläsi puli
Puu elon järvellä veliä
Jori joi Niveat
UiNeet aiEm puheis Isä
yks yö faija Rai s kas Kain kaa
Sepän veli Pieks Mester-
moralla

Luminol
Post Reply